Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys 188/2005 vp, ja hallituksen esityksen otsake on Hallituksen esitys eduskunnalle alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan IV liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Arvoisa puhemies! Siis otsake on ongelmallinen ja hiukan pitkä ja mutkikas, mutta mielestäni se ei kuitenkaan saisi panna eduskunnan hyvin kokenutta virkamiehistöä eikä myöskään puhemiesneuvostoa ohjaamaan asian käsittelyä väärään valiokuntaan. Ympäristövaliokunta, joka oli tässä lausunnonantajavaliokunta, toteaa perusteluidensa alussa: "Hallituksen esitys kuuluu sisällöltään ympäristövaliokunnan toimialaan."

On ihan selvää, että jos kysymyksessä on nimenomaan alusten jätevesien päästöä säätelevä Marpol-sopimus ja Helcom-sopimus, jotka ovat molemmat ympäristösopimuksia, ympäristönsuojelusopimuksia — merellisen ympäristön suojelusopimus on Marpol ja nimenomaan Itämeren merellinen suojelusopimus on Helcom-sopimus — on aivan epäloogista lähettää se liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Sen näkee myöskin tämän asian käsittelyssä. Tässä on vaille kaksi sivua liikenne- ja viestintävaliokunnan tekstiä ja runsas neljä sivua ympäristövaliokunnan tekstiä. Aivan loogista, koska asialla ei ole mitään tekemistä muun kuin ympäristönsuojelun kanssa.

Nyt edelleenkin voi tietysti toivoa, että jatkossa katsottaisiin tarkemmin, miten mietinnönantajavaliokunta valitaan. Senhän pitäisi olla se valiokunta, joka osaa asiantuntemuksen ja jolle asia toimialaltaan kuuluu, ja nimenomaan jätevesiongelma on ympäristövaliokunnan toimialaa.

Edelleen, sitten itse asiaan, tähän ongelmaan. Valiokuntamme, ympäristövaliokunta, kuuli kaikkien Itämeren alueella Suomeen suuntautuvaa liikennettä harjoittavien matkustaja-alusvarustamoiden johtoa tässä asiassa. Haluan tässä kohtaa todeta eduskunnan pöytäkirjoihin ja myös arvoisille kansanedustajille sen, että voimme sanoa, että Viking Line tässä suhteessa pääsee puhtain paperein, samoin Silja. Tallink Finland Oy:n toimitusjohtaja Håkan Nordström puhui hyvin avoimesti asiasta ja Tallink-varustamolla oli hyviä aikeita. Sitten Superfast Ferries, jonka myyntipäällikkö Mäki-Kihniä oli myös valiokunnassa, selkeästi totesi, että he edelleenkin laskevat käymäläjätevedet sellaisinaan Suomenlahteen.

Näin ollen tämä kuuleminen tietysti oli hyvin konkreettista, kun samalla asiantuntijakuulemisessa tuli ilmi, että 2 000 ihmisen lautta vuositasolla saastuttaa Itämerta yhtä paljon kuin Kotkan kokoinen kaupunki, kun otetaan huomioon fosforipäästöt. Kysymyshän on rehevöitymisestä. Tämä on tämä ongelma, Itämeren ja Suomenlahden ongelma, siis etenkin fosfori, toisaalta typpi, ja näiden alusten suorat käymäläjätevedet, joita tämä asia siis koskee, ovat erittäin suuri suhteellinen saastuttaja. Julkisuudessa on myös haluttu sanoa, että on kysymys pienestä ongelmasta. Näin ei missään tapauksessa ole. Jos näin joku kirjoittaa, niin ei ole kyllä asiaan yhtään paneutunut.

Sitten toinen asia tietysti tästä alusliikenteestä on ilman kautta tapahtuvat typpilaskeumat Itämeren vesialueelle. Nämä ovat Itämeren vesialueen kannalta hyvin ongelmallinen asia, koska yhtään kiloa lisää typpeä tai fosforia ei pitäisi aiheetta laskea tai yleensäkään, jos se voitaisiin jotenkin estää. Näiden jätevesien laskeminen satamiin on asia, joka tämän käymäläjätevesiongelman poistaisi. Tallinnassa ollaan kehittämässä vastaanottolaitteita tällä hetkellä. Tallinkin alukset esimerkiksi laskevat ne Tallinnaan. Ne viedään sitten säiliöautoissa edelleen. Mitä tulee Helsingin sataman vastaanottokapasiteettiin, niin asiantuntijakuulemisessa kävi selville, että sekään ei aina riitä. Näin ollen meilläkään ei ihan ole kaikki kunnossa.

