Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Valtionvelkojen korko on jäänyt hyvin vähälle huomiolle siinäkin mielessä, että yhtään esitystä ei tulla huomenna äänestämään tämän osalta, ja vaikeaahan siinä on äänestää, koska velat on maksettava, korot on maksettava. Meillähän on valtionvelan korkoa tässä korjatussa talousarviossa arvioitu ensi vuodelle hallituksen esityksessä 1,8136 miljardia euroa, joka on äärettömän suuri summa rahaa pelkästään korkojen maksuun. Lisäksi tässä budjettikirjassa mainitaan niin, että euroalueen yleisen korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisäisi velan korkokustannuksia noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tällainenkin riski täällä on huomioitu.

Mutta on yksi asia, mitä en ymmärrä. Selvitysosassa puhutaan, että euromääräisen velan, joka vuoden 2012 lopussa oli 83,334 miljardia euroa, keskimääräinen nimelliskorko oli 2,1 prosenttia. Lisäksi mainitaan, että vuonna 2014 otettaville lainoille on käytetty laskentaoletuksena 0,3 prosentin lyhyttä korkoa alle 3 vuoden korkojaksolla ja 2,3 prosentin pitkää korkoa yli 3 vuoden korkojaksolla. No, tällä huomiolla on helppo nähdä se, tai arvatakin myös, että valtio ottaa lainoja pääasiassa pitkällä korolla.

Ihmettelen kuitenkin, miten Suomi, kolmen A:n valtion luottoluokituksen omaava taho, maksaa näin kovaa korkoa. Esimerkkinä Saksa vuonna 2012 maksoi kymmenvuotisesta korosta 1,18 prosenttia elikkä reilun 1 prosentin verran, ja samanaikaisesti Suomi maksaa yli 2 prosenttia. Lisäksi Saksalla, joka toki on vähän vauraampi ilman muuta kuin Suomi, oli sellainen tilanne, että — jos muistatte — vuonna 2012 heillä oli aikoja, jolloin he saivat negatiivisella korolla lainaa. Elikkä kun oli tämmöisiä kahden vuoden rahanhakuja, heille maksettiin siitä hyvin nimellisesti, mutta maksettiin kuitenkin.

Kysymykseni kuuluukin: miksi Suomen valtio ei enemmän ota lyhytkorkoista lainaa? Kun meille tänne asiantuntija saapui juuri saliin, niin olisin toistanut kysymyksen: miksi Suomen valtio ei ota enemmän lyhytkorkoista lainaa? Tällähän me säästäisimme satoja miljoonia euroja vuositasolla korkokustannuksissa. Nyt kun tiedetään se, että euron korkotaso on pitkään ollut hyvin matala ja tulee jatkuvasti olemaan hyvin matala, monta vuotta todennäköisesti, niin onko mahdollista lainsäädännöllisesti tai muilla keinoin ottaa enemmän riskiä Saksan tapaan? Tässä Saksan reilun prosentin korossa ja Suomen reilun 2 prosentin korossa on niin iso ero, että en tiedä, millä se sitten selittyy. Siinä mielessä jos tästä huomiosta, jonka löysin — kun en istu näissä valiokunnissa enkä tiedä näistä keskusteluista enempää — olisi jollain tietoa antaa, niin olisin kiitollinen. — Kiitos.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Korkomenot tänä vuonna ovat tuon 1,87 miljardia, ja ensi vuonna, vaikka otamme edelleen uutta velkaa 6—7 miljardia, ehkä johonkin sinne väliin, siitä huolimatta korkomenot pienenevät runsaat 100 000 euroa elikkä noin 1,76 miljardiin, ja tietysti tässä oleellisena on se, että alhainen korkotaso suojaa meitä.

Mutta kyllä tänään hivenen, kun näitä budjettiäänestyksiä pääluokista läpi kävimme, niin yksistään, kun tässä käteen sattui liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala, mietin, että en tiedä, kuinka hurjaa tämän maan meno olisi, jos nämä perussuomalaisten, pääasiassa perussuomalaisten, ja keskustalaisten tekemät esitykset toteutuisivat. Tässä yksin 152 uutta menoesitystä, jotka kaikki rahoitettaisiin siis velkarahalla, summat 40 miljoonasta, 31:tä miljoonaa ja niin poispäin.

