Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuodenvaihteessa, vuoden 2005 vaihtuessa vuoteen 2006, tapahtuu eräs suurimpia verolainsäädännön muutoksia, jolla on vaikutusta hyvin syvälti myös Suomen talouselämään. Kysehän on metsäverotuksessa pinta-alaverokauden 13 vuoden siirtymäkauden päättymisestä ja myyntitulojen mukaiseen verotukseen metsän tuloverotuksessa siirtymisestä. Tähän asiaan liittyen olen tehnyt lukuisia laki- ja toimenpidealoitteita, joilla olen halunnut kiinnittää huomiota useisiin ongelmiin, joita tähän asiaan liittyy.

Perusongelmahan on tässä se, että samaan verokohteeseen siirtymäkauden päättyessä ja tulevan vuoden alkaessa tulee metsän puhtaan tulojen mukaisen verotuksen järjestelmän, elikkä pinta-alaverotuksen, valinneitten kohdalla toinen täysimääräinen tulovero metsän myynnin tapahtuessa. Tämän kaltainen verotuksellinen epäkohta lienee vailla vertaa Suomen historiassa, että täysimääräinen tuloverotus voi kohdata kahteen kertaan saman verokohteen. 1990-luvulla tehty 13 vuoden siirtymäaika oli yritys, jolla aiottiin eliminoida samaa verokohdetta uhkaavan kaksinkertaisen verotuksen vääryyttä ja kohtuuttomuutta. Joissakin tapauksissa tuo saattaisi onnistua, mutta kun metsä on siitä ihmeellinen asia, että 13 vuoden aikana, vaikka metsä kasvaakin, niin ei ennätä tapahtua vielä sitä, että vaikkapa kasvuvaiheen keskivaiheilla oleva metsä ennättäisi tulla korjuukypsäksi, puhumattakaan nuorista metsistä, ensiharvennusmetsistä tai taimikoista. Elikkä ongelmana on selkeästi samaan verokohteeseen kohdistuva kaksinkertainen verotus, ja tämän vuoksi aloitteillani olen halunnut kiinnittää tuohon huomiota siten, että jatkettaisiin pinta-alaverotusta niiden verovelvollisten kohdalla, jotka ovat sen siirtymäkaudeksi valinneet. Nämä ovat kaikki verottajan tiedossa olevia metsälöitä, koska niitten mukaan verotus tapahtuu kuluvaltakin verovuodelta.

Edelleen näkisin toisena vaihtoehtona hyvitysjärjestelmän luomisen, jolla voitaisiin epäkohtaa korjata, ellei siirtymäkautta pinta-alaverotuksessa voitaisi jatkaa. Vaikka olisi kyse varttuneestakin metsästä, niin 13 vuotta on senkin kohdalla lyhyt aika. Itse asiassa metsänomistaja päättää tai ainakin hänen tulisi voida päättää se, milloinka hän metsänsä myy, riippumatta veroratkaisuista. Onneksi metsänomistaja voi nytkin päättää, milloinka hän metsän myy, mutta tämä verokysymys, joka tätä kysymystä rajoittaa, on ongelmallinen.

Mutta tämä ei kosketa vain pelkästään metsänomistajien oikeusturvaa. Tällä on myöskin heijastevaikutuksia, jotka liittyvät kovastikin työllisyyteen nimenomaan maaseudulla ja metsävaltaisissa maaseutukunnissa, työllisyyteen metsissä, metsäkoneurakoitsijoitten, puutavarankuljettajien kohdalla, mutta myös sahojen kohdalla. Jo jonkin aikaa ovat mekaanisen puunjalostusteollisuuden edustajat lausuneet, että alkuvuosi 2006 tulee olemaan hyvin arvoituksellinen sen suhteen, onko saatavana puutavaraa vai eikö ole. Kun onneksi meidän puunjalostusteollisuudellamme on myös vientimarkkinoita, niin vientikauppasopimuksia tehtäessä lähitulevaisuuteen tämä on ollut asia, jota ei ole pystytty täysin pätevästi ennakoimaan. Vaarana on se, että vientimarkkinat, jotka ovat hyvin kilpailtuja, ei vain tänä aikana, vaan muulloinkin, kokisivat suomalaisen puunjalostusteollisuuden osalta menetyksiä. Kilpailijat menisivät suomalaisten hallitsemille markkinoille, joissa suomalaisilla on markkinaosuutta, ja niiden takaisinsaanti ei olisi suinkaan helppoa. Mekaanisen puunjalostuksen alalla meillä on onneksi vielä sahayrittäjiä. Jos yrittäjien elinkeino- ja yritystoimintaan tulee taloudellisia vaikeuksia, niin siinä tilanteessa saattaa olla, ettei ole enää sitä yrittäjää vuoden päästä, joka olisi sinne ulkomaille vientiä tekemässä.

Elikkä tällä on hyvin arvaamattomia vaikutuksia metsäteollisuuteen, Suomen vientimarkkinoihin ja työllisyyteen. Aloitteellani olen halunnut kiinnittää tuohon huomiota. Olenkin toivomassa, että nyt hyvin vakavasti tajuttaisiin tilanteen ongelmallisuus, otettaisiin mallia 1920-luvulta olleesta käytännöstä: kun oli verotuksen yhteydessä — se ei ollut metsäverotus, mutta joku muu verotus — samaan verokohteeseen kohdistumassa päällekkäinen verotus, niin tähän luotiin veronhuojennusjärjestelmä. Näkisin, että oikeudenmukaisuuden tähden jo pelkästään tämä tulisi ottaa valmisteluun. Tästäkin olen tehnyt aloitteita. Huojennusjärjestelmä voisi olla sellainen, että se asteittain olisi aleneva, kunnes sitten voisi ajatella, että kaksinkertaista verotusta enää ei voisi tapahtua.

