Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on siis hallituksen esitys 107/2005 vp. Tässä hallitus tuo esityksen laiksi lääkelain muuttamisesta.

Esitys on monipolvinen, siinä on mukana nikotiinivalmisteiden myynti, lääkkeiden hinnoittelu ja lääkevaihto. Se periaate, että siirretään nikotiinivalmisteet apteekista vähittäistavaraliikkeiden myyntiin, siis elintarvikeliikkeiden myyntilistoille ja hyllyihin, ei voi lääketieteellisestä näkökulmasta asiaa tarkastellen olla ongelmaton. Siitä puhuimme myös lähetekeskustelun yhteydessä täällä pitkään. Kysymys tietysti on nikotiinivalmisteista, joilla pyritään vähentämään tupakointia, mutta samalla se liberalisoi siis selvästi lääkkeen tyyppisen nikotiinin myynnin ja myynnin tapahtuvaksi niin, että siihen ei enää liity samalla tavalla neuvontaa kuin tähän saakka on apteekeissa ollut laita. Näin ollen nikotiinivalmisteiden myynnin siirtämistä ei ole viisasta toteuttaa hallituksen esityksen kaltaisella tavalla. Myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on asiasta jätetty toisenlainen mielipide.

Lääkevaihto on tärkeä asia. Se liittyy lääkkeiden hinnanmuodostukseen. Yleisesti on todettu yksimielisesti maassamme, että lääkkeiden hinnat ovat karanneet käsistä. Kansaneläkelaitoksen korvaussummat kasvavat, samalla yhtä jalkaa kasvavat ne kustannukset, mitä lääkkeiden käyttäjät joutuvat itse kantamaan. Suomessa lääkkeiden käyttäjien kustannukset verrattuna muihin Euroopan unionin jäsenmaihin ovat selvästi suuremmat, ne kustannukset, jotka tulevat itse lääkkeiden käyttäjien kannettavaksi. Tämä on kestämätön tilanne luonnollisesti etenkin niillä ihmisillä, jotka joutuvat käyttämään monia eri lääkkeitä.

Tähän liittyy myös aikaisemmin eduskunnan käsittelyssä ollut lääkkeiden korvausuudistus, joka heikensi juuri tämän potilasryhmän asemaa. Toisaalta lääkevaihdon pitäisi pystyä laskemaan lääkkeiden hintaa ja tästä Suomessa onkin hyvät kokemukset: niin sanottu geneerinen substituutio eli se, että sama lääke voidaan erinimisenä antaa halvemmalla hinnalla potilaalle ja asiakkaalle. Tässä siis hyötyy sekä potilas että yhteiskunta. Nyt kuitenkin hallitus tuo esityksen, jossa muutetaan patenttisuojaan viitaten lääkevaihtoa niin, että se kaventuu. Lääkevaihtoa ei enää pystyttäisikään suorittamaan samalla tavalla.

Samalla on valiokunta todennut mietinnössään, että "Lääkevaihdon rajoittamisen osalta lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea luotettavasti arvioida". Asiantuntijat, joita valiokunnassa on kuultu, eivät ole eivätkä myöskään lainvalmistelijat ole pystyneet yksiselitteisesti tai kohtalaisella varmuudellakaan selvittämään, millaisia kustannuksia potilaille ja toisaalta yhteiskunnalle ja sitten millaisia voittoja pääasiassa ulkomaisille lääkevalmistajille tämä lainmuutos ja sen myötä tuleva analogiamenetelmä, patentin omaavien lääkevalmisteiden poistaminen lääkevaihdon piiristä, aiheuttaa. Tämä on asian keskeinen kohta.

Arviot ovat asettuneet niin, että lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset potilaille ja Kansaneläkelaitokselle lähinnä ovat samalla luonnollisesti lääketeollisuudelle lisätuloja ja olisivat pienimmillään 14 miljoonaa euroa vuodessa ja suurimmillaan 135 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on todellakin laaja haarukka, lähes kymmenkertainen on tämä ero 14:stä 135 miljoonaan euroon, ja jos jälleen palautamme 135 miljoonaa euroa edesmenneelle markkalinjalle, niin se on lähes 800 miljoonaa markkaa eli todellakin paljon vuositasolla.

Näin ollen, arvoisa puhemies, on monia syitä hylätä tämä hallituksen esitys 107, ja ehdotankin tämän lakiesityksen hylkäämistä.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle lääkelain muuttamisesta tavalla, jota lääketeollisuus on vaatinut jo vuosia. Lakiesitykseen on sisällytetty muutos siitä, että lääkevaihdon ulkopuolelle rajattaisiin sellaiset lääkevalmisteet, joiden vaikuttavan aineen valmistusmenetelmää suojaa ennen vuotta 1995 tehdyn hakemuksen perusteella myönnetty patentti, jonka myöntäminen perustuu valmistettavan aineen uutuuteen, tai tällaiseen patenttiin perustuva lisäsuojatodistus. Euroopan unionin lainsäädäntö tai voimassa oleva kansainvälinen lainsäädäntö eivät edellytä tämän kaltaista muutosta Suomen lääkelakiin.

Perusteena lainsäädännön muuttamiselle on esitetty keskeisesti kansainvälisen lääketeollisuuden toimintamahdollisuuksien turvaaminen. Saman kaltaista lainmuutosta oltiin tuomassa käsittelyyn jo vuonna 2004. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriön peruman lainmuutoksen taustalla oli se, että ministeriön saamien lausuntojen ja selvitysten mukaan muutos olisi lisännyt kuluttajien, Kelan ja sitä kautta veronmaksajien kustannuksia. Lähtökohtana oli, että veronmaksajien ja kuluttajien kustannuksia ei haluttu nostaa. Nyt tästä lähtökohdasta on mitä ilmeisimmin luovuttu.

Arvoisa puhemies! Terveyspolitiikassa lääkekustannusten kasvu on ollut jatkuvana huolenaiheena. Kansalaisten ja terveyspolitiikan lähtökohtien kannalta ei ole mitään syytä, miksi lääkekustannuksia tulisi kasvattaa lääkelainsäädännön muutosten kautta tilanteessa, joka on täysin kansainvälisen lainsäädännön mukainen. On ongelmallista, mikäli lääkkeiden hinnoittelussa ja hintapolitiikassa alkavat painaa enemmän monikansallisten yritysten toimintaedellytykset kuin kansalaisten edut sekä terveyspolitiikan ja lääkekustannusten hallinnan tavoitteet. Lääkelainsäädännön muutos siirtäisi tulevaisuudessa resursseja kansalaisilta, Kelalta ja veronmaksajilta pääosin monikansallisen lääketeollisuuden hyödyksi vuoteen 2019 asti, johon mennessä ennen vuotta 1995 haettujen lääkeaineiden menetelmäpatentit ja niihin liittyvät lisäsuojatodistukset viimeistään lakkaavat.

Hallituksen esitys arvioi kustannusvaikutuksia mutta ei ota huomioon hintakilpailun vaikutuksia, ja on siten syytä olettaa, että kustannusvaikutukset voivat olla esitettyä merkittävästi suurempia. Valiokunta toteaa mietinnössä, että lääkevaihdon rajoittamisen osalta lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on erittäin vaikea luotettavasti arvioida. Asiantuntijoina kuullut lainvalmistelijat eivät valiokunnan monista pyynnöistä huolimatta pystyneet yksiselitteisesti tai edes kohtalaisella varmuudella selvittämään, millaisia kustannuksia potilaille ja yhteiskunnalle ja millaisia voittoja pääasiassa ulkomaiselle lääketeollisuudelle lain voimaantulo ja sen myötä analogiamenetelmäpatentin omaavien lääkevalmisteiden poistaminen lääkevaihdon piiristä aiheuttaisi. Arvioitu rahahaarukka asettui niin, että lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset potilaalle ja yhteiskunnan lääkekorvausjärjestelmälle, jotka samalla ovat voittoja lääketeollisuudelle, olisivat pienimmillään 14 miljoonaa euroa ja suurimmillaan 135 miljoonaa euroa. Totuus lienee lähempänä maksimia kuin minimiä, ellei jopa yli arvioidun maksimin.

Arvoisa puhemies! Lääkekustannukset ovat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ylivoimaisesti nopeimmin kasvava kuluerä. Ellei muutosta saada aikaiseksi, koko järjestelmä uhkaa ajautua kustannuskriisiin. Tämä oli keskeisin syy myös lääkevaihtoa koskevan lainsäädännön synnylle vuonna 2003. Sen tarkoituksena oli hillitä nopeasti kasvavia lääkekustannuksia lisäämällä alkuperäisvalmisteita edullisempien rinnakkaisvalmisteiden ja rinnakkaistuontivalmisteiden käyttöä. Se on ollut tähän saakka tehokkain keino lääkekustannusten nousun hillitsemiseksi. Hallituksen esitys valitettavasti vähentää merkittävästi lääkevaihdon lääkekustannuksia pienentävää vaikutusta. Se vähentää kilpailua ja heikentää markkinoitten toimintaa. Koko esitys sotii lääkevaihdon keskeisintä periaatetta, vaikutukseltaan samanlaisten mutta hinnaltaan edullisempien lääkkeiden käyttöön saamista, vastaan.

Analogiamenetelmäpatentin suojaamien lääkkeiden poistamiseen lääkevaihdosta eivät sen paremmin asiantuntijat kuin valiokunnan enemmistökään ole pystyneet esittämään kestäviä perusteluja. Perusteluna on esitetty, ettei taloudellinen hyöty kuluttajille analogiamenetelmäpatentilla suojattujen lääkkeiden lääkevaihdossa olosta ole merkittävä. Hyöty lääketeollisuudelle voi kuitenkin olla jopa 135 miljoonaa euroa ja pienimmilläänkin tuo mainitut 14 miljoonaa. Toisaalta, jos lakimuutoksen merkitys on vähäinen kuluttajille ja korvausjärjestelmälle, miksi se ylipäätään pitää toteuttaa? Siinä tapauksessahan merkitys on vähäinen myös menetelmäpatenttilääkkeitä tuottaville lääkeyrityksille, joiden suojelemiseksi lakia hallituksen esityksen mukaan ollaan säätämässä.

On myös väitetty, että ulkomaisten lääkeyritysten suomalaisten tytäryhtiöitten lääkekehitys vaarantuu, jos niiden alkuperäisvalmisteet joutuvat lääkevaihdon piiriin. Väite ei ole uskottava. Suuret lääkeyritykset eivät kuitenkaan kehitä lääkkeitään vain Suomen rajoitetuille markkinoille, vaan koko maailman markkinoille. Siinä mittakaavassa yhden tai kahden jo kymmenen vuotta analogiamenetelmäpatentin suojaa nauttineen alkuperäisvalmisteen markkina-aseman potentiaalinen heikkeneminen Suomen markkinoilla ei merkitse yhtään mitään. Uhkana on esitetty myös se, että alkuperäislääkkeiden valmistajat vetäisivät kyseiset lääkkeet pois Suomen markkinoilta, jos ne joutuisivat edullisempien rinnakkaislääkkeiden ahdistamiksi markkinoilla, ja kuluttajat näin kärsisivät. Kysymys kuuluu, kuten ed. Erkki Virtanen aikaisemmin on todennut: Miten niin kärsisivät? Alkuperäisvalmistajan asema voi lääkevaihdossa heikentyä vain, jos sille on geneerinen substituutio eli koostumukseltaan ja vaikutukseltaan täsmälleen samanlainen valmiste. Jos alkuperäisvalmiste poistuu, kuluttajat voivat siirtyä käyttämään korvaavaa lääkettä, mutta aiempaa halvempaan hintaan.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Tiusasen hylkäysesitystä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta kasvattaa terveysmenoja Suomessa. Kun varat ovat niukat muutoinkin sosiaali- ja terveystoimessa, niin näin ei pitäisi menetellä. Tässä, niin kuin on todettu, lääkkeen vaihdot tämän lakiesityksen myötä vaikeutuvat. Tässä vähän suositaan kansainvälisten suuryritysten etuja, ja potilaat maksavat nämä viulut.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä on tullut muutamia huolestuneita yhteydenottoja tuolta maakunnista koskien nimenomaan nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttamista ja sitä, josko se myös osaltaan tulee romuttamaan meidän omaa apteekkijärjestelmäämme. Olen kuitenkin tutustunut tähän mietintöön huolella ja haluan rauhoittaakseni kenttää (Puhujan kommunikaattori alkaa aiheuttaa häiriöitä äänentoistossa) todeta pöytäkirjaan lainaten mietintöä: "Valiokunta toteaa, että nyt hyväksyttävällä nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttamisella ei muutoin ole tarkoitettu arvioitavan nykyisen apteekkitoiminnan laajuuden ja itsehoitolääkkeiden myyntioikeuksia koskevien säännösten muuttamistarpeita nyt ehdotettua laajemmin." Sitaatti kiinni.

Arvoisa puhemies! Saanko antaa lievän selityksen tähän näin? Tämä ei suinkaan soinut, vaan se haki sähköpostia.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun satuin kuulumaan niihin valiokunnan jäseniin, jotka vastustivat nikotiinikorvaushoidon siirtämistä kauppoihin, niin varsinaisena perusteena ei ollut se, että pelkäsimme, että apteekkien voitot pienenevät tai apteekkiverkko harvenee, vaan se, että kysymys on kuitenkin aika voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavasta aineesta, joka on toki pienempi paha kuin tupakointi, mutta suurempi paha kuin se, ettei käytä nikotiinivalmisteita ollenkaan.

Nyt meillä on aika huolestuttavia kansainvälisiä tietoja siitä, että maissa, joissa tämä on täysin vapautettu, niin kuin Suomessa nyt vapautetaan, tämmöinen nikotiinivalmisteitten viihdekäyttö on lisääntynyt. Esimerkiksi 18 prosenttia niistä amerikkalaisista, jotka käyttävät nikotiinivalmisteita, ei ole koskaan tupakoinut. Ei haluta myöskään luoda semmoista käsitystä, että nämä karkkitiskin vieressä — sinne karkkitiskin viereen ne nimittäin lailla määrätään — myytävät aineet olisivat täysin haitattomia ja vaarattomia, joita voi napostella noin vain.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Ed. Soininvaara kiinnitti huomiota tärkeään asiaan. Tuo muotikäyttö tai viihdekäyttö esimerkiksi Yhdysvalloissa on tunnettu ongelma. Kun toisaalta oletamme sitten hallituksen esityksen mukaisesti, että vähittäistavaraliikkeissä saataisiin esimerkiksi neuvontaa nikotiinipurukumin käytön suhteen, ja kun tiedämme sen työntekijäjoukon, joka siellä kassoilla on, jonka läheisyyteen ilmeisesti nämä nikotiinipurukumipakkaukset haluttaisiin asettaa, ja sen kiireen, koulutustason, pätkätyöllisyyden jne., niin on aivan selvää, että se menee sinne tupakan viereen ja jollakin painalluksella tai muuten ottamalla sieltä otetaan sitten tämä, jos tämä hallituksen esitys toteutuu, nikotiinivalmiste.

Nikotiini on verisuonia supistava aine, jolla on selkeästi keskushermostovaikutuksia, ja se on ongelmallinen asia. Se ei ole mikä tahansa valmiste, se on potentiaalinen vahvasti kemiallisesti vaikuttava yhdiste. Se ei suinkaan ole ongelmaton myöskään nyt Yhdysvalloissa, jossa se on tällaisena muoti- ja viihdevalmisteena käytössä; verrattavissa jossakin määrin alkoholiin.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Nikotiinipurukumiin suhtautumisessa asiantuntijoiden mielipiteet käyvät ristiin, kuten tiedämme. Itsekin olen ollut hieman sillä kannalla, että menettelyä ei olisi ollut nykyisestä tarpeen muuttaa. Nyt tämä ratkaisu on kuitenkin etenemässä, ja on tietysti hyvin tärkeää, että tätä seurataan. On tärkeää, että annetaan koulutusta, ja on tärkeää, että myös ne haitat, joihin tässä keskustelussa on viitattu, lähinnä viihdekäyttö, tulevat kyllin hyvin esille tässä neuvonta- ja seurantatoimessa.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin myös kyselytunnilla esittänyt huoleni maaseudun apteekkien kohtaloista silloin, kun tästä apteekkimaksuasiasta oli kysymys. Tästä nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttamisesta: Tämä liittyy sillä tavalla tietysti, että tässä on jälleen yksi asia, joka siirtyy apteekkien ulkopuolelle ja tavallaan heidän liikevaihdostaan pois. Elikkä maaseudun pienet apteekit esimerkiksi kärsivät tässä tapauksessa puhumattakaan siitä, mitä ed. Tiusanen tuossa sanoi, riittääkö sitten se ammattitaito ja asiantuntemus vähittäiskaupoissa riittävään informoimiseen tällaisista tupakkaa korvaavista valmisteista.

Sekin on totta, että todella tässä on vaarana, että nuoriso ryhtyy käyttämään niin sanotusti viihdekäyttönä näitä aineita. Tähän nikotiinikorvausvalmisteiden piiriin tulee ihmisiä, jotka eivät ole edes tupakoineet. Tässä on monia sellaisia todella vaikeita ongelmia. Mutta toivon tietysti sitä, että tämä ei ainakaan romuttaisi tätä apteekkijärjestelmää erityisesti harvaanasutuilla seuduilla.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Käytin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä perusteellisen puheenvuoron ja kerroin omalta osaltani olevani elävä esimerkki siitä, että nikotiini on terveydelle vaarallinen, koska lopetin 30-vuotiaana verenpaineen vuoksi, joka aiheutui nikotiinista. Jos minä käytän nikotiinipurkkaa tai -laastaria, verenpaine nousee, koska se menee samalla tavalla vereen kuin tupakkaa poltettaessa. Tupakkaa poltettaessa tulee vaan sitten kaiken maailman pölyä ja muita saasteita keuhkoihin, joten keuhkot ovat kuin pesusieni. Minä haluaisin sanoa nyt vielä kertaalleen sen tässä: Pitäisi panostaa paljon paljon enemmän valistukseen ja tupakoinnin aloittamisen ennaltaehkäisemiseen kuin tällaisiin keinoihin, että se siirretään vapaaseen kauppaan. Tässä mennään ojasta allikkoon ja tilanne saattaa vain pahentua.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun äsken puhelin häiritsi tätä äänentoistoa, haluan toistamiseen käyttää puheenvuoron tässä kohdassa ja todeta, niin kuin ed. Alatalo tuossa edellä totesi, näiden nikotiinivalmisteiden myynti osaltaan helpottaa tietysti muiden lääkkeiden siirtymistä vapaasti päivittäistavarakauppaan. Se on nimenomaan se huoli meillä tuolla maaseudulla, että josko näin käy, se tulee romuttamaan hyvän apteekkijärjestelmän ja meiltä palvelut karkaavat kauaksi. Mutta kun asiasta keskustelin valiokunnan jäsenten kanssa ja tutustuin todella tähän mietintöön, niin valiokunta toteaa mietinnössään, että tällä vapauttamisella ei ole tarkoitus arvioida nykyisen apteekkitoiminnan laajuuden ja itsehoitolääkkeiden myyntioikeuksia koskevien säännösten muuttamistarpeita nyt ehdotettua laajemmin.