Täysistunnon pöytäkirja 136/2006 vp

PTK 136/2006 vp

136. TIISTAINA 19. JOULUKUUTA 2006 kello 10 (10.05)

Tarkistettu versio 2.0

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 32

 

Kyösti Karjula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teknologia-, innovaatio- ja yrityspolitiikan vahvistaminen on ollut hallitusohjelman mukaisesti koko vaalikauden yksi keskeisistä tavoitteista. Yritys- ja innovaatiopolitiikka on ollut hallituksen menestys, se on onnistunut hallituskaudella erinomaisesti. Tästä parhaimmat kiitokset myös ministeri Pekkariselle.

Valtiovarainministeriö odottaa tämän vuoden kasvuksi jopa 5,9:ää prosenttia, yritysten määrä on lisääntynyt 6 prosentilla, yrittäjien määrä on kasvanut lähes 10 prosentilla, sekä työllisyyden kehitys on ollut hallitusohjelman päätavoitteen mukaista. Nämä tosiasianumerot kertovat siitä, että ei ole liioiteltua sanoa, että kauppa- ja teollisuusministeriön toiminta ja tätä kautta teknologia-, yritys- ja innovaatiopolitiikka on ollut menestys.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoituksen kasvu jatkuu myös ensi vuoden talousarviossa, jossa tutkimus- ja kehitysrahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan osuus hallinnonalan määrärahoista on noin 56 prosenttia.

Innovaatiotoiminnan rahoituksen kehittämisessä valiokunta on kiinnittänyt huomiota muun muassa yksityisen ja julkisen tutkimusrahoituksen nostamiseen 4 prosenttiin bkt:stä, teknologisten innovaatioiden rinnalla korostuviin markkina- ja kehittämislähtöisiin toimintamalleihin, yritysten kansainvälistymisen tukijärjestelmien kehittämiseen, jota koskien valiokunta lisäsi 2,5 miljoonan euron määrärahan, sekä alueellisen innovaatiopolitiikan vahvistamiseen.

Suomen asema maailman johtavana innovaatioympäristönä edellyttää lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Hallitus on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että julkista tutkimusrahoitusta lisätään siten, että yksityisen ja julkisen tutkimusrahoituksen bkt-osuus nousee tähän 4 prosenttiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tiede- ja teknologianeuvoston laskelman mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta on lisättävä tulevina vuosina kumulatiivisesti keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelman lähtökohtana on, että valtionosuus kansallisesta tutkimuspanoksesta pysyy ennallaan eli vajaassa 30 prosentissa. 4 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös yritysten tutkimus- ja kehitysrahoitus kasvaa nykyisestä. Erityisen tärkeää on se, että me pystymme vielä nykyistäkin paremmin sovittamaan tämän julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteentoimivuuden.

Jatkossa tarvitaankin yhä enemmän osaamista, joka liittyy markkinoiden tuntemukseen ja joka painottuu enemmän liiketoimintalähtöisyyteen. Olisi siksi perusteltua luoda erityinen kasvuyritysten ohjelma, joka keskittyy markkinoiden tarpeista lähteviin toimintoihin ja joka tukee yritysten liiketoiminta- ja markkinaosaamisen vahvistumista.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää myös huomiota kansainvälistymisen haasteisiin ja pitää tärkeänä, että uusille, kasvaville markkina-alueille luodaan niin sanottuja kansainvälistymisen alustoja, jotka keräävät tietoa alueen markkinoista ja jotka edistävät yritysten siirtymistä sinne. On myös kehitettävä laajapohjaisia klustereita, verkostoja, jotka edistävät osaamisen vientiä ja etenkin pienten yritysten kansainvälistymistä.

Väestön ikääntyminen asettaa Suomelle ja maan eri alueiden tasapainoiselle kehitykselle erittäin suuria haasteita. Muun muassa tästä syystä on tärkeää, että alueellista innovaatiopolitiikkaa edelleen vahvistetaan ja että sitä kehitetään määrätietoisesti.

Valiokunta pitää hyvänä, että rakennemuutospaikkakuntien avustustarpeisiin varaudutaan ja että vaikeille työllisyysalueille suunnataan tarvittaessa riittävästi erityistoimia. Se ei kuitenkaan mahdollista sitä, että näiden paikkakuntien ulkopuolelle jäävä aktiivinen yritystoiminta saisi riittävän tukipanoksen tulevan vuoden budjetissa. Pahimmillaan esitys johtaa siihen, että vaikka lisävaltuudet merkitsevät noin 10:tä miljoonaa euroa, niin silti käytettävissä oleva, yritysten tutkimus- ja kehitysrahoitukseen tuleva määräraha vähenee 2 miljoonalla eurolla. Tähän tulee tulevan vuoden aikana kiinnittää erityistä huomiota, että myös näiden rakennemuutospaikkakuntien ulkopuolella sijaitsevat yritykset saavat tarvittavan tukipanostuksen.

