Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Valtionosuuslain muuttamisen ensimmäisessä käsittelyssä käytiin hyvin tarkasti, pykäläkohtaisesti läpi tätä lakia ja siellä todellakin äänestettiin siitä, kuinka nyt sitten Vanhasen hallitus alasajaa kyläkouluja, ja myöskin lastensuojelurahastoa purkaa tai koko tämän järjestelmän purkaa, ja monia muitakin sellaisia heikennyksiä käytiin läpi, mitä tämä lainmuutos tulee tosiasiallisesti tarkoittamaan siellä kuntakentässä. Meillähän on nyt 140 kuntaa joutunut korottamaan ensi vuodelle veroprosenttiaan ja kunnallisia peruspalveluita joudutaan karsimaan siihen tahtiin, että se todellakin koskettaa kaikkein eniten juuri vähävaraisimpia ihmisiä, lapsiperheitä, ikääntyviä, työttömiä ja varmasti ihan tavallisia keskituloisia palkansaajiakin.

Haluankin tässä nyt tuoda esille teille pöydille jaetun lausumaehdotuksen ja esitän hyväksyttäväksi ed. Kankaanniemen lausumaehdotuksen, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntien valtionosuuksien tarkistusrahojen eli 366 miljoonan euron suuruisen valtionosuusvelan maksamiseksi kunnille kokonaisuudessaan vuoden 2006 aikana."

Tämä pakkolaina tulisi palauttaa kunnille mitä pikimmin ja sitä kautta auttaa kuntien talousahdinkoa ja sitä, että edelleenkin voitaisiin pitää huolta peruspalveluista, jotka ovat jokaisen tavallisen suomalaisen turva.

Bjarne  Kallis  /kd:

Herra puhemies! Heti aluksi haluan kannattaa ed. Essayahin tekemää ponsilausumaehdotusta.

Tähän aikaan, juuri nyt kokoontuu monta kunnanvaltuustoa käsittelemään ensi vuoden budjettia. Olen melko varma, että monessa kunnassa valtuutetut toteavat, miten suurissa vaikeuksissa kunta on ja huutavat perään myöskin pakkolainan pikaista takaisin maksamista. Siitä joukosta löytyy myöskin kansanedustajia. Kansanedustajavaltuutettu tietää varsin hyvin, että kysymyksessä on lähes 400 miljoonan euron "pakkolaina", ja sen saaminen merkitsisi kunnille kyllä erittäin paljon. Tiedän myöskin, minkä takia hallitus tätä vastustaa. Hallitus vastustaa sitä sillä, että silloin ylittäisimme kehykset. Sekin pitää paikkansa, jos maksetaan tämä takaisin, niin ylitetään kehykset. Mutta täytyy myöskin kysyä, olisiko ollut mahdollista supistaa valtion menoja jostakin muusta kohteesta. Jos vastaus on, ei olisi ollut mahdollista, niin pitää kysyä, onko sitten viisasta saattaa kuntia sellaiseen asemaan, että kunnat joutuvat lisälainaa ottamaan. Onko siinä mitään järkeä, että valtio panttaa näitä rahoja ja kunnat joutuvat lainaamaan? Eikö pitäisi katsoa koko julkista sektoria yhtenä sektorina ja silloin tultaisiin kyllä siihen tulokseen, että olisihan se paljon parempi, että valtio maksaisi tämän lainan, ettei kuntien tarvitsisi lisälainaa ottaa taikka turvautua ankarampaan verotukseen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Kallis totesi, tällä hetkellä muutaman tunnin päästä monessa kunnassa valtuusto kokoontuu ja siellä käsitellään ensi vuoden talousarviota. Monessa kunnassa on listalla kyläkoulujen lakkauttamisia. Kun kouluverkkotunnus poistetaan, eli tavallaan huomioidaan vaan todella harvaanasutut alueet ja saaristokunnat, niin kehitys mitä ilmeisimmin on aika kova. Omassa kunnassani keskustalainen kunnallisvaltuuston puheenjohtaja ihan julkisesti painetussa tekstissä totesi, että on pakko lakkauttaa kouluja, kun tulee uusi valtionosuusjärjestelmä, jolloin kouluverkkotunnus poistuu.

