Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Liikenneministeriön pääluokkaa koskeva mietintö myötäilee eduskunnan aikaisempien vuosien linjauksia. Painopiste on sanoissa alamittainen budjettikehys, pitkäjänteisen suunnittelun tarve sekä uskottava rahoitussuunnittelu. Uusien hankkeiden osalta hallituksen esitys toteuttaa eduskunnan tahdon, kun ensi vuonna ollaan käynnistämässä loputkin niin kutsutun ykköskorin hankkeista (Ed. Nepponen: Miten niin loput? Yksi jää toteuttamatta!) Lusi—Mikkeli-tieosuutta lukuun ottamatta. — Senkin aika tulee vuonna 2008, ed. Nepponen. Olette ollut siinä ed. Seppälän kanssa hyvin terhakoita ja aktiivisia. Lycka till! Kyllä se siitä hoituu. — Kyseessä on siis hallituksen esityksessä jo yli 800 miljoonan euron investointien käynnistyminen. Paitsi ykköskorin hankkeet myös pari muutakin hanketta on voitu käynnistää, siis enemmän kuin mitä oli suunniteltu, muun muassa Oulun ja Tampereen seuduilla.

Erityistä huomiota mietinnössä on kiinnitetty Venäjälle suuntautuvan rekkaliikenteen ongelmiin. Hallitus onkin jo reagoinut tilanteeseen myöntämällä tarpeeseen määrärahoja. Mietinnössä peräänkuulutetaan tältä osin nopeita ratkaisuja, joilla voidaan vähentää niitä haittoja, joita Venäjän liikenne aiheuttaa paikallisille asukkaille ja liikenneturvallisuudelle — tämä viimeksi kuultu oli suoraan mietinnöstä.

Valtiovarainvaliokunnan esittämistä 55,7 miljoonan euron määrärahalisäyksistä 22 miljoonaa euroa on kohdistettu liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan: perusradanpitoon 8,8, perustienpitoon 8,8, yksityisteiden valtionosuuksiin 2,2 ja saaristoliikenteen tukeen 1,2 miljoonaa euroa, joukkoliikennetukeen 0,5 miljoonaa euroa. Uutena hankkeena on käynnistymässä 0,5 miljoonan euron starttirahalla — tai se on jatkorahoitusta paremminkin — Seinäjoella Rengonharjun lentokentän kunnostustyöt ja kiitoradan jatkaminen. Valtuus on 3,9 miljoonan euron mittainen ja enintään 70 prosenttia kustannuksista.

Mietinnössä esitetään myös kolmea pontta eli kolmea lausumaa:

Ensinnäkin edellytetään, että keväällä 2007 alkavalla hallituskaudella määrärahakehys sisältää jo alusta lähtien riittävät määrärahat liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen parantamiseen. Tässä tähtäin on, niin kuin monessa muussakin asiassa, kevään hallitusneuvotteluissa ja nimenomaan hallitusohjelmaneuvotteluissa, olkoot siellä sitten ketkä tahansa — kansa päättää.

Toisessa lausumassa edellytämme, että rautateiden sähköistämistä jatketaan ministerityöryhmän ehdotusten mukaisesti ja asia otetaan huomioon laadittaessa seuraavaa investointiohjelmaa. Pidämme hyvänä sitä investointiohjelma-ajattelua, jota tällä hallituskaudella on harjoitettu. Se muuttui lihaksi ja vereksi. Se ei ollut teoreettinen, se oli alusta asti hyvin konkreettinen. Ainoastaan rahoituksen lyhytjänteisyys ylläpiti siinä turhaakin epävarmuutta. Sen vuoksihan meillä oli täällä jo tämä ensimmäinen lausuma.

Kolmas lausuma koskee joukkoliikennettä. Edellytämme, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös Pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä ja että asia otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa sekä menokehyspäätöksessä. Tämä on uutta ajattelua koko Suomessa. Viime vuonna eduskunta tämän aloitti. Se ei johtanut vielä hallituksen esitykseen, mutta me päivystämme sitä omaa esitystämme ja sitten toimimme sen mukaisesti, että tämä naula alkaisi myös tulevaisuudessa sitten vetää.

Rouva puhemies! Vaikka hallituksen hyvää esitystä on voitu vielä valiokunnassa hieman jalostaa, on avoimesti tunnustettava, että tekemätöntä työtä on edelleen. Väylien ylläpitovelka on kasvanut, ja monet tarpeelliset investoinnit odottavat edelleen aloituspäätöstä. Valitettavasti joudumme esittämään myös, että kaikki ne lukemattomat hyvät aloitteet, joita on tehty, hylättäisiin.

Opposition vastalauseet ovat esittäjistä riippuen 13—63 miljoonan euron mittaisia. Asiallisesti ne kohdistuvat pitkälti mietinnössäkin lisärahaa saaviin kohteisiin. Lähinnä on ollut kysymys siitä, minkälaiset euromäärät sinne kirjataan.

Rouva puhemies! Kiitän lopuksi myös liikennevaliokuntaa siitä hyvästä lausunnosta, minkä se on liikennejaostolle tulo- ja menoarvioesityksestä antanut.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä on syytä ehkä antaa kiitokset siitä, että järki on voittanut ja Tampereen läntisen kehätien kakkosvaiheen rakentaminen jatkuu välittömästi. (Ed. Saarinen: Hyvä hallitus!) — Jos se on hallituksen ansiota, niin se todettakoon. Kyllä siinä joillakin muillakin oli hiukan asiaa, mutta annettakoon kiitos sille, kenelle kiitokset kuuluvat. Todella järki voitti siinä, vaikka näytti välillä, että järki unohtuu. — Onhan selvää, (Ed. Pulliainen: Onko järki ajelehtinut?) — järki ajelehti — että mittavat investoinnit, jotka tehtiin, saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä vasta, kun tämän kakkosvaiheen rakennustyöt saadaan valmiiksi. Sitä taustaa vasten tämä on hyvä asia. Siinä mielessä Tampereen seudun liikenneolot tulevat parantumaan merkittävästi, kun valmistuu tämä Läntinen kehätie ja myöskin liikenneturvallisuus ennen kaikkea paranee. Nykyisellä ahtaalla pätkällä on sattunut tämän tästä kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia.

Toisena asiana, jota edelleen odotamme, on se tietenkin, että Tampere—Toijala-välille saataisiin kolmas raide ja voitaisiin kehittää raideliikennettä. Tällä pääradalla on valitettavasti jo kapasiteettiongelmia ja kaikkea hyötyä, mitä rautateistä voitaisiin saada, ei saada, koska sitä kapasiteettia ei ole. Näin ollen myös tarvittaisiin kolmas raide.

Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan mielestäni aika selvästi ja yksioikoisesti se, että tiestön kuntoon ja ylläpitoon ei riitä riittävästi määrärahoja. Tämä on tosi huolestuttava asia, jos ajatellaan nyt esimerkiksi, että Hämeen tiepiirin alueella paikallisteitä on 150 kilometriä painorajoitusten alla nyt joulukuussa puhumattakaan yksityisteistä, ja tämä vaarantaa metsäteollisuuden puunsaannin. Tämä johtuu vaan siitä, että nämä tiet ovat jääneet huonolle hoidolle, niitten rungot eivät kestä raskasta liikennettä, ja näin ollen olisi äärimmäisen tärkeätä, että maanteiden ylläpito- ja kunnossapitorahoja lisättäisiin, sillä kuten jo ed. Saarinen täällä totesi, siinä on selvä jälkeenjääneisyys. Nyt täytyy vaan ihmetellä, kuinka kauan eduskunta alistuu tähän, kun me nyt tiedämme kaikki tämän ongelman, mutta sitä ei pystytä korjaamaan kuin tämmöisillä pienillä rippeillä. Tietenkin tämä hallituspuolueitten esittämä lisäys tähän, 8,8 miljoonaa euroa, on parempi kuin ei mitään, mutta se on täysin riittämätön.

Jos ajatellaan sitä esimerkiksi Hämeen tiepiirin osalta, se merkitsee noin 1,5 miljoonan euron mahdollisuutta. Kaiken kaikkiaan Hämeen tiepiirillä on vain 1,5 miljoonaa euroa liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin, joissa on muun muassa kevyen liikenteen väyliä ja teiden keskikaiteitten rakentamisia. Tiepiirin päällikkö epäili, että sillä ei ehkä aloiteta yhtään uutta hanketta vaan viedään jo aloitettuja hankkeita loppuun, elikkä siinä suhteessa liikenneturvallisuustyöt käytännössä pysähtyvät Hämeen tiepiirin alueella. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka vaatimattomia nämä ylläpitorahat tällä hetkellä ovat. Tätä taustaa vasten edelleenkin olisi tarpeellista, että erityisesti kunnossapidon ja perustienpidon rahoja lisättäisiin.

Vielä yhtenä asiana haluan ottaa erikseen esille sitten tämän alemman tieverkon elikkä yksityisteiden ylläpidon. Sieltähän on rahoja otettu pois jo useana vuonna. Aikoinaan ne uhkasivat romahtaa ja jopa pyrittiin koko yksityistielaki romuttamaan. Onneksi ei romutettu, eduskunta sen esti. Nyt sinne ollaan lisäämässä myöskin valiokunnan toimesta hieman rahaa, mutta edelleenkin yksityisteiden kunnon ylläpitäminen ja sen kunnon kehittäminen vaatisi kyllä huomattavasti enempi valtionosuutta.

Näin ollen myöskin vasemmistoliitto esittää sekä perustienpitoon että yksityisteiden rahoittamiseen lisää rahoitusta. Tämä taso, mikä nyt on tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, on täysin riittämätön.

Olli Nepponen /kok:

Rouva puhemies! Ed. Kuoppa jo nosti esiin ongelmat, jotka liittyvät meillä niin perustienpitoon kuin perusradanpitoon. Kun katsellaan budjettia taaksepäin, niin nyt ainakaan ette voi syyttää Lipposen hallitusta. Määrärahat ovat kaikilta osilta laskeneet.

Mutta nyt pitää katsoa eteenpäin eikä lähteä etsimään syyllisiä. Pitäisi nähdä pitkäjänteinen suunnittelu, ja minusta Matti Vuorian työryhmän esitys on erinomainen lähtökohta tulevalle hallituskaudelle. Sen mukaiset esitykset pitää saada ja niistä pitää pystyä pitämään kiinni, missä kunnossa meidän väylämme ovat, olivat ne sitten rautateitä tai maanteitä jne., ja että sitten, kun tehdään suunnitelma, siitä pidetään kiinni. Arvostelen erityisesti sitä, että kun oli niin sanottu ykköskori, jossa oli myöskin Valtatie 5, jonka tärkeysjärjestystä korostettiin, niin ei kuitenkaan hallitus pysynyt siinä esityksessä, vaan jätti Lusi—Mikkelin lausuman varaan. Olisi ollut kohtuullista, että olisi syntynyt tässä eduskunnassa lopullisesti varma päätös kaikista ykköskorin hankkeista, lukuun ottamatta Sepänkylää, jonka suunnitelmat olivat valitettavasti päässeet vanhenemaan.

Viitostielle ei tämä hallitus ole osoittanut rahoja, vaan ne kaikki, mitä parannuksia sinne on tullut, olivat Lipposen hallituksen esityksiä, Lahti—Heinola-osuuskin, joka nyt tuntuu jo pitkällä. Mutta kuitenkin Viitostie on koko itäisen Suomen keskeinen väylä (Välihuuto) ja säteilee aivan Joensuuhun. Kun on valmistunut Lahti—Heinola-moottoritie, niin lukuisasti on jo raskas liikennekin siirtynyt käyttämään Varkaudesta Joensuuhun johtavaa tietä. Olisi erittäin tähdellistä ... (Ed. Pulliainen: Onhan siinä hieno Joroinen—Varkaus-tie!) — Siellä on moottoritietä pitkät pätkät ja valaistua uraa. Kun lähdetään Varkaudesta, niin saa ajaa Iisalmesta pitkästi ohitse eikä tule paljon vastaantulijoitakaan. (Välihuuto) — Toivotaan, että tuo pitää. — Olemme kuitenkin eri mieltä, ja esitys on, että saataisiin pikkuisen rahaa ja myöskin Viitostien osalta saataisiin nytten päätös tästä.

Täällä puhuttiin myöskin yksityisteistä. Tällä hetkellä oli jo vaara, että puuhuolto olisi vaarantunut. Onneksi nytten tuli pikaisesti ... (Ed. Pulliainen: Vaarantui jo!) — Vaarantui kyllä hetkellisesti ja varsinkin vielä saattaa jatkua pitkäänkin, niin että metsissä eivät pysty koneet käymään saatikka sitten raskaat kuorma-autot viemään puuta sahoille ja muille laitoksille. — Olemme myöskin yksityisteiden osalta alle niiden määrärahojen, mitä oli Lipposen hallituksen aikana, valitettavasti. Keskustan kannattaa katsoa näitä lukemia. Te lupasitte, että yksityistiet hoidetaan. Missä ne nyt ovat? Kaiken näköistä isännöitsijäkoulutusta annetaan, mutta rahaa ei näytä tulevan. Kuitenkin me olemme haja-asutusalueella autoilun varassa, oli sitten kyse kantateistä tai yksityisteistä ja perustienpidosta. Nämä pitää meillä pitää kunnossa ja juuri pitkäjänteisesti viedä eteenpäin. (Ed. Laukkanen: Mitenkäs Niinistö hoiti?) — Se nostettiin loppukaudesta tavoitetason mukaisesti. Olimme silloin korkeammalla kuin nyt ollaan.

Mutta yhdestä asiasta annan tunnustusta: Kun Maavoimien esikunta päätettiin Mikkeliin perustaa, tältä vuodelta leikattiin määrärahat Mikkelin lentokentältä, kun ei ollut säännöllistä reittiliikennettä, mutta budjettikirja sisältää nyt maininnan niin, että Mikkelin on myöskin näitä apuja mahdollisuus saada, ja toivottavasti myöskin apua saadaan sen tarpeen mukaan, mitä meillä on, koska on tähdellistä kansainvälisen esikunnan aloittaessa toimintansa, että lentoliikenne on tätä päivää ja myöskin olisi pitkälti mahdollista tulevaisuudessa, koska Mikkelin kaupunki yksin ei voi ylläpitää tällaista, vaikka pääosin vastaakin kustannuksista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Sellaisena yleistoivomuksena voisi todeta sen, että olisi todella hienoa, jos teiden rakentamishankkeet ja liikenne kohtaisivat toisensa eikä niin, että moottoriteitä rakennetaan, niin kuin tässä äsken hiukan kuulimme, sinne, missä ei ole raskasta liikennettä, (Ed. Laitinen: Missähän näin on? Höpö höpö!) missä ei ole todellakaan sellaista tarvetta, mitä esimerkiksi on Valtatie 7:n itäisessä osassa. — Siellä on se tarve, mutta siellä ei vaan ole tapahtunut mitään, ed. Laitinen.

Tämä on ongelma nimenomaan sellaisille logistiikkamaakunnille kuin Kymenlaakso Etelä-Karjalan näkökulmasta. Neljään vuoteen ei ole paljon hakku heilahtanut. Siitä huolimatta on nyt kaikille tunnetut rekkajonot, siellä on liikenneturvallisuus romahtanut ja siellä on nimenomaan raskasta liikennettä. Vielä suurempi ongelma on se, jos me katsomme neljä vuotta eteenpäin tästä. Jos on niin, että on jo kaikki hankkeet sidottu ja rahat sidottu jo etukäteen, niin että mitään ei tapahdu ennen kuin 2010 jälkeen, silloin nimenomaan koko valtakunnan edun näkökulmasta ei oikealla tavalla suunnitella tieverkostoa. Ten-verkosto, hyvä on, se on Euroopan unionin verkko nimenomaan, mutta sitä ei ole kehitetty Suomessa sille tasolle kuin kuuluisi.

Tiedän, että arvoisa ministeri Huovinen ymmärtää kiskojen merkityksen, että tulisi siirtää raskasta liikennettä nopeasti pois kumipyöriltä kiskoille, aivan oikein. Meillä on ollut vain monien monien vuosien viive tässä asiassa. Tämä ei ole vain tämän hallituksen vika, vaan aikaisemminkin on, (Ed. Pulliainen: Vasemmistokin on ollut hallituksessa!) ed. Pulliainen, viivytelty.

Eihän tämä mikään kisa voi olla, sellainen, että aina oppositio nuijii istuvan hallituksen ja kuka parhaiten nuijii, se on hyvä. Meidän pitää katsoa tietysti sellaisia kuin tiehankkeita vähän pitemmällä aikavälillä, ja on todettava, että rautateitä on vuosia laiminlyöty, nykyhallitus laiminlyö, (Ed. Vihriälä: Eihän se laiminlyö!) — ja tämä laiminlyönti tapahtuu, ed. Vihriälä, nimenomaan niin, ettei VR esimerkiksi pysty käyttämään, niin kuin liikennevaliokunta toteaa, kalustoaan tehokkaasti. — Tämä lausumahan olisi myöskin neljä vuotta sitten voitu todeta näin, mutta tämä on valitettava tosiasia, että on investoitu nopeaan kalustoon, mutta sitä ei voi käyttää, koska on painorajoituksia, nopeusrajoituksia, junat pysähtelevät asemien välillä. Näin ollen tämä parempi vaihtoehto, kiskot, ei toimi.

Mutta nopeat ratkaisut ovat tarpeen, arvoisa puhemies, nimenomaan Valtatiellä 7, Valtatiellä 26, Valtatiellä 13, Valtatiellä 15. Ne ovat kaikki Kaakkois-Suomessa, ja siellä on ongelmia, ja niitä tulee ratkaista.

Ongelma on myös se, että perustienpidon rahoitus on siis aivan liian vähäinen. Kaakkois-Suomen tiepiiri esimerkiksi ei pysty näitä asioita hallitsemaan, ja näin ollen tämä asia mutkistuu jatkuvasti. Jos on joku kipeä, akuutisti hoidettava kohta, siihen ei pystytä käymään käsiksi, koska siihen ei ole tarvittavaa rahoitusta.

