Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys koskee sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan vakinaistamista, näin voidaan sanoa. Toiminta on lähtenyt vapaaehtoiselta pohjalta liikkeelle jo jonkin aikaa sitten, ja voidaan sanoa, että innostus on melkoisen suuri.

Huolimatta tästä taustasta valiokunnan käsittelyn aikana, ehkä sen loppuvaiheessa vielä, jaksettiin miettiä sitä, onko esitys ylipäätään tarpeellinen. Tässä on rahallisesti kysymys 18 miljoonasta Suomen markasta tai 3 miljoonasta eurosta, ei siis mikään tässä vaiheessa rahallisesti suuri kokonaisuus, mutta kuitenkin kun se halutaan sitoa lainsäädäntöön, se on tietysti toimintaa paremmin turvaava kuin jos täytyisi erilaisin menetelmin koettaa rahoitusta muutoin järjestää.

Ehkä kaikkein eniten keskustelua herättänyt yksityisseikka olikin tämä, mistä rahat otetaan. Hallitus on päätynyt sellaiseen kuviointiin, että sosiaaliosaamiskeskusten rahoitus hoidetaan kunnille jo päätetyistä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaisista valtionosuuksista ikään kuin korvamerkiten ne. Tämä tullaan tekemään riippumatta siitä, osallistuvatko kunnat todellisuudessa toimintaan, koska osallistuminen jää kunnan vapaaehtoiseen harkintaan. Tietysti tämä asetelma on vähän kummallinen, että rahoitus otetaan tällaisesta kaikille kuuluvasta valtionosuudesta, vaikka itse tähän toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista.

Osaamiskeskusverkoston taustana ovat sosiaalipuolella verkostoituneet erikoispalvelut, eli yhteistyötä eri kuntien kesken on ollut olemassa jo ennen kuin tätä toimintaa ryhdyttiin kutsumaan osaamiskeskukseksi. Taustalla on myöskin opetussosiaalikeskusverkosto, joka nyt on hallituksen esityksen mukaisesti tarkoitus liittää sosiaaliosaamiskeskusideaan. Erityisosaamisen organisoinnissa on ollut tämmöinen etsikkoaika tässä maassa meneillään jo usean vuoden ajan, ja nyt, niin kuin aikaisemmin totesin, on tarkoitus tämä toiminta vakinaistaa. Laki on siinä aina hyvä ase, kun vakinaistetaan toimintoja.

Tästä on tarkoitus tehdä siis alueellisesti kattava. Näin ollen hallituksen esityksen 1 §:ssä lähdetään siitä, että sosiaaliosaamiskeskuksia on maakunnallisen yhteistoiminnan mukaisesti niin, että ne noudattavat maakunnallisten liittojen rajoja, näin muistan. Sen lisäksi on olemassa ruotsinkielinen osaamiskeskus. Hallituksen esityksen pohjalta sanottiin, että kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat kuuluvat lisäksi ruotsinkielisen osaamiskeskuksen toimialueeseen. Tämä kysymys puhutti, koska ruotsinkielisen osaamiskeskuksen toimialueena on koko maa. Kuitenkin valtionosuuden tarkemmat määräytymisperusteet ovat erilaiset niin, että ruotsinkielisessä osaamiskeskuksessa katsotaan ainoastaan ruotsinkielistä väestöä, se saa sen perusteella valtionosuutensa, kun taas alueelliset keskukset saavat sekä väestön että alueen laajuuden perusteella. Tämä johdatti meidät muuttamaan hallituksen esityksen 1 §:ää niin, että meidän esityksemme on nyt yksimielisesti, että ruotsinkielisen väestön tarpeita varten on lisäksi ruotsinkielinen osaamiskeskus. Tuskinpa se paljon asiasisältöä muuttaa.

Sitten on sanottava, että on myöskin muutamia erityistehtäviä näille sosiaalikeskuksille mahdollisuus antaa. Niistä olemassa oleva on jo pohjoismainen sosiaalikeskus Nopus, joka on tarkoitus rahoittaa nyt sitten tämän lain kautta. Se tulee Pohjanmaan sosiaaliosaamiskeskuksen kautta rahoitettavaksi. Näissä erityistehtävissä on sitten omat täsmällisemmät valtionosuuden määräytymisperusteensa.

Toinen tällä hetkellä tiedossa oleva erityistehtävä on Ahvenanmaa. Koska Ahvenanmaata ei voinut itsehallintolain johdosta liittää samantapaisena kuviona esitykseen kuin valtakuntamme muut alueet, niin sen tarpeita voidaan kattaa erityistehtävän kautta ja ohjata siihen tätä rahoitusta.

Sitten, arvoisa puhemies, me emme suostuneet tässä vaiheessa vielä kumoamaan sosiaalihuoltolain 52 §:ää, vaan se jätetään nyt vielä voimaan. Kysymys on lähinnä opetussosiaalikeskuksien rootelissa tällä hetkellä olevasta kysymyksestä ja siitä, että näitä harjoituspaikkoja koskevat sopimukset sujuvat myöskin tulevaisuudessa saumattomasti ilman hankaluuksia. Kun uusi laki tulee voimaan, niin voitaisiin sitä asiaa jonkin aikaa seurata ja seuraavassa tilaisuudessa sitten, jos siltä näyttää, ollaan valmiimpia tuo pykälä tarpeettomana kumoamaan, mutta ei siis tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole tästä valiokunnan osalta muuta huomautettavaa niihin muutoksiin, mitä valiokunta teki hallituksen esitykseen. Totean vielä lopuksi, että tähän ehdotukseen liittyy vastalause. Varmasti vastalauseen tekijät tarkemmin vielä esittelevät sen, mutta se liittyy tähän rahoituskuvioon.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä ja tarpeellinen esitys, tämä esitys sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta. Miksi se on tarpeellinen? Meillä on hyvin paljon osaamiskeskuksia, joissa edistetään kovan teknologian soveltamista käytäntöön. Tämä esitys tukee pehmeän teknologian soveltamista käytäntöön. Teknologian sijasta tarvitaan usein myöskin ihmiskäsien ja ihmisaivojen toimintaa. Tällä tuetaan myöskin tätä ei-teknologista osaamista. On olennaisen tärkeää, miten voidaan ihmisistä pitää paremmin huolta.

Tämä esitys pitää sisällään myöskin sen, kuten puheenjohtaja totesi, että me emme kumonneet sosiaalihuoltolain 52 §:ää. Se oli mielestäni tärkeä päätös juuri näiden opetussosiaalikeskusten osalta. Näissä kunnissahan on opiskelijoita työssä, ja se vaatii henkilökunnalta paljon paneutumista opiskelijoiden ohjaamiseen, ja on perusteltua, että tästä tulee oppilaitokselta korvaus. Sen pitäisi tietysti tulla sinne kyseiseen yksikköön, mutta useat kunnat toimivat niin, että panevat rahan sinne kokonaisuutena eivätkä tue niitä, jotka opetusta antavat.

Tässä esityksessä on huonoa se, että nämä kustannukset on vähennetty kuntien valtionosuudesta, mutta tässä yhteydessä emme valitettavasti ole kyenneet sitä muuttamaan.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Maamme menestys on perustunut muun muassa tutkimukseen, osaamisen lisäämiseen ja tietotaidon parantumiseen. On välttämätöntä selviytyäksemme tulevista vuosista ja vuosikymmenistä ja siitä palvelujen kysynnästä, joka meitä sosiaali- ja terveydenhuollon osalla on odottamassa, että sosiaalialan osaamiseen panostetaan. Hallituksen esitys vastaa osaltaan tähän kysyntään ja tarpeeseen. Asiantuntemusta on saatava lisää ja tutkimustoimintaa tälläkin saralla kehitettävä.