Herra puhemies! Itse en ole ollut asianomaisessa valiokunnassa kuuntelemassa asiantuntijoita, mutta näin jopa johtavat keskustalaiset kunnallispoliitikot viestittävät ja ainakin Pohjanmaan lehdissä on ollut hyvinkin paljon viestejä jo tehdyistä valtuuston päätöksistä, jossa kyläkouluja on lopetettu. Todella, esimerkiksi omassa kunnassani runsaan tunnin päästä kokoontuu valtuusto ja listalla näyttää olevan kyläkoulujen lakkauttamisia.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Toivon, että kansanedustajakollegat ymmärtävät valtionosuusjärjestelmän ja sen, että kysymys on laskennallisesta järjestelmästä ja ei enää olla suoriteperusteisessa järjestelmässä. Valtionosuusjärjestelmä on yleiskatteinen. Se menee kunnan budjetin yhdelle momentille ja sitä kautta muodostaa budjetin yleiskatteen.

Kouluverkkotunnus ei poistu. Kouluverkkotekijä erityisesti korostaa nyt erittäin harvaanasuttujen kuntien koulujen säilymistä, mutta nykymuodossaan se muuttuu. Minä uskon, että järkevät kunnallismiehet eivät tähän järjestelmään vetoa, koska monien kuntien sivistystoimen valtionosuus kasvaa. Tässä nyt vaan tällä järjestelmällä otetaan nämä olosuhdemuutokset huomioon, ja sillä lailla tämä peruste, että koulut lakkautettaisiin, kyllä se ennen kaikkea johtuu oppilasmäärän vähentymisestä eikä valtionosuusjärjestelmän muutoksesta. Tämä on nyt sitten ollut ajankohtainen ja on ollut tarpeellista tehdä nämä tarvittavat muutokset tässä vaiheessa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella tänään valtuustot kokoontuvat, ja yksi keskeinen aihe on menojen karsinta. Se kohdistuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspuolelle, koska ne ovat kuntien suurin menoerä. Omassa kotikaupungissani Kotkassa se on 3 miljoonaa euroa, jota tänään kello 9 kokoontunut valtuusto aikoo vähentää palkkakustannuksista, 3 miljoonaa euroa. Se on todella merkittävä asia kuntalaisten näkökulmasta, koska heiltä puuttuvat sitten ne palvelut.

Kun puhuimme tuossa edellisessä päiväjärjestyksen kohdassa veropohjan kaventamisesta, niin on selkeätä, että valtiovallalla on entistä vähemmän, pikkuriikkisen, mutta aina pikkuriikkisen enemmän ja enemmän, vähemmän mahdollisuuksia ja ehkä haluakin tukea kuntien talouden pelastamista. Tämä velka, minkä hallitus nyt jättää ensi vuodelle ja vielä tämän vaalikauden jälkeenkin maksettavaksi, jolloin kuntien mahdollisuus saada oikeudenmukaisesti edes ne tulot, jotka kuuluvat valtionapuina, myös heikentää kuntien taloudellista tilannetta, niin kuin ed. Kallis puheenvuorossaan myös totesi.

Puhemies! Tässä ollaan todella ongelmallisessa tilanteessa. Se merkitsee ennen muuta eläkkeellä olevia ihmisiä, vanhempia ihmisiä ja lapsiperheitä heidän etujensa näkökulmasta.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Valtionosuusjärjestelmän toimivuus on perusrakenteeltaan todettu hyväksi. Olennaista on, että järjestelmä ottaisi mahdollisimman hyvin huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja myös erilaiset palvelutarpeet. Tässä tarkoituksessa tämä valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe on nyt tuotu eduskunnan käsittelyyn ja on ensi vuoden alusta tulossa voimaan.

Tähän liittyy eräitä uudistuksia, myönteisiä uudistuksia. Käyttöön otetaan peruspalveluiden hintaindeksi, jota korjataan kustannuskehitystä vastaavasti vuosittain. Näin ei enää tapahdu sitä, mitä aiemmin on tapahtunut, eli että indeksitarkistus on toteutettu vain osittaisena. Järjestelmässä tavoitellaan siis muutoskehityksen tai muutosten mahdollisimman hyvää huomioon ottamista. Tämä on siis keskeinen tavoite, ajantasaistetaan eri tekijät. Järjestelmän ennakoitavuus ja selkeys paranee. Toki tähän liittyy myös eräitä sellaisia uudistuksia, joiden osalta hallintovaliokunta on lausumaehdotuksissaan halunnut evästää hallituksen jatkovalmistelua eduskunnan nyt nämä hyväksyessä.

Ensinnäkin on nähty, että on toki tarpeen seurata valtionosuusuudistuksen tämän vaiheen eri kertoimien ja laskentaperusteiden toimivuutta ja muutoinkin tämän uudistuksen vaikutuksia ja nämä seurannan tulokset tulee sitten toisessa vaiheessa ottaa huomioon. Tässähän on tullut myös uusia tekijöitä, esimerkiksi vammaiskerroin, jota sinällään on pidetty oikeana ja hyvänä.

Toinen uudistus on syrjäseutukertoimen korvaaminen syrjäisyyslukuun perustuvalla kertoimella, ja on ilmeistä, että tämä on eräiden kuntien kohdalla nyt aiheuttanut menetyksiä. Ehdotukseen liittyy siirtymäkauden tasaussäännös, jonka mukaan vuotuinen menetys asukasta kohti voi olla enintään 50 euroa vuosina 2006—2008. Tämä on mielestämme erittäin tärkeää, koska tässähän toimitaan nollasummapelillä ja jaetaan olemassa olevaa rahaa, ja näin ollen on tietysti hyvin tärkeää, että menetykset eivät kohdennu hyvin raskaina mihinkään kuntaan. Laskennallisesti suurin menetys on jopa yli 200 euroa asukasta kohti, ja huomattava määrä muitakin kuntia menettää yli 100 euroa asukasta kohti. Mutta kun kysymys on kustannusneutraalista uudistuksesta ja tavoitteena on, että järjestelmä kohdentuisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti kuntiin, niin vääjäämättä käy niin, että jotkin kunnat menettävät, kun toiset saavat lisää.

Ehdotetut muutokset valtionosuusperusteisiin muodostavat myös kokonaisuuden ja ne voivat eri tekijöiden osalta kuntakohtaisesti vaikuttaa taloudellisesti eri suuntiin. Uudistuksella tavoitellaan myös kuntien välisen yhteistyön lisäämistä. Hallintovaliokunta on lisäksi todennut, että käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus saattaa myös vaikuttaa siihen, että seuraavassa vaiheessa tulee uusia muutostarpeita valtionosuusjärjestelmään.

Toisessa lausumaehdotuksessaan hallintovaliokunta on edellyttänyt hallituksen seuraavan valtionosuusmenetysten kohdentumista, evästänyt niin, että näihin kuntiin, jotka eniten menettävät, tulee harkinnanvaraisten avustusten rahoitusjärjestelmän kautta antaa lisää rahoitusta, kun näitä harkinnanvaraisia avustuksia myönnetään.

Kolmannessa lausumaehdotuksessaan hallintovaliokunta kiinnittää huomiota lastensuojelukertoimen toimivuuteen ja edellyttää, että hallitus ottaa lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä selvitettäväksi tämän kertoimen toimivuuden ja sen kehittämisen. Olennaista on, kuten asiantuntijakuulemisessa ja täällä käydyssä keskustelussakin on tullut esille, se, että kehitetään tilastointia niin, että saadaan paremmat, toimivammat perusteet lastensuojelukertoimelle kuin pelkkä huostaanottojen määrä. Tietoa varmasti on olemassa avohuollon toimenpiteistäkin, mutta sitä ei ole nyt vielä siinä muodossa ja käytettävissä.

Neljännessä lausumaehdotuksessaan hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan ja arvioivan ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia muun muassa järjestelmän läpinäkyvyyteen, koulutuksen tuloksellisuuteen ja laatuun. Nämähän ovat tärkeitä asioita ja korostuivat muun muassa sivistysvaliokunnan antamassa lausunnossa.

Herra puhemies! Kokonaisuudessaan hallintovaliokunta toteaa, että ehdotettu uudistus on oikean suuntainen ja se parantaa valtionosuusjärjestelmän toimivuutta, sen oikeudenmukaisuutta. Ongelmana on toki se, että tässä toimitaan kustannusneutraalilla tavalla. Siitä syystä syntyy joihinkin kuntiin menetyksiä, mutta niitä on tarpeen korvata tarvittaessa myös harkinnanvaraisin avustuksin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että ed. Väistö ihan viran puolesta hallintovaliokunnan puheenjohtajana puolustaa tätä esitystä ja toteaa sen hyväksi. Mutta mielenkiintoista on myöskin huomata se, että kaikki ne hallintovaliokunnan lausunnot, mitä te olette todenneet omassa mietinnössänne, käsittelevät niitä kipupisteitä, mihin muun muassa ykköskäsittelyssä kiinnitettiin huomiota, kun näistä asioista äänestettiin. Ed. Kurvisen toimesta tehtiin useita lakipykäliä koskevia esityksiä, ja me epäilemme sitä, että tämä laki ei toimi toivotulla tavalla ja nämä menetykset eivät kohdistu tasaisesti kunnille, vaan tulee suuria alueellisia eroja. Muistaakseni viikonlopun aikana kuulin esimerkiksi, että Kuusamon kunta tuolla itärajalla menettää jopa 200 euroa asukasta kohti tällä lakiuudistuksella. Minun mielestäni se on kohtuuttoman suuri summa, eikä ole oikein älyllisesti ihan rehellistä sanoa, että nämä korjataan sitten aikanaan harkinnanvaraisella rahoitusosuudella. Minun mielestäni näin ei voida kuntataloutta kehittää.

Omassa kotikunnassani on tämän hallituksen aikana tullut 4 miljoonaa euroa uutta alijäämää, kunnassa, joka oli ennen aina ylijäämäinen. Me olemme lakkauttaneet kyläkouluja. Siihen vaikutti myöskin tieto tästä lakiesityksestä, minkä hallitus teki. Me lakkautimme kyläkouluja ja tiesimme siten, että tämä on myöskin meille epäedullista lainsäädäntöä, alle 5 000 asukkaan kunnassa 4 miljoonaa euroa uutta alijäämää, mikä johti muuten siihen, että kuntaliitosselvitykset yhdessä Ylihärmän, Alahärmän, Kauhavan ja Kortesjärven kanssa on aloitettu. Muuta mahdollisuutta ei ole tämän hallituksen käsittelyssä selvitä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueitten edustajat kertoivat, kuinka tulee kymmenien ja satojen miljoonien eurojen satsauksia. Siitä huolimatta kunnat voivat huonosti. 140 kuntaa nostaa veroprosenttiaan, ja muun muassa tänä iltana myös oman kotikaupunkini Jyväskylän valtuusto on päättämässä. Siellä leikataan sosiaali- ja terveyspalveluita, vanhustenhuoltoa, päivähoitoa, kouluja lakkautetaan, kirjastoja lopetetaan, puhutaan kolmen neljän kirjaston lopettamisesta, ulkoistetaan töitä, vaikka vaaleja ennen puhuttiin toista.

Se, mitä tässä nyt voisi tehdä, olisi, että valtio maksaisi sen velkansa takaisin kunnille, 300 miljoonaa euroa, mikä pakkovelka otettiin. Tämä olisi vähintä, kun nyt valtion budjetti on kumminkin noin 3 miljardia ylijäämäinen. Se vähän helpottaisi näitä asioita.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ed. Salolle totean, että menetyksiä laskennallisesti syntyy. Niitä halutaankin rajata niin, että ne ovat enintään 50 euroa per asukas vuodessa tänä siirtymäaikana. Tänä aikana on sitten selvitettävä, miten toisessa vaiheessa järjestelmää näiltä osin uudistetaan, ja tarvittaessa, sen pitää olla tavoitteena, myös yksinkertaistetaan, että se kohdentuu entistä oikeudenmukaisemmin.

Me kaikki tiedämme, että koko tämä valtionosuusjärjestelmähän on erittäin vaikeaselkoinen. Siinä on paljon sellaisia kertoimia, joita on hyvin vaikea ennakoida. Siitä syystä on tarpeen jatkossa pyrkiä yksinkertaisempaan järjestelmään. Syrjäisyyskertoimen korvaaminen syrjäisyyslukuun perustuvalla kertoimella on ilmeisesti yksi tekijä, joka on vaikuttamassa kuntakohtaisiin menetyksiin.

Mitä kouluverkkokertoimeen taas tulee, niin toistan sen, mitä aiemminkin: Mielestäni se ei anna oikeutusta yhdenkään koulun lakkauttamiseen. Sama raha jaetaan kunnille kuin aiemminkin, nyt hieman eri perustein, mutta pääsääntöisesti se kohdentuu aivan samoihin kuntiin kuin aiemminkin. Entäpä ennen? Ennen, kun kunta päätti oppilaiden vähetessä tai talouden tiuketessa lakkauttaa koulun, silloin kunta menetti rahaa, piti lakkauttaa toinenkin koulu, että tavoiteltu säästö saavutetaan. Nyt näin ei tapahdu.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Väistölle sen verran, että 50 euroa tarkoittaa 55 000 asukkaan kunnassa 250 000:ta. Kun se kerrotaan kuudella, niin päästään 1,5 miljoonaan markkaan. Ne ovat hyvin mittavia, suuria summia sen kokoiselle kunnalle yrittää painia, kun tappelu käydään ihan 100 euron tarkkuudella, kun nyt tälläkin hetkellä tehdään budjettia, joka muodostuu edelleen alijäämäiseksi.

Mutta sen verran minulla on varaa antaa periksi, ed. Väistö, että sanoisin, että ei tämä, vaikka tätä kyläkoulujen lakkauttamislaiksi nimitetään, voi kumminkaan olla se peruste koulujen lakkauttamiselle. En sano, että se on viisasta politiikkaa, vaan kyllähän suurempi peruste koulujen lakkauttamiselle on se, että kerta kaikkiaan oppilaat ovat niiltä kyliltä loppuneet. Silloin joudutaan väkisinkin tilanteeseen, että mietitään koulupiirejä ja koulujen yhdistämisiä jne. (Puhemies: Aika!) Tämä on se pääasia, mutta sen panen merkille, että ed. Oinonen muun muassa, joka käyttää puheenvuoron ... (Puhemies: Aika on päättynyt!)

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoroni lähinnä juuri ed. Salon käyttämän puheenvuoron jälkeen. Viittaan näihin kyläkouluasioihin.

Tämän valtionosuusmuutoksen perusteella ei esimerkiksi kotikunnassanne oikeastaan löydy perusteita lakkauttaa kyläkouluja. Nimittäin sisäasiainministeriön kuntaosaston yhteenvetolaskelmien mukaan Alahärmän kunta saa asukasta kohti pikkuisen vajaat 10 euroa lisää perusopetuksen valtionosuutta. Ei siitä löydy perusteita lakkauttaa, jos lisää rahaa saa. Sama on monessa muussa kunnassa. Kyllähän asia on sillä tavalla, että koulut tarvitsevat oppilaita eikä toimivaa kyläkoulua tule koskaan lakkauttaa.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa minulla oli tilaisuus käsitellä käsiteltävänä olevaa valtionosuusuudistusasiaa. Kun tämä asia tuli esille, olisin toivonut, että pääsisimme edes toisessa vaiheessa, joka on edessäpäin, sellaiseen käsittelyyn, jossa valtionosuudet kunnille voisivat myöskin rahamääräisesti kasvaa, koska kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa sen takia, että valtionosuudet ovat vähentyneet aikain saatossa. Sille on ollut omat syynsä ja oma historiansa, mutta kyllä minä näkisin, että on laaja yhteiskuntapoliittinen kysymys, että valtio huolehtii voimavaroista, joilla kunnat täyttävät ihmisiä lähellä olevat peruspalvelut perustarpeisiin. Tähän pitää voida osoittaa valtionosuusuudistuksen toisessa vaiheessa, kaikille sektoreille, enemmän voimavaroja.

Matti Väistö  /kesk:

Herra puhemies! Me kaikki tiedämme, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on asetettu juuri siitä syystä, että peruspalvelut kyettäisiin koko maassa kaikille kansalaisille turvaamaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Kun ikääntyminen etenee, palvelutarpeet lisääntyvät. Samaan aikaan meillä lasten ja nuorten ikäluokat hyvin nopeasti vähenevät monissa kunnissa. Tämä asettaa suuria haasteita tuleville uudistuksille.

Tässä yhteydessä haluan vielä korostaa ed. Salolle sitä, että hallintovaliokuntakin omassa mietinnössään pitää tärkeänä ja keskeisenä asiana paitsi yleensä peruspalveluiden turvaamista ja niiden rahoituksen järjestämistä myös sitä, että kattava kouluverkko, lähi- ja kyläkouluverkko, meillä säilytetään.

Kuten totesin, tämä uudistus ei anna minkäänlaista oikeutusta minun mielestäni yhdenkään peruskoulun lakkauttamiseen. Muut perusteet voivat antaa, ne ovat kuntakohtaisesti päätettäviä asioita, mutta ei tämä uudistus. Siitä syystä on jotenkin jäänyt sellainen mielikuva, että tässä asiassa tietoa ei ole saatu perille sinne, missä sitä tarvittaisiin, vaan se keskustelu, mitä on käyty, on enemmän perustunut vääriin päätelmiin ja johtopäätöksiin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Tölli tilastoja lähti tutkimaan, niin toivoisin, että hän katsoisi sieltä myöskin muita muuttujia, esimerkiksi tässä esimerkissä, Alahärmän kunnassa. Kuten täällä on puhuttu moneen kertaan, valtionosuudethan ovat kokonaisuus, joka tulee sinne kuntien kassaan.