Ja sitten toisaalta kun otan toiselle kädelle tulopaperit, niin eipä ole paljon kopiopaperia tarvittu. Toisessa lukee "tulot: ei muutoksia", toisessa on kaksi pientä tekstimuutosta ja kolmannessa sitten muutama. On onni, että nämä äänestykset tänään päättyivät sillä tavalla kuin päättyivät. Siellä on paljon kauniita ja hyviä asioita, mutta kyllä nämä vetivät täydellisesti pohjan pois sekä perussuomalaisten että keskustan vaihtoehtobudjeteilta. Velkaantuminen olisi hurjaa. Vain yksin tämän aamun yli 250 äänestystä lisäisivät velan määrää, velanottoa, useamman miljardin, jos nämä kaikki teidän tänään tekemänne esitykset oltaisiin hyväksytty.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetissa lähtökohta on se, että annetaan valtiolle lainanottovaltuus ja se merkitään myöskin budjettiin, paljonko tarvitaan budjetin kattamiseksi rahaa, ja tässä yhteydessä ei anneta selkeitä ohjeita, millä tavalla tuo raha hankitaan. Ja se on Valtiokonttorin asia sitten arvioida, onko se pitkäaikaista lainaa vai lyhytaikaista lainaa, ja tällä perusteella tietysti, kun Suomen luottoluokitus on varsin hyvä, lähdetään siitä, että pyritään mahdollisimman edullisesti hankkimaan tuo rahoitus, ja mielestäni se tänä päivänä onnistuu tässä suhteessa varsin hyvin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Sasille tästä kommentista. Olisin kuitenkin jatkanut vielä kysymystä siinä mielessä, että onko tosiaan niin, että muutaman virkamiehen valtuudelle on annettu lähes 2 miljardin euron korkopotin ostaminen. Kun mainitsin sen, että jos Saksassa se korko on prosentin luokkaa edullisempaa kuin meillä — toki siihen on oma syynsä — niin se varsinainen kysymys on, miksi me emme ota enemmän riskiä ja ota sitä lyhytaikaista korkoa, koska tätähän on harrastettu jo pitkään tällä hetkellä.

Ja edustaja Heinoselle näistä meidän ja keskustan budjettiesityksistä: En tiedä keskustan budjettiesityksistä, joitain hyviä siellä oli, joita itsekin kannatin, mutta meillä oli pääasiassa hyviä esityksiä, ja suurin osa oli semmoisia pieniä esityksiä, jotka mahtuivat meidän raamin sisään. Meille oli määritelty jokaiselle edustajalle pääosin semmoinen budjettiesitys, joka sisältyy meidän vaihtoehtobudjettiin. Ja siinä mielessä ne pienet esitykset, vaikka ne eivät olleet niin merkittäviä meidän kansanedustajien kohdalla, kuitenkin parantaisivat ihmisten hyvinvointia. Ja suuret esitykset löytyvät meidän vaihtoehtobudjetista valtaosin, uskoisin näin.

Olisinkin kysynyt edustaja Heinoselta: miksi te automaattisesti hylkäätte kaikki meidän hyvät esitykset äänestyksessä? Teillä on kuitenkin varaa, käteistä, kahisevaa antaa Euroopan pankeille ja valtioille niin paljon, että se on muutaman vuoden aikana ollut suuruudeltaan 5,7 miljardia euroa. Tämän summan me olemme saaneet kuulla. Toki se kaikki ei ole tämän hallituksen aikaista, entisen hallituksen aikana löytyy joitain käteismaksuja myös, mutta jos me lyhyessä ajassa olemme antaneet näin paljon rahaa, 5,7 miljardia euroa käteistä plus ne vakuudet sitten kymmenille miljardeille, niin onko kohtuutonta pyytää muutamaa tuhatta tai kymmentä tuhatta tai edes miljoonaa suomalaisten hyvinvoinnin eteen?

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että valtiovarainministeriössä ja Valtiokonttorissa on varsin hyvä asiantuntemus lainan ottamisessa. Ja tältä osin täytyy sanoa, että kun valtio ottaa lainaa, pitää pyrkiä ottamaan pitkäaikaista lainaa. Se, että me olisimme spekulantti, joka jatkuvasti tekisi arbitraaseja ja miettisi, miten voidaan pelata näillä lainoilla, ei ole valtion luonteen mukaista, ja siitä syystä pitkäaikainen lainanotto on kaikkein paras ratkaisu.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On totta, että maamme turvallisuutta ja hyvinvointia on jouduttu turvaamaan myös sellaisilla keinoilla, jotka ovat olleet epämiellyttäviä, esimerkiksi toimet, joita on Kreikan ja Etelä-Euroopan maiden eteen jouduttu tekemään, mutta ne on tehty vain ja ainoastaan sen takia, että olemme pystyneet turvaamaan edes jollain tavalla suomalaisia työpaikkoja, suomalaista hyvinvointia. Tilanne olisi ollut aika lailla karumpi, jos olisimme laskeneet koko Euroopan vapaaseen pudotukseen.