Kuitenkin, niin kuin ed. Stenius-Kaukonenkin puheenvuoronsa loppupuolella totesi, rahoitusjärjestely ei ole missään tapauksessa paras mahdollinen. Ollaanhan tässä leikkaamassa kuntien valtionosuuksia sillä määrällä, joka näiden osaamiskeskusten perustamiseen tarvitaan. Tätä menettelyä ei voi pitää hyväksyttävänä edes siitä näkökulmasta, että tämä on osa suurempaa valtion ja kuntien suhteiden ja taloudellisen vastuunjaon kehittämistä.

Tällä perusteella esitämme vastalauseemme mukaisesti, että 6 § saisi vastalauseessa olevan muotoilun, mikä tarkoittaa, että kuntien valtionosuuksia ei tälläkään perusteella leikattaisi.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on mielestäni erittäin tärkeä, koska kysymys on nimenomaan peruspalvelujen kehittämisestä eli sosiaalialan palvelujen kehittämisestä peruspalvelujen osalta ja nimenomaan semmoisten jo nyt verkostoituneiden, joissa on hyvin paljon tietysti erityisosaamista, semmoisten, jotka on jo todettu hyvin käytännössä toimiviksi. Niiden vahvistamisesta ja vakinaistamisesta on kyse. Tiedän, että monissa kunnissa ollaan jo tekemässä näitä suunnitelmia, miten edetään.

Valiokunta on mielestäni hyvin maininnut mietinnössään, että on tärkeää, että kuntien omista lähtökohdista nousevia kehittämistarpeita tällä vahvistetaan. Näen, että se on juuri niin, että toimien pitää olla ikään kuin räätälöityjä jokaiseen kuntaan ja yhdessä muiden kuntien kanssa.

Pidän tärkeänä, että 52 § on nyt tässä otettu tällä tavalla, niin kuin valiokunta on sen tehnyt, koska kysymys on myös rahasta, millä tavalla oppilaitos korvaa sen työn, mitä ohjaukseen menee.

Samoin tämä, mikä on vastalauseessa, minusta on erittäin hyvin perusteltu, niin kuin jo edustajat Stenius-Kaukonen ja Rehula toivat esille.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti haluan vain todeta vielä, että tähän hankkeeseen on ladattu aika paljon odotuksia, jotka eivät ole varmasti heti selkiytymässä, ja vaaditaan varmasti aika paljon aikaa, ennen kuin tällainen osaamiskeskushanke toimii niin kuin sen pitää toimia.

Tähän liittyy myöskin suunnitelma perustamiskustannusten muuttamisesta kehittämispohjalle, ja tavoite on, että tällainen osaamiskeskus voisi toimia seudullisen yhteistyön puitteissa näitten kehittämishankkeitten edistäjänä. Täytyy toivoa, että tällainen seudullinen ajattelu tätä kautta näissä kysymyksissä lisääntyy.

Kun Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksesta käytiin keskusteluja ministeriön edustajien kanssa, niin haluttiin myöskin painottaa sitä, että sosiaalialan osaamiskeskuksella voi olla muutakin annettavaa kuin se perustehtävä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen osaamiskeskus voisi lähialueyhteistyössä olla erinomaiseksi avuksi. Kun näitä yrityksiä sosiaalialalle perustetaan, varmasti kehittämiskeskuksillakin on tässä tehtävää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoro ihan samasta suunnasta ja samaan suuntaan eli Kaakkois-Suomeen siinä mielessä, että sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyö muiden osaamiskeskusten ja nimenomaan ammattikorkeakoulujen kanssa ja myöskin kuntien ja kuntien toimintaan liittyvän toimintakentän kanssa on erittäin tärkeä asia.

Kun Kaakkois-Suomessa on vähän heikosti ollut tätä osaamista ja erilaisia osaamiskeskuksia on suhteellisesti paljon enemmän muualla, niin Elimäen sosiaalialan osaamiskeskus tuli meille erittäin suureen tarpeeseen. Näin ollen tämä lainsäädännöllinen hyvästely positiivisesti on hyvin kannatettava asia.