Tämän kysymyksen, miten Valtatie 7:n itäinen osa, Haminan ohitus ja siitä edelleen rajalle, nopeasti hoidetaan, varsinainen akuutti hoito on sitä, ettei uusiudu se tilanne, mikä tässä syksyllä oli: Lähes 50 kilometrin jono ja hengenvaarallinen tilanne alueen asukkaille, hälytysajoneuvot eivät pääse lävitse. Sellainen ei saa uusia. Siinä tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, ja pitempiaikainen ratkaisu voi olla ainoastaan se, että todellakin nostetaan tien tasoa Haminasta rajalle ja Haminan ohitus tehdään nopeasti. Silloin ei voi odottaa vuoteen 2010 tai 2015, niin kuin meidän on annettu ymmärtää, että pitäisi olla kärsivällisyyttä odottaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan todeta olevani iloinen siitä, että liikennerahoitus on saanut niin paljon huomiota osakseen täällä eduskunnassa, voisi sanoa, että kuten monina muinakin vuosina tällä vaalikaudella ja jo aiemminkin. Asian tärkeys huomioiden se on hyvä asia. Tiedämme kaikki, että riittävä rahoitus liikenneinfrastruktuuriin joukkoliikennettä unohtamatta on aivan avainasioita Suomen kilpailukyvynkin säilymisen ja kehittymisen kannalta. Kysehän on koko valtion budjetissa suhteellisen pienestä rahasta, vain noin 5 prosentista budjetin kokonaissummasta. Tämän koko budjettitaloudessa suhteellisen pienen summan tasolla on kuitenkin suuri vaikutus koko yhteiskunnan ja myös alueiden kehitykseen. Panostaminen liikenneinfrastruktuuriin tuo yhteiskunnallisia säästöjä tulevina vuosina. Investointeja infrastruktuuriin ei saa nähdä pelkästään menoeränä, vaan täytyy ottaa huomioon se, millaista vastinetta rahoille vuosien ja vuosikymmenten aikana saadaan. Nämä ovat todellisia tulevaisuuden investointeja.

Olemme liikennerahoituksessa koko tämän hallituskauden ajan valitettavasti saaneet kärsiä liian tiukasta kehyksestä, josta päätös tehtiin hallituskauden alussa. Kuten tiedämme, rahoituskehyksissä ei alun perin varauduttu lainkaan uusiin liikennehankkeisiin. Kuitenkin olemme hallituskauden aikana tehneet kehyksen ylittäviä rahoituspäätöksiä niin, että liikenneinvestointeja on lopulta käynnistetty suunnilleen sama määrä ja enemmänkin kuin aiemmilla hallituskausilla. Tältä osin haluan kiittää eduskuntaa, joka on koko hallituskauden ajan useana vuonna kohdentanut merkittävän osan omasta joustovarastaan liikenneväylien kunnossapitoon. Valiokunnan lisäysehdotukset perusväylänpitoon ja yksityisteihin täydentävät oivallisesti hallituksen esitystä.

Myös valiokunnan lausumaehdotukset täydentävät hyvin ensi vuoden budjettia. Ne sisältävät merkittäviä linjauksia. Infrastruktuurin kehittämistä jatketaan tällä hallituskaudella aloitetulla tiellä. Erikseen on todettu, että ratojen sähköistämistä on syytä jatkaa ensi kaudella. On ensiarvoisen tärkeää, että nykyisen hallituksen ongelmista infrastruktuurin rahoitukseen liittyen otetaan opiksi ja että seuraavan vaalikauden määrärahakehyksiin sisällytetään jo alusta pitäen riittävä rahoitus liikenneväylien pitkäjänteiselle kehittämiselle, kunnossapidolle ja joukkoliikenteen ostoille. Tällaiset koko vaalikaudeksi riittävät kehykset maksavat varmasti itsensä takaisin, ja hankkeita voidaan suunnitella ja valmistella suunnitelmallisesti. Emme päästä suunnitelmia vanhenemaan, kun hankkeen aikataulusta on nykyistä parempi tieto. Tältä osin viittaan viime keväänä valmistuneeseen työryhmäraporttiin, johon täällä on jo viitattukin ja jossa ehdotettiin infrastruktuurin suunnittelun ja päätöksenteon aikajänteen pidentämistä nykyisestä muutamasta vuodesta 10—15 vuoteen.

Työryhmä esitti myös eduskunnan roolin vahvistamista liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjauksista päätettäessä. Haluan kyllä tässä sanoa, että lämpimästi kannatan tätä linjaa, koska tuo epävarmuus on juuri se pahin asia myöskin tuolla maakunnissa, kun puhutaan pienemmistäkin hankkeista kuin näistä isoista hankkeista.

Perusradanpidon määrärahoihin on sisältynyt vuosittain resursseja tasoristeysten poistamiseen. Tämä on aihe, joka on valitettavasti viime päivinä ollut erittäin ikävällä tavalla esillä. Viime vuosina tasoristeysten poistoon on käytetty 7—14 miljoonaa euroa ja niiden turvaamiseen noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Vähintään samansuuruinen panostus tasoristeyksiin tullaan tekemään myös ensi vuonna. Lisäksi on syytä huomioida, että tasoristeysten poistaminen on olennainen osa suurten kehittämishankkeiden yhteydessä tehdyistä parannuksista, jotka parantavat turvallisuutta tuolla rataverkolla. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on poistettu kuitenkin lähes tuhat tasoristeystä.

Arvoisa rouva puhemies! Joukkoliikenteen osalta lähtökohtana tulee olla se, että yhteiskunnassa taataan toimivat, kattavat ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut. On päästävä julkisilla kulkuneuvoilla niin töihin kuin vapaa-ajankin viettoon. Nimenomaan joukkoliikenteen ostoon tarkoitetuilla määrärahoilla turvataan nämä tavoitteet. Olennaista on poliittisen tahtotilan muodostaminen joukkoliikenteen kehittämiseksi. Tämä kehittäminen tulee arvostaa korkealle seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Olen iloinen, että vuoden 2007 talousarvioon sisältyy rahoitus Espoon metron aloittamiselle. Tämä on paitsi Pääkaupunkiseudun, myös koko maan joukkoliikennepolitiikan kannalta historiallinen talousarvioesitys.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että aikani loppuu, mutta totean, että paljon olisi muitakin asioita tästä mietinnöstä esiin nostettavana. Tuossa keskustelussa, jonka todennäköisesti tämän puheenvuoroni jälkeen käymme, tulen sitten vastaamaan niihin kysymyksiin, joita varmasti teillä on koskien näitä myös viime kuukausina erittäin paljon esillä olleita rekkajonoja tuolla itärajalla, joihin myöskin hallitus on jo reagoinut.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiistatta tämän hetken valtakunnan liikennepolitiikan ykköskysymys on nimenomaan tämä Venäjän liikennettä palvelevien liikenneväylien kuntotilanne. On aivan selvää, että se vastaus, mikä tällä hetkellä nyt hallitukselta tähän tulee ja mikä ensi vuoden budjetissa on, ei anna lopullista varmuutta siitä, että me pystyisimme sillä aikataululla ja sillä rahoituksella tämän hankkeen toteuttamaan sillä tavoin, kun itse tarve on olemassa. Se on hyvin keskeinen kysymys myös Suomen kansainvälisen logistisen aseman turvaamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Siksi, arvoisa ministeri, me tarvitsisimme nyt tässä budjetissa selkeän viestin ja sitoutumisen siihen, että E18:n itäiset osat — samalla tavalla kuin E18:n läntinen puoli on toteutettu — voitaisiin mahdollisimman nopealla aikataululla viedä läpi. Kyse ei ole nyt vain maakuntatason hankkeista, vaan kyse on valtakunnallisista hankkeista. (Ed. Wallin: Tietullit!) — Ei tietulli ole tähän rahoitukseen ratkaisu.

Rouva puhemies! Me tarvitsemme pitkäjänteisyyttä myöskin rahoitukseen ja merkittävää tasokorotusta, (Puhemies: Minuutti!) jotta me saamme tämän Vuorian mietinnön pitkäjänteisyyden sisällön toteutettua meidän hankkeissamme.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn niihin mielipiteisiin, jotka lähtevät korostamaan Venäjän liikenteen tärkeyttä. Kaikki keinot, joilla sitä voidaan parantaa ja kehittää, ovat kannatettavia.

Mutta liikenneturvallisuus on keskeinen seikka. Keskikaideohjelma vaatisi noin 500 miljoonaa euroa toteutuakseen, rahaa on 5 miljoonaa euroa. Siis sillä vauhdilla ohjelman toteuttaminen kestää sata vuotta. Saman kaltainen tilanne on kevyen liikenteen väylien osalta, ja sen vuoksi toivoisi, että ministeri veisi näitä hankkeita ja ohjelmia vahvasti eteenpäin.

Kiinnitän huomiota mietinnössä olevaan tekstiin, joka lähtee siitä, että valiokunnan mielestä päätöksenteossa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös sellaisiin ominaisuuksiin, joita ei painoteta hyöty—kustannus-laskelmassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi turvallisuuteen, aluekehitykseen tai harvaanasuttujen alueiden elinkelpoisuuden säilyttämiseen liittyvät näkökohdat, tyyppiä ed. Raskinkin voimakkaasti ajama Nellimintie.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen saldo tämän E18:n osalta on todella murheellinen itäpuolisten osien osalta, niin kuin ed. Laukkanen tuossa totesi. Mutta nyt tarvitaan toimia, nyt tarvitaan päätöksiä, jotta vastaavaa tilannetta, mikä nyt juuri oli, ei ensi vuonna voi tapahtua. Nämä liikenneministeriön esitykset rekkaparkkien rakentamisesta niin Vaalimaalle kuin Nuijamaalle edellyttävät nyt nopeaa, määrätietoista valmistelua niin, että suunnittelu käynnistetään jollakin valtuusrahalla tai vastaavalla, ministeri. Nyt ei ole varaa ympäripyöreään liturgiaan, vaan nyt tarvitaan päätöksiä, valtuusrahaa, niin että suunnittelu käynnistetään ja rakentaminen kesällä, jotta rekkaparkit ovat ensi syksynä käytössä.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Nyt näyttää siltä, että liikennemäärärahat valuvat itärajalle ja sitten tänne Helsingin seudulle. Täytyy muistaa, että Valtatiet 10 ja 12 ovat itä—länsi-suunnassa erittäin tärkeä asia, ja nyt sitten näissä arvioissa, mitä täältä kuuluu, on synkkää se, että ei taida mahtua niihin koreihin, mitä täällä nyt ollaan puuhailemassa tulevia hallitusneuvottelujakin varten. Kysynkin, miten tämä Valtatie 12 aiotaan parantaa. Erityisesti Lahden kohdalla, mutta myöskin Hämeenlinnan kohdalla on melkoiset sumput ja vaarat liikenteelle niin, että jos Lahdessakin keskustassa mojahtaa joku kaasurekka taikka vastaava, se on aika iso paukku sitten kerralla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleiset syyt vaatisivat ehdottomasti tässä tilanteessa rautatieliikenteen kehittämistä ja joukkoliikenteen kehittämistä. Mutta joudun toteamaan sen, että viimeisten kahden vuoden kokemukset ovat osoittaneet, että perustienpidossa klikkaa tällä hetkellä todella pahasti. Viime keväänä, nyt ja sitä ennen keväin syksyin tieverkoston kunto, sen alemmanasteisen tieverkoston kunto, on niin heikko, että metsäteollisuus ei pysty viemään puuta linjoillensa. Tästähän on seurauksena, arvoisa ministeri, se, että metsät hakataan teitten varrelta loppuun. Tätä voi tietyn ajan harrastaa, mutta sitten se loppuu, ja sen jälkeen on todella surku puserossa. Samanaikaisesti pitäisi energiapuunkäyttö toteuttaa laajamittaisesti. Tämä on sumppu, joka on hoidettava kuntoon rahalla.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tuosta Venäjän rekkaliikenteestä on jo puhuttu niin paljon, etten puutu siihen muuten kuin toteamalla, että olisi kyllä syytä siirtää ne jonot rajan toiselle puolelle, koska Venäjän tullista nämä jonot johtuvat, ja on ollut myöskin esitys, että sille puolelle nämä odotusalueet voitaisiin rakentaa.

Mutta puutun lähinnä tasoristeyksiin ja haluan alleviivata, kuinka paljon yksi onnettomuus maksaa. Aina, kun onnettomuus tapahtuu, niin niillä rahoilla me olisimme voineet poistaa monet monet tasoristeykset. Maassamme on edelleen erittäin vaarallisia tasoristeyksiä, joissa on tapahtunut onnettomuuksia säännöllisin väliajoin ilman, että niissä olisi edes varoitusvaloja. Minun mielestäni tämä on se kysymys, mihin ennen kaikkea pitäisi Ratahallinnon puolella puuttua.

Mitä tulee yksityisteihin, niin on paljon yksityisteitä, jotka toimivat aivan kuin yleiset tiet, ovat kuin yleisiä teitä. Siellä ajavat linja-autot, siellä kulkee julkinen liikenne, (Puhemies: Minuutti!) mutta yksityiset vastaavat kaikista kustannuksista.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on alempiasteisesta tiestöstä puhuttu erittäin paljon ja niihin kannanottoihin voi yhtyä. Tuntuu aika oudolta, että vaikka tietysti säät ovat olleet vähän erikoisia, niin joulukuussa on vielä painorajoituksia eli juuri niin kuin täällä todettiin, tukit eivät liiku jalostamoihin. Sitten valiokunta toteaa mietinnössään muun muassa, että jos ei rahoitusta tule radoille, niin lähitulevaisuudessa joudutaan lakkauttamaan vähäliikenteiset radat. Aika lohdutonta kerrottua tekstiä, ja tasoristeysonnettomuuksista myös se, että mikäli oikein lehtiä olen lukenut, viime viikolla neljä kuolonuhria tuli tasoristeyksissä ja sekin varmasti maksaa yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä tienhoidosta se, että aika erikoista on, että pääteillekin rekat jäävät, kun pikkasen tulee lunta enemmän, ja joudutaan jopa Tieliikelaitos kutsumaan paikalle, kun on annettu sellaisille toimijoille tämä tiehuolto, (Puhemies: Minuutti!) etteivät pysty hoitamaan niitä itse.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kallis puhui siitä, että venäläiset rekat pitäisi saada rajan taakse, mutta se ei poista sitä ongelmaa, että liikenne joka tapauksessa lisääntyy. Vuoteen 2010 mennessä tulee olemaan miljoona rekkaa. Tässähän ed. Pulliainen on tehnyt hyvän ehdotuksen, jonka minäkin olen allekirjoittanut, että alettaisiin kerätä tietulleja todellakin näiltä itärekoilta. Tuntuu vähän siltä, että muu Suomi maksaa nyt tämän itäliikenteen ja sitten metrokin tulee tänne Pääkaupunkiseudulle. Meillä muun muassa Hämeen tiepiiriin tulee tällä hetkellä vain 1,5 miljoonaa euroa lisää ja sillä ei oikeastaan mitään uusia projekteja aloiteta. Siellä on Valtatie 9 erittäin huonossa kunnossa, mikä ministerin kaupunkiinkin menee, ja samoin meidän Valtatie 3:mme on erittäin huonossa kunnossa.

Marjukka Karttunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta on linjannut, että se 2007 budjetissa varautuu tukemaan suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Mutta kuten ministeri Kalliomäki äsken totesi, seuraava hallitus valmistelee. Tämä menee aivan liian pitkälle. Esimerkiksi Turku on jo joutunut nostamaan kertalippujensa hintoja ja syöksykierre on valmis. Tämä on joukkoliikenne- ja kaupunkivastaista politiikkaa. Miksei hallitus tässäkään noudata omaa ohjelmaansa, kuten ei siinäkään, että ikäluokkien pienenemisestä koituvia säästöjä ei annettu suoraan perusopetukselle?

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Viime päivinä olemme lukeneet, kuten tässä on todettu, ikävistä tasoristeysonnettomuuksista. Meillä tapahtuu vuosittain tasoristeyksissä 40—50 onnettomuutta, joissa kuolee lähes 10 ihmistä vuosittain. Loukkaantuneita on lähes 20 keskimääräisesti. Kun viimeksi kysyin vuosi sitten, aiotaanko tehdä liikenneturvallisuussuunnitelma näitten tasoristeysten poistamiseksi, koska meillä on vielä 3 000 tasoristeystä poistamatta, ministeri totesi, että tällaiseen on tarvetta. Nyt kuitenkin totesitte, että tuhat tasoristeystä on 10 vuoden aikana lähtenyt, eli tämä jäljelle jäävä osuus veisi 45 vuotta. Mitä aiotte tehdä tämän asian eteenpäinviemiseksi?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen mainitsi täällä Nellimintien Inarin kunnassa. (Ed. Saarinen: Esimerkkinä!) Se saattaa kuulostaa pieneltä hankkeelta, mutta on maakunnallisesti ja tasa-arvon kannalta äärimmäisen tärkeä. Jos me haluamme ajaa vähemmistöjen asiaa ja tasa-arvoa ihan oikeasti, se tarkoittaa, että esimerkiksi kolttien asuinalueelle pitää päästä kulkemaan. Näkeekö ministeri Huovinen mahdollisena, että tällainen vähemmistön näkökulma ja elinolojen turvaaminen on sellainen erityisperuste, että tämmöinen hanke, joka on ollut vireillä ainakin 20—30 vuotta, voi saada rahoituksen? Inarin kunnassa tämä tiehanke on kärkipäässä. Tietenkin se vaatii sen, että se sama linjaus tehdään myöskin sitten Lapin tiepiirissä. Ed. Kuosmanen varmaan voi omalta osaltaan todistaa tämän Nellimin tiehankkeen tärkeyttä.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen puhui kauniisti poliittisesta tahdosta, jota voidaan kehittää julkisen liikenteen tukemiseksi, mutta siirsi samalla vastuun seuraavalle hallitukselle. Poliittista tahtoa julkisen liikenteen kehittämiseksi ei ainakaan tällä hallituksella ole ollut. 400 runkolinjaa, bussilinjaa, on lakkautettu koko maasta. (Ed. Arto Seppälä: Ei ole matkustajia!) Se merkitsee sitä, että työttömät eivät voi ottaa vastaan työtä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.

Tieliikenteeseen sen sijaan on riittänyt rahaa jopa niin paljon, että tällä hetkellä Suomen suunnittelukapasiteetti on niin täydessä käytössä, että kaikkia hankkeita ei ehkä voida edes toteuttaa. Erikoisesti yhden hankkeen haluaisin ottaa esille: Savonlinnan ohitustien. Kysehän ei ole mistään ohitustiestä vaan kaupungin läpi kulkevasta tiestä, joka on erittäin haitallinen ympäristölle niin melun kuin ilmansaasteiden takia. Miksi näin?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi joukkoliikenteeseen.