Toinen asia, joka tuli asiantuntijakuulemisessa esille, on tämä niin sanottu no-special-fee -järjestelmä, jossa siis jätteiden vastaanoton hinta on sisällytetty satamamaksuun. On todettava, että no-special-fee ei toimi Suomessa lainkaan. Tämä on sikäli surullista, että kun tätä asiaa ympäristövaliokunnassa pari vuotta sitten käsiteltiin ja sitä lakiin säädettiin, niin tuossa vaiheessa se esitettiin myös asiantuntijapuolelta, ministeriön puolelta ja ministeriöiden puolelta, toimintamallina, joka edesauttaisi Itämeren suojelua. Näin ei valitettavasti sitten kuitenkaan ole. Syitä on monia. Yksi syy on siis se, että se on liian kapea, sitten on poikkeukset ja kolmanneksi on myös tietämättömyys. Suomessa on varsin monia satamia, joissa ei asiaa tunneta ollenkaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Toki ympäristövaliokunta on sektorivaliokunta näissä asioissa, mutta liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajana toteaisin, että kun kuuntelin nyt ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa, keitä heillä oli käynyt kuultavina, niin samoja henkilöitä kävi tuolla meidän valiokunnassamme kuultavina. He varmaan samat asiat kertoivat molemmille valiokunnille, ja me totesimme, että maailman saastuneimpaan mereen, Itämereen, ei pitäisi laskea mitään laivoista. Niin kuin puheenjohtaja Tiusanen tässä totesi, Kotkan kaupungin verran sitä sinne menee. Vaikka sitä luullaan, että yhdestä laivasta ei paljon tule, mutta kun niitä menee jatkuvasti siinä. Kun tämä Tallinkin laivojen julkinen kohu alkoi, ei Suomessakaan sen paremmin tämä talo reagoinut siihen, vaan ihmiset rupesivat siellä arvostelemaan, kun kuulivat, että sinne ne päästöt menevät mereen.

Toki on näin, että lähetetään asiantuntijavaliokuntaan, mutta kyllä me yhtä suurta huolta kannoimme liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja hyvin perusteellisesti tätä pohdimme. Meidän mietintömme on kuitenkin aika tiukka tästä asiasta.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin kommenttina ed. Tiusaselle, että ei tämä meren pilaantumisen ehkäisemisasia todellakaan ollut mikään läpihuutojuttu liikenne- ja viestintävaliokunnassa myöskään. Olemme kantaneet siitä huolta myös jäämaksuluokkien ja väylämaksujen suhteen. Kyllä se on suuri ympäristökatastrofi, jos öljylaiva ajaa Perämerellä esimerkiksi karille. Kyllä me seuraamme koko ajan tilannetta, ja niin kuin varapuheenjohtaja Kangas sanoi, meillähän kävi myös paljon asiantuntijoita tässä asiassa.

Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota mittasuhteisiin. Olin tuolla Kronstadtin edustalla kesällä laivalla ja katselin, kun sata laivaa tuli ja sata laivaa meni Pietariin. Kyllä meidän täytyy ennen kaikkea pystyä yhteistyössä kansainvälisesti kiinnittämään huomiota tähän Itämeren suojeluun. On erittäin hyvä, että julkinen keskustelu on tänä päivänä niin voimakasta ja kriittistä, että esimerkiksi Tallink joutui taipumaan tässä ihan pr-syistäkin siihen, että he tuovat jäteaineet ja jätevedet nimenomaan nyt sitten maihin eivätkä laske mereen.

Mutta kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että kun liikenne- ja viestintävaliokunta toimii tällä liikenteen sektorilla ja merenkulun sektorilla, niin vaikka me emme ole sillä tavalla erikoisvaliokunta niin kuin ympäristövaliokunta näissä saastumiskysymyksissä, niin kuitenkin haluamme sanamme sanoa ja myös vaikuttaa olemassa olevaan liikenteeseen siten, että se turvallisesti ja saasteettomasti liikkuisi.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikki kunnia sille, että liikenne- ja viestintävaliokunta on asiasta huolissaan ja kiinnostunut. Olisi ollut aivan hyvä asia, että liikenne- ja viestintävaliokunta esimerkiksi tässä asiassa olisi ollut lausunnonantajavaliokunta. Asia nyt ei ole tällä kertaa kovin iso mittakaavaltaan, mutta kuitenkin oleellista on se, että luonnollinen mietinnönantajavaliokunta olisi ollut ympäristövaliokunta, niin kuin olemme tässä yksimielisessä ympäristövaliokunnan lausunnossa todenneet.

Kiinnitän huomiota siihen, että liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Kangas totesi, että heillä kävivät nämä, niin kun hän sanoi, samat asiantuntijat kuin ympäristövaliokunnassa. Kuitenkin tässä asiantuntijaluettelossa, joka on painettu liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön, on kolme asiantuntijaa, mutta ed. Kangas ryhmätoverina tässä lähellä totesi, että enemmän kävi. Mutta joka tapauksessa ympäristövaliokunnalle asia oli niin tärkeä, että me erityisesti paneuduimme tähän asiaan.