Mitä tulee näihin esityksiin, joita te perussuomalaiset olette tehneet: Se on varmasti totta, että jokainen ainakin yhtä taloa miellyttäisi, koska uskon, että kaikkien näiden teiden varrella asuu ihmisiä, jotka olisivat tyytyväisiä, siitä täytyy olla samaa mieltä. Eli laitan tämän oikein tuonne laatikkoon ja toivon, että kun te aikanaan olette hallituksessa, niin näille teille sitten saadaan uudet sillat ja uudet kestopäällysteet. Tämä on mukavaa luettavaa siinä vaiheessa.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Huomenna käsittelemme hallintoalaa 33, ja siellä on paljon hyviä ja inhimillisesti katsottuna tärkeitä talousarvioesityksiä. Siellä on muun muassa lastensairaalalle esitys. Kyllä pidän häpeällisenä kolmen lapsen äitinä ja monta kertaa myös lastensairaalassa vierailleena, kun joudun sanomaan ja kertomaan muun muassa ystäville ulkomailla, että Suomessa kerätään julkisilla keräyksillä kansalaisilta rahaa lastensairaalan rakentamiseen. Se on käsittämätöntä, mutta se näyttää sen, millainen hyvä tahto ja suuri sydän on ihmisillä ja kansalaisilla, koska he kaivavat kuvettaan. Tämä on myös mielestäni pelottavaa, koska tämä voi olla tulevaisuuden suuntaus. Nyt meillä suunnitellaan Husin alueelle traumasairaalaa. Käykö tässä samalla tavalla, että kansalaiset sitten ovat ne, joilta rahaa tähänkin sairaalaan otetaan?

Minusta on mielenkiintoista huomata huomenna, kuinka paljon palaa valoja esimerkiksi tämän lastensairaala-aloitteen puolesta ihan vaikka näennäisesti, koska se ajatus on äärettömän tärkeä ja arvokas. Vai ovatko kaikki aloitteet ja kaikki asiat, mitä täällä eduskunnassa tehdään, vain semmoisia näennäisiä tekoja, joilla ei ole mitään merkitystä? Kyllä näissä äänestyksissä alkaa vaikuttamaan siltä, että todelliset hienot ja tärkeät asiat eivät mene läpi. Pitäisi olla todellakin siellä hallituksessa sitten viemässä niitä asioita läpi. Mutta nämä ovat evästyksiä teille. (Timo Heinonen: Paikkaa teille tarjottiin!) — No, tästä jos aletaan keskustelemaan tänä iltana, niin tässä menee koko yö. — Kiitoksia.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Valtionvelan korkoihin voidaan hyvin ottaa keskusteluun Suomen Pankin sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle, 35 miljoonaa euroa, joka, edustaja Heinonen, ei varmasti ole maailman pelastamista enää, vaan kyllä se on suoraa budjettitukea Kreikalle.

Mutta edustaja Sasilta olisin vielä kysynyt — en vieläkään saanut täysin vastausta. Ymmärrän ja uskon, että meillä on erittäin hyvät asiantuntijat näitä valtionlainoja ostettaessa, että he tekevät pieniriskistä hommaa, mutta onko tässä joku lainsäädännöllinen este tai joku muu, että ei voida ottaa tämmöistä lyhytkorkoista lainaa enemmässä määrin kuin mitä sitä nyt otetaan, koska tällä matikalla, mitä täältä luetaan, mehän maksamme lähes 2 prosentin korkoa siitä lainasta? Onko siinä mielessä lainsäädännössä olevia esteitä tähän riskin ottamiseen lisää, vai ohjataanko sitä millä tavalla tarkalleen ottaen?

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Valtionvelan korot ovat kyllä kyseessä, mutta sen verran Heinoselle, että huomenna tosiaan on äänestys ja siellä on myös aika pieniä summia muun muassa veteraanien ystäväpalveluun. Aivan kuten edustaja Juvonen sanoi, lastensairaalaan ei välttämättä suuria summia, mutta toivoisi, että myös hallituksen edustajat voisivat hyviä esityksiä puoltaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhytaikainen lainanotto on täysin mahdollista. Laki ei pakota ottamaan lyhytaikaista tai pitkäaikaista lainaa, vaan Suomen valtion kannalta kun virkamiehet tekevät ratkaisuja, niin he tekevät päätöksiä. Mutta lähtökohta on se, että valtiot eivät ota lyhytaikaista lainaa eivätkä spekuloi. Tietysti tilanteessa, jossa lyhytaikainen laina on edullista, voidaan miettiä sitä, voitaisiinko sitä kasvattaa. Viesti täältä voisi olla se, että sitä voisi jossain määrin kasvattaa, mutta pitää muistaa sitten se, että korot saattavat nousta ja sen vaikutus voi olla hyvin negatiivinen pitkällä tähtäimellä, niin että ei pidä ajatella vain tämän päivän tilannetta, vaan myöskin tulevaisuutta.