Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kotouttaminen, maahanmuuttajien ja myöskin turvapaikanhakijoiden määrättyjen oikeuksien korostaminen, on varmasti paikallaan ja nimenomaan niitten henkilöitten osalta, jotka tänne Suomeen otetaan.

Mutta, herra puhemies, kun luin valiokunnan mietinnön ja erityisesti sille annetun työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon, niin siinä kiinnitin huomiota siihen, että minun mielestäni aivan oikein on korostettu sitä, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että maahanmuuttajat ymmärtävät sellaiset suomalaisen oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän peruskysymykset, jotka liittyvät naisten ja lasten oikeuksiin sekä heidän fyysisen koskemattomuutensa ja itsemääräämisoikeutensa kunnioittamiseen.

Herra puhemies! Tältä osin itse myöskin haluan korostaa sitä, että niin kuin perinteisesti on sanottu, että maassa maan tavalla kuitenkin tietysti henkilöitten uskonnollista ja muuta vakaumusta kunnioittaen, mutta kyllä kotoutettavien turvapaikanhakijoitten täytyisi ymmärtää se, että on voimassa oleva lainsäädäntö, jota maassa pitää noudattaa silloin, kun ollaan täällä syystä taikka toisesta. Varsinkin silloin, jos on kysymys todellisesta kotouttamisesta ja se kestää useampia vuosia, niin kuin tässä hallituksen esityksen perusteluissa viitataan.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Kotouttamista koskeva lainsäädäntöhän meillä on varsin uutta. Tässä mielessä hallintovaliokunta merkittäviltä osin täsmennettyään lausuntojen pohjalta hallituksen lakiehdotusta liitti mietintöön vielä lausumaehdotuksen, jossa katsottiin tarpeelliseksi evästää hallitusta kotouttamislain kehittämisen ja tarkistamisen osalta, niin että ainakin sääntely olisi täsmällistä ja johdonmukaista.

Herra puhemies! Asia, johon ed. Vistbacka kiinnitti huomiota, on hyvin tärkeä. Olennainen kysymyshän kotouttamisessa on, että opitaan kieltä ja sitä kautta opitaan myös ymmärtämään ja saamaan selville omat oikeudet ja velvollisuudet ja tietysti myös sitten sopeutumaan yhteiskuntaan sen jäseneksi ja toivon mukaan myös työllistymään sitten, kun on ammatti ja työvoiman piirissä. Joka tapauksessa tämä lainsäädäntö on erittäin tärkeä ja sen toimivuutta tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä tarkentaviin toimenpiteisiin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jälleen on viime aikoina ollut julkisuudessa paljon puhetta siitä, miten suomalaiset asennoituvat maahanmuuttajiin. Nämä tulokset ovat olleet siinä mielessä uutisia, että on todettu suomalaisten suhtautuvan maahanmuuttajiin hyvin kriittisesti ja me edelleen keskustelemme Suomessa liian vähän siitä, mistä tämä johtuu. Paljon syytä on siinä, että kansalaisten keskuudessa sekoittuvat maahanmuuttajat, sellaiset, jotka opiskelevat täällä, tekevät työtä täällä ja noudattavat Suomen lakeja, ihan niin kuin me kaikki muutkin suomalaiset. Paljon pahaa puhetta tulee turvapaikanhakijoista ja erityisesti perusteettomista turvapaikanhakijoista, niitten aiheuttamista kustannuksista, joita kaikki kansalaiset eivät pidä oikeutettuina. Viime aikoina on puhuttu paljon niistä turvapaikanhakijoista, jotka ovat tulleet maahan, mutta joita on satamäärin hävinnyt maasta, ennen kuin karkotus on pantu täytäntöön. Vielä kolmantena kohtana tulee erikseen pakolaiset, kiintiöpakolaiset ja heidän asemansa.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyisi keskustella näistä asioista joskus niin, että kansalaiset tietäisivät myöskin, mistä näissä asioissa tosiasiallisesti on kysymys, koska usein nämä asenteet johtuvat nimenomaan tietämättömyydestä. Erityisen suuri toive minulla olisi se — viime aikoina on nähty sekä sisäasiainministeriön että työministeriön kannanottoja suomalaiseen ulkomaalaispolitiikkaan ja huomaan, että ne ovat hyvin kaukana toisistaan — että meillä olisi yhtenäinen ulkomaalaispolitiikka tässä maassa?

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ed. Salo kiinnitti huomiota tärkeään näkökohtaan. Meillä valitettavasti edelleenkin leimautuvat asiat väärällä tavalla. Meillä on paljon ulkomaalaisia, jotka ovat tänne tulleet opiskelemaan, jotka sijoittuvat valmistuttuaankin tänne työhön, työskentelevät jo opiskeluaikana. Heitä me tarvitsemme samaan tapaan kuin suomalaisia työskentelee ja on muuttanut muualle, muihin maihin vuosikymmenten kuluessa hyvinkin paljon.

Mitä tähän kotouttamislainsäädäntöön tulee, niin tämän tavoitteena on juuri luoda edellytyksiä sille paremmalle sopeutumiselle ja myönteisemmälle suhtautumiselle, jota kaikki tavoittelemme. Edelleen tässä on tavoitteena luoda perustaa sille ulkomaalaispoliittiselle, maahanmuuttopoliittiselle ohjelmalle, jota hallituksen piirissä on valmisteltu, ja jota varmasti lähivuosina tulee ryhtyä toteuttamaan. Mitä taas sitten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin tulee, niin heidän osaltaan tietysti Euroopan unionin piirissä toimitaan monin tavoin, että se puoli myös saataisiin toimivammaksi ja sillä tavoin hyvälle mallille, että meille yhteinen lainsäädäntö olisi mahdollisimman toimiva ja sitä noudatettaisiin eri jäsenmaissa samaan tapaan. Me tietysti toivomme, että turvapaikanhakijoille, joilla on todella tarve ja edellytykset saada turvapaikka, löytyisi turvapaikka, mutta sitten taas erilainen tähän liittyvä muu toiminta kyettäisiin kitkemään mahdollisimman vähiin.