Vanhastaanhan pinta-alapohjainen metsäverotus koettiin hyväksi veromuodoksi: Se kannusti metsänhoitoon. Se oli vakautta luova maaseudun kunnissa ja seurakunnissa. Nyt on kiinnitetty huomiota myös kuntien ja seurakuntienkin taholta siihen, saavatko kunnat todellisuudessa tulevaisuudessa sitä verotuloa, mikä metsistä tulee, ohjautuvatko nämä aika pitkälti ihan muualle kuin sinne, missä metsät ovat. Tässäkinhän on vanha perinteinen asia ollut, että metsän verotulot ovat menneet siihen kuntaan ja siihen seurakuntaan, missä se fyysisesti sijaitsee.

Minusta ei olisi nykyaikana, kun tietotekniikka on mennyt eteenpäin ja voi vielä tästäkin mennä eteenpäin, mikään ongelma kehittää sellainen verotustekniikka, jolla metsän tuloverotus ohjautuisi siihen kuntaan, jossa metsä sijaitsee. Se olisi hyvin luonnollinen asia. Se kuntahan vastaa siitä perusturvasta. Ajatellaan vaikkapa palotointa kunnassa: kunnan palotoimen vastuulle kuuluvat myöskin kunnassa olevat metsät, tietyt tieratkaisut jne. Tässäkin suhteessa on ihan perusteltua, että metsävero ohjautuisi metsän sijaintikuntaan. Mutta samallahan tuloverolla pidetään yllä yhteiskuntaa muutoinkin, ja aivan luonnollista olisi, että metsäalueitten kunnat ja seurakunnat voisivat saada metsien tuloveron täysimääräisenä.

Koska kysymys on hyvin ongelmallisesta asiasta kokonaisuudessaan, niin todellakin toivon, että otettaisiin hyvin nopeasti valmisteluun se, millainen veronhuojennusjärjestelmä luotaisiin pinta-alaverotetusta metsästä myytäessä myyntituloa aiheuttavaa puustoa. Tämä voitaisiin toteuttaa takautuvastikin vuoden 2006 alusta. Nythän on jo 2005 ennättänyt niin pitkälle kulua, että tämän vuoden aikana ei enää välttämättä verolakia ennätettäisi valmistella eikä ottaa käytäntöön. Mutta veronhuojennusjärjestelmä pinta-alaverotetun metsän puunmyyntien tapahtuessa ja myyntiverotukseen siirryttäessä voitaisiin aivan hyvin luoda takautuvaksikin, koska verovuotta 2006 riittää tuon verovuoden ajan. Toivonkin ja vetoan voimakkaasti, että sen aikana ja mahdollisimman nopeasti jo alkuvuodesta saataisiin tuo esittämäni veronhuojennusjärjestelmä käyntiin.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tavallista, ed. Oinonen piti erinomaisen hyvän puheenvuoron perehtyen syvällisesti tähän asiaan ja sen asian problematiikkaan ja luoden myöskin katsauksia kauas tulevaisuuteen. Ja kuten tavallista, minä tulen todistamaan täältä puhujakorokkeelta, että ed. Oinonen oli oikeassa ja piti erinomaisen puheenvuoron, ja toivon, että myöskin tämä peli jatkuu, että me ed. Oinosen kanssa käymme tätä vuorokeskustelua ja kehumme toinen toistamme vuoron perään.

Herra puhemies! Minusta tuntuu, että nyt salissa alkaa olla vasta oikeata asiaa, että herätään tähän hommaan, että pitää tehdä lausuma. Kyllä sekin tilaisuus tulee, missä tämä lausuma tehdään, kerrotaan ja selvitetään, mutta se ei nyt vaan valitettavasti enää tämän asian käsittelyn suhteen tähän kerkiä. Meidän pitää katsoa uusi parempi paikka, missä tähän isketään ja käydään kiinni, ja miten sanoisi, saatetaan tämä hyvä asia ja periaate näkyviin.

Mutta ed. Oinonen puheenvuoronsa päätti sisältönään siihen, miksi ei voida tehdä niin ja pitää tehdä niin, että se metsävero, joka sieltä pääomaverona metsästä tulee, tulona ohjautuu siihen kuntaan, missä tämä metsä sijaitsee. Näin tehden tämän ei luulisi olevan edes vaikeata. Kysymys on vaan siitä, onko halua ja tahtoa. Kun katsoo tätä hallituksen esitystä, mietintöä ja näistä käytyä keskustelua, niin aika helposti tulee siihen tulokseen, että ei ole tahtoa. Ja kun ei ole tahtoa, niin tästä tulee myöskin sitten siihen tulokseen, ettei haluta kuntia — syrjässä olevia, harvaanasuttuja kuntia — mitenkään verotuksellisin keinoin auttaa, siis auttaa ja johdattaa niitä tuloja, jotka siellä kunnan sisällä muodostuvat, sinne kuntaan, ei mitenkään. Tästä voisi tehdä myöskin semmoisen johtopäätöksen. En usko, että tämä nykyinenkään hallitus olisi niin katala, kun edeltävätkään eivät ole olleet, että se pyrkisi nämä kunnat ajamaan rappiolle sen takia, että niitten osuus niin kauas jää siellä kunnassa muodostettavasta tulosta. Tätä en usko, mutta jos tämä peli jatkuu näin, niin täytyy epäillä, että niinhän sitten täytyy alkaa kohta uskoa.