Energiapolitiikassa valiokunta korostaa monipuolisen energiatuotannon merkitystä ja toteaa, että kaikkia tavoitteita tukevia toimenpiteitä on toteutettava samanaikaisesti ja myös mahdollisimman tehokkaasti. On myös tärkeää, että energiateknologioiden tutkimukseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen varataan pitkäjänteisesti riittävät määrärahat. Valiokunta pitää tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeänä, että jatkossa panostetaan nimenomaan toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen, sillä ne ovat ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia sekä laadukkaampia kuin nykyiset polttoaineet. Valiokunta korostaa myös toimenpiteitä, joilla sähkön saatavuus turvataan kaikissa tilanteissa. Suomen on oltava siis aiempaa omavaraisempi sähköntuotannon suhteen.

Arvoisa puhemies! Omistajapolitiikka on ollut Vanhasen hallituksen erityinen menestystarina. Yritysomaisuuden arvo on noussut 11 miljardista noin 25 miljardiin, ja tämän ohessa on saatu noin 5 miljardin myyntituotot, osinkotuottoja lähes saman verran. Mutta tästä menestyksestä huolimatta on tärkeää, että kun valtion omistusten hallinnointi keskitetään, kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millä tavalla näitä vapautuvia varoja käytetään riittävän tehokkaasti uuden yritystoiminnan tukemiseen ja vahvistamiseen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että nyt meillä on ministeri täällä paikan päällä, ja häntä voi nyt vaikka aluksi onnitella siitä, että tehtiin tämä päätös United Powerin merikaapelin kohdalla niin kuin tehtiin. Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Esimerkiksi kotkalaisille on uskoteltu, että Kotkassa sähkön hinta laskee, jos tämä merikaapeli tehdään, ja sitten tietysti pitää kysyä, miksi pitää ihmisiä vetää nenästä, kun muutenkin on huolia kylliksi. Se olisi johtanut Sosnovyi Borin grafiittihidasteisen voimalan eliniän laillistamisen jatkamiseen ja samalla täysin päinvastaiseen kuin millä silloin 2002 täällä perusteltiin Suomen tarvetta viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamiseen.

Puhemies! Tässä voi myös todeta sen, että KTM-johtoisesti on lähdetty tälle syöttötariffilinjalle. Ajatus on hyvä, kohde on ollut vain vähän hankala eli tämä polttoturve. Tämä turveongelma on todellinen ja iso.

Aikaisempaan, tänään täällä käytyyn keskusteluun viitaten tuon esiin Ruokolahden — meillä taitaa olla kansanedustajakin Ruokolahdelta, ed. Tiilikainen, joka tuntee varmasti tilanteen. Ruokolahdella ollaan avaamassa erämaaolosuhteiden keskeltä — muun muassa Saunalammensuo on tällaisen yhtenäisen suometsäalueen nimike — turvesoita. Se merkitsee alueen vesistön kuivattamista ja nimenomaan sen erämaa-alueen pirstomista. Syy, miksi se on myös muuten ongelmallista, on se, että siellä on vuosia ollut todellakin poissa kotien pihoilta susilauma, tällä hetkellä noin kuuden yksilön suuruinen lauma, ja se on paikka, jossa nämä täällä jo ansiokkaasti arvostetut eläimet pystyvät elämään luonnonmukaisesti ihmistä kohtaamatta. Nyt viedään kuivatusojat ja työkoneet sinne, ihminen menee niiden alueelle. Mielestäni tämä ei ole tarpeellista. Tässä jälleen on liikkeellä Vapo, ja tämä hanke ei ole kestävä. Meidän tulee pitää mielessä todellakin se, että meillä on vastuu luonnon monimuotoisuudesta, ja se ei merkitse sitä, että vain yksi laji hallitsee, lisääntyy, vaan pitää ymmärtää se, että tämä pallo on kaikkien lajien yhteistä omaisuutta ja yhteinen kotipaikka, ja tämä arvostus pitää tässä tapauksessa todella ymmärtää. Valtiovalta Suomessa on sen muodollisesti toki ymmärtänyt allekirjoittaessaan YK:n biodiversiteettisopimuksen.