Tässä kohtaa pitää tietysti antaa kiitos julkiselle sanalle. Siis tämä laaja keskusteluhan lähti tällä kertaa nimenomaan autolauttojen ja lauttojen henkilöliikenteen jätevesipäästöistä. Sehän lähti Helsingin Sanomissa olleen laajan artikkelin pohjalta. Ja sitten tietysti samalla tämä asia oli täällä eduskunnassa, jotenka oli luontevaa tähän asiaan paneutua.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Itse kun luin tämän lausunnon ja mietinnön, niin totean, että tätä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä ei ole kuitenkaan sanottu huonoksi. Se on ollut lyhyt, se on ollut ytimekäs, se on puuttunut oikeisiin asioihin ja ottanut huomioon myöskin äärettömän pitkästä ympäristövaliokunnan lausunnosta ne asiat, jotka ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Minä sanoisin, että en minä ole niin varma, onko se lausunnon tai mietinnön pituus ainut kriteeri vai se, mitä ne painetut sanat sisältävät. Täällä ei ole esitetty ainakaan minkäänlaista kritiikkiä sitä kohtaan, ettei liikennevaliokunta olisi erikoisvaliokuntana oikeisiin asioihin paneutunut ja tehnyt hyvän mietinnön. Eli väitän kyllä, että saattoi olla kuitenkin niin, että oli ihan oikea mietintövaliokunta, joka tämän lopullisen lain hyväksyi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Salon todistelu ei ollut millään lailla looginen. Minä en huomannut siinä mitään logiikkaa. Tämä teidän valiokuntanne mietintö on tietysti hyvä, kun lähdetään sen kolmannesta kappaleesta, siitä alkaa suunnilleen tämä ympäristövaliokunnan ja ympäristöministeriön osuus.

Loppu on kokonaan ympäristöministeriön ja ympäristövaliokunnan osuutta. Eli tässähän ei ole, ed. Salo, sinänsä substanssina sellaista asiaa, joka olisi asiallisesti ottaen vienyt sen mietinnölle liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Kun tiedätte, mikä on Imo ja mikä on Marpol ja mikä on Helcom, niin näistä kolmesta on kaksi ympäristösopimuksia, ja tämä koski nimenomaan niitä kahta ympäristösopimusta. Eli asiallisesti ottaen, jos jätämme kaikki muut asenteet tai selkärangan alemmat osat huomiotta ja ajattelemme ihan terävästi vain substanssia, niin se kuuluu ympäristövaliokunnalle. Sitä en kiistä, jos joku haluaa muista syistä jotakin muuta, mutta asiasyytä siihen ei ole.

Mutta sitten vielä itse tähän asiaan. Todellakin on selvää, että ihmiset yleensä ovat kaiken kaikkiaan huolestuneita läheisimmän vesialueemme Itämeren ja Suomenlahden tulevaisuudesta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Itse kun olen ollut valiokunnassa mietintöä laatimassa, niin haluaisin vain todeta ed. Tiusaselle sen, että hänkin tietää varsin kokeneena parlamentaarikkona sen, että kun puhemiesneuvosto tekee esityksen ja sali päättää, mikä valiokunta tekee mietinnön ja mitkä valiokunnat antavat sille lausunnon, niin asia on sillä selvä, eikä siinä auta urputtaminen sen jälkeen yhtään mitään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymys ei ole siis urputtamisesta vaan siitä, että tässä tilanteessa on nyt oikeastaan, johtuen valiokunnan työtehtävistä, ensimmäinen kerta, kun tähän asiaan tältä osin voi nyt selkeästi paneutua ja kertoa asiasta eduskunnan täysistunnossa. Kysymyshän on vain tulevaisuuteen osoitetusta viestistä, niin että kun asiassa seuraavan kerran katsotaan mietinnönantajavaliokuntaa kontra lausunnonantajia, tämän tyyppisiä asioita, tehtäisiin oikea päätös. Nyt todetaan ja ed. Vistbacka totesi, että asiahan on tällä kertaa ollut näin, mutta perustelin mielestäni yksityiskohtaisesti myös sen, miksi päätös ei ollut oikea.

Mutta muuten nyt meillä on todella paljon tekemistä edelleenkin ja tekemistähän ei tämä meidän tämänkertainen lainsäädäntömme kovinkaan paljon vähennä, vaan tämä hallituksen esityshän itse asiassa ei muuta tilannetta juuri lainkaan ympäristön ja jätevesienkään kannalta. Meillä on muita haasteita, jotka meidän pitää pystyä tuomaan tässä asiassa esille ja vastaavasti keinot niiden haasteiden täyttämiseen.