Tässä, vaikka se ei tähän asiaan mitenkään liitykään, en malta olla mainitsematta myöskin sitä, että kun toisaalta joissakin hallitusjoukoissa kähmitään ja mietitään semmoista asiaa, miten maa- ja metsätalousmaa saatettaisiin kiinteistöveron pariin, niin tässä saattanee tulla esille se ed. Oinosen äsken kovasti korostama pinta-alaverotus niin, että siirrytään takaisin taas siihen pinta-alaveroon. Mutta tämä ei tarkoita ollenkaan sitä, että tämä myynti — eli pääomaverotus jäisi pois, vaan sen verosta lisäksi, mikä sinne metsään kohdistuu, tulee uusi pinta-alavero sinne.

Näin arvellen, ed. Vielma, minä luotan kyllä pyhästi ja syvästi tässä asiassa kokoomuksen ryhdikkyyteen, että tämä asia ei Suomessa eteenpäin pääse eikä pinnalle nouse. Näin tämä myöskin viime vaaleissa oli nähtävissä. Siellä olivat ainoat semmoiset äänenpainot, missä tämä todella uskottavasti torjuttiin, ja niinpä sitä ei hallitus esille ohjelmaneuvotteluissaan ottanutkaan.

Herra puhemies! Sen verran tähän sisältöön, että tämähän on erinomaisen hyvä siinä, että se omaisuus, joka kuuluu metsätalouteen maatalouden ja yksityistalouden ulkopuolella, otetaan vähennyskohteena, omaisuutena, huomioon tulevaa verotusta varten. Mutta sen sijaan kun määritetään käypää arvoa, niin tästä, luulenpa niin, tulee ikuinen vääntö verottajan kanssa siitä, mikä on se käypä arvo. Senpä takia nyt tämän puheenvuoron käytänkin.

Kun verottaja lähtee siitä, että käypä arvo on se, mitä joku haluaa maksaa, onko nyt niin, että jokaisen pitää panna ilmoitus lehteen ja hankkia käyvän arvon tarjoukset siitä, mitä jostakin vanhasta härvelistä saa, vaikkapa moottorisahasta? Taikka niin kuin tässä itse mietin sellaista asiaa, mitä metsäkämpästä saisi, jos sen myisi ed. Oinoselle johonkin muuhun tarkoitukseen, kun se on nyt metsätalouden käytössä eikä kuitenkaan, koska itselläni on pinta-alaverotus, ole täällä verotuksen parissa. Kuinka tämä käypä arvo sille määritetään? Näitten asioitten puitteissa moni suomalainen joutuu miettimään päänsä pääsemättömiin ja oikeastaan aina häviää verottajalle sitten sen jälkeen, koska verottajan tulkinta on ikään kuin oikea verottajan tietäessä kaiken maailman käyvät arvot, ja se, jonka se omaisuus on, ei tiedä taas verottajan käsityksen mukaan mitään. Toivon, että näin ei tapahdu, mutta näin varmasti tulee käymään.

Mitä sitten tulee tähän täällä samaan asiaan liittyvään vastalauseeseen, pidän kyllä erikoisen ihmeenä, että valiokunnassa on ollut tämmöinen kylmä enemmistö, joka ei ole ymmärtänyt ja nähnyt sitä yhtyneen oikeiston tekemän vastalauseen sisältöä ja henkeä, henkeä siinä, että silloin kun syntyy tämmöistä poistopohjaa, menopohjaa, mistä ei tule tuloja, kun ei myydä mitään, niin tällä pohjalla sitä ei sitten voida enää tulevina vuosina poistojäämänä — tai jollakin paremmallakin nimellä ymmärretään tämä puhtaan menon jäämänä — ottaa huomioon. Tämä on minusta aivan erikoisen ihmeellinen kohta olemassa.

Mutta tässä päädyn vain yhteen johtopäätökseen: Kun näin, että ed. Kangas teollisuusmiehenä käyttää seuraavan puheenvuoron, niin en vaadi ed. Kankaalta vastausta tähän asiaan, mutta totean vaan, että lienee tässä suomalaisessa metsäteollisuudessa äskeisten asioitten pohjalta käydyssä keskustelussa kyse siitä, kuka kävi kuiskuttelemassa mitäkin, niin että on käyty kuiskuttelemassa, että ei saa päästää sellaista osaa, että kulut voitaisiin huomioida ja siirtää jne., vaan että joka vuosi tämän isännän pitää suorittaa myyntiä, sellaista myyntiä, mistä tulee tätä verotettavaa tuloa, mistä voisi vähennykset tehdä, ja näin tämä teollisuus saa puunsa eteenpäin ja rattaisiinsa. Ei se minusta mikään huono asia ole olemassa. Mutta sillä lailla ajatellen kyllä olisi pitänyt myöskin tämä poistojen ja kulujen huomioiminen tulevinakin vuosina ottaa huomioon.

Tämähän johtaa erikoisesti semmoisten nuukien isäntien kohdalla — ed. Oinonen saattaa olla niitä, itsenikin heihin luen — siihen, että tehdään vaan semmoinen pikkanen nökköskauppa, jos rahat muuten riittävät, että saadaan nämä kulut peitettyä, mutta se ei ole kenenkään, ei ainakaan kansantalouden, kannalta edullista. Se on turhaa repostelua. Silloin kun metsänhoidolliset hakkuukertymät ja muut vaativat ja edellyttävät, että tämä myynti voitaisiin tehdä silloin, silloin se pitäisi olla ajankohtaista ja kohdallaan.

Näin katsoen epäilen, että tämä kuiskuttelu on sitten — aika ihmeellistä — mennyt vielä hallitusrivien sisälle ja tämä porvaripuoli, yhtynyt oikeisto, kokoomus ja kristillisdemokraatit, eivät ole tätä tietoa omaksuneet eivätkä nähneet, vaan ymmärtävät ilmeisesti tästä verotuksesta enemmän kuin valtiovarainvaliokunnan enemmistö ymmärtää, ja enemmistö tässä asiassa ei ainakaan suomalaista puuntuottajaa ole ymmärtänyt näköjään tipan tippaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela oli aivan oikeassa siinä, että myynnistä olisi pitänyt verottaa, silloin olisi puuta tullut tasaisemmin suomalaiselle metsäteollisuudelle ja ennen kaikkea sahoille. Nyt sahoilla ruvetaan pakkolomauttamaan ihmisiä ja ajamaan sahoja alas, kun ei ole puuta. Kumminkin ne työllistävät tuhansia Suomessa ja tuovat vientituloja, suuri osa viedään.

Me olemme mestareita tekemään erilaisia menoehdotuksia, mutta hyvin vähän me pohdimme, mistä se raha tulee. Tässä ovat pienet ja keskisuuret sahat niin sanotusti puun ja kuoren välissä. Nyt pitäisi kiireesti mennä nykyhallituksen tässä apuun, että ei tule tällaista katkoa. Se oli suuri virhe, kun mentiin tällaiseen metsäverotukseen. Se ei ole Suomen kansantalouden etu.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kaikkeen, mitä ed. Lahtela täällä sanoi, kun hän kehui kovasti kokoomuksen eduskuntaryhmää ja sitä viisautta, mitä meillä on ollut valiokunnan enemmistöä vastaan, ja kertoi, että valiokunnan enemmistöllä tätä ymmärrystä ei ole ollut. Myöskin ed. Oinonen käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että tämä lakiesitys on kovasti epäoikeudenmukainen.

Minä vaan muistutan keskustan edustajia siitä, että lain ykköskäsittelyssä asiaan sisältyi vastalause ja sisältökysymyksissä kuitenkaan tarvittavaa tukea, jota nyt tulee puheissa, ei jostain syystä löytynyt. Kysynkin nyt sitten, mikä on päähallituspuolue keskustan metsäpoliittinen linja: Onko se valiokunnan enemmistön linja, vai onko se se linja, mitä edustajat Oinonen ja Lahtela esittävät täällä käsittelyn kakkosvaiheessa, jossa pitäisi tämä laki hylätä tai hyväksyä? Huomasin vain ykköskäsittelyssä, jossa sisällöstä päätettiin, että oppositio jäi näitten ajatustensa kanssa yksin. Nyt ne saavat jälleen tukea kakkoskäsittelyssä. Minulla on nyt kyllä vähän pallo hukassa, mutta onneksi täällä on myöskin ed. Nousiainen, joka edustaa myös varmasti metsänomistajia hyvin tietoisesti ja voi kertoa minulle, mikä on hallituksen virallinen linja.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti en osaa kertoa hallituksen linjaa, mutta tietysti voin kertoa oman näkemykseni, ja täytyy kyllä sanoa, että vastalause on tässä asiassa aivan oikea. Se perustuu parempaan asiantuntemukseen kuin mitä itse mietintö, mutta tietysti mietinnön linja on johdonmukainen, että kun vääryyttä on alettu tehdä pinta-alaverotuksen poistuessa, niin se sitten tässä pienemmässäkin johdonmukaisesti jatkuu.

Keskustelin tästä asiasta lauantai-iltana varsin pitkään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajan kanssa. Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajan näkemys, keskustalainen mies, oli kyllä vastalauseen mukainen tähän asiaan nimenomaan liittyen. Kovin suurista taloudellisista asioista nimenomaan tämän mietinnön osalta ei kuitenkaan ole kysymys, ainoastaan eräissä poikkeustapauksissa, niin kuin tämä henkilö, jonka kanssa keskustelin, osoitti omalla kohdallaan kuitenkin olevan.

Ed. Matti Kangas kiinnitti huomiota täällä aivan oikeaan asiaan, jota minäkin yritin puheenvuorossani sanoa, mutta ed. Kangas sen kiteytti, huolen juuri sahoista ja työpaikoista, johon huoleen tämä verojärjestelmän siirtymäkauden päättyminen nyt tulee. Olen erittäin kiitollinen, että ed. Matti Kangas on huomannut tämän saman asian, jota olen yrittänyt täällä pitkään sanoa, ja kiteytetysti toi sen esille.

Tämä on vakava kysymys. Minusta tuntuu, että meillä ei eduskunnassa oikein tajuta, mitä nämä metsäasiat ovat, ja kuitenkin on kysymys maan talouden selkärangasta. Mutta niinhän se on ihmisen kehossakin, että selkäranka on siellä näkymättömissä. Jotkut muut kehon osat ovat näkyvillä, niitä katsotaan, mutta selkärankaa, joka on kuitenkin välttämätön ja elinehto, ei niinkään huomata. Metsätalous on juuri tätä, nimenomaan metsänhoito ja metsän omistaminen, tämä on se lähtökohta. Sen pohjalta sitten rakentuu koko metsäklusteri mukaan lukien paperikoneet jne. ja paperikoneteollisuus. Ainakin Keski-Suomessa nämä ovat hyvin varteenotettavia asioita.