Täällä valtiovarainvaliokunta on hyvin maininnut ja todennut tämän toisen aiheen, johon haluan lyhyesti nimenomaan viitata, eli biopolttoaineet. Toisen sukupolven biopolttoaineet ovat todella se ratkaisu, mikä on mahdollista toteuttaa. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineilla ei näitä liikennepolttoaineongelmia todellakaan ratkaista. Jos vain 10 prosenttia kaikista liikennepolttoaineista korvattaisiin biopolttoaineilla, niin planeetan, siis koko maapallon, mitassa pitäisi 9 prosenttia viljelypinta-alasta luovuttaa tähän käyttöön. Esimerkiksi Kanadassa luvut ovat huomattavasti suurempia, samoin Yhdysvalloissa siinä 30 prosentin luokkaa. Tämä ei siis ole mahdollista. Mutta tämä toinen sukupolvi on se tie, mitä voidaan lähteä menemään ja minkä pohjalta kehittämään teknologiaa. Samalla myöskin biodiversiteetti tulee turvatuksi.

Lopuksi: Mielestäni hyvin tärkeä asia on tietysti se, että ympäristöteknologiaa lisätään. Suomi on jämähtänyt siihen tilanteeseen, että meillä on jo noin kymmenen vuotta ollut taso noin 3,46 miljardia euroa. Se ei ole lisääntynyt. Maailman mitassa se kasvaa 10 prosenttia vuodessa, ja meidän pitää päästä tähän imuun mukaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Viimeiset neljä vuotta ovat olleet kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalla aikamoinen menestystarina. Täytyy sanoa näin, että lähes kaikki hankkeet, mitkä hallitusohjelmassa ovat olleet tai edes suunnitelmissa, ovat toteutuneet tai erittäin hyvässä vaiheessa. Ministeri Pekkarinen ansaitseekin vahvan tuen ja kiitokset erittäin painokkaasta toiminnasta. EU-politiikassa kemikaaliasetuksen voimaansaattaminen ja innovaatiopolitiikkaan tulleet panostukset ovat kaksi konkreettista osoitusta siitä, miten neuvottelutaidolla ja sitkeällä työllä on saatu aikaan tuloksia, joita myöskin unioni on kaivannut näissä kysymyksissä.

Valtion omistajapolitiikan osalta tämän hallituskauden aikana politiikkaan on tullut ryhtiä, niin kuin tuossa jaoston puheenjohtajakin totesi. Valtion omistuksen arvo on todella räjähdysmäisesti, voi sanoa, kasvanut. Valtio on saanut huomattavat osinkotulot ja myyntivoittotulot, ja mikä on tärkeää kansalaisten kannalta, nämä kuuluisat optiojärjestelyt on asetettu nyt uuteen valoon. Ministeri Pekkarisen toimestahan tehtiin linjapäätös, että valtionyhtiöissä ei enää optioita oteta käyttöön. Se oli päätös, jossa jouduttiin korjaamaan edellisten hallitusten virhepäätöksiä, jotka aiheuttivat hyvin paljon kyllä kansalaisten keskuuteen kielteistä suhtautumista poliitikkojakin kohtaan, mutta jatkossa näin ei käy, koska pelisäännöt on muutettu.

Myönteinen asia on myöskin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tässä hallitus näyttää aivan oivallista tietä siinä, miten kansakunnan tulevaisuuden menestystä rakennetaan panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tässäkin on ollut oma vivahteensa nimenomaan ministeri Pekkarisen toimesta. Hän on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että näitten rahojen alueellinen vaikuttavuus olisi parempi, teknologia-asiamiesten määrää on vahvistettu te-keskuksissa ja tätä kautta yrittäjien kontakteja parannettu ja neuvontaa vahvistettu.

Yrittäjyyspolitiikka on myöskin selkeällä plussaldolla. Parikymmentätuhatta uutta yritystä on nettomääräisesti syntynyt tämän hallituskauden aikana, ja sen taustalla ovat monet hallituksen myönteiset toimet: sukupolvenvaihdosten keventäminen, erilaiset rahoitusratkaisut, joissa on alkuvaiheen rahoitusjärjestelmiä parannettu, ja ne toimet, joilla on myöskin neuvontaa koottu ja pyritty siellä tehoa aikaansaamaan. Tällä sektorilla toki tarvitaan vielä paljon uusia lisätoimia, mutta hyvällä alulla ollaan ja saldo on myönteinen.

Energiapolitiikka on myöskin ollut vuosien aikana tärkeällä sijalla. Sanon suoraan, että olen aivan eri mieltä edellisen puhujan kanssa, ed. Tiusasen kanssa, kun kysymyksessä on turve-energia ja sen tulevaisuus. Oli erittäin myönteinen asia, että meillä saatiin aikaan ratkaisu syöttötariffijärjestelmästä, jossa turpeen kilpailukykyä parannetaan suhteessa kivihiileen ja tällä tavalla kotimaisen polttoaineen rooli nostetaan sille kuuluvaan arvoon. Tämä oli äärettömän tärkeä päätös, ja tässäkin ministerillä oli ratkaiseva rooli, kun ensin asia vietiin läpi hallituksessa ja sitten talousvaliokunta yksimielisesti antoi tälle linjalle tuen. Tähän liittyy myöskin varastointivelvoitteen säätäminen. Tällä tavalla valtio ja hallitus ja eduskunta osoittivat linjan, että kotimainen energia on arvossaan ja sitä halutaan pitää myöskin jatkossa paremmassa asemassa kuin tuontipolttoaineita.