Haluan ed. Cronbergin esiin ottamaan asiaan, että tämä hallitus ei olisi tehnyt mitään joukkoliikenteen puolesta, kyllä esittää vastalauseeni. Minä ymmärrän hyvin sen, että nämä tarpeet ovat hyvin suuret. Kuten omassa puheenvuorossanikin äsken totesin, niin meillä näitä haasteita joukkoliikenteen kehittämisessä riittää. Mutta ei kyllä pidä paikkaansa, ettemme olisi tehneet mitään. Kyllä tässä on tätä kehitystyötä tehty koko tämän ajan. On lähdetty tekemään aivan uudenlaista politiikkaa esimerkiksi tässä matkapalvelukeskushankkeessa. Matkojen yhdistely on sellainen asia, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa aivan varmuudella haja-asutusalueilla. Entäpä sitten nämä päätökset, isot raidepäätökset, mitä on tällä hallituskaudella tehty, viitaten nyt vain Espoon metrohankkeeseen? Eikö se ole, ed. Cronberg, joukkoliikennepolitiikkaa, jos mikä?

Haluan todeta myöskin, että on myös niin, että joukkoliikennekin tarvitsee hyvän infrastruktuurin. Myös siitä huolehtiminen on hyvää joukkoliikennepolitiikkaa, jota tämä hallitus on toteuttanut aivan kuten eduskunta on hallitukselta edellyttänyt, ja tämä hallitus toteuttaa ykköskorin.

Sitten menen rekkajonoihin, joita en ehtinyt valitettavasti puheenvuorossani käsitellä, mutta kuten te hyvin tiedätte, tätä asiaa on käsitelty maan hallituksen tasolla koko tämän kuluneen vuoden ajan usean kerran. (Ed. Hemmilä: Eikä mitään tapahdu!) Kuten täällä jo todettiin, ongelma on sellainen, että se ei ole pelkästään Suomen hallituksen käsissä. Se, joka ei tunnusta muuten tätä asiaa, sitten ei mielestäni ole aivan totuudenmukainen tässä puheessa, koska on aivan selvää, että ne ongelmat ovat siellä rajalla ja siellä tullin toiminnassa Venäjän puolella. (Ed. Kallis: Sen takia pitää siirtää toiselle puolelle!) Meidän on kiinnitettävä myöskin kaikilla tasoilla, joilla meillä näitä yhteyksiä on, huomiota tähän asiaan, kun neuvottelemme — parhaillaankin ministeriön virkamiehet ovat neuvotteluissa Moskovassa — jotta tähän asiaan saadaan parannusta — ja on saatu parannusta. Siellä ollaan siirtymässä kahden viranomaisen järjestelmään, joka varmuudella helpottaa tätä jonotusasiaa. Sen lisäksi olemme tehneet näitä investointipäätöksiä koskien pientareen levennyksiä ja nyt lähteneet tähän suunnittelutyöhön, joka koskee näitä rekkaparkkeja. (Ed. Häkämies: Sen rahoitus?) — Siihen aiomme kyllä vielä aivan, ed. Häkämies, todellakin tämän loppuhallituskauden aikana keskittyä, että tämä asia saadaan kuntoon, ja kaikilla toimenpiteillä vaikuttaa siihen, että paikallisten ihmisten tilanne rajan pinnassa voisi helpottua, koska se on hyvin haasteellinen ja liikenteen kasvu näyttää vain jatkuvan. (Ed. Kallis: Sen takia pitää siirtää ne rajan toiselle puolelle!)

Liikenneturvallisuus tuli täällä myöskin esiin, ei pelkästään tieliikenteen osalta vaan myös raideliikenteen. Keskikaideohjelma, vaikka se on pieni raha tässä budjetissa, mielestäni on tärkeä avaus, joka oli tehtävä. Meillä kuolee nimenomaan tieliikenteessä pääteiden kohtaamisonnettomuuksissa suuri joukko suomalaisia, ja meidän on tähän panostettava. Tämä on pieni summa, sen myönnän, mutta ohjelma saadaan tällä tavoin liikkeelle ja varmuudella sille tulee jatkoa, jos vain tulevakin hallitus katsoo liikenneturvallisuuden, kuten tämä hallitus, yhdeksi aivan keskeiseksi toiminnan periaatteeksi.

Sitten rataverkoston ja tasoristeysonnettomuuksien osalta haluan vielä todeta äskeisen lisäksi sen, että tämä vauhti näiden tasoristeysten poistamisessa on eittämättä nyt liian hidas. Se johtuu tietenkin siitä, että tämä meidän kehyksemme on tässäkin asiassa valitettavasti ollut jarruna, koska perusradanpidon rahoitus on sellainen, että meidän on myöskin kehitettävä niitä raiteita. Me emme voi keskittyä sillä rahalla pelkästään tasoristeysten poistamiseen. Mutta olen samaa mieltä ed. Wallinin kanssa siitä, että kyse on erittäin isosta asiasta, ja kuten täällä todettiin, tämä on myös kallista, puhumattakaan inhimillisistä asioista, jotka näissä onnettomuuksissa ovat aina erittäin suuria.

Toivottavasti, arvoisa puhemies, tässä oli nyt aluksi.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustienpidon ja yksityisteitten rahoitus on selkeästi liian pienellä tasolla. Sen taustahan on tietysti kehysneuvotteluissa, joissa sitouduttiin liian matalaan tasoon liikenneministeriön osalta. (Ed. Kuosmanen: Miten se silleen kävi!) Tässä mielessä yhdyn muun muassa ed. Pulliaisen hyvään puheenvuoroon. Meidän on tunnustettava tämä tosiasia, että aluekehityksen kannalta mennään vinoon suuntaan nimenomaan perustienpidon ja yksityisteitten osalta. Nyt tarvittaisiin uusia innovaatioita myöskin rahoitusjärjestelmien kehittämisessä. Kysyn, mitä mieltä ministeri on Matti Vuorian selvityksestä, jossa esitettiin uusia tierahoituksen innovaatioita. Kysyisin myös, mitä mieltä olette tästä yhteisen väyläviraston perustamisesta, jossa pyrittäisiin eri liikennemuotojen kehittäminen kokoamaan yhteen ja saamaan sitäkin kautta pitkäjänteisyyttä. Minusta kannatettavia ehdotuksia, joita pitäisi viedä määrätietoisesti eteenpäin.

Arto Seppälä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ministeri toi hyvin esille tämän ongelman, eli kehykset olivat aivan liian tiukat. Se on nyt todettu tässä useassa puheenvuorossa, ja se on hyvä. (Ed. Vistbacka: Miksi ne on sellaisiksi äänestetty?) Tässä tuli ed. Rantakankaan osalta myöskin esille se, että pitkäjänteisempää linjaa meidän pitäisi tässä harrastaa ja tehdä myöskin työtä sen eteen, tehdä töitä tässä talossa, mutta myöskin ministeriössä. Toivon niin, että tässä edetään niin rata- kuin tiehankkeissa jatkossakin.

Sitten lentoliikenteen ongelmat näkyvät kasvavan tässä maassa, eli valtio joutuu tulemaan tähän kilpailutukseen mukaan ja antamaan myöskin määrärahoja. Me joudumme tätä varmasti myöskin jatkossa katsomaan hyvinkin tarkkaan.

Mutta vielä haluan palata tähän tasoristeysasiaan, niin kuin tässä toin esiin, että siihen pitäisi kyllä meillä löytyä jostain nyt määrärahoja, että saataisiin nopeampaan tahtiin näitä hoidettua, koska myöskin sitten kun me olemme kalustoa parantaneet, nopeuttaneet, niin myöskin se tavallaan kärsii tästä, kun on nämä tasoylikäytävätkin käytössä.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saaristoliikenne on ollut tapetilla monta vuotta sekä hallituskäsittelyssä että täällä eduskunnassa. Nyt näyttääkin siltä, että eduskunta on lisäämässä määrärahoja saaristoliikenteelle. Tämä on kolmas vuosi, kun tämä tapahtuu, eduskunnassa siis. Tilanne alkaa olla aika sietämätön, koska kun ei tiedetä, löytyykö määrärahoja seuraavana vuonna, niin ei tehdä sopimuksia, ei saada sopimuksia. Kilpailuttaminen ei ole toiminut, se on päinvastoin johtanut hintojen nousuun, ja kustannukset ovat nousseet, sekä henkilöstökustannukset että polttoainekustannukset, joten luulen, että kukaan meistä ei suostuisi siihen, että ei tiedetä, toimivatko meidän liikenneyhteytemme (Puhemies koputtaa) töihin seuraavana vuonna. Kysyisin nyt: Mitä ministeriö aikoo tehdä tulevaisuudessa, jotta tämä määräraha olisi edes siedettävällä tasolla, jotta tiedetään ja osataan vähän suunnitella seuraavaa vuotta ajatellen?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Meillä ei ole muita kuin ongelmia liikenteen osalta. Me olemme kaikki sen todenneet tässä salissa. Meidän väylästömme, jonka arvo on ehkä noin 20 miljardia, rappeutuu hurjaa vauhtia. (Ed. Lintonen: Kokoomuksella ei ole tänään muuta kuin ongelmia!) Meidän on pakko investoida, ed. Lintonen, väylästöömme. Emmekö voisi valita tätä Ruotsin tietä ja mallia? He tekivät järkevän, ison päätöksen, että liikennetiestöön he investoivat 38 miljardia euroa. Meidän tarvitsee panostaa iso potti. Meillä on sillat huonossa kunnossa, radat huonossa kunnossa, kentät huonossa kunnossa, meillä ei ole kanavaa käytössä jne. Me tarvitsemme lisäpanostusta merkittävästi.

Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo edellinen puheenvuoro oli kyllä aika raskasta kuunneltavaa. Se ei pidä miltään osin paikkaansa. Liikenneinvestoinnit tämän hallituksen seurauksena ovat erittäin korkealla vuoteen 2010. Sen jälkeen tulee tilanne, ja nyt seuraavan hallituksen on siitä jatkettava, nopeasti tehtävä E18 loppuun.

Mutta kysymykseni lähinnä ministerille koskee Pääkaupunkiseutua, jossa on aivan omanlaatuisensa tilanne joukkoliikenteessä. Me tarvitsemme raideliikennettä, mutta myös muita reittejä. Olisiko aiheellista pohtia semmoista omaa rahoituskehystä, jossa kunnat ja muut toimijat tällä alueella sidottaisiin yhteen, koska tällä seudulla liikenne muodostaa erinomaisen merkittävän elinkeinopolitiikan osan ja siinä tarvitaan myös ulkoista rahoitusta, siis myös verorahojen ulkopuolelta tulevaa rahoitusta?

Teille kaikille, ystävät, on todettava, että täältä kerätään raha, josta tänne jää noin 10 prosenttia siitä verotulosta, kun täältä kerätään, eli ei Pääkaupunkiseutu ole millään tavalla voittaja tässä (Ed. Vistbacka: Kyllä me paljon jätämme!) liikennerahoituksessa, mutta silti olemme valmiit täällä hakemaan myös muita rahoitusmuotoja. Mutta tärkeintä on löytää semmoinen sopimus, (Puhemies: Minuutti!) jossa yhteisesti kehitetään sekä raide- että muuta liikennettä.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki, mitä täällä salissa on lausuttu perustienpidon suhteen, pitää paikkansa. Erityisellä lämmöllä kuuntelin ministerin linjauksia tulevaisuuden rahoitustarpeista, jotka ovat oikeaan osuneita. Kehys kahlitsee meitä liikaa.

Mutta sitten, arvoisa ministeri, toiseen asiaan. Luin taannoin ministerin julkilausumia Oulun lentoaseman kehittämisestä ja olenkin vähän tullut siihen tulokseen, että ministeri ei taida nyt nähdä lentoasemien puutteita sakeasti lentävien lentokoneiden välistä. Oulun lentoasema on toiseksi suurin tällä hetkellä paitsi kuljetusmääriltään, henkilöillä mitattuna, myös tavarakuljetuksessa Suomessa, ja näkisimme kyllä nimenomaan sillä alueella, että tämän kentän kehittämistarpeita tulisi ajatella todella lyhyellä aikavälillä ja järjestää rahoitusta sinne.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi aivan oikein, että joukkoliikenne tarvitsee hyvän infran. Siksipä perusradanpidon määrärahat ovat nykyisellään täysin riittämättömät.

Mutta ed. Saarinen viittasi täällä aiemmin kevyen liikenteen väyliin. Itse poljin kesällä kaikki Pirkanmaan kunnat pyörällä läpi, ja johtopäätös oli hyvin selvä: pyöräteitä ei juurikaan ole. On hyvin harvoja myönteisiä poikkeuksia. Valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että alueellisten investointien rahoitus vähenee 35 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon, ja juuri näillä määrärahoilla on rahoitettu kevyen liikenteen hankkeita. Miten, ministeri Huovinen, aiotaan turvata kevyen liikenteen hankkeiden toteuttaminen vastaisuudessa?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Perustienpidon rahoitus on laskenut useana vuonna peräkkäin, mutta samanaikaisesti kustannustaso ja liikenteen määrä ovat nousseet voimakkaasti. Näin todetaan valiokunnan mietinnössä, jota nyt parhaillaan käsitellään täällä eduskunnassa vielä. Kun näin todetaan valiokunnan mietinnössä ja me kaikki tienkäyttäjät tiedämme, että tieliikenteeltä kerätään jopa kuusinkertaisesti rahaa siihen nähden, mitä tienpitoon käytetään, niin ihmettelen, miten tässä salissa joku voi kehua vielä, että hyvällä mallilla on Suomen tienpito.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän totta on, että tämä menokehysmenettely hyvin voimakkaasti rajaa sitä, minkälaisia investointeja voidaan tehdä. Me olemme itse olleet siitä päättämässä ja itse me sitä nyt kritikoimme. Matkan varrella olisi ollut mahdollisuus kyllä tätä tarkastella sillä tavalla, että olisi haettu tätä joustoelementtiä siihen, ja se olisi antanut meille liikkumatilaa tehdä näitä investointeja. Toisaalta on selvästi ollut havaittavissa se, että hallitus kun antaa budjetin eduskunnalle, niin tarkoituksellisesti perustienpidon ja radanpidon määrärahoja alibudjetoidaan. Minä luulen, että ajattelutapa kulkee siihen suuntaan hallituksessa, että no, eduskunta kuitenkin niitä sitten nostaa, ja näin me olemme käyttäneet siitä liikkumatilasta, mikä on ollut käytettävissä, noin puolet näihin asioihin ja se on vienyt sitten muilta liikkumatilaa pois, elikkä tämmöinen taktinen näkökulma tässä myöskin on.

Ed. Paajanen oli siinä ihan oikeassa, että meidän on pakko tehdä Suomessa ratkaisu näitten (Puhemies: Minuutti!) asioitten osalta, Ruotsin-mallin mukainen tai joku muu vastaavan kaltainen ratkaisu. Muutenhan tästä ei selvitä.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on selkeästi keskustelussa tullut ilmi ennen kaikkea tämä perustienpidon tila tänä päivänä, ja kun nyt tiedämme myöskin nämä ilmasto-olosuhteet, mitkä ovat olleet tämän talven aikana, niin jos ilmasto-olosuhteet jatkuvat tämäntapaisina, niin onko ministeriössä nyt sitten mietitty, mitä toimia on, joilla pystytään esimerkiksi puuhuolto turvaamaan tulevan talven aikana, jos sääolosuhteet eivät muutu?

Sitten kysyisin: Onko ministeriössä tai hallituksen piirissä mietitty vakavasti tätä tietullijärjestelmää yleensäkin rahoitusmuotona sekä perustienpidon kehittämishankkeiden suhteen? Eikö nyt olisi aika ainakin asettaa joku selvitysryhmä miettimään asiaa? Jotenkin tuntuu oudolta, että Suomessa tietulleja ei voida ottaa käyttöön, mutta lähes kaikkialla muualla maailmassa ne ovat jo käytössä tänä päivänä.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Aloitan näistä perustienpidon tarpeista, joihin täällä usea edustaja on kiinnittänyt huomiota. Silloin puhutaan niin turvallisuutta edistävistä hankkeista kuin myös näistä tärkeistä kevyen liikenteen väylistä, jotka tulivat jo tuossa aiemmalla kierroksella esille.

Itse olen sitä mieltä, että kevyen liikenteen lisääminen on, totta kai, kannatettavaa monestakin eri syystä. Tässä on kyse vain juuri siitä, että kun tiepiirit joutuvat omalla alueellaan niukkuuden kanssa sitten tekemisiin, niin näihin hankkeisiin jää liian vähän rahaa. Kun siellä alueella priorisoidaan, niin silloin otetaan selkeästi esille niitä pienempiä investointeja, jotka voivat aivan heti parantaa liikenneturvallisuutta, ja valitettavasti tällaisen kevyen liikenteen väylän osoittaminen tämmöiseksi hankkeeksi on monesti aika haasteellinen tehtävä.

Mutta tässäkin mielessä juuri perustienpidon rahoituksen lisääminen, jotta me saisimme lisää näitä turvallisia teitä ja kevyen liikenteen väyliä, olisi aivan ehdottoman tärkeää, kuten jo tuossa aivan aloituspuheenvuorossanikin totesin. Tämä kehys on täysin riittämätön niihin tarpeisiin nähden, jotka meillä sekä tie- että ratapuolella tällä hetkellä on.

Kun täällä kysyttiin kantaani näihin erilaisiin rahoitusvälineisiin, niin kerroin sen jo tuossa aloituspuheenvuorossanikin, että mielestäni näitä kaikkia täytyy hyvin tarkkaan tutkia. Kaikki ne mahdollisuudet, joita meillä on, on otettava nyt käyttöön, jotta tätä rahoitusta voidaan lisätä. Meillähän on käytössä elinkaarimalliajattelu, siitä on ollut hyviä kokemuksia, mutta se on sellainen malli, joka täytyy katsoa aina hanke kerrallaan. Se ei käy kaikkiin hankkeisiin ihan yksyhteen, vaan ne täytyy aina tarkasti tutkia.

Väyläviraston selvityksessä, joka on käynnistetty aloitteestani — siis tällainen esiselvitys ministeriössä — on joitakin ongelmia, jotka liittyvät muun muassa Merenkulkulaitoksen mahdolliseen mukaantuloon tähän. Nämä ongelmat tai haasteet on mielestäni ensin selvitettävä, mitä tälle toiminnalle tulisi tapahtumaan, mikäli tällaiseen uuteen virastoon lähdettäisiin. (Ed. Laukkanen: Jätetään merenkulku pois!) Eli tämä selvitys, joka nyt kansliapäällikön johdolla tai tekemänä tehtiin, oli vasta esiselvitys sille, onko mitään edellytyksiä lähteä isommasti selvittämään tätä kysymystä. Olen todennut, että nämä Merenkulkulaitokseenkin liittyvät kysymykset on ensin selvitettävä.

Olen kyllä sitä mieltä, että tiettyä synergiaetua voisi olla siitä, että nämä erilaisia väyliä hallinnoivat tahot olisivat saman katon alla, mutta siihen liittyy myös melkoisia haasteita, ja tämäkin on tunnustettava. Sen vuoksi tämä ei ole ihan mikään läpihuutojuttu, vaan on tarkasti mietittävä kaikki ne vaikutukset, joita tällaisella ratkaisulla voisi olla.

Sitten esille nousivat saaristoliikenteen tarpeet. Tämä on osa joukkoliikennettä, se meidän on tunnustettava. Ihmiset tarvitsevat näitä yhteyksiä päästäkseen töihin, kotiin, harrastuksiin, kouluun, niin kuin muussakin joukkoliikenteessä. Olen tässä asiassa kyllä joutunut tuolla budjettiriihessä ja lisäbudjettiriihessä — tässäkin asiassa — usein nostamaan esille nämä ongelmat, joita tässä saaristoliikenteessä on. On hyvä, että tähän nyt tulee myöskin eduskunnan taholta pientä lisäystä. Muistutan kuitenkin eduskuntaa siitä, että hallitus jo lisäsi joukkoliikenteeseen 8 miljoonaa euroa, jolla pystyttiin tämän vuoden taso joukkoliikenteen osalta jotenkuten turvaamaan. Mutta kyse on juuri tästä epävarmuudesta myös joukkoliikenteen osalta. Ei pystytä suunnittelemaan, ennakoimaan, kun ei tiedetä, mikä se tulevaisuus on.

Oulun lentoaseman osalta en ole missään vaiheessa tyrmännyt tätä asiaa, vaan halusin pikemminkin sanoa, että on hyvä, että alueella ollaan aloitteellisia, löytyy sitä omaa innovatiivisuutta miettiä, miten tästä eteenpäin. On vain tunnustettava se, että asemia on eri puolilla Suomea ja näistä kaikista meidän on pidettävä huolta. Siksi korostin sitä, että liikelaitoksen on itsensä nyt pohdittava tämä strategia, millä tästä mennään eteenpäin, ja siinä ei varmaankaan ole huono asia, että alueet itse ovat aktiivisia myöskin näitten tulevaisuudenkuvien luomisessa. Mutta en ole missään vaiheessa, ed. Kerola, tätä ideointia halunnut olla tyrmäämässä.

Sitten tietulleista. Meillä parhaillaan on jo ministeriössä käynnissä selvitys, joka valmistuu ensi keväänä, ja sitä voidaan tarpeen mukaan sitten hyödyntää myöskin hallitusohjelmaneuvotteluissa. Mutta olen sen vain sanonut, että olen huolissani siitä, mikäli suomalaisen liikenteen maksurasitusta lisätään. Se on mielestäni asia, josta meidän pitää olla huolissamme. Ei pitäisi mennä myöskään siihen, kun jo nyt liikenteeltä mielestäni peritään erittäin suuri määrä erilaisia maksuja. Tämä on aika tarkan harkinnan paikka, miten tästä mennään sitten eteenpäin. Siksi on hyvä, että sitä selvitetään, ja voi olla, että siihen löytyy jokin hyvä malli ja tapa se tehdä, mutta ennen sitä on käytävä kyllä aika perusteellinen keskustelu. Tämä on minun näkemykseni asiasta.

Haluan todeta, arvoisa puhemies, aivan lopuksi, että kun täällä nyt annetaan sellainen kuva, että liikenneverkosto on aivan rapistumassa eikä mitään tehdä asian eteen, niin sen minä kyllä kiistän. Olen sanonut täällä itsekin, että haasteita on ja kehys on liian pieni niin perustienpidon, radanpidon kuin myös joukkoliikenteen osalta. Mutta muistutan nyt teitä, arvoisat kollegat: ensi vuonna tämä hallitus käynnistää kymmenen uutta kehittämisinvestointia eri puolilla Suomea ja toteuttaa tämän eduskunnan ensisijaisen toiveen pistää ykköskori liikkeelle. Kaiken tämän kurjuuden keskellä toivoisin kyllä tällekin jonkinmoista ymmärtämystä.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta ministeri kiteytti puheenvuorossaan kyllä tämän väyläpolitiikan olennaisen kysymyksen, elikkä ahtautta ja rahan vähyyttä on ollut perustienpidon, perusradanpidon ja yksityisteiden osalta. Kunnioitettava saavutus näissä olosuhteissa on juuri väyläpolitiikan puolella 18 uuden väylähankkeen käynnistäminen tällä vaalikaudella ja 10 hanketta ensi vuonna, joista Itä-Suomi saa osakseen Savonlinnan liikennejärjestelyt, Vitostie alkaa 2008, ja tuetaan myöskin vähäliikenteistä lentoliikennettä Savonlinna—Varkaus-alueella.

Olin hämmästynyt ed. Cronbergin näkökulmasta Savonlinnan liikennehankkeisiin. Hän ei tunne oloja. Kaupunki on saarille rakennettu. Ei siellä maankäyttö salli kovin mutkikkaita ratkaisuja, siltaratkaisut tulevat kalliiksi. Nyt on pieteetillä tehty suunnitelma, joka on tehokkuudeltaan väylähankkeiden parhaita. Siinä mielessä on erinomaista, että asiassa päästään eteenpäin.

Rouva ministeri, (Puhemies: Minuutti!) ajattelin vähäliikenteisten ratojen osalta niiltä osin, kuin ne ovat (Puhemies: Minuutti!) osana rataverkkoa, voidaanko niissä päästä eteenpäin, koska puutavaraliikenne erityisesti kaipaa sujuvia rautatieyhteyksiä myöskin.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tavaraliikenteen ykkösratana Varsinais-Suomessa on Turku—Toijala-rata, ja se on erittäin tärkeä meidän satamamme kannalta, samaten telakan kannalta, eli sitä kautta kuljetetaan tavaroita. Ongelmana ehkä on se, että kun sitä nyt kunnostetaan ja laitetaan uuteen uskoon, niin samanaikaisesti ei toteuteta sitä, että tulisi tämä 25 tonnin akselipaino eli sieltä voitaisiin kuljettaa sitä todella raskasta kalustetta. Se on yksi asia, mikä mielestäni on erittäin hämmästyttävää, koska se olisi myös taloudellinen asia toteuttaa samanaikaisesti.

Edelleen yhdyn siihen näkemykseen, että saariston yhteysalusliikenteessä ovat nämä ongelmat, jotka ovat olemassa olevia. Toinen asia, mikä myös liittyy yhteysalusliikenteeseen, ovat tämmöiset saaristolaiturit, joita meidän alueellamme on yli 40. Osa on todella käyttökelvottomia, ja se puoli myös vie sitä rahaa. Niitä ei ole pystytty kunnostamaan, koska määrärahojen niukkuus on olemassa olevaa. Nämä on Tieliikelaitoksen alle siirretty, nämä laiturit, ja siellä on jopa niin vaarallisia laitureita, että pienet lapset, (Puhemies: Minuutti!) jotka kalastelevat, ovat mato-ongella, voivat tippua vaikka mereen, eli tämä on ihan myös turvallisuustekijä.

Sirpa  Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri puhui hyvin lämpimästi joukkoliikenteestä. Sen takia ihmettelenkin samaa, mitä jo edustajat Bryggare ja Karttunen kysyivät: Minkä takia tätä joukkoliikennetukea ei todellakaan voi maksaa näille kolmelle suurimmalle kaupungille ja niiden ympäristöille? Suomi on nimittäin ihan ainoa maa maailmassa, missä on tällaisia kaupunkeja, jotka eivät saa mitään tukea. Helsinki maksaa 160 miljoonaa euroa joukkoliikenteestä, ja matkustajat maksavat loput.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tästä rataliikenteestä täytyy tietysti todeta, että esimerkiksi Kotolahden ratapihapäätös on ihan positiivinen asia, aina siis jotain tapahtuu. Mutta koska tämä ministeriö hallinnoi myös pitkällä aikavälillä tapahtuvia suunnitelmia, niin toivon todella, että tämän ratasuunnitelman 2030 osalta, joka nyt on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ministeri tukee sitä hanketta, joka on siellä sisällä, eli Helsingistä itään suuntautuvan rantaradan selvittämistä. Se on tärkeä asia, se on tulevaisuudensuunnitelma. Ratahallintokeskus katsoo, että vuoden 2050 tilanteessa se on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus, siis vuosisadan puolessavälissä, mutta me tarvitsemme sen tietysti jo aikaisemmin.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Päättäessään nopeista tietoliikenneyhteyksistä hallitus linjasi päätöksen niin, että markkinat hoitavat asian kuntoon. Tosiasia kuitenkin on, että Itä- ja Pohjois-Suomessa markkinat eivät kovin hyvin toimi. Tietysti ruuhka-alueilla kilpailu on alentanut hintoja ja markkinat kohtuullisen hyvin toimivat. Mutta kun hallitus antoi luvan Digita Oy:lle käyttää 450-verkkoa, sen periaatelinjaus oli se, että työ pitäisi aloittaa harvaanasutuilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Nyt kun Digita Oy on tehnyt Siemensin kanssa sopimuksen, he ovat ilmoittaneet julkisuudessa, että työ alkaa Ruuhka-Suomesta ja Lapista.

Onko ministerin mielestä tämä linjaus valtioneuvoston periaatelinjauksen mukainen, ja onko niin, että Itä-Suomi jää edelleenkin tyhjiöön tässä nopeitten tietoliikenneyhteyksien osalta?

Toinen kysymys: Esitteleekö ministeri vielä Tieliikelaitosta koskevan yhtiöittämisasian ennen kuin tämä hallitus on työnsä päättänyt?

Pekka  Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kilpailukyvyn kannalta liikenneväylien rakentaminen on ykkösasia siinä mielessä, että teollisuuden kilpailukyky paranee huomattavasti, aikakustannukset alenevat ja ennen kaikkea liikenneturvallisuus paranee. Suomen tavarankuljetuskapasiteetista noin 70 prosenttia ja henkilöliikenteestä 95 kulkee maanteitse. Venäjän-kaupan kasvu 7 miljardista 13 miljardiin viimeisen neljän vuoden aikana on aiheuttanut sen, että koko Venäjän rekkaliikenteestä 3 prosenttia kulkee Suomen maanteillä.

Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: Mitä aiotte tehdä muun muassa tämän E18:n liikenteen rakentamiseksi pikaisesti ajan tasalle seuraavassa hallitusohjelmassa?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on ollut erityisen huolissaan viime aikoina junaliikenteen kehittymisestä. Viime viikolla kerrottiin, että VR on nostamassa tammikuun alussa junalippujen hintoja. Vihreät ovat päinvastoin vaihtoehtobudjetissaan esittäneet, että valtio suuntaisi 10 miljoonaa euroa käytettäväksi kaukoliikenteen tariffitason alentamiseen kaikilla reiteillä. Näin voitaisiin alentaa matkustajien lipun hintoja ja lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Kysyisin ministeri Huoviselta: Miten hallitus aikoo toimia lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemiseksi tulevaisuudessa?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Savo-Karjalan tiepiiri on viestittänyt, että tulevan vuoden rahoituksella ei pystytä hoitamaan edes perustienpidon nykyistä tasoa, saati elinkeinoelämän tarvitsemia investointeja. Täällä on puhuttu näistä isoista hankkeista, mutta todella perustienpidon rahoitus on kehnolla tasolla. Se tuli eilen myös todistettua, kun vierailin yhdessä kotikaupunkini taajamassa, kylässä, ja tie siellä on kynnöspelto ollut koko syksyn eli myöskään kunnostukseen ei ole ollut kunnon tiekarhua, jollakin lelulla on suoritettu tien kunnostusta. Yllättäen siellä asian puolesta luovutettiin minulle nimilista, jossa huolta kannetaan juuri kunnossapidon laiminlyönneistä. Kun nykyinen hallitus tekee kehykset tulevalle vaalikaudelle (Puhemies: Minuutti!) niin hoitakoon hallitus myös sen, että rahat perustienpitoon ovat riittävät jatkossa.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä teen keskisuomalaisen kysymyksen keskisuomalaiselle ministerillemme. Nelostien saaminen budjettiin välillä Lusi—Vaajakoski oli oikein hyvä asia. Kuitenkin on muistettava, että budjetissa on 75 miljoonan euron sopimusvaltuus, tuo rahoitus on välille Kanavuori—Lusi. Siitä puuttuu väli Vaajakoski—Kanavuori. Tästä seuraa se, että peruskorjauksen jälkeen tuolle rahoittamattomalle välille Vaajakoski—Kanavuori syntyy pahin liiken-teellinen pullonkaula, ja se tulee olemaan todella paha ongelma sekä liikenteen että ympäröivän yhdyskunnan, Jyväskylän maalaiskunnan ja muiden, kehittämisen kannalta.

Minä kysyn tämän vuoksi arvoisalta ministeriltä: Laaditaanko suunnitelmat mahdollisimman pikaisesti ja ohjelmoidaanko tuohon väliin rahoitus niin, että kun 2011 otetaan tämä muu osa Nelostiestä käyttöön, niin myöskin Kanavuori—Vaajakoski (Puhemies koputtaa) voitaisiin silloin ottaa käyttöön?

Klaus Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä kehys on riittämätön liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja sen rahoitukseen. Minusta se on aivan selvä. Se on tullut näissä puheenvuoroissa esille, myös ministeri sen totesi. Mutta niin oli edellisen hallituksen aikanakin suuria ongelmia kehittää infraa. Me olemme kuitenkin nyt siinä tilanteessa, että jotain täytyisi pian tehdä. Sen takia varsinkin perustienpitoon pitää saada rahaa. Ei se riitä, että joka vuosi, kun budjettiesitys tulee hallitukselta, eduskunta joutuu siihen lisäämään sitten parikymmentä miljoonaa näihin tien- ja radanpitoihin, vaan kyllä täytyy nyt jotain suurempaa panostusta näihin asioihin saada. Se on kyllä suuri haaste tuleville hallituksille. Tällä mennään nyt eteenpäin siten, että jotenkin tiet pysyvät kasassa. Erilaisia joitain uusia hankkeita, väylähankkeita, on aloitettu ja aloitetaan ensi vuonna. Se on tietysti myönteinen asia, mutta perustienpito on ollut aivan liian pienissä rahoituksissa (Puhemies: Minuutti!) tähän mennessä, joten siihen tarvitaan kyllä jatkossa aivan uudenlainen näkökanta.

Timo Seppälä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn täysin ministeri Huovisen näkemykseen, ettei liikenteen verotusta eikä maksuja pidä missään tapauksessa enää korottaa, mutta ei niitä ole tarpeenkaan korottaa. Meillä on tällä hetkellä käytetty kerätyistä veroista 17,5 prosenttia tienpitoon, kun se oli 41,4 prosenttia pahimman laman aikana vuonna 95. Summa on jopa rahallisesti pienempi tänä päivänä kuin se oli pahimman laman aikana, jolloin on syytetty kovasti kokoomusta siitä, että laitettiin tiet huonoon kuntoon, mutta nyt ne ovat todella huonossa kunnossa. (Ed. Pulliainen: Ne saattavat olla vieläkin huonommassa kunnossa!) Mitä aiotte tehdä puolustaaksenne oman mandaattinne budjettivaroja ja kehittymistä samaan suuntaan kuin on myöskin tulopuoli kehittynyt?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Päätöksethän menevät aina näin, että edellinen eduskunta sitoi tämän eduskunnan käsiä ja tämä eduskunta sitoo tulevan eduskunnan käsiä. Tämä on tässä juuri se kysymys, että nyt jos me vastuullisesti arvioimme eteenpäin, meidänhän täytyy, rouva ministeri, nähdä myöskin vaalien jälkeistä aikaa, koska sitähän aikaa koskee myöskin tämä budjetti. On päivänselvää, että me tarvitsemme tähän kehysajatteluun ja rakenteeseen uudistamista, tarvitaan myöskin siihen tasokorotusta, kaikkien uusien rahoitusmallien käyttöönottoa, ja muistetaan näiden uusien isojen hankkeiden rinnalla myöskin, mikä on sitten alemman asteen tieverkoston kunto.

Mutta, rouva ministeri, mikä on se teidän sitoutumisenne ja signaalinne nyt tästä E18:sta? Se on tavattoman tärkeä kysymys kuitenkin, koska se on kiistämättä tällä hetkellä koko valtakunnan liikenneturvallisuuden kannalta ykköshanke, ongelmallisin hanke, johon me tarvitsemme nopeita ratkaisuja. Sillä on merkittävä rooli myöskin huolimatta siitä, syntyykö ratkaisuja sitten Venäjän ja Suomen viranomaisten kesken ja lähteekö Venäjän tulli vetämään. Siitä huolimatta me tarvitsemme päätöksiä, (Puhemies koputtaa) jotka ovat osa myöskin Ten-verkostoa, jonka toteuttamiseen Suomi on sitoutunut.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Uudellamaalla ja täällä etelässä on kiireellisiä hankkeita 900 kappaletta ja aikaa näitten hankkeitten toteuttamiseen kestää sata vuotta tällä vauhdilla ennen kuin rahaa tulee. Eli liikenne on täällä, asukkaat ovat täällä, tiet ovat täällä, rahat eivät ole täällä. Mitä te teette, arvoisa ministeri, että saadaan tälle alueelle lisää rahaa, jotta nämä kiireelliset hankkeet saadaan hoidettua? Miten kriteeristöä pitäisi muuttaa, että näin tapahtuu?

Tasoristeyksien osalta voin sanoa, että aikaisempina vuosina VR:n hallintoneuvostossa puhuttiin siitä, että tämä on se hanke tai ohjelma, että tasoristeyksistä pitää luopua, niitä pitää poistaa ja se tehdään huolimatta siitä, onko rahaa vai ei. Nyt kuitenkin on niin niukasti rahaa VR:llä ja Ratahallintokeskuksella, että kuitenkaan ei tätä kyetä edes tekemään. Tästäkin on jouduttu jo luopumaan. Suuret kiitokset ministerille vielä kantatie 51:stä, (Puhemies: Minuutti!) se oli todella uljas teko.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluan myös kiittää ministeriä tästä kehäradasta. Se on ainoa metropolialueen lentokenttä, jonne ei rataa ole tähän asti mennyt vielä. Mutta haluan myöskin kysyä: Mikä on sen suunnitelman ajoitus ja rahoitus?

Sitten kehäkolmonen. Se on kyllä niin tukkoinen. Siellä kulkee satoja venäläisiä rekkoja Hangosta, ja siinä tuo lentokentäntie, Hämeenlinnantie, on täysin tukkoinen. Mikä on sitten ajoitus ja rahoitus tälle kehäkolmoselle? Se on Suomen vilkkain kauppatie, ja siellä tämä tavaraliikennekin on erittäin vahvaa vielä näiden rekkojen lisäksi ja turvallisuus kärsii, koska se tie ei ole turvallinen.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yksityistieverkosto on myös puhuttanut täällä aika voimakkaasti. Tietysti itse, kun olen tuolta periferiasta elikkä maakunnasta kotoisin, näen tien kunnon erittäin tärkeänä elinkeinon harjoittamisen kannalta. Mielestäni tähän olisi löydettävä uusia rahoituskeinoja. Kysyisinkin nyt ministeriltä: Olisiko yksi tällainen rahoituskeino yksityisteiden kunnostamiseksi se, että yksityisteiden tiekuntien osalta arvonlisävero poistettaisiin sinänsä ja palautettaisiin vuoden lopussa elikkä toisin sanoen ne voisivat kirjanpitoteknisesti sen hakea kertapalautuksena valtiolta takaisin ja näin ollen käyttää sen sitten teiden kunnossapitoon?

Lasse Virén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on kyllä paljon keskusteltu erilaisista näkökohdista, mutta menty kyllä aika pitkälle tällaiseen aluepolitiikkakeskusteluun. Minusta turvallisuusasiat ovat jääneet aika pienelle huomiolle. Täällä ovat muutamissa puheenvuoroissa tulleet esille kevytliikennerakenteet ja sitten myöskin keskikaistakaiteet, jotka ovat varmasti ihan hyviä meidän olosuhteisiimme. Mutta sitten mielestäni kelitiedotukseen voitaisiin vielä satsata. Muuttuviin keli- ja nopeusrajoitusnäyttöihin pitäisi kyllä saada lisää satsausta, jotta saataisiin autoilijoille sen hetken tieto, ettei tule sellaisia muutaman talven takaisia liikenneonnettomuuksia. Myöskin nyt tämä syksy on näyttänyt sen, että olisi voitu ajaa vähän eri lailla kuin kalenteri näyttää. Koko joulukuu on ollut kesäkeliä tähän asti ainakin, joten olisivat voineet olla nopeusrajoitukset erilaiset.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Timo Seppälälle ihan ystävällisesti kommentti siitä, että tuo sadannes, jonka ilmoititte, on tietysti aivan oikein. Juuri näinhän se on, se on se, mikä käytetään niistä rahoista tähän liikennepolitiikkaan. Mutta, arvoisa puhemies, siinä on vaan semmoinen juttu, että meidän pitää katsoa, että itse asiassa koko yhteiskunnan järjestelmä on se, joka on olennainen osa sitä kokonaisuutta. Tuo laskutapa ei ihan ole oikea antamaan oikeaa kuvaa. Kaikki se, mitä yhteiskunnan infraa rakennetaan, on tavallaan sitä varten. Elikkä näin se on. Mutta tiemaksut varmasti tulevat. Kun uusi hallitus alkaa, niin tiemaksut tulevat sitä mukaa.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä käytetyissä puheenvuoroissa on oltu aika laajalti tyytymättömiä perusradanpidon rahoitukseen ja perustienpidon rahoitukseen, joukkoliikenteen rahoitukseen jne. Syypääksi on nähty tämä kehys. Mutta hyvät hallituspuolueitten edustajat, tehän sen päätitte. Eihän se nyt mikään sattuma ole. Kun tämä hallitus perustettiin, sille tuli hallitusohjelma. Te ette muuttaneet sitä kehystä. Te lähditte elämään tällä. Te koitte, että muut asiat ovat tärkeämpiä. Sitten mitä tulee näihin viime hetken ratkaisuihin, ministeri Huovinen on tähän syytön, te olette joutunut tosiasioitten eteen. Mutta jos katsotaan nyt näitä tehtäviä päätöksiä, tämä hallitus siirtää vuodelle 2008 tai siitä eteenpäin rahoitusvastuuta 600 miljoonaa. Se on kyllä historian ennätys. Se on, ed. Laukkanen, ylivoimainen historian ennätys. Paljon rehellisempää olisi ollut käyttää esimerkiksi omaisuuden myyntituloja tai verotuloja. Te istutte nyt seuraavan hallituksen housuilla tuleen. Tämä on fakta.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin monta uuttakin asiaa, vaikka aika paljon on jo sellaisia, joita olen aikaisemmissa puheenvuoroissani kommentoinut. Haluaisin aloittaa näistä vähäliikenteisistä radoista ja ylipäätään tästä ratojen kunnostamisesta. Tämä on sellainen asia, jossa mielestäni on erittäin tärkeätä tietää se liikkumavara, joka on taloudellisesti olemassa. Olen itse ainakin sillä kannalla, että pitäisi pystyä huolehtimaan niistä raiteista, jotka tähän maahan on rakennettu, ja jos se vaatii tietyn osan tästä budjetista, niin sen yli katsotaan, mitkä ovat niitä kehittämistarpeita, joista myös täytyy huolehtia. Näitä asioita ei pitäisi asettaa mielestäni vastakkain, ja hyvin tarkkaan tulee arvioida sitä, jos ja kun päädytään siihen, että jotkut rataosat eivät enää ole liikennekäytössä. Me emme voi täysin ennustaa tätä tulevaisuutta. Näin se vaan on. Meillä voi olla sellaisia kasvavia markkinoita, esimerkiksi tuo itäinen naapuri, joka kasvaa sitä vauhtia kuin kasvaa, että me emme ihan hätiköiden mielestäni näitä ratojen rullalle pistämisiä saisi tehdä, vaan siinä täytyisi hyvin tarkasti arvioida tämä tilanne niiden osalta.

Sitten suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen. Olen itse ilmoittanut, että mielestäni tämä eduskunnan jo kahteen otteeseen esiin nostama asia tulisi hoitaa siten, että suurille kaupunkiseuduille voitaisiin myös joukkoliikennetukea maksaa. Mutta nyt on tilanne ollut vain se, että sitä ei ole otettu huomioon tässä nykyisessä rahoituskehyksessä. Ja ihan pikku summa näille kaupunkiseuduille ei riitä, (Ed. Saarinen: 20 miljoonaa!) vaan mielestäni sen panostuksen tulisi olla sitten sellainen, että se käytännössä myös näkyisi jossakin. Silloin puhutaan noin 20—25 miljoonan euron panostuksesta vähintään. Sen vuoksi en ole voinut sitä esittää, kun sellaista rahaa minulla ei ole, kun on ollut suurin tarve huolehtia siitäkin, että nämä nykyiset joukkoliikennepalvelut voivat pysyä ennallaan. Mutta olen sanonut sen, että mielestäni tulevan hallituksen pitäisi ottaa tämä asia vakavasti, koska näillä seuduilla on eittämättä juuri se kasvupotentiaali, joka joukkoliikenteellä on olemassa.

Tässä tulen siihen kysymykseen, kun ed. Dromberg täällä totesi, että nämä kehäväylät eteläisessä Suomessa ovat, niin kuin kaikki tiedämme, hyvin tukkoisia. On kyse paitsi sen infran parantamisesta myös joukkoliikenne-edellytysten parantamisesta, jotta yhä useampi voisi valita sen oman auton sijasta joukkoliikennevälineen eikä tunkisi näille ruuhkaisille teille. Mutta silti ymmärrän sen tarpeen, joka täällä on myöskin tämän infran osalta.

Olipa hyvä, että edes yksi viestintäpuolen kysymys tässä keskustelussa tuli esille, ja se on tämä laajakaistakysymys. Me olemme lähteneet hallituksessa siitä, että tällä langattomalla ratkaisulla voidaan turvata niiden alueiden, jotka eivät muutoin pääse tämän nopean yhteyden piiriin, kansalaisten laajakaistayhteydet. Nyt valitettavasti kävi niin, että kun tämä toimilupa tähän rakentamiseen myönnettiin, siitä tehtiin valituksia, joiden käsittely sitten tuolla KHO:ssa kesti hyvin pitkään. Tästä syystä viivästyy tämä koko prosessi, mikä on erittäin valitettavaa. Olen kyllä sanonut, että kun näitä oikeusprosesseja tarkastellaan, niin pitäisi miettiä ehkä tulevaisuudessa sitäkin, että kun on kyse kansalaisten peruspalveluista, jollainen mielestäni laajakaistayhteys tänä päivänä on, eikö voitaisi näissä asioissa käyttää jotakin nopeutettua käsittelyä, koska nämä valitukset viivästyttävät nyt aivan tarpeettomasti ja turhaan kansalaisten peruspalveluiden saamista.

Lyhyt vastaus Tieliikelaitoksen yhtiöittämiseen, kun edustaja kysyi, esitteleekö nykyinen ministeri asian vielä eteenpäin: Ei esittele.

Sitten E18:n kysymykseen. Totean sen, minkä olen täällä ennenkin sanonut, että me olemme sitoutuneet tämän väylän itäisten osien parantamiseen jo EU:n suuntaankin vuoteen 2015 mennessä. (Ed. Kuosmanen: Liian kaukana!) Mielestäni tuosta sitoumuksesta meidän on pidettävä kiinni. — Voidaan sanoa ja varmaan pitää paikkansa. — Minä en ole tällä paikalla saanut tätä rekkajonoa ihmetellä kuin vasta vähän reilun vuoden, mutta moni teistä varmaan huomasi tällaisen Helsingin Sanomien kirjoituksen tämän kuun puolivälin paikkeilla, jossa listattiin tätä rekkajonohistoriaa.

Kyllähän tämä on, ed. Kuosmanen ja ed. Häkämies ja monet muut, jo paljon pidempi historia todellakin kuin vain tämän hallituksen aikana tapahtunutta. Se, missä on ehkä voitu mennä pieleen, on tämä liikenteen kasvun ennustaminen. (Ed. Paajanen: Aivan!) Mutta se virhearviointi on tehty kyllä jo myöskin aikaisempien hallitusten osalta. Tässä mielessä varmasti jälkiviisaudelle erilaisten infrakorien listauksen osalta on olemassa aihetta, mutta silti pidän tärkeänä myös sitä, että sen linjan mukaan on edetty, joka infraministerityöryhmässä päätettiin, koska tämä sali on edellyttänyt juuri sitä pitkäjänteisyyttä. Siihen mielestäni perustuu koko tämän tulevaisuudenkin rakentaminen, että kun jotain teemme, niin pidämme sitten myös niistä listauksista kiinni, joita olemme itse olleet tekemässä. (Ed. Kuosmanen: Venäjän kauppa kasvaa tuplaten neljään vuoteen!)

Sitten totean vielä, ed. Vielma, tästä Lusi—Vaajakoski-hankkeesta. Tämä hankehan on suunniteltu tällaiseksi kuin se nyt tuossa budjettikirjassa on. Meillä varmasti alueen ihmisinä on ollut lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisessa muodossa se on sitten eteenpäin liikahtanut. Jos kysytte minun mielipidettäni, niin epäilen kyllä vahvasti, että enää tuommoista 10 miljoonan erillistä investointia pystyttäisiin tähän Lusi—Vaajakoski-hankkeen yhteyteen kytkemään, vaikka se eittämättä muodostaa tällaisen pullonkaulan nyt sitten sinne Vaajakosken suuntaan. Mutta tärkeää on silti saada tuo erittäin vaarallinen väylä Lusi—Vaajakoski nyt vihdoinkin liikkeelle.

Ed. Vahasalo totesi, että täällä Uudellamaalla ei ole rahoista tietoakaan. Onneksi sitten kuitenkin itse totesitte, että Kantatie 51 nyt kuitenkin on tullut hankelistalle ja on erittäin merkittävä myös alueen liikenteellisten olojen parantamisessa. (Ed. Vahasalo: On muitakin hankkeita!) Mutta tarpeet ovat suuret. Silti meidän on pidettävä koko maan tieverkostosta huolta. Emme me voi pelkästään keskittyä niille alueille, joilla eniten liikennettä on. Kyllä me jokainen kuljemme erilaisissa tehtävissä eri puolilla Suomea ja toivomme varmasti, että myös silloin tieverkosto ja rataverkosto toimivat. Suomi on laaja maa, ja tämä edellyttää juuri tällaista kokonaisvaltaista kehittämistä tässä asiassa.

Vielä haluan todeta, kun ed. Häkämies täällä kummasteli tätä kehysproblematiikkaa: Kyllä minun on sanottava, että sitten kummallisesti täällä eduskunnassa kuitenkin näitä erilaisia vaatimuksia tieverkostollekin on esitetty ja itse oltu vaatimassa ykköskorin toteuttamista, jota te nyt tunnutte kritisoivan, että me sälytämmekin menoja toiselle porukalle. (Ed. Häkämies: Niinhän te teette!) Itse olemme vaatineet täällä, minäkin ennen tähän tehtävääni tuloa, nimenomaan ykköskorin toteuttamista aivan yksimielisesti. (Ed. Häkämies: Ei seuraavalle hallitukselle!) Tämä hallitus toteuttaa ykköskorin.

Sirpa  Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Sain vastauksen jo tähän joukkoliikennetukeen suurille kaupungeille ja olen erittäin iloinen teidän puheenvuorostanne.

Toinen talousarvioaloite on eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmän nimissä. Se esittäisi Merenkulkulaitokselle väylämäärärahoja lisää 1,5 miljoonaa euroa, koska nyt polttoainekustannukset ovat lisänneet Merenkulkulaitoksen kustannuksia ja sitten heillä ei ole varaa ylläpitää väyliä. Jos väylät ovat huonossa kunnossa, ne saattavat aiheuttaa merionnettomuuksia. Tämän vuoksi ehdottaisimme, että jo ensi vuoden budjettiin — ettei tarvitse taas lisäbudjettiin laittaa — tulisi tämä 1,5 miljoonaa euroa.

Merikukka Forsius /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomea väitetään aina silloin tällöin Euroopan amerikkalaisimmaksi maaksi. Tämä näyttää valitettavasti pitävän paikkansa suomalaisen liikennepolitiikan osalta, jossa autoilua suositaan muiden liikennemuotojen kustannuksella. Esimerkiksi kotimaan henkilöliikenteen suoritteesta, eli vuosittaisen matkan yhteispituudesta, jo yli 90 prosenttia tehdään autolla. Tavarankuljetuksistakin kaksi kolmasosaa tapahtuu teillä. Samaan aikaan raideliikenteen kilpailukyky tieliikenteeseen nähden on päästetty romahtamaan. Rataverkon pituus on lyhimmillään noin 40 vuoteen. Ratoja perusparannettiin kattavasti viimeksi 1960- ja 1970-luvuilla, ja nykyisin jo noin 40 prosenttia radoista on elinkaarensa lopussa. Ratojen kunnon heikkous hidastaa junaliikennettä valtaosassa Suomea. Hidastuksia on jopa pääradoilla.

Samalla tieliikennettä suosivalla ja raideliikennettä kuristavalla linjalla jatketaan ensi vuonnakin. Hallituksen budjettiesityksessä teiden rakentamiseen osoitetaan enemmän rahaa kuin raideinvestointeihin. Perusradanpidon määräraha laskee, ja tämä jättää huomattavan aukon paikattavaksi lisätalousarviossa. Perusradanpidon alimitoitetun rahoituksen vuoksi liikennerajoitukset lisääntyvät ja joiltakin rataosuuksilta liikenne on kiellettävä kokonaan.

Hallituksen painotukset liikennepolitiikassa ovat niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin eko-logisestikin kestämättömiä. Tiedämmehän, että öljynkulutuksen kasvu ja edullisesti hyödynnettävien varojen hupeneminen nostavat pysyvästi öljyn hintatasoa. Kaikille pitäisi myös olla selvää, että väestö ikääntyy ja iso osa vanhuksista tarvitsee liikkuakseen joukkoliikennettä. Hallitukselta ei myöskään ole voinut jäädä tajuamatta, että ilmastotavoitteet kiristyvät tuntuvasti lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen nimittäin edellyttää sitä, että päästöjä vähennetään teollisuusmaissa noin 30 prosenttia vuoteen 2020 ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Liikenne tuottaa nykyään päästöjä suunnilleen yhtä paljon kuin koko Suomi voi kestävästi tuottaa vuosisadan puolivälissä.

Vihreät haluavat muuttaa liikenteen painopistettä kestävämpään suuntaan. Raideliikenteen kilpailukyvyn turvaamiseksi vihreät esittävätkin vaihtoehtobudjetissaan 33 miljoonaa lisää perusradanpitoon.

Arvoisa puhemies! Jo joka kolmas suomalainen käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pisimmät matkat tehdään Pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulle töihin sukkuloi, pendelöi, päivittäin melkein 110 000 henkeä, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta olisi edullista, että mahdollisimman suuri osa työmatkoista tehtäisiin junalla. Autoon nähden junalla matkustaminen kuluttaa vähemmän energiaa sekä tuottaa vähemmän päästöjä ja melua. Ympäristön kannalta raideliikenteeseen liittyy merkittävänä etuna mahdollisuus tehostaa maankäyttöä. Raideliikenne vaikuttaa myös positiivisesti paikalliseen elinkeinoelämään lisäten yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Siirtääkseen Pääkaupunkiseudun liikennettä teiltä raiteille, vihreät esittävät 5:tä miljoonaa euroa Vantaalle sijoittuvan kehäradan rakentamisen aloittamiseen. Hyvin tarpeellinen on myös ratayhteys välillä Leppävaara — Espoon keskus — Vihti — Lohja. Vihdin Nummelan sekä Kirkkonummen Veikkolan muodostamalta alueelta käy päivittäin Helsingissä töissä tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Vihdin työssäkäyvistä kävi Pääkaupunkiseudulla töissä vuonna 2003 noin 43 prosenttia. Suuri osa heistä käytti työmatkoihinsa omaa autoa.

Edellä lueteltujen ympäristö- ja taloushyötyjen lisäksi uudet yhteydet Pääkaupunkiseudulta lähikuntiin lisäävät myös jo olemassa olevien yritysten mahdollisuutta siirtää toimintojaan. Tämä lisää väljyyttä ahtaalla Pääkaupunkiseudulla ja vähentää tarvetta pendelöintiin. Samalla myös alueellinen tasa-arvo lisääntyy. Esitänkin 5:tä miljoonaa euroa ratayhteyden suunnitteluun välille Leppävaara — Espoon keskus — Vihti —Lohja.

Antti  Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on harvaanasuttu ja pitkien etäisyyksien maa. Siinä mielessä liikennepolitiikka ja liikenneverkoston kunto korostuvat, kun arvioidaan, minkälaiset olosuhteet ja edellytykset eri alueilla on kehittyä, kehittää omaa elinkeinotoimintaansa taikka asumisen edellytyksiä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että liikenneverkoston kehittämisessä alueellinen tasa-arvo ja koko Suomen huomiointi ovat korkealla prioriteettisijalla riippumatta siitä, mitkä ovat sitten viime kädessä liikennemäärät, ainakaan ne eivät saa olla ainoita ratkaisevia tekijöitä. Tässä mielessä valtiovarainvaliokunnan jaoston puheenjohtajan, ed. Saarisen, debattipuheenvuoro oli oikean suuntainen, kun siinä korostettiin myös muita tärkeitä näkökohtia, jotka liittyvät tämän liikenneverkoston kehittämiseen.

Täällä on tullut hyvin selkeästi esille se tosiasia, että tälläkin nelivuotiskaudella liikenneministeriön kehys on ollut riittämätön niihin tarpeisiin nähden, mitä meillä on ollut osoitettavissa. Hallitus saa mielestäni hyvän arvosanan näitten isojen liikennehankkeitten toteuttamisessa, jolla on pyritty parantamaan koko maan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Sen sijaan arvosana ei ole juuri välttäväkään, kun katsotaan, minkälaisia tuloksia perustienpidon tai yksityistierahoituksen puolella on aikaansaatu. Meillä on se tilanne, että jokaisessa maakunnassa tieverkosto näyttää rapistuvan ja rappeutuvan ja se lisää taas kustannuksia tuleville vuosille, jos aiotaan pitää kiinni siitä, että yhtäläisiä liikenneolosuhteita edes pyritään turvaamaan koko Suomen alueella.

Tiehallinto on arvioinut, että perustienpidon rahoitustasoa pitäisi nostaa pysyvällä tavalla vähintään 100 miljoonalla eurolla. Se onkin varmasti realistinen lähtökohta uuden hallituksen ohjelmaneuvotteluihin. On hyvä, että tässä salissa laaja poliittinen yksimielisyys asiasta on ollut olemassa. Itse ainakin edellytän ja pidän tärkeänä, että se myöskin kirjataan uuden hallituksen ohjelmaan.

Yksityistieverkosto, jonka varrella on mittava määrä Suomen menestymisen kannalta tärkeitä luonnonvaroja, edellyttää myöskin tulevaisuudessa lisäpanostuksia. Tällä hetkellä budjetissa oleva 14,2 miljoonan euron rahoitus ei turvaa edes investointihankkeitten rahoittamista tarvittavilta osiltaan, ne ovat jäämässä myöskin jälkeen koko ajan. Samoin kunnon heikkeneminen on tosiasia. Jos me aiomme pitää koko Suomen voimavarat myös täällä raaka-aineiden ja kuljetusten puolella lähtökohtana, niin kyllä tarvitaan tänne tiestön hiussuonistoon lisää panoksia tulevaisuudessa.

Joukkoliikennekysymykset ovat täällä paljon olleet esillä. Valtiovarainvaliokunta näyttää linjanneen asian niin, että kolmen isoimman keskuskaupungin joukkoliikennettä lähdettäisiin tulevaisuudessa tukemaan. Minä koen asian niin, että kun viime vuosien aikana joukkoliikenteen tilanne on entisestään vaikeutunut tuolla syrjäisimmillä alueilla, haja-asutusalueilla, niin uusien poliittisten avausten tekeminen tilanteessa, jossa nykyisellekään toiminnalle ei ole rahoitusta, on vähintäänkin kyseenalaista, eikä ainakaan saisi olla ykköskysymys, kun tulevia ratkaisuja tehdään.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä painottaa sitä, että tulevaisuudessa on haettava uusia rahoitusmuotoja liikenneverkoston rahoituksen turvaamiseksi. Tässä mielessä selvitysmies Matti Vuorian esitykset ovat yksi pohja. Erillisen tierahaston perustaminen, johon kerättäisiin pääomaa myöskin yksityiseltä sektorilta, eläkerahastoista jne., voisi olla yksi toimiva malli rahoittaa pitkäjänteisesti meidän liikenneverkostomme isoimpien hankkeitten toteuttamista.

Kannatan itse myöskin aktiivisesti väyläviraston perustamista, johon koottaisiin ainakin ne keskeisimmät liikennemuotoja hallinnoivat viranomaistahot. Tällä tavalla voitaisiin turvata koko liikenneverkoston tasapainoinen kehittäminen yhden ohjauksen ja yhden organisaation alla.

Puhemies! Valtio saa liikenteeltä noin 7 miljardia euroa verotuloja, ja siitä vain pieni osa käytetään liikenneverkoston kehittämiseen. Tässä mielessä on myöskin linjakeskustelun ja arvovalintojen paikka tulevaisuudessa. Minun mielestäni kasvavista veroresursseista pitäisi ohjata entistä suurempi osa myöskin liikenneverkoston kehittämiseen tulevaisuudessa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Tulin puhumaan eräästä talousarvioaloitteestani, jonka koen hyvin tärkeänä, elikkä määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen.

Seinäjoki on käytännössä Suomen ainoa maakuntakeskus, jonka kaupunkikatujen läpi kulkee valtatieliikenne. Valtatiellä 19 on lisäksi poikkeuksellisen vilkas ja nopeasti kasvava liikenne. Voimakkaasti liikennöidyllä väylällä kulkee muun muassa koulujen, asutuksen ja sairaaloiden välittömässä läheisyydessä päivittäin useita, vaarallisia aineita kuljettavia rekkoja. Vakavan ja jopa katastrofin mittakaavan yltävän onnettomuuden riski on jokapäiväinen. Saamieni tietojen mukaan Seinäjoen läpi tai Seinäjoen alueella kulkee vaarallisiksi luokiteltuja kuljetuksia noin 500 rekkaa viikossa.

Seinäjoen katuverkko on erittäin ruuhkainen ja ylikuormitettu. Liikenteen heikon sujumisen lisäksi liikenneturvallisuudelle aiheutuu vakavia haittoja. Läpikulkuliikenne vähentää merkittävästi myös asumisviihtyvyyttä. Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitoksen myötä kaupungin kasvu suuntautuu siten, että se lisää entisestään liikenteen määriä ja vaaroja. Valtatien nykyisellä reitillä liikennemäärä on jopa lähes 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatie 19 on osa Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle, Kokkolaan ja Vaasaan ulottuvan Suomen talouselämän, teollisuuden ja osaamisen akselin, Via Finlandian, liikennejärjestelmää. Tie on tärkeä sekä elinkeinoelämän että matkailun kannalta, ja se on ehdolla runkotieverkkoon. Alhainen nopeustaso Seinäjoen kaupungin kohdalla hidastaa elinkeinoelämän kuljetuksia. Muun muassa kansallisesti merkittävän elintarviketeollisuuden keskittymän tuotteiden kuljetus etelän markkinoille hidastuu oleellisesti.

Edellä kuvattujen ongelmien ainoa mahdollinen ratkaisu on Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentaminen. Hanke on myös poikkeuksellisen kustannustehokas, sillä sen laskettu hyötysuhde on jopa parempi kuin muun muassa Tampereen ohikulkutien kakkosvaiheella. Tästä syystä ehdotankin lisärahoitusta Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Värderade herr talman! Aloitan talousarvioaloitteesta, jonka tein. Itse asiassa se oli ainoa aloitteeni, ja halusin tehdä aloitteen itärajan rekkaruuhkien lievittämiseksi. Aloite koski etävuoronumerojärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa. Tyydytyksellä täytyy todeta, että se Tiehallinnon määrärahoissa nyt sitten on. Asia ei tietenkään nopeasti tule valmiiksi, mutta hyvä, että edes aloitetaan.

Arvoisa puhemies! Liikenne on asia, joka puhuttaa aina ja kaikkialla, mihin sitten meneekin. Tarvitaan hyvin monenlaisia liikenneverkon kehittämisratkaisuja. Itse asiassa globalisaatioraportti ykkösessä, joka pari vuotta sitten valmistui eli tämä Suomi maailmantaloudessa -raportti, linjattiin, että liikenneväylien kehittämispanostukset pitäisi kohdentaa siten, että ne palvelevat vientiteollisuutta ja kansainvälistä liikennettä. Tuo linjaus on sillä tavalla perusteltu, että paitsi, että täällä eduskunnassa aina kiistellään eri maakuntien tärkeistä tiehankkeista, jotka totta kai ovat meille eri puolilta maata tuleville edustajille tärkeitä, niin nämä vientiteollisuutta ja kansainvälistä liikennettä palvelevat tiehankkeet edesauttavat meidän kansantalouttamme ja kilpailukykyämme ja sillä tavalla tuovat tähän myllyyn sitä uutta jaettavaa, millä sitten pienempiäkin hankkeita voidaan toteuttaa.

Vientiteollisuutta palvelevissa väylähankkeissa — nehän koskevat meriväyliä, rautateitä, maanteitä, Saimaan kanavaa — nämä kohteet ovat kyllä tiedossa. Valitettavasti niitä ei vielä tämän hallituskauden aikana kovin monia ehditty toteuttaa. Toki ne, mitkä ykköskoriin kuuluvat, käynnistyvät, mutta tulevilla kausilla tämän globalisaatioraportissa esitetyn näkökulman täytyy olla ehkä entistä vahvemmin esillä. Sen lisäksi, että tarvitaan näitä suuria väyliä, erittäin tärkeätä on se, että tuo alempiasteinen tieverkko kautta maan on liikennöitävissä. Se käsittää valtion rahoittamat mutta myös sitten yksityistiet. Tässä yksityisteitten valtionavustuksen kohdalla on hyvä muistaa, että valtion panostusta kohden aina löytyy yksityisiä tahoja, jotka pistävät huomattavan summan omiaan, että se ei ole pelkästään valtion rahoitettavaa. Kuitenkin nämä yksityistiet palvelevat hyvin suurta joukkoa kansalaisia vaikkapa vapaa-aikana mökkimatkoilla, tämmöisillä reissuilla. Tässä on käyty sitä jatkuvaa piirileikkiä, että eduskunta on vuosittain lisännyt näitä yksityistieavustuksia ja sitten taas ne on valtiovarainministeriön pohjista poistettu. Tässä täytyisi päästä tulevaisuudessa pysyvämpään ratkaisuun, jotta tuo hiussuonisto myös pysyy meidän tiestössämme kunnossa.

Palaan vielä näihin rekkaruuhkiin, jotka Kaakkois-Suomen raja-asemilla ovat tänä syksynä saavuttaneet valtakunnallista mielenkiintoa osittain sen takia, että ne ovat entuudestaan pahentuneet, mutta myös sen takia, että nämä ovat juuri tämmöisiä osittain kansainvälisiä ongelmia. Tässähän poliisi on ottanut jo erikoiskeinot käyttöön, eli aina kun jonot uhkaavat paikallisia kaupunkeja, niin että siellä jalkakäytävillä tai muualla koko kaupunkien liikenne menee sekaisin, niin aletaan pysäyttää rekkoja jo moottoritielle. No, hyvä näin. Ensi vuoden budjetissa oleva tien levennys Vaalimaalle johtavalla reitillä toki lisää liikenneturvaa, mutta sekään ei jonoja sinällään mihinkään poista. Tämä etävuoronumerojärjestelmä tasaa käyttöönottonsa myötä noita ruuhkia raja-asemien välillä ja mahdollistaa sen, että rekat pystyvät odottamaan myös muualla kuin siinä tien pientareella. Etävuoronumerojärjestelmä ja sitten rakennettavat suuret odotusalueet raja-asemien lähelle tuovat sitten pysyvämpää helpotusta. Mutta ennen kaikkea tässä täytyy jatkaa sitä sinnikästä työtä, mitä hallitus on eri ministerien suulla naapurimaamme Venäjän vastaavien ministereitten kanssa tehnyt, eli jatkuvasti pitää nämä asiat esillä, koska viime kädessä se ongelma on naapurimaan viranomaisten toiminnassa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen esittää, että ministeriön alaisten väylävirastojen yhdistämismahdollisuuksia selvitettäisiin. Hän ehdottaa, että tarkasteluun otettaisiin Tiehallinnon, Merenkulkulaitoksen ja Ratahallinnon yhdistäminen. Nyt eri liikennemuotoihin keskittyneet virastot ottavat toiminnassaan huomioon vain oman alansa tarpeet ja odotukset. Niinpä logistiikan ja liikennemuotojen yhteensovittaminen ei ole saumatonta. Virastojen toimenpiteet eivät tue eri liikennemuotojen välttämätöntä linkittämistä toisiinsa.

Tiehallinnon, Merenkulkulaitoksen ja Ratahallinnon yhdistäminen on erinomainen asia. Siitä vain puuttuu yhden liikennemuodon edustaja eli Ilmailulaitos. Merenkulkulaitoksen mukaan saaminen edellyttäisi sitä, että viranomaistehtävät siirretään keskusviraston kaltaiselle organisaatiolle. Myös Ilmailuhallinnon ja Ilmailulaitoksen tehtävät pitäisi jakaa uudestaan. Näin on tehty rautateiden osalta, ja entinen TVH taas on hajotettu Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Tie-, merenkulku-, ilmailu- ja ratahallinnon yhdistäminen jäntevöittäisi suomalaisen liikenteen logistiikan kehittämistä, mutta organisatorinen yhdistäminen ei riitä, kun kysymys on pitkälti voimavaroista. Mitä hyötyä on toimivasta keskushallinnosta, jos sillä ei ole riittäviä voimavaroja tehtäviensä hoitamiseen? Liikenteen maksamat verot ovat ensi vuonna suurin piirtein seuraavat. No, tässä on monta eri veroa. Monet teistä tai suurin osa, varmasti kaikkikin tietävät, mitä nämä kaikkiaan kattavat elikkä suurin piirtein veroineen päivineen noin 6 miljardia euroa. En luettele erikseen näitä. Säästän aikaa vähän. Vertailun vuoksi todettakoon, että liikenne- ja viestintäministeriön vuosibudjetti on runsaat 1,8 miljardia euroa. Valtion liikenteeltä saamat vero- ja maksutulot valuvat siis muun kuin liikenteen hyväksi.

Kannatan teiden, merenkulun, ilmailun ja rautateiden hallinnon sekä kehittämistoiminnan yhdistämistä. Yhdistämishankkeeseen ei kannata ryhtyä ennen kuin saadaan varmuus siitä, että eduskunta ja hallitus ovat valmiita sijoittamaan pitkäjänteisesti Suomen logistiikan ja väylien kehittämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ensi vaalikaudella tulisi lähteä siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön budjettia korotetaan 2,5 miljardiin euroon ja siitä vähitellen 3 miljardiin euroon. Pelkästään teiden ja ratojen ylläpitoon, korjaamiseen ja uusiin väylähankkeisiin tarvitaan ensi vaalikaudella noin 1 miljardia euroa vuodessa. Sen lisäksi tarvittaisiin uusiin hankkeisiin noin 2,3 miljardin euron suuruinen potti. Nykyisen hallituksen vähäiset investoinnit väylästöömme synnyttävät miljardien eurojen velat seuraavien hallituksien hoidettaviksi. Samalla pitää panostaa suomalaisten kuljetusyritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Viime aikoina liikenne- ja viestintäministeriön päätökset ovat köyhdyttäneet kuljetusyrityksiämme. Tämä kehitys ei saa enää jatkua. Toimiva logistiikka ja saumattomat väylästöt ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä. Siksi niistä on pidettävä huolta.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden alussa hyväksytty menokehys ei ottanut huomioon liikenneväylien kehittämistarpeita. Menokehykseen sisältyivät alun perin vain keskeneräisten hankkeiden vaatimat kustannukset. Jokaisen uuden hankkeen rahoituksesta on siksi päätetty erikseen, mistä johtuen päätöksenteko on ollut lyhytjänteistä ja vaikeasti ennustettavaa. Onkin välttämätöntä, että liikenneinvestoinneista ja niiden rahoituksesta päätetään jatkossa nykyistä pitkäjänteisemmin. On tietenkin kuitenkin aivan selvää, että rahoitus on se oleellinen asia, jolla tähän täytyy tarkemmin puuttua.

Kyllä tässä ensi vuoden talousarvioehdotuksessa ehdotetaan käynnistettäväksi yhteensä kymmenen investointihanketta, joiden aloitettavien hankkeiden sopimusvaltuus on kaikkiaan noin 800 miljoonaa euroa, eli aika suurista summista on kysymys. Siinähän on tiehankkeita kuusi, ratahankkeita kolme ja lisäksi yksi meriväylähanke, joten siinä mielessä tietysti panostus on varsin suuri.

Mutta on selvää, että varsinkin perustienpito on jäänyt kyllä nyt pahasti jälkeen. Hallituksen esityksessä on vuosittain laskettu tätä nettomäärärahaa, jota perustienpitoon on ehdotettu, ja se on tietysti erittäin ongelmallista. Ilmeistä on, että tällä rahoituksella voidaan pääosin turvata tiestön nykyinen kunto ja palvelutaso ja myös teemahankkeita voidaan ensi vuonna jatkaa suunnitelmien mukaisesti. Niiden loppuunsaattamiseen tarvitaan vielä 56 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä, mutta sitä vastoin alueellisten investointien rahoitus vähenee sen sijaan tuntuvasti eli noin 35 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon. Tämä on kyllä aika katastrofaalinen tilanne, jos tähän päädytään, koska tämä merkitsee nimenomaan sitä, että tiestö kyllä tulee heikkenemään.

On hyvä, että valiokunta nyt ehdottaa momentille Perustienpito lisäystä 8,8 miljoonaa euroa. Ilman tätä ei varmasti selvittäisi tästä perustienpidon hoidosta. On valitettavaa, että joka vuosi eduskunta joutuu lisäämään hallituksen esitykseen perustienpitoon, radantienpitoon jne. rahaa parikymmentä miljoonaa, jotta jotenkin selvittäisiin. Minusta on kyllä tärkeätä, että jatkossa nyt mietitään hyvin tarkkaan pitkällä tähtäimellä, miten tämä tilanne nyt korjataan niin, että jotenkin päästään parempaan tulevaisuuteen. Mehän emme pysty oikeastaan kevyen liikenteen väyliä esimerkiksi rakentamaan paljon ollenkaan. Siellä on sadoittain olemassa näitä suunnitelmia kevyen liikenteen väylien osalta, mutta vain muutamiin todella saadaan vuosittain rahaa. Tämä on kyllä sellainen asia, että kun autoistuminen kuitenkin toistaiseksi ainakin on kasvanut ja sitä kautta tarvittaisiin enemmän myös kevyen liikenteen väyliä, nyt tilanne kuitenkin menee päinvastaiseen suuntaan, että kevyen liikenteen väyliin eivät rahat tahdo riittää. Se on tietysti kyllä erittäin kielteinen asia.

Minä olisin myös puuttunut tähän suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen taikka nimenomaan siihen, että sinne ei osoiteta rahoitusta. Sehän on ainutlaatuista. Kansainvälisesti ainakin Euroopassa joka puolella tuetaan nimenomaan suurten kaupunkien joukkoliikennettä, mutta näin ei Suomessa tehdä. Tähän täytyisi kyllä saada muutos aikaiseksi. On selvää, että lipun hintaa olisi hyvä saada selvästi alemmaksi nykyisestä, niin kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa ovat lippujen hinnat omien kokemuksieni mukaan alle puolet, jopa alle eurolla pääsee joukkoliikenteessä. Suomessahan lipun hinta on aivan erilainen kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa on.

Olisin vielä puuttunut yhteen asiaan eli tähän saariston yhteysalusliikennepalvelujen kehittämiseen. Meillä on kuitenkin Suomessa saaristoa, jossa yhteyksien pitäisi toimia. Siitä huolimatta jatkuvasti vähennetään, viime vuosina on vähennetty tätä rahoitusta, ja se on aiheuttanut sen, että monessa mielessä kustannustaso on noussut, vaikka on pyritty kilpailuttamaan, koska ei pystytä (Puhemies koputtaa) tekemään pitkäaikaisia sopimuksia, kun rahoitus ei ole kunnossa, jolloin nämä sopimukset olisivat tietysti edullisempia kunnille ja mahdollisille käyttäjille. Tähän toivoisin nyt myöskin saatavan tällaista pitkäjänteisyyttä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pitkäaikaisena liikennejaoston jäsenenä on syytä ilolla taas todeta se, että tämänkin budjettikäsittelyn yhteydessä liikennejaosto kuultuaan asiantuntijoita pystyi yksimielisesti tekemään merkittäviä linjauksia ja esityksiä, tietenkin meidän menettelytapojen mukaan, hallituspuolueiden neuvottelijoille ja vastaaville ja näin saatiin kuitenkin tästä niin sanotusta lisäjaosta 22 miljoonaa euroa tähän pääluokkaan.

Arvoisa puhemies! Nimenomaan haluan ottaa esille ensimmäisenä tämän meidän lausumamme, jossa todetaan: "Eduskunta edellyttää, että keväällä 2007 alkavalla hallituskaudella määrärahakehys sisältää jo alusta lähtien riittävät määrärahat liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen parantamiseen." Tähänhän täällä on puututtu useissa puheenvuoroissa, ja kun ajattelen myöskin omaa aluettani ja maakuntaani, niin täällä ed. Risikko toi esille Seinäjoen itäisen ohikulkutien, joka on tavattoman tärkeä Etelä-Pohjanmaalle. Juuri tämä lausumaehdotus nyt mahdollistaisi myöskin, kun seuraavaan hallitusohjelmaan saadaan riittävä määrärahakehys, sitten tällaisen tärkeän hankkeen toteuttamisen Etelä-Pohjanmaalle. Tässä on totta, että nimenomaan meidän maakuntaliitto ajaa tätä voimakkaasti, ennen kaikkea Seinäjoen kaupunki, ja nyt ollaan myöskin linjauksesta yksimielisiä. Tietenkin jos taaksepäin katsoo, niin tämäkään asia ei aina ole ollut niin selvä, mutta nyt, kun on yhteinen linja löytynyt, sitä on helppo viedä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Toinen asia on sitten mielestäni myöskin erittäin tärkeä, tämä toinen lausumaehdotus, kun tullaan ratapuolelle: "Eduskunta edellyttää, että rautateiden sähköistämistä jatketaan ministerityöryhmän ehdotusten mukaisesti ja että asia otetaan huomioon laadittaessa seuraavaa investointiohjelmaa." Minusta on tavattoman tärkeää, kun nyt rautateiden sähköistäminen on saatu tällä hetkellä lähes päätökseen, että nyt tarvitaan myöskin niiden pienten rataosuuksien sähköistämistä, jotka ovat tärkeitä elinkeinoelämälle tai, kun otetaan esimerkiksi meidän alueemme ja Vaasa—Seinäjoki-rata, jotka yhdistävät kaksi maakuntakeskusta. Nämä on toteutettava seuraavan vaalikauden aikana. Tämä ministerityöryhmähän ehdotti kolmen rataosuuden sähköistämistä niin sanotun toisen teemahankekorin yhteydessä vuosina 2008—2013, ja nämä rataosat olisivat, niin kuin tässä mietinnössäkin todetaan, Hyvinkää—Hanko, Seinäjoki—Vaasa ja kaksi rataosaa Joensuun seudulla.

Ennen kaikkea tähän Seinäjoki—Vaasa-ratahankkeeseen: Se on erittäin tärkeä todella näiden kahden kasvavan maakuntakeskuksen välillä. Tänä päivänä juuri olemme voineet lukea tilastoja näiden alueiden kasvusta. Molemmissa on merkittävää kasvua, sekä Vaasan kaupunkiseudulla että Seinäjoen seudulla. Seinäjoen seudulla, johon kuuluu Nurmo mukaan lukien yli 500 henkeä, on väkiluku kasvanut tämän vuoden aikana. Se kuvaa, että on erittäin kasvava maakuntakeskus. Kyllä sähkörata myöskin, kun ajatellaan ennen kaikkea opiskelijoiden kannalta, mutta myös elinkeinoelämän kannalta, on välttämätön. Se on tätä päivää, ja myöskin näiden ratojen sähköistämisen pitäisi tapahtua.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä erittäin tyytyväinen voin olla siihen ja voimme olla ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaalla, että tänne budjettimietintöön on nyt sitten merkitty se, että Seinäjoen lentokentän kiitotieinvestointiin osoitetaan 500 000 euroa ja se lähtee nyt käyntiin. Ja mikä erittäin tärkeää, on se, että tämä investointi tullaan rahoittamaan 70-prosenttisesti valtion varoista. Seinäjokihan on yksi niitä maakuntakeskuksia, missä ei ole ollut valtion rahoittamaa kiitorataa, vaan se on kuntien ylläpitämä. Tämän takia tämä on tavattoman hyvä asia, ja tästä voimme olla iloisia, että jaosto pystyi tämän yksimielisesti esittämään, mutta että ennen kaikkea myöskin hallituspuolueet ja erityisesti liikenneministeri ja valtiovarainministeri olivat myönteisiä tälle asialle. Tästä on syytä lausua parhaat kiitokset hyvälle yhteistyölle.

Myöskin haluan tässä yhteydessä esittää ennen kaikkea valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajalle parhaat kiitokset. Hän asiantuntemuksella ja hyvällä huumorilla johtaa liikennejaostoa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kymmenessä vuodessa Suomen autoistumisaste on kasvanut viidenneksellä ja työmatkojen keskipituus on kasvanut 40 prosenttia. Meillä on rataverkon pituus tällä hetkellä lyhimmillään noin 40 vuoteen ja jos nykymeno jatkuu, niin joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta voi puolittua vielä nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. On siis aika selvää, että olemme ajamassa kovaa vauhtia umpikujaan ja tällainen kehitys ei ole sen paremmin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisestikaan kestävää.

Vaikka oppositiopuolueen edustaja olenkin, niin olisi aika kohtuutonta ja älyllisesti myös epärehellistä väittää, että hallitus ei olisi tehnyt mitään tämän suunnan kääntämiseksi. Joukkoliikenteen työsuhdematkalippu on varmasti näitä parhaita saavutuksia tältä hallituskaudelta, ja hallitukselta on lähtenyt myös myönteisiä signaaleja muun muassa Kehäradan ja Länsimetron rahoittamiseen osallistumisesta. Mutta tämä ei valitettavasti riitä alkuunkaan.

Sen sijaan, että radat rapistuvat ja niitä pikkuhiljaa paikkaillaan, meidän pitäisi parantaa niiden kuntoa ja rahoittaa myös uusien ratahankkeiden, kokonaan uusien ratojen, rakentamista. Sen sijaan, että joukkoliikenteen osuus jatkuvasti pienenee, se pitäisi saada uuteen kasvuun. Ja sen sijaan, että liikenteen päästöt kasvavat, ne pitäisi saada huomattavasti nykyistä alhaisemmalle tasolle jo tulevina vuosikymmeninä. Tästä näkökulmasta hallituksen tähänastiset toimet ovat olleet valitettavasti täysin riittämättömiä, ja se näkyy myös tässä nyt käsiteltävänä olevassa talousarvioehdotuksessa.

Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen ei osoiteta rahoitusta. Siihen on moni puhuja jo aiemmin kiinnittänyt huomiota ja valiokunta mietinnöissään sen puolesta voimakkaasti vedonnut. Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta puhuinkin tuossa debatissa jo aiemmin. Niitten rahoitus alueellisten investointien määrärahojen kautta romahtaa murto-osaan tämänvuotisesta tasosta. Ja ikuisuusaihehan meillä on perusradanpidon määrärahojen täydellinen riittämättömyys. 90-luvun lopulla vielä oli varaa käyttää 180—190 miljoonaa euroa vuosittain, nyt ensi vuodelle hallitus ehdottaa vain 126:ta miljoonaa euroa, joka on täysin riittämätön, niin kuin muun muassa Ratahallintokeskus on moneen otteeseen todennut. Tällä hallituksen linjauksella liikennerajoitukset rataverkollamme kasvavat. Valiokunta onneksi tietysti vanhaan tapaan lisäsi perusradanpidon määrärahoja, mutta tämän lisäyksen jälkeenkään nämä määrärahat eivät likimainkaan riitä siihen huutavaan tarpeeseen nähden, joka meillä radoilla on.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Vihreät ovat vaihtoehtobudjetissaan esittäneet useita ehdotuksia. Näistä tähdellisimpiä on perusradanpidon määrärahojen roima korotus, johon esitämme 33:a miljoonaa euroa lisää, Kehäradan aloittamiseen 5:tä miljoonaa euroa, kaupunkien joukkoliikennetuen pään avaamiseen 15:tä miljoonaa euroa — myöhempi määrärahatarve olisi toki suurempi — ja VR:n tariffien alentamiseen 10:tä miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Vaikka puhummekin nyt tulevan vuoden talousarvioehdotuksesta, niin tarvitsemme liikennepolitiikkaan myös suuren vision ja kunnianhimoisia tavoitteita ja tietysti toimenpiteitä ja määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarvitsemme ensinnäkin ohjelman paitsi nykyisten ratojen kunnostamisesta myös uusien ratojen rakentamisesta. Kehäradan lisäksi tarpeellisia hankkeita on viljalti tässä maassa, muun muassa Heinola—Mikkeli-oikorata, Helsingistä itään suuntautuva Rantarata, joka täällä keskustelussa jo vilahtikin, ja länsirannikon kaupunkeja yhdistävä niin sanottu Urpo-rata.

Toiseksi tarvitsemme satelliittipohjaisia ruuhkamaksuja. Niissä on se mainio puoli, että silloin autoiluun kohdistuva kustannusrasite voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti niille alueille, missä autoilun haitat ovat suurimpia ja toisaalta autoilulle on parhaat vaihtoehdot olemassa, siis joukkoliikenne tarjoaa jo nykyisellään kilpailukykyisen vaihtoehdon. Vastaavasti sitten taas syrjäseuduilla autoilijat voidaan vapauttaa tästä maksusta kokonaan.

Ja viimeiseksi, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, tarvitsemme pikaisesti autoilun verotuksen porrastamisen päästötason mukaan. Se koskee paitsi ajoneuvoveroja, joka näissä keskusteluissa on tähän asti ollut niskan päällä, niin myös autoveroa. Miksi? Siksi, että autovero kohdistuu nimenomaan siihen paikkaan, missä sillä on suurin vaikutus ihmisten ostovalinnan kannalta, eli kun autokaupan tiskillä miettii, otanko tämän vai tuon auton, niin siihen autovero vaikuttaa. Nimenomaan sen takia myös autovero ajoneuvoveron ohella tulee porrastaa jyrkästi päästötason mukaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean ensimmäisenä tuohon debattiin, kun ministeri mainitsi, että E18 on kunnossa vuoteen 2015 mennessä, että onhan tuo aikataulu aivan käsittämätön. Meillä ei ole liikennettä silloin siellä enää ollenkaan, jos tielle ei tehdä jotakin ennen sitä. Nuo liikennekysymykset ovat todella herättäneet keskustelua täällä salissa sen neljättä vuotta, minkä itse olen ollut budjettikeskustelua käymässä. Se osoittaa, kuinka keskeinen asia on meille kaikille edustajille.

Hallituksen väyläpolitiikka on ollut kyllä yksi syy tähän keskustelun vilkkauteen, sillä harvoin on nähty sellaisia lehmäkauppoja, mitä viime vuosina väylähankkeiden käynnistämisessä on tehty. Tuolta valiokunnasta käsin on voinut seurata tätä politiikkaa, ja se on johtanut teiden ja ratojen kunnon heikkenemiseen, jonka toteavat siellä kaikki. Ongelmiin on vastattu muun muassa nopeusrajoitusten alentamisella. Pian ollaan ilmeisesti tilanteessa, jossa palataan hevoskärryjen aikaisiin matka-aikoihin päätieverkon ulkopuolella.

Budjettimietintö tuo hyvin esiin niitä uudistustarpeita, joita kehysmenettelyyn kaivataan, mutta nekään eivät riitä kuin puolimatkaan. Vastikään Ruotsissa hyväksyttiin seuraavan kymmenen vuoden tieverkon kehittämissuunnitelma, johon myös osoitettiin merkittävä summa kruunuja. Tähtäin on asetettu pitkälle aikavälille, jotta nähtäisiin laajempi kokonaisuus. Juuri tässä meillä Suomessa on ollut ongelmia, sillä nykyinen malli ei tue kauaskantoista suunnitelmallisuutta. Meillä hallituksen suurin tahdonilmaisu oli budjettiriihessä tehty pilkunviilaus, jolla perustienpidon rahoitusta korjattiin. Ensi vuonna perustienpitoon kaivattaisiin noin 200 miljoonaa euroa lisää, jotta väyläverkkomme ei jatkaisi rappeutumistaan.

Arvoisa puhemies! Kaakkois-Suomen liikenneongelmat ovat ylittäneet kaikki inhimilliset rajat. Paikallisväestö on raivoissaan tilanteesta, jossa kaikki tieverkot, erityisesti päätiet, ovat rekkajonojen täyttämät. Sivuvaikutuksena on ollut liikenneturvallisuuden raju heikkeneminen. Esimerkiksi Kutostiellä on tapahtunut useita kuolonkolareita ja loukkaantumisia, joissa Selkäharjun risteys on yksi pahimmista. Useimmiten on ollut kyse raskaan liikenteen ja henkilöliikenteen välisestä onnettomuudesta.

Toisaalta kansalaisten yleinen turvallisuus on kärsinyt, kun esimerkiksi ambulanssien ja paloautojen on ollut vaikea päästä liikkumaan rekkajonojen välissä. Liikenneministeriö on vasta tänä syksynä todennut ongelman suuruuden. Aiempina vuosina tilannetta on voivoteltu, mutta mitään konkreettista ei ole tehty asialle. Nyt onneksi on uskallettu jo puhua rekkaparkeista ja liikenteen järkeistämisestä.

Tärkeää on kuitenkin pitää huolta siitä, ettei transitoliikenne siirry pois Suomesta. Se on monessa suhteessa erittäin merkittävä tekijä suomalaiselle kansantaloudelle. Suuri osa tuontikonteista menee suomalaisen teollisuuden vientikäyttöön, samoin erilaiset väylä- ja satamamaksut ovat kansantaloudellisesti merkittäviä, puhumattakaan niistä useista tuhansista työntekijöistä, joiden leipä tulee suoraan tai välillisesti transitoliikenteestä ja liikenteestä yleensä. Venäjän talouskasvu on näkynyt transiton määrässä. Suomeen rakennetaan lisää satamakapasiteettia, mutta niin tehdään myös Suomenlahden eteläpuolella Ust-Lugassa.

Meidän on hyvä tietää, että Suomen kautta tavaran kuljettaminen on kohtuullisen kallis operaatio. Kontin kuljettaminen Pietarista Moskovaan maksaa tuhat euroa vähemmän kuin Kotkasta Moskovaan. Silloin, kun konttien määrä on sillä tasolla, mitä veikataan — että noin miljoona konttia muutaman vuoden päästä menee tuosta ylitse — on pomminselvää, että suomalaiset satamat jäävät paitsioon, jos me emme tee mitään. Suomalaisten investoinneissa on siis syytä huomioida transitoliikenteen jatkuvuuden epävarmuus. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, etteikö Kaakkois-Suomen väyliä tule parantaa, sillä nykytilanne on kansalaisten perusturvallisuuden kannalta kestämätön.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Lokakuussa julkaistu Pohjoismaiden liikenneturvallisuuden vertailu paljasti karun totuuden suomalaisesta kehityksestä. Suomessa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on seitsemän henkilöä sataatuhatta asukasta kohti. Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku on viisi. Näillä luvuilla Suomi lunasti itselleen viimeisen sijan Pohjoismaiden liikenneturvallisuuden tasossa.

Liikenneturvallisuuden epätoivottava kehityssuunta ja tiestömme rapautuminen edellyttävät pohdintaa siitä, mikä on oikeasuhtainen verokertymän jako liikenteen menojen ja siihen kuulumattomien ja liittymättömien kustannusten välillä. Tällä hetkellä ero on jo varsin huikea. Vanhasen hallituksen kaudella liikenteelle verokertymästä palautuva summa on pienentynyt noin 150 miljoonaa euroa. Määrärahojen jatkuva karsiminen herättää epäilyjä hallituksen sitoutumattomuudesta liikenteelle asettamiinsa tavoitteisiin muun muassa juuri turvallisuuden suhteen.

Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään vallitsevat epäsuhdat. Perustienpidon rahoitus on laskenut useana vuonna peräkkäin, mutta kustannustaso ja liikenteen määrä ovat nousseet voimakkaasti. Nykyinen rahoitus ei anna edellytyksiä positiiviseen kehitykseen tai edes saavutetun tason ylläpitämiseen. Ministeri Huovinenkin on myöntänyt huolen aiheelliseksi jo useaan otteeseen. Samalla hän kuitenkin nostaa kätensä pystyyn ja siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle, mutta hyvä edes näin. Tuleva hallitus ja valtiovarainministeri ovatkin asiassa tarkan paikan edessä. Liikenteen noin 3,9 miljardin euron verokertymästä vain 17,5 prosenttia käytettiin tienpitoon vuonna 2005. Vuonna 95 vastaava prosenttiluku oli 41,4. Lasku on hätkähdyttävän jyrkkä, ja se osoittaa myös, kuinka merkittävästä tulonlähteestä on kysymys, kun tarkastellaan valtion budjettia.

Tämä nykyinen alennustila ei voi jatkua. Suomi on nyt vauraampi kuin koskaan. Jos haluamme pysyä menestyvinä ja kilpailukykyisinä, on liikenteen hyväksi tehtävien panostusten käännyttävä kasvuun ja sen on tapahduttava liikenteen verorasitusta kasvattamatta.

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudulla raskaan liikenteen kuljettajilla on täysin olemattomat mahdollisuudet lepotaukoihin yön yli satamien läheisyydessä. Tuore levähdysalueselvitys esittää raskaan liikenteen palvelualueita Helsingin jokaisen sisääntuloväylän varteen. Näiden hankkeiden toteuttamista vaativat niin ajoaikalainsäädännön noudattamisen mahdollistaminen, yleinen liikenneturvallisuus kuin kuljettajien työhyvinvointikin. Myös raskaan liikenteen valvonta vaatii turvalliset ja riittävät parkkialueet.

Arvoisa puhemies! Määrärahojen niukkuus aiheuttaa sen, että keskikaiteellisia teitä ohituskaistoineen ei voida riittävästi rakentaa sinne, missä ne olisivat perusteltuja turvallisuussyistä. Tiehallinnon laatiman pääteiden keskikaideohjelman mukaan keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentamista vaarallisiksi katsottaville tieosuuksille tulisi reippaasti lisätä. Ohjelman kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa. Ohjelma käynnistetään toki ensi vuonna, mutta Tiehallinto pystyy osoittamaan ohjelmalle määrärahoistaan vain muutaman miljoonan. Ohjelman toteutuksen takaava rahoitus tulee jatkossa turvata.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on tehnyt 31.5.2006 periaatepäätöksen, jossa kehottaa valtiota ja kuntia huolehtimaan asuinalueiden melunsuojauksen kuntoon saattamisesta. Asuinalueen melu ei saa päiväsaikaan ylittää 55:tä desibeliä eikä vanhoilla rakennetuilla alueilla 60:tä desibeliä. Kuitenkaan riittävää rahoitusta melunsuojaukseen ei ole budjetissa vuodelle 2007. Esimerkiksi Veikkolassa on kymmeniä kiinteistöjä, joiden melutaso ylittää raja-arvot. Sipoossa vastaavan tyyppisillä alueilla asuu noin 200 henkeä.

Arvoisa puhemies! Summa summarum, liikenteeltä kerättävien erityisverojen kertymän on jatkossa vastattava paremmin niihin tarpeisiin, joita sujuva ja turvallinen tiestömme vaatii.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sitaatti: "Tie on hitaalle vähemmän hikinen." Näin lausui aikoinaan Horatius. Toivotaan, ettei tiestön kunto vain ala vaatia hieman enemmälti nopeusrajoitusten alentamista kuin nykyisin. Liikenneinfrasta onkin siksi tehtävä selkeä maininta seuraavaan hallitusohjelmaan.

Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja sen rahoitus ovat eduskunnassa esillä yhtenään. Myös ensi vuoden budjettia koskien keskusteluja on käyty niin perustienpitoon kuin esimerkiksi Viitostien rahoitukseen liittyen. Liikennekysymykset vaativat pitkäjänteistä suunnittelua. Liikenne- ja viestintäministeriö asettikin niin sanotun Vuorian työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelmia pidemmän tähtäimen rahoitustapojen käyttöönottamisesta tienpidon suhteen. Työryhmä ehdotti mallia, jossa laadittaisiin 10—15 vuoden ajanjaksoille liikennepoliittisia selontekoja, jotka käsiteltäisiin eduskunnassa. Suunta on oikea.

Perustienpidon rahoituksesta noin 85 prosenttia menee maanteiden kunnossapitoon eli päivittäiseen hoitoon ja ylläpitoon. Talvikunnossapidon osuus on tästä reilu viidennes. Tienpito ei ole pelkästään teiden kunnosta huolehtimista, niin tärkeä osa-alue kuin se onkin. On kyettävä huomioimaan myös esimerkiksi turvallisuuteen, aluekehitykseen tai harvaanasuttujen alueiden elinkelpoisuuden säilyttämiseen liittyviä seikkoja. Ei ole yhdentekevää, millä tavalla alueiden tasa-arvo kyetään myös tieasioiden kautta turvaamaan. Liikenneinfra on yksi merkityksellisimpiä seikkoja, kun esimerkiksi uudet yritykset miettivät sijoittumistaan.

Ensi vuoden talousarvioon on ehdotettu aloitettavaksi 10 uutta liikennehanketta. Tiukan menokehyksen vuoksi hankkeiden käynnistäminen on painottunut vaalikauden loppuun. Vuosille 2008—2009 kohdistuukin suuria menopaineita. On hyvä, että Savonlinnan ohitustie on mukana uusissa tiehankkeissa. Lusi—Mikkeli-valtatien perusparannus valmistaudutaan aloittamaan vuonna 2008.

Viitostien liikennemäärät ovat kasvaneet, joten parannustöille on ehdottomasti tarvetta, ja seuraaviakin korjauskohteita on alettava asettaa toteuttamisjärjestykseen. Tie on paikoitellen hyvin kapea ja mäkinen. Huono näkyvyys ja ohituspaikkojen niukkuus lisäävät osaltaan vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa talvikautena, ja tällä on konkreettisia vaikutuksia Etelä-Savon saavutettavuuteen. Näyttää siltä, että hallituksen esittämällä rahoituksella voidaan pääosin turvata tiestön tämänhetkinen kunto. Myös teemahankkeita jatketaan suunnitellusti. On kuitenkin huomioitava, että niiden loppuun saattamiseksi tarvitaan vuosina 2008—2011 vielä 56 miljoonaa euroa.

Yksityisteiden kunnossapidon määräraha on ollut aiemmilla hallituskausilla liian niukka. Tästä johtuen välttämättömienkin korjausten tekemistä on jouduttu siirtämään. Maaseudulla väestö ikääntyy ja vähenee. Tällöin yksityisteistä aiheutuvat kustannuksetkin jäävät aikaisempaa harvempien maksettaviksi. Myös kuntien rahoituspaineet lisääntyvät. Tähän kuitenkaan muutenkin talouden kanssa kamppailevilta kunnilta tuskin löytyy riittäviä taloudellisia resursseja. Onneksi summaa kasvatettiin hieman yli viime vuoden tason ensi vuoden budjettiin.

Arvoisa puhemies! Tänä syksynä tulvat ja kelirikko ovat heikentäneet monien teiden kuntoa. On myös asetettu kelirikko- ja painorajoituksia. Etelä-Savossa rajoituksia on jo kahdella tieosuudella, ja näillä teillä raskaan liikenteen kuljetuksia on tämän vuoksi ollut vaikea hoitaa, mikä aiheuttaa merkittäviä ongelmia teiden varsien yrityksille ja puuhuollolle. Viime vuosina näitä poikkeuksellisen lämpimiä ja sateisia syksyjä on ollut aikaisempaa useammin. Nyt Tiehallinnon täytyykin pohtia, onko tällainen säätilanne muuttumassa pysyväksi ja mitä se sitten tulee tarkoittamaan tienpidolle: kenties lisäresurssitarpeita.

Tulevan hallituskauden aikana on kiinnitettävä huomiota myös kuljetusalan työvoiman saatavuuteen ja koulutukseen, energiansäästötyöhön sekä Venäjän liikenteen pullonkauloihin, joista täällä on jo aikaisemmin paljon puhuttu.

Arvoisa puhemies! Perusradanpidossa korjausinvestoinnit jäävät vähimmäistason alapuolelle. Tästä johtuen päällysrakenteista yhä suurempi osa on yli-ikäisiä. Esimerkiksi liikennerajoitukset kasvavat tämän vuoden 300 kilometristä ensi vuonna noin 600 kilometriin. Jos kehitys jatkuu saman suuntaisena, tulevat nopeusrajoitukset kasvamaan tulevaisuudessa entisestään.

Savonlinna—Huutokoski-rata puolestaan joudutaan sulkemaan kokonaan, jos sen kunnostukseen ei lähiaikoina saada rahaa. Vuosi sitten uhanalaisten ratojen kohtaloa pohtinut työryhmä esitti liikenne- ja viestintäministeriölle, että Savonlinnan ja Huutokosken välinen rata peruskorjattaisiin. Näillä radoilla on osaltaan merkitystä liikennesuunnittelussa. Toinen vaihtoehto olisi siirtää yhä enemmän liikennettä maanteille. Sekään ei ole toivottava ratkaisu.

Vielä lopuksi muutama sana lentoliikenteestä. Savonlinnan ja Varkauden säännöllistä lentoliikennettä tuetaan ensi vuonna enintään miljoonalla eurolla. Mielestäni kuntien maksuosuutta tulee korjata alentavalla kertoimella silloin, kun lentoyhtiö peruuttaa tai muuttaa sovittuja yksittäisiä lentoja, kuten on viime viikkoina harmittavan usein tapahtunut. Säännölliset lentoreitit ovat alueidensa taloudellisen kehityksen kannalta tärkeitä. Mikkelin kentän tulevaisuudesta neuvottelevat useat ministeriöt.

Myös lossiliikenne on monin paikoin uudistamisen tarpeessa. Losseja korvataankin silloilla, mutta hankkeiden läpivieminen on ollut hidasta. Esimerkiksi Etelä-Savossa Hätinvirran lossin kohdalla tilanne on tämä.

Arvoisa puhemies! En malta olla lopuksi toivottamatta kaikille sen verran valoisaa uuttavuotta, että heijastin löytyisi jokaisen takin ja nutun liepeestä.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän tasoristeysonnettomuusproblematiikkaan. Meillähän tapahtuu vuosittain 40—50 tasoristeysonnettomuutta, joissa kuolee 5—10 henkilöä. Viime viikkoina, kahden viikon aikana on kuollut neljä ihmistä näissä. Näissä onnettomuuksissa loukkaantuu 15—20 henkilöä vuosittain. Kun meillä on yli 3 000 tasoristeystä vielä, joissa ei ole varoituslaitteita, niin voi todeta, että tällä rahoituskehyksellä menee yli 30 vuotta, että me pystymme liikennöimään turvallisesti myöskin rautateillä. Itse olen ollut mukana tällaisessa onnettomuudessa, jossa nuori nainen kuoli kohdatessaan sen junan, missä olin kuljettajana. Voin todeta, että siellä junassa tai siellä veturissa ei voi mitään tehdä, eli silloin on viisasta, että nämä tasoylikäytävät varustetaan sellaisella hälytyslaitteella, että se myöskin varoittaa autoilijoita ja jalankulkijoita.

Mutta hyvänä puolena voi todeta, että Seinäjoki—Oulu-välin kehittämishanke lähtee liikkeelle, 550 miljoonaa euroa, jolloin voidaan toteuttaa Suomelle tärkeimmän pääradan Helsinki—Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus ja kehittäminen. Se on erittäin tärkeätä elinkeinoelämälle, se on erittäin tärkeätä rautatien henkilöliikenteelle, kotimaiselle henkilöliikenteelle.

Kun katsoo sitten muita kehittämishankkeita, niin on ilolla todettava, että Seinäjoen lentokenttälaajennus lähtee käyntiin. Sehän on sille alueelle, Etelä-Pohjanmaalle, tärkeä. Kun viimeisimmät muuttotilastot nyt tulivat, niin Seinäjoelle muutti tämän vuoden aikana lähes 600 ihmistä lisää asukkaaksi ja Nurmoon noin 300 eli yhteensä 800 henkeä siihen 50 000 asukkaan ympäristöön, mikä tarkoittaa silloin, että noin 1,5 prosentin väestönkasvu on sillä alueella. Lentoliikenne tälle alueelle on ehdottoman tärkeää, koska esimerkiksi Maaseutuvirasto sijoittuu sinne vuoden 2008 alusta alkaen, mutta myöskin siellä on meillä Atrian pääkonttori, myöskin on erittäin paljon metalliteollisuutta, joka on sinne Härmänmaalle asettunut. Lentoliikenteen toimintaedellytykset ovat tärkeitä.

Vierailin siinä Seinäjoen ympäristössä maaseudulla, ja siellä selvä viesti oli, että alempiasteiseen tieverkkoon pitää panostaa. Tilanne oli ihan kaoottinen, 5—10 sentin liejukerros kaikilla niillä teillä, joiden varrella on turvetuotantoa, myöskin metsäteollisuuden raaka-ainetuotantoa, ja tilanne on täysin kestämätön.

Nyt kun katsotaan tätä kehystä tulevalle hallituskaudelle, aivan ehdoton edellytys on se, että niin alempiasteiseen tieverkkoon kuin myöskin rataverkkoon tullaan panostamaan tai pitäisi panostaa lisää rahaa. Ei ole oikein, että nämä ihmiset, jotka asuvat siellä maaseudulla, joutuvat kärsimään näistä tieolosuhteista.

Eli näillä sanoilla, kyllä mielestäni tämä hallituksen liikenne- ja viestintäbudjetti on hyvä ja mielestäni se tulee hyväksyä tässä muodossa.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Äskeinen puhuja, ed. Wallin, toi esille monia epäkohtia, mitä tuolla maaseudun tieliikenteessä ja miksei myös rataliikenteessä tällä hetkellä on olemassa. Yhdyn niihin monilta osin. Itsellenikin on tullut paljon palautetta nimenomaan kuluneen syksyn aikana tuolta maaseudun ihmisiltä, maaseudulla toimivilta yrittäjiltä, jotka ovat olleet todella hukassa näitten kelirikkojen kanssa. Monet yleiset tiet puhumattakaan yksityisistä teistä ovat kerta kaikkiaan pettäneet rekkojen alla. Mistä tämä johtuu? Siinä toteamuksessa, jonka äskeinen puhuja ed. Wallin tuossa lopuksi totesi, hän lausui oikeastaan viimeisen lauseen ihan päinvastoin kuin mitä koko puheenvuoro sitä ennen sisälsi elikkä hän kehui hallitusta ja tätä budjettia, että tämä on liikennemäärärahojen osalta hyvä budjetti, vaikka aikaisemmin moitti, että huonosti on tiet hoidettu ja radat pidetty.

Mutta palaisin vielä siihen, mitä täällä aika pitkässä debatissa keskusteltiin, elikkä puhuttiin rekkajonoista. Se mikä jäi sanomatta, on kyllä se tosiasia, että diplomatian keinoin Suomen tasavallan presidentin, Suomen hallituksen ja toisaalta Venäjän johdon välillä pitäisi pystyä saavuttamaan sellainen yksimielisyys, että Venäjän tulli Suomen ja Venäjän rajalla läpäisisi nykyistä paremmin näitä rekkamääriä, mitkä täältä Suomesta Venäjälle kulkevat ja kuljettavat tavaraa, muun muassa yli puoli miljoonaa henkilöautoa. Siis yli puoli miljoonaa henkilöautoa vuodessa kulkee täältä etupäässä Hangon satamasta kohti Pietaria. Ne joutuvat jopa vuorokausikaupalla jonottamaan siellä Vaalimaan raja-asemalla. Diplomatian keinoin tämä ratkaistaisiin. Jos kerran Venäjän presidentti on Suomessa vieraillut nytkin ihan lähiaikoina useita kertoja, niin miksi ei Suomen valtiojohto ole voinut päästä Venäjän valtiojohdon kanssa sellaiseen sopimukseen, jonka tuloksena Venäjän tullin toimintaa tehostettaisiin? Venäjän tullille Venäjän valtiojohto antaisi sellaiset mahdollisuudet, että se voisi paremmin suoriutua niistä tehtävistä, mitkä sillä nyt on. Tästä minusta on kysymys enemmän kuin siitä, että Suomen valtion pitäisi rakentaa kymmenien kilometrien jonotuskaista sinne Haminan ja Vaalimaan välille.

Arvoisa puhemies! Puhuttiin debatissa myöskin yksityisteistä ja yksityisteitten varsilla asuvien ihmisten ja yrittäjien elämästä ja mahdollisuuksista toimia. Asia on niin, että yksityisteitä kaiken kaikkiaan, yksityistiekilometrejä, Suomessa on viisinkertaisesti verrattuna yleisiin teihin. Ja kuitenkin yksityisteille tässäkin seuraavan vuoden budjetissa riittää määrärahoja vain, voi sanoa, murusia.

Muistan kun viime vaalikaudella Paavo Lipposen hallitus vuoden 2001 keväällä maaseutupoliittisessa linjauksessaan päätti, että yksityisteiden määrärahat korotetaan vuoteen 2004 mennessä 100 miljoonaan markkaan. Kyseinen Paavo Lipposen hallitus pääsikin aika lähelle tuota 100:a miljoonaa markkaa. Mutta sitten tämä punamultahallitus on ottanut takapakkia ja nytkin jopa niin paljon, että vaikka on tiedossa, että yksityistiemäärärahoja olisi pitänyt korottaa, niin kuitenkin tämä hallitus budjettiesityksessään niitä leikkasi. Tämä on erittäin murheellista. Onneksi eduskunta ja nimenomaan valtiovarainvaliokunta on suuressa viisaudessaan edes 2,2 miljoonaa euroa lisännyt yksityisteiden määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Seuraavassa puheenvuorossa tässä pääluokassa joskus yöllä jatkan sitten näistä murheista, koska näyttää siltä, että arvoisa työministeri saapui juuri aitioon.