Esimerkiksi viimeisessä tilinpäätöksessä tämä samainen kunta teki 1,1 miljoonaa euroa uutta alijäämää, 1,1 miljoonaa euroa. Syynä ei ollutkaan liian suuret menot tai hallitsemattomat menot verrattuna talousarvioon vaan valtionosuuksien ja verotulojen hyytyminen. Siis tulopohjan romahtaminen oli syynä eikä menopuolen kasvaminen. Ja 1,1 miljoonaa euroa on hieman erilainen luku kuin 5 000 euroa, joka olisi siellä pluspuolella. Mielelläni vaihtaisin näiden lukujen paikkaa, jos saisin vaihtaa ja päättäisin, kumpi olisi plus- ja kumpi olisi miinusmerkkinen, ed. Tölli.

Tämä johti siihen, että tämä samainen kunta nyt tässä viimeviikkoisessa ratkaisussa sai jälleen köyhäinavustusta, joka on hyvin vierasta tälle kunnalle, useamman kerran peräkkäin kunnalle, jossa on 4 prosentin työttömyys, 340 000 euroa köyhäinavustusta, ja siitä huolimatta alijäämää jää edelleen budjettiin satojatuhansia euroja. Tilanne on siis kestämätön tällä hetkellä pienissä maalaiskunnissa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin omassa puheenvuorossani äsken totesin, omalla paikkakunnallani nimenomaan keskustalainen kunnallisjärjestön puheenjohtaja — ainakin viime vuonna oli kyseisessä tehtävässä — nimenomaan vetosi tähän lakiin kyläkoulujen lakkauttamisen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Nyt kun valiokunnan puheenjohtaja on paikalla, haluaisin kuulla hänen puolustelunsa siinä, nimenomaan tämän lastensuojelukertoimen osalta, kun on hyvin voimakkaasti oltu yhteydessä nimenomaan tämän kuntien tasausjärjestelmän osalta, jossa kunnilla on ollut oikeus saada 70 prosentin korvaus sellaisista kuluista, jotka aiheutuvat hoitosuunnitelmaan kirjatusta lastensuojelutoimenpiteestä ja sitten ylittävät vielä tämän perhekohtaisen 25 000 euron omavastuurajan. Miten arvoisa valiokunnan puheenjohtaja näkee tämän vaikuttavan nimenomaan lastensuojelutilanteisiin, ja millä tavoin asiantuntijat ovat tähän panostaneet? Itse en ole ollut asianomaisen valiokunnan jäsenenä kuulemassa asiantuntijoitten lausuntoja.

Matti  Väistö  /kesk:

Herra puhemies! Ed. Vistbackalle totean, että kysymys lastensuojelukertoimesta, sen käyttöönotosta, on uusi asia. Nythän luovutaan lastensuojelurahastosta ja otetaan tämä kerroin käyttöön. Valiokuntakin kiinnittää siihen huomiota, että tätä on seurattava tarkoin ja että se on lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä vielä selkeästi tarkistettava ja haettava siihen mahdollisimman hyvät ja oikeudenmukaiset perusteet.

Voi olla, että tämä nytkin käyttöön otettava lastensuojelukerroin kohdistuu kohtuullisen hyvin, kun se perustuu huostaanottojen määrään, siis historiaan. Näissä on vaikea ennakoida, miten kuntakohtaisesti toimitaan ja miten se kuntakohtaisesti kohdentuu, mutta asiantuntijakuulemisten perusteella meille jäi sellainen käsitys, että uudet, paremmat kertoimet ovat löydettävissä jo lähivuosina tilastointia kehittämällä. Siitä syystä valiokunta edellyttää tähän omassa lausumaehdotuksessaan hallituksen erityisesti paneutuvan.

Mitä sitten tulee näihin eri muutoksiin, mihin ed. Salo kiinnitti huomiota, niin totta kai tämä on samaan tapaan kuin kaikki muutkin valtionosuusjärjestelmät tietynlainen kokonaisuus. Valtionosuusperusteisiin tehdyt muutokset muodostavat kokonaisuuden, ja kun näitä perustemuutoksia tapahtuu, ne voivat vaikuttaa taloudellisesti eri suuntiin ja yhden asian esilleotto ei välttämättä tee oikeutta siinä katsannossa, mitä uudistus kunnan koko valtionosuuden kannalta merkitsee.