Sen vuoksi olen kiinnittänyt näihin metsäkysymyksiin lukuisia kertoja huomiota täällä eduskunnassa. Toivon, että vaikka nyt tämä nimenomainen hallituksen esitys ja mietintö koskettaa suhteellisen pientä detaljia, näihin kysymyksiin voitaisiin kiinnittää huomiota enemmän. Nimenomaan lakialoitteissani ja toimenpidealoitteissani olen tuonut esille sen perusongelman, joka johtaa kaksinkertaiseen verotukseen ja sen seurauksena puukauppatilanteen arvaamattomiin vaikeuksiin. Tämä on asia, johon en sano, että tarttis tehdä jotain vaan että pakko tehdä jotain. Minä toivon, että tämä asia alettaisiin nyt nopeasti tajuta, jotta meillä ei tulisi sahojen lopettamisia, joita on pahana uhkana maaseudulle tulevan vuoden aikana tulossa. Jos pienestä maalaiskunnasta loppuu saha, se on niin kova kuolinisku, että sillä paikkakunnalla ei sitten paljon elinkeinoelämän edellytyksiä sen jälkeen ole.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on metsäverokeskustelua käyty, ja jotenkin tuntuu siltä, että nyt on jälkiviisaus paras laji viisautta. Metsäverotus on ratkaistu jo runsaat kymmenen vuotta sitten. Niillä, jotka ovat jääneet pinta-alaverotukseen, on ollut aikaa sopeutua myyntiverotukseen siirtymiseen, ja toisaalta ne, jotka ovat olleet myyntiverotuksessa, ovat toimineet sen järjestelmän mukaisesti, metsätaloussuunnitelmia noudattaen ajoittaneet myyntinsä metsän kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Minusta nyt nämä ratkaisut, joita siirtymävaiheen osalta tehdään, on täytynyt tässä vaiheessa tehdä.

Ed. Oinonen totesi, että kovin pienistä taloudellisista etuuksista on kysymys, ja siksi näen melkein tämän keskustelun aika lailla perusteettomana. Näen, että myöskin se pieni notkahdus, joka myynnissä nyt tapahtuu, on vain väliaikainen. Markkinatilanne normalisoituu hyvin nopeasti. Teollisuus on hyödyntänyt tuontipuuta ja sillä nyt pikkuisen pitää tuottajahintoja alhaalla täällä, mutta minä uskon, että kun markkinatilanne kehittyy, hinnatkin normalisoituvat. Minusta ei tässä ole aihetta hallituksen kritisointiin, vaan nämä ratkaisut, joita nyt tehdään, ovat aikaisempien päätösten seuraamuksia.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nousiaisen puheenvuoron jälkeen en vieläkään kyllä oikein tiedä, mikä on hallituksen linja. Ed. Oinonen myöskin keskustapuolueesta kävi äsken puhujakorokkeella ja kertoi, että hänkään ei tiedä, mikä on hallituksen linja. Hän kritisoi kumminkin tätä esitystä voimakkaasti, kuten myöskin keskustan ed. S. Lahtela. Kerrotaan vielä, että tällä korjauksella, mikä kokoomuksen vastalauseeseen liittyi, ei olisi merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia. Tätä on arvosteltu hyvin epäoikeudenmukaiseksi ja kaivattu oikeudenmukaisuutta tähän, ja tätä tämä vastalause olisi nimenomaan korjannut.

Myöskin ymmärrän niin, että Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen keskustalaiset virkamiehet ovat olleet sitä mieltä, että tämä vastalause olisi ollut perusteltu ja se olisi tullut hyväksyä. Ensimmäisessä käsittelyssä, jos en nyt aivan väärin muista, tähän kokoomuksen vastalauseeseen yhtyivät myöskin kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja myöskin vasemmistoliitto. Kaikki nämä ryhmät näkivät tässä tämän epäoikeudenmukaisuuden, mitä te toteatte. Mutta nyt minä odottaisin teiltä konkreettista esitystä kuten tämän vastalauseen mukaista lausumaa, koska ette ainakaan tähänastisissa puheenvuoroissa ole esittäneet tämän lakiesityksen hylkäämistä. Väitän, että jos edustajat Lahtela ja Oinonen tekevät sen lausumaehdotuksen, napakan ja terävän, niin kokoomusoppositio tulee taatusti siihen yhtymään ja saamme teidän ajatuksenne mukaista korjausta myöskin tähän hallituksen politiikkaan ja hallituksen linjaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä ed. Salon sanoihin. Totean, että ed. Oinonen toi erinomaisesti esiin metsätalouden merkityksen Suomelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Jo ihan pelkästään, jos lyhyesti katsotaan, mitä tuo 4 miljoonaa työtuntia tarkoittaa, joka meidän teollisuudestamme oli poissa tänä vuonna, niin sehän merkitsi sitä, että meidän bruttokansantuotteemme putosi 1,5 prosenttia. Kyllä puu on niin keskeinen asia Suomelle ja tulee olemaan aina, että jos me emme sen kanssa osaa pelata oikealla tavalla, niin tämä yhteiskunta ei voi hyvin. Kyllä verotuksella on äärimmäisen tärkeä merkitys kuitenkin niin lyhyessä juoksussa kuin pitkässä juoksussa sille, miten tätä asiaa voidaan hoitaa niin, että se pelaa järkevästi järkevällä tavalla ja yhteiskunta hyötyy joka sektorilla.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä ei olisi ollut niin kovin suuri asia ainakaan taloudellisesti hoitaa järkevällä tavalla, koska kyse on periaatteessa todellisesta tappiosta, joka aikaisemmin on voitu siirtyvänä eränä vähentää, ja nyt tämä todellinen tappio kuitenkin vuoden 2005 jälkeisessä verotuksessa ei enää ole vähennyskelpoinen. Eli tältä osin en ymmärrä sitä jääräpäisyyttä, jolla valtiovarainvaliokunnan enemmistö on pitäytynyt hallituksen esityksessä.

Arvoisa puhemies! Muistan ensimmäisen käsittelyn siltä osin, että myöskin keskustapuolueen todellinen veroasiantuntija, ainakin itse sellaisena pitämäni, ed. Kiviranta, kritisoi tätä erittäin voimakkaasti ed. Oinosen tavoin. Siltä osin hämmästelen hieman sitä, että oman eduskuntaryhmän todellisen veroasiantuntijan lausunnolle ei ole annettu sitä arvoa, joka minun mielestäni sille olisi kuulunut antaa.

Arvoisa herra puhemies! Tässä vaan tulee mieleen se, että kun tuolla kentällä liikkuu ja kuuntelee toisen hallituspuolueen edustajia ja kannattajien puheita, niin koskahan keskustapuolue myöntyy nyt sitten metsän kiinteistöveron esittämiseen.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Nousiainen kertoi, että ollaan jälkiviisaita. Muistan sen, kun kymmenen vuotta sitten tämä päätös tehtiin, että siirrytään tähän uuteen verotukseen, että näin menetellään. Silloin muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen professori Kärkkäinen sanoi, että tämä on suuri virhe, että mennään tällaiseen, tulee suuria vaikeuksia teollisuudelle saada puuta. Nyt se sitten konkretisoituu, joten ei tässä jälkiviisaita olla. Silloin olin muun muassa sen ammattiliiton hallituksessa ja me esitimme vastalauseen tällaiselle menettelylle. Taisi olla Ahon hallituksen aikaan, kun tämmöiseen mentiin. Suomalaiselle kansantaloudelle metsäteollisuus on erittäin tärkeä. Se nähtiin nyt paperin työsulun aikaan, mitä se merkitsee. Rupesi yhteiskunta pysähtymään. Tällaiseen ei minun mielestäni ole varaa Suomen metsäteollisuudella eikä Suomen metsänomistajilla, ruveta tällä lailla poukkoilemaan. Entistä enemmän tuodaan itärajan takaa puuta, jos sitä ei kotimaasta saada.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle ihan lyhyesti totean, että en minä eikä varmasti edustamani eduskuntaryhmä metsän kiinteistöveroa tule hyvänä missään tapauksessa näkemään. Vaikka tiedän, että monissa kunnissa kiinteistöverot on saatettu maksimiinsa ja kuntapäättäjät poliittisista puolueista riippumatta jo katsovat, että ehkä tuostakin saataisiin verotuskohde kuntiin, mutta sehän merkitsisi jälleen uutta päällekkäisyyttä metsän verotukselle. Elikkä tätä veroa ei varmastikaan Suomen keskusta -niminen puolue ja eduskuntaryhmä tule kannattamaan.

Ed. Kangas täällä totesi sen, että emme varmastikaan ole jälkiviisaita tässä veroasiassa. Kyllä kaikki mahdolliset asiantuntijat 90-luvun alussa veromuutosta tehtäessä esittivät juuri niitä näkemyksiä tai lähes kaikki, jotka olivat kriittisiä verojärjestelmälle, aivan kuten ed. Matti Kangas toi esille. (Ed. Kuoppa: Mitkäs puolueet silloin olivat hallituksessa?) — Se löytyy pöytäkirjoista. — Minä toin myöskin esille asiaa niitten kanavien kautta, joita oli siihen puolueeseen, johon olen 60-luvulta lähtien kuulunut ja jonka eduskuntaryhmästä jäin silloin vuoden 91 vaaleissa rannalle. Toin näkemykseni esille, mutta minua ei kuultu tai minun muskelini eivät riittäneet. Sanoin, että metsän pinta-alaverojärjestelmä on joka suhteessa hyvä. Sen kuntapäättäjät kokivat hyväksi. Se oli vakaa rahantulo kunnille. He kokivat hyvin epävarmaksi tulevaisuuden, jos tästä siirrytään johonkin muuhun, joten missään tapauksessa emme ole jälkiviisaita asian suhteen.

Mutta minusta tuntuu, että tämä nimenomainen pykälä, jota nyt käsitellään — kun olen nämä laki- ja toimenpidealoitteeni jo tuonut tässä aiemmin esille, joihin tässä viitataan — on kyllä syntynyt hätiköiden. Siinä ei ole nähty sitä, että selkeä verotuksellinen, vähennettävä erä tulisi voida vähentää takautuvastikin. Ed. Kiviranta tämän toi täällä ensimmäisessä käsittelyssä erittäin hyvin esille. Ilmeisesti on ollut se periaate, että kun itse metsääkin verotetaan kahteen kertaan, niin sitten jätetään vähennyksetkin huomioon ottamatta. Mutta nämä molemmat ovat, olkoonkin, että ne ovat loogisia, minusta vääriä periaatteita.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että oppositio tässä nyt rulettia pyörittää, mutta siitä olen hämmästynyt, että keskustan eduskuntaryhmän jäsenet ovat lähteneet tähän halpa-arvoiseen kikkailuun. Mikä on sen oikeudenmukaisempi metsäverotus kuin myyntiin perustuva verotus, jolloin todellisesta tulosta maksetaan veroa, saadaan kulut vähentää ja todella kaikki elinkeinotoiminta perustuu menoihin ja tuloihin sen mukaan, mitä niitä kertyy? Niin kuin sanoin, siirtymävaihe on ollut riittävän pitkä. Metsänomistajilla on ollut aikaa sopeutua. Tässä ei ole mitään ongelmaa järkevälle metsätalouden harjoittajalle. Tietysti voi olla sitten näitä viime hetken tekijöitä, joille saattaa siirtyviä eriä tulla, mutta minusta tässä tämä asia on liioittelua ja markkinahäiriöitä ei tule jatkumaan kovin kauan, sen uskon.

Metsäklusteri on tärkeä. Neljännes vientituloista tulee metsäklusterin kautta. Sen takia on hyvä, että me huolehdimme siitä, että metsätalous on kannattavaa ja hintasuhteet paranevat, ja nykyinen veropolitiikka tukee kannattavaa metsätaloutta. Siinä mielessä toivon vaan, että kantohintakehitys on myönteinen, se parantaa panostuksia metsätalouteen.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Kysyn keskustan edustajien kantojen perään aivan samalla lailla kuin teki ed. Vistbacka. Aikoinaan Ahon hallituksen aikana päätettiin luopua pinta-alaperusteisesta verotusjärjestelmästä, joka oli oikein hyvä järjestelmä, ennen kaikkea palkitsi veronhuojennuksella sen metsänomistajan, joka hoiti pääomaansa ja sitä pääomaa, joka on ihan kansallisella tasolla aivan elintärkeä. Pitkä siirtymäaika näiden kahden verojärjestelmän käytössä oli tarpeen, koska on kyse tämän muotoisesta pääomasta.

Mutta kuitenkin, kun näyttää olevan, että keskusta on hyvin keskeisessä asemassa silloin, kun päätetään metsäverotuksesta, ja näyttää siltä, että nykyisessä tilanteessa ei pystytä estämään eikä ehkä tulevaisuudessakaan eliminoimaan vakavia markkinahäiriöitä, niin kysyn ed. Oinoselta ja muilta: Kun ed. Oinonen ei tässä tilanteessa tiennyt oman puolueensa kantaa, niin miten on tilanteessa, jossa esimerkiksi sosialidemokraatit laittavat hallitukseen osallistumisen kynnyskysymykseksi sen, että keskusta hyväksyy metsien kiinteistöveron? Mikä on teidän kantanne siinä? Te äsken sanoitte, että ette tule koskaan sitä hyväksymään, mutta vähän aikaisemmin sanoitte, että ette tiedä, mikä on oman puolueenne kanta tässä asiassa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ei ole tarkoitus kyllä ainakaan se, että täällä oppositio pyörittää rulettia, kuten ed. Nousiainen äsken sanoi. Minä viittaan nyt kyllä tällä ruletin pyörittämisellä nimenomaan sinne valtiovarainvaliokunnan jaostoon, missä nämä verosäännökset on tehty. Minä ymmärtäisin, jos oppositio pyörittäisi rulettia, mutta nyt kaikkein voimakkaimmat, kriittiset puheenvuorot olemme saaneet kuulla tässä salissa ed. Oinoselta, ed. S. Lahtelalta ja ed. Kivirannalta. Nämä ovat kaikki päähallituspuolueen kansanedustajia, ja samanaikaisesti sanotaan, että oppositio täällä rulettia pyörittää.

Me emme ole ottaneet kriittistä kantaa tähän siirtymäkauden pituuteen. Me emme ole enää ottaneet kantaa siihen, onko tämä sopeutumisaika ollut liian pitkä tai liian lyhyt, vaan me olemme nimenomaan ottaneet kantaa tähän lakiesitykseen sisältyvän yksittäisen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseen ja olemme siitä äänestäneet. Silloin olisimme toivoneet niitä samoja puheenvuoroja, joita tässä ruletissa nyt tällä hetkellä käytetään. Odottaisin nyt kovasti sitä päähallituspuolueen jyrähtämistä ja toivon, että se tulee seuraavassa puheenvuorossa, kun ed. Lahtela pääsee ääneen.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo on osittain oikeilla jäljillä, mutta olen aina esiintynyt hyvin maltillisesti. Ed. Nousiainen suurena metsäporvarina antoi erikoisia todistuksia tässä asiassa äsken sanoessaan, että kyllä hän ymmärtää, että oppositio mellastaa, mutta että hallituspuolueitten jäsenet lähtevät tähän mukaan. Hän tarkoitti itseäni ja ed. Oinosta. Minäpä luulen, että siinä hän kyllä nykäisi väärän pommin irti.

Mitä ed. Mustajärvi sanoi siitä, kuinka jotkut hallituspuolueet tai hallitukseen pyrkivät puolueet tulevat käyttäytymään metsän kiinteistöveron osalta, minäpä vaan luulen niin, että tämä hallitushalu on yhdessä sun toisessa puolueessa niin suuri, että ei ole mitään väliä sillä, onko maa- ja metsätalousmaalle tulossa kiinteistövero vai ei. Jos saadaan kerran riittävästi salkkuja, niin kaikki syödään. Mutta tämä pitää kertoa myöskin ennen vaaleja, niin että tiedetään, mihin ollaan menossa ja mitä uhkia tässä asiassa on olemassa.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka tähän pykälään nimenomaisesti ei metsän kiinteistövero kuulukaan, niin voin sanoa oman kantani selkeästi, että en hyväksy metsän kiinteistöveroa, ja jos olen tulevassa eduskunnassa, tulen selkeästi sitä pitämään edellytyksenä kaikille mahdollisille jatkotoimille ja kyselyille. Ainakin tällä hetkellä ymmärrän, että se on myös aivan selkeästi Suomen keskustan kanta, elikkä tämän näen tuosta hyvin selkeästi.

Mutta ryhmäkollegalleni Nousiaiselle — hän on mennyt ministeritapaamiseen, joten siksi ei ole salissa — haluaisin täsmentää, ettei synny epäselvyyttä: Kyllä minä sen periaatteen hyväksyn, että tulovero maksetaan täysimääräisenä. Siitähän ei ole missään vaiheessa ollut kysymys. Mutta nyt metsävero kohdistuu samaan verokohteeseen enemmän tai vähemmän kaksinkertaisesti, kaksinkertainen tulovero. Elikkä pinta-alaverotettavasta metsästä on maksettu lakien mukaan täysi vero, silloin kun sitä on verotettu pinta-alaveron mukaan. Sitten kun samasta metsästä myydään puuta, maksetaan täysimääräinen tulovero. Tätä minä en pidä oikeana. Tämän epäkohdan olen tähän asiakohtaan liittyvissä laki- ja toimenpidealoitteissa tuonut esille. Tämän vuoksi pitäisi vähentää, aivan niin kuin ed. Nousiaisenkin periaate oli, että maksetaan yhteen kertaan täysimääräinen tulovero, tämä jo kertaalleen maksettu vero. Se on tietysti mutkikas, hieman laskennallinen juttu, mutta ei ollenkaan niin vaikeaa, etteikö sitä nykyaikana voitaisi hyvinkin toteuttaa. Hyvinkin täysimääräinen veronhuojennus voitaisiin tehdä. 20-luvulla tästä on ollut eräässä veroyhteydessä selkeä esikuva, ja minusta lainvalmistelijoitten tulisi ihan oikeudenmukaisuuden vuoksi palata tähän, vaikka niitä puumarkkinahäiriöitä ei tulisikaan, joita ainakin puuteollisuus pelkää kovasti ja joita minä pelkään.

Oikeudenmukaisuuden tähden pitäisi päästä siihen, että samaa verokohdetta ei samalla veromuodolla, tässä tapauksessa tuloverolla, veroteta kahteen kertaan, ja tähän liittyy myöskin tämä nyt käsiteltävänä oleva, kuitenkin suhteellisen vähäinen detalji, että myös vähennykset, jotka ovat syntyneet, pitäisi voida saada vähentää jatkossakin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Toki itse en ole ollut asianomaisessa valiokunnassa enkä jaostossa kuulemassa asiantuntijoita, mutta hämmästystä herättää lähinnä se, miten metsätulo voi olla sellainen tulo, että jos vähennykset ylittävät metsätalouden puhtaan tulon jonakin vuonna, niitä ei voida jaksottaa seuraaville vuosille, mikäli minä ymmärrän oikein tämän vastalauseeseen sisältyvän pykälämuotoilun.

Kun ed. Nousiainen täällä totesi ja painotti aivan oikein, että metsätalous on kokonaisuudessaan erittäin tärkeä ja pitää huolehtia siitä, että metsät tuottavat, niin ei kai voitu lähteä siitä, että silloin kun oli pinta-alaverotuksen siirtymäkausi, niin pinta-alaverotuksessa olevat lopettavat metsän uudistamisen, kun pelkäävät, että kun siirtymäkausi loppuu, niin sen jälkeen he eivät saakaan enää vähentää sen puhtaan tulon yli menevää osaa. Itse en oikein ole pystynyt tiedostamaan tätä ed. Nousiaisen puolustamaa seikkaa.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle vaan tiedoksi se, että vasemmistoliitolla on puoluekokouspäätös siitä, ja semmoinen päätös, mikä ei tule varmasti muuttumaan, sen uskallan sanoa. Elikkä vasemmistoliiton puoluekokouspäätöksen mukaan me emme tule koskaan hyväksymään kiinteistöveroa metsille. Olisi täyttä hulluutta, että jos on näin pitkän siirtymäajan ollut kaksi rinnakkaista järjestelmää, niin heti sen perään lähdettäisiin hakemaan kolmatta järjestelmää. Tässä suhteessa uskallan sanoa, että meidän kantamme on varmasti selvempi kuin monessa muussa puolueessa.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Ed. Lahtelan puheenvuorosta ymmärsin, että hän mainitsi hallitusneuvotteluissa olevan kiinteistöveron jollain lailla kaupankäyntivälineenä. Voin myöskin kokoomuksen edustajana sanoa, että tietysti kokoomus pyrkii hallitukseen, se on ihan selvä asia, mutta tämä asia, metsän kiinteistöverotus, ei tule olemaan kaupankäynnin kohde milloinkaan meidän puolueessa.

Arvoisa puhemies olisi voinut huomauttaa oman puolueensa puhujalle myöskin samasta asiasta.

Hyvin usein tulee silloin, kun kokoomus avaa suunsa, huomautus, mutta ei omille, arvoisa puhemies.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tulee kyllä mieleen, kun lukee tätä hallituksen esitystä 212, että siinä hallituspuolueet ovat kuunnelleet erästä keskeistä talousvaikuttajaa, joka on ainakin allekirjoittaneelle todennut, että metsäteollisuus ja raskas metalliteollisuus eivät ole tärkeitä Suomelle, mitä itse kyllä en ainakaan usko. Uskon, että Suomelle ovat tärkeitä niin Nokia kuin metsä- ja metalliteollisuuskin.

Mutta tämän hallituksen esityksen 212 keskeisin epäkohta mielestäni on se, että tappioita ei voida jatkossa vähentää, joskin siirtymäaika on ollut pitkä, mutta siitä huolimatta uskon ja toivon, että hallitus on varmasti ajatellut tähän jonkun ratkaisun, mitenkä nämä tappiot voidaan jatkossa vähentää. Saattaa olla sellaisia elämäntilanteita, että ihmiset eivät ole kyenneet valmistautumaan tänä ajanjaksona verotuksen muuttumiseen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on kakkoskäsittelystä kysymys, ja tämä laki voidaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä. Valitettavasti tämä nyanssikohta on niin pieni asia näitten hyvien asioiden rinnalla, mitä tähän lakiesitykseen liittyy, että hylkääminen olisi liian suuri keino, ja tiedämme kuitenkin, kuinka sen hylkäysesityksen tulisi käymään.

Pahoittelen kuitenkin sitä, kun täällä ovat hallituspuolueiden kansanedustajat, niin edustajat Kiviranta, Lahtela kuin Oinonenkin, pitäneet useita hyviä puheenvuoroja, ettei teillä ollut kykyä eikä halua tehdä tähän myöskin lausumaa, joka olisi varmasti saanut opposition tuen, jolloin nämä asiat olisi voitu oikeudenmukaisesti korjata.