Biopolttoaineiden laajamittainen kehittäminen on myöskin lähtenyt eteenpäin. Liikenteen biopolttoaineiden osalta Suomi sitoutui tällä hallituskaudella tähän EU-direktiivin 5,75 prosenttiin, joka sitoumus edellisen hallituksen aikana jäi tekemättä, ja nyt tämä ratkaisu sitten piti tehdä.

Tulevaisuudessa energiapolitiikassa on tärkeää todellakin nostaa omavaraisuutta, niin kuin täällä jaoston puheenjohtaja toi linjauksena esille. Se merkitsee myöskin tuhansien uusien työpaikkojen mahdollisuutta Suomen maakuntiin, kun otetaan tämä koko bioenergiaketju huomioon ja siellä avautuvat mahdollisuudet. Siellä tarvitaan toki rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, investointitukiin, erilaisiin verojärjestelmiin, joilla ainakin alkuvaiheen kannattavuuskynnys pystytään ylittämään, mutta todella suuren luokan myönteinen mahdollisuus Suomelle ja maakunnille liittyy tähän energiapolitiikkaan ja sen tulevaisuuteen.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi on syytä onnitella ja kiittää kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarista menestyksekkäästä EU-puheenjohtajuuskauden läpiviennistä. Kemikaaliasetus, palveludirektiivi ja monet muut asiat on viety menestyksellä loppuun.

Arvoisa puhemies! Meillä metsäluonnonvarat tarjoavat mahdollisuuden paljon runsaampaan käyttöön kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Noin 100 miljoonan kuution kasvusta meillä hyödynnetään ehkä 70 prosenttia jollain tavalla, eli potentiaalia on. Sinällään se puun kasvatus ja tuotanto kuuluvat ehkä tuonne maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle, mutta sen jälkeen, kun siitä puusta ruvetaan jotain tekemään, siirrytään tänne kauppa- ja teollisuusministeriön puolelle. Tässä täytyy korostaa näitä energiantuotannon mahdollisuuksia nimenomaan toisen sukupolven teknologian hyödyntämisessä. Tuo hallituksen aiempi esitys lisätä toisen sukupolven energiateknologian kehittämisrahoja lisäbudjetissa oli hyvä osoitus tästä suuntauksesta, ja sen täytyy olla jatkossakin kehittämisen painopiste.

Jos kuitenkin kunnianhimoisesti bioenergiassa edetään ja myös liikennepuolella aiotaan saavuttaa nämä 5,75 prosentin tavoitteet niin pikaisesti kuin tarkoitus on, niin siinä täytyy myös tätä vanhaa tekniikkaa ottaa käyttöön, ja se vie meitä nyt eteenpäin 5—10 vuotta, mutta sen jälkeen jos korkeampiin prosentteihin uusiutuvalla energialla myös liikennepuolella pyritään, nimenomaan silloin tämä toinen sukupolvi ja metsistä peräisin oleva raaka-aine ovat tuo avain.

Laajemminkin, kun mietitään Suomen kansantalouden tulevaisuusnäkymiä, meillä on kolme isoa tukijalkaa tällä hetkellä: tämmöinen informaatio- eli ict-teknologia, ehkä laajemminkin metalliteollisuus ja sitten metsä. Jos ajatellaan, mikä näistä nyt sitten voi kasvaa, niin metsässä on ehkä potentiaalia, mutta ongelma on se, että lähialueilla tuskin on kovin paljon kasvavia markkinoita, jotka niitä tuotteita vetävät perinteisessä metsäteollisuudessa. Sitten ict-ala. Se on äärimmäisen kilpailtu. Paljon tästä valmistuspuolesta on jo siirtynytkin halvemman työvoiman maihin, ja sillä alalla tullaan kohtaamaan kovaa kilpailua myös ns. vaativammissa tehtävissä suunnittelussa ja tuotekehityspuolella.

Mikä sitten voisi olla tulevaisuudessa Suomessa kasvava ala? Veikkaan, että kannattaa kääntää katse tuonne kestävän kehityksen puoleen ja nimenomaan ympäristö- ja energiatekniikkaan. Jos siihen ajoissa satsataan, otetaan sitä meillä riittävästi käyttöön, se avaa myös niitä mahdollisuuksia merkittäviin vientimarkkinoihin, koska oletettavaa on, että kyllä muu maailma jollain aikataululla tulee Euroopan korkeampien ympäristönormien perässä. Siinä päästään eteenpäin jo ihan sillä, että teknologia- ja innovaatiorahoituksen saralla suunnataan ympäristö- ja energiatekniikkaan. Tietysti aina parempi olisi, että VM:n pussinnyörit höltyisivät sillä tavalla, että tällaisiin uusiin kasvualoihin voitaisiin myös uutta rahaa löytää, mutta edes tämä suuntaus on jo päätös paikallaan.

Arvoisa puhemies! Tämänpäiväinen päätös merikaapelista osoitti, että meillä on mahdollisuus noudattaa energiapolitiikkaa edelleen. Eli jos päätös olisi ollut toinen, se olisi heikentänyt meidän omavaraisuuttamme, se olisi lisännyt meidän riippuvuuttamme ydinenergiasta, se ei olisi kannustanut energiansäästöön, se ei olisi mahdollistanut uusiutuvien energianlähteitten lisäkäyttöä. Nyt tämänpäiväisen päätöksen jälkeen kaikkia näitä Suomen energiapolitiikan peruslinjauksia on mahdollista viedä eteenpäin.

Semmoinen pieni toive ministerin suuntaan, että myös valtion ja julkisen puolen pitäisi näyttää esimerkkiä, niin että kun kunnissa, kuntayhtymissä, valtiolla rakennetaan esimerkiksi uutta kiinteistömassaa, niin myös näitten energiaratkaisujen pitäisi pohjautua uusiutuvaan energianlähteeseen.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kauppa- ja teollisuusjaoston jäsenenä haluan todeta sen, että tätä pääluokkaa voitiin erittäin suurella yksimielisyydellä viedä läpi jaostossa, ja myös todeta sen myönteisen kehityksen, mitä nimenomaan kotimaisessa energian tuotannossa on tapahtunut. Kuvaavaa on se, että tähän liittyy vastalauseitakin vain vihreiltä, vasemmistoliitolta ja kristillisdemokraateilta. Kokoomukselta ei ole vastalausettakaan. Tämä kuvaa sitä, että on voitu suuressa yksimielisyydessä viedä asioita läpi.

Mutta sitten on syytä myöskin yhtyä niihin kiitoksiin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle tästä vaalikaudesta, siitä miten taidolla hän on hoitanut tätä ministerin tehtävää, ennen kaikkea sikäli, että kotimainen energia ja energiatalous kokonaisuudessaan on saanut aivan uuden näkökulman. Voin myöskin eteläpohjalaisena kansanedustajana olla erittäin tyytyväinen, että Altian Koskenkorvan tehtailla alkaa ensi kuussa 50 miljoonan euron investointi etanolitehtaaseen, ja se ei olisi muuten voinut tapahtua, ellei tämäntapaista politiikkaa maassa olisi harjoitettu. Tästä on todella kiitettävä ministeriä ja todettava, että tämä hallituskausi on ollut ainakin ministeri Pekkarisen kannalta onnekas.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina kaikki puolueet ja hallituksen johtavat ministerit ovat puhuneet hyvin painokkaasti ilmastonsuojelun tärkeydestä, ja se on tietysti hyvin ilahduttavaa. Näyttää siltä, että Suomeen on muodostumassa uusi kansallinen konsensus siitä, että ilmastonmuutos on yksi merkittävimpiä uhkia, ehkä jopa merkittävin uhka, ihmiskunnalle ja sen torjumiseksi on välittömästi ryhdyttävä erittäin tarmokkaisiin, mittaviin toimiin.

Ilmastonsuojelun kiireellisyydestä on saatu viime aikoina paljon muistutuksia, muun muassa Sternin raportti, johon täällä eduskunnassakin on viitattu. Senhän mukaan, jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, kustannukset voivat nousta viidennekseen koko maailman bruttokansantuotteesta. Toisaalta päästöjen vähentämisen kustannukset jäänevät jonnekin noin prosenttiin bruttokansantuotteesta, eli päästöjen vähentäminen itse asiassa on talouden etu ja säästää meille rahaa.

Olen siis hyvin iloinen viimeaikaisista ilmastomyötäisistä puheista Suomen poliittisessa keskustelussa, mutta yhtä lailla surullinen tekojen puutteesta. Siis hallitus selvästi puhuu yhtä ja tekee toista. Kuluneen hallituskauden budjetti- ja muihin päätöksiin kuuluu muun muassa teollisuuden sähköveron puolittaminen, turpeen valmisteveron poistaminen kokonaan, uuden tukijärjestelmän luominen turvelauhteelle, tuki maatilojen fossiilisten polttoaineiden käytölle, kerros- ja rivitalojen energia-avustusten poistaminen kokonaan, uusiutuvien energioiden investointituen ehtojen kiristäminen, ja listaa voisi jatkaa. Siis samaan aikaan, kun meidän pitäisi ripeästi vähentää päästöjä, hallitus on tehnyt täysin päinvastaisia toimenpiteitä, siis sellaisia päätöksiä, jotka kasvattavat päästöjä. Eli olemme menossa täysin väärään suuntaan.

Valitettavasti tämä ensi vuoden talousarvioehdotus ei juurikaan tuo tilanteeseen parannusta. Investointitukiin on kyllä esitetty kosmeettinen lisäys, mutta muuten nämä ministerien sinänsä erittäin hyvät ja kannatettavat ilmastopuheet eivät näissä luvuissa näy. Ja tietysti kyse ei ole pelkästään KTM:n hallinnonalasta, sama ongelma näkyy myös muissa ministeriöissä.

Vihreät ovat halunneet paitsi puhua myös tehdä. Olemme vaihtoehtobudjetissamme esittäneet merkittäviä lisäsatsauksia ilmastonsuojeluun, ja näihin kuuluu muun muassa investointi- ja demonstraatiotukien korottaminen 30 miljoonalla eurolla, tutkimus- ja kehitysmäärärahojen lisääminen 16 miljoonalla, lisävarat energiapuun korjuutukeen, samoin rakennusten energia-avustuksiin, ja yksi tapa rahoittaa kaikkia näitä tarpeellisia toimenpiteitä olisi niin sanottujen windfall-voittojen eli energiayhtiöiden ansiottomien voittojen verottaminen. Lisäksi olemme esittäneet vastalauseessamme lausumia, joilla kiirehditään pitkän aikavälin ilmastostrategian laatimista sekä ohjelmaa öljyriippuvuudesta irtaantumiseksi.

Mutta, arvoisa puhemies, vielä yhdestä, ehkä sinänsä aika pienestä, yksityiskohdasta, josta olen puhunut usein ennenkin — siitä on muodostumassa ehkä oma Karthagoni — eli siis tuuliatlaksesta, johon ministeri on perehtynyt hyvin ja tuntee tämän asian tarkkaan. Tuulivoiman hyödyntämisen perusedellytys on se, että tunnetaan, kuinka paljon tuulee ja missä tulee. Tuulisuuden arvioinnin kotimainen perusteos on nykyään viisitoista vuotta vanha Suomen tuuliatlas, ja siinä mitattiin tuulioloja 30—40 metrin korkeudella. Nykyisten tuulivoimaloiden, niin kuin kollegat hyvin tietävät, napakorkeus kulkee 80—90 metrissä. Eli tämän vanhan tuuliatlaksen avulla ei juurikaan pystytä arvioimaan, kuinka hyvin nykyiset tuulivoimalat tuottaisivat sähköä. (Ed. Hoskonen: 40 asteen pakkasella ei tuule!) Eli tarvitsemme päivitettyä tuuliatlasta, jonka avulla voidaan paremmin suunnitella tuulivoimainvestointeja. Tällaisen tuuliatlaksen päivitys maksaisi ehkä 1,5 miljoonaa euroa, eli kyse ei ole KTM:n budjetinkaan kannalta erittäin suuresta rahasummasta, etenkään suhteessa niihin merkittäviin hyötyihin, joita taas tuulivoiman edistämisen kannalta tuuliatlaksella saataisiin.

Ministeri Pekkarinen vastasi runsas vuosi sitten kirjalliseen kysymykseeni niin, että myös KTM pitää tuuliatlaksen päivittämistä tärkeänä ja pyrkii löytämään rahoitusratkaisuja. Mutta mitä tässä kuluneen vuoden aikana on tapahtunut? Ainakaan tästä budjettikirjasta tuuliatlasta ei taaskaan löydy.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Vuodelle 2007 on valtion budjetissa myönnetty kuntien talous- ja velkaneuvontaan runsaat 4,5 miljoonaa euroa. Se on 200 000 euroa kuluvan vuoden määrärahaa suurempi, mutta valtiovarainvaliokunnan asiantuntijoiden mukaan edelleen riittämätön summa. Laki velvoittaa valtion järjestämään talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Asiakasmäärät velkaneuvonnassa ovat nousseet vuosi vuodelta, vaikka velkajärjestelylain voimaantulon aikoihin vuonna 1993 ajateltiin ylivelkaantuneiden henkilöiden asioiden tulevan hoidetuksi muutamassa vuodessa. Velkaneuvontapalvelujen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa erityisesti korkean työttömyyden alueilla.

Vuosina 2002—2004 toteutettiin määräaikainen velkasovinto-ohjelma, jolla edistettiin vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Velkahallintaohjelma on päättynyt, mutta palvelujen kysyntä ei ole vähentynyt, vaan asiakasjonot ja käsittelyajat ovat päinvastoin pidentyneet. Velkaneuvonta-asiat ovat tulleet entistä vaativammiksi, ja niissä tarvitaan vankkaa osaamista ja ammattitaitoa. Uusien asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Kotitaloudet ylivelkaantuvat muun muassa luotonsaannin helpottuessa ja kulutusluottojen suosion kasvaessa.

Talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa edellytetään talousneuvontapalvelujen järjestämistä ja ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä. Nykytilanteessa velkaneuvonnan rooli on erittäin tärkeä, mutta kovan kysynnän vuoksi ennalta ehkäisevään työhön ei jää riittävästi resursseja. Myös tämä puoli tulisi ottaa huomioon talous- ja velkaneuvontaan varatuissa määrärahoissa. Kuntien halukkuus osallistua velkaneuvonnan kuluihin on vähentynyt, ja alueelliset erot ovat kasvaneet.

Siitäkin huolimatta, että vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja velkasovintoja tehdään paljon, käräjäoikeuteen menevien hakemusten määrä on ollut myös viime vuosina kasvussa. Talous- ja velkaneuvontaa työllistävät edelleen vanhat hakemukset lisätilityslaskelmineen ja maksuohjelman muutoksineen. Jonot ovat kasvaneet ja keskeneräiset työt lisääntyneet. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa määrärahojen riittämättömyyden vuoksi talous- ja velkaneuvonnassa on yksi henkilö vähemmän ja kaikkien maakunnan asukkaiden on haettava palvelu Joensuusta.

Kansalaisten velkaantumiskehitystä osoittavien eri indikaattorien perusteella voidaan olettaa, että asiakkaita talous- ja velkaneuvontaan on tulossa jatkossakin vähintään nykyisellä vauhdilla, ellei ennalta ehkäisevään toimintaan saada lisäresursseja. Talousarvioaloitteessani esitin kuntien talous- ja velkaneuvontaan lisäyksenä 800 000:ta euroa. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa tuossa omassa mietinnössään 150 000 euron lisäystä asianomaiselle momentille — parannus tämäkin tähän hallituksen alkuperäiseen esitykseen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetään kuluttajajärjestöjen valtionavun korotusta 150 000 eurolla. Kuluttajajärjestöjen asema on erittäin tärkeä nykyisin, sillä kuluttajien toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti yhä haasteellisemmaksi puolueettoman tiedonsaannin kannalta. Kuluttajille täytyy turvata riittävä tietopohja ja kyky toimia muuttuvilla markkinoilla.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi kuljetustuesta. Laki alueellisesta kuljetustuesta päättyy vuonna 2007. Se on todella ollut hyödyllinen tukimuoto. Esimerkiksi kun edustajat ovat vierailleet yrityksissä, niin positiivista palautetta on tullut jatkuvasti. Sillä on pystytty poistamaan pitkien kuljetusmatkojen aiheuttamaa eriarvoisuutta, eli se ei ole vääristävä tukimuoto, päinvastoin tasaava. Toivottavasti nyt, kun sitä ollaan ensi vuonna uudistamassa, pystyisimme tavallaan näitä euromääriä kasvattamaan ja etenemään Ruotsin mallin mukaiseen kuljetustukeen, jossa ei korvata vain silloin, kun valmistuotteita viedään — se on meillä Suomessa — vaan myös, kun kuljetetaan raaka-aineita tuotantoon.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön linjauksilla on keskeinen asema erityisesti kahdessa merkittävässä asiassa: teknologia- ja innovaatiopolitiikassa sekä energia-asioissa.

Budjetissa on tehty oikea linjaus, kun Tekesin valtuuksia on päätetty lisätä jopa 20 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen määrärahoja lisätään 4 miljoonalla. Toivon, että nämä panostukset käytetään siten, että niistä saadaan hyötyä kaikkialle Suomeen. Tällä EU-puheenjohtajuuskaudella Suomi ja erityisesti ministeri Pekkarinen ovat saaneet Lissabonin strategiaan lisätyksi innovaatiopolitiikan. Se on erittäin tärkeä viesti, jos Eurooppa aikoo menestyä ylipäänsä Aasian ja USA:n rinnalla kilpailukyvyssä.

Kotimaassa energia- ja ilmastopolitiikka nousi tämän hallituksen kaudella esityslistan kärkeen ja ennen kaikkea tämä bioenergia-asia, jota vielä muutama vuosi sitten ehkä olisi pidetty aika lailla semmoisena haavekuvana tai josta keskustelua olisi pidetty ehkä vähän kevyenäkin keskusteluna, mutta nyt se on ihan vakavasti esillä. Maatalouspääluokassa puhuinkin jo siitä, miten tärkeää se olisi myös Suomen maaseudun kannalta. Liikennepolttoaineiden jakelijoille tulee velvoite sekoittaa biopolttoainetta moottoribensiiniin, ja tämä on minusta hyvä asia, vaikka se onkin aika kallista tuottaa tällä hetkellä.

Olin tuolla Koreassa tulevaisuusfoorumissa puhumassa, ja siellä tuotiin käsite social trust esille elikkä se, että aika vähän loppujen lopuksi siellä luotetaan johtajiin, poliitikkoihin ja markkinatalouden vetäjiin, koska uskotaan, että siellä on korruptiota. Kerroin, että meillä Pohjoismaissa Gyllenhammar palautti kultaisen kädenpuristuksen ja meillä nousi kova keskustelu sähkön hinnasta ja optioista. Uskon, että monista optioiden saajista, jos he olisivat säätiöineet nämä rahat esimerkiksi bioenergian kehittämiseksi, olisi tullut kansallissankareita. Tätä Koreassa ihmeteltiin, että ai, teillä on tämmöistäkin keskustelua, ei heillä vaan ihan tällä tasolla mennä. Eli meillä on sosiaalista vastuuta, meillä on tarve kertoa tärkeistä asioista, mitkä ovat kansalaisten kannalta tärkeitä, niin kuin sähkön hinta ja se, kuka siitä tienaa ja kuka siitä hyötyy. Minusta on hyvä, että ministeri ja myös Purasjoen raportti ovat tätä asiaa tuonut esille.

Venäjä-yhteistyö energiakysymyksissä on kannatettavaa, mutta tosiaankin nyt on todettu, että merikaapeli on epävarma, sen häiriöttömyyttä ei ole todettu. Mutta sinänsä mielenkiintoinen asia tässä on se, olisiko tämä tuonut sitten sen todellisen hinnan, mikä se sähkön hinta oikeasti olisi, ja onko meillä liian suppeat sähkömarkkinat.

Tämän hallituksen yhdeksi ansioksi voidaan lukea EU:n kemikaalivirasto, että se saadaan Suomeen. Se nimenomaan oli tärkeä päätös tällä kaudella.

Yrittäjien asemaa on hallituksen toimesta parannettu todella paljon: muun muassa varallisuusvero poistettiin, matalapalkkatyölle on luotu tukimuodot, kotitalousvähennys toimii, sukupolvenvaihdoksia on helpotettu ja pitää vielä helpottaa, perintö- ja lahjaveroon tullaan varmasti ensi kaudella puuttumaan. Mutta nyt sitten yt-lakihan sai aikaan aikamoisen keskustelun. Itsekin olen Pirkanmaan Yrittäjien jäsen ja ymmärrän sen huolen, mitä yrittäjät kokevat tässä, kun se ulotettiin näin pieniin yrityksiin, 20 hengen yrityksiin.

Toisaalta järjestäytyneeseen yhteiskuntaan kuuluu myös yt-sopiminen, ja haluan tähän vielä tuoda yhdet terveiset Korean tulevaisuusfoorumista. Siellä nimenomaan ihmeteltiin sitä stabiiliutta ja sitä sopimusyhteiskunnan pitkäjänteisyyttä, mikä Pohjoismaissa on, kun heillä on varsin aggressiiviset työmarkkinat siellä Koreassa. He nimenomaan kysyivät sen perään, miten voivat yritykset toimia pitkällä tähtäimellä niin, että myös työvoimapolitiikkaa voidaan harjoittaa linjakkaasti ja se tiedetään ja ennustettavuus säilyy. Tässä mielessä täytyy yt-lakikin aivan samalla tavalla lukea kokonaisuutena, niin kuin myös tuo globalisaatioraportti, jossa on ihan hyviä asioita sinällään. Ei pidä koko raporttia heittää roskakoriin, koska siellä on monia hyviä asioita, muun muassa siitä, mitä tuotteita Suomen pitäisi tuottaa, ovatko ne tulevilla maailmanmarkkinoilla halpoja tuotteita vai tehdäänkö kalliimpia, innovatiivisia tuotteita. Samoin tästä Tanskan-mallistakin täytyy pystyä keskustelemaan kiihkottomasti, olisiko siellä ehkä jotakin opittavaa nuorisotyöttömyyden poistamiseksi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Maailmanpankki ennustaa huippukasvuun vain vähäistä hidastumista lähivuosina, ja sen takia täytyy olla myös suomalaisten, vaikka olemme pieni kansa täällä pohjoisessa, valppaana, että olemme mukana ottamassa sen oman siivumme tästä kehityksestä. Kun puhutaan myös tästä ilmastonmuutoksesta, niin eihän 5 miljoonan suomalaisen kulutustottumuksilla ole suurta merkitystä, kun vertaa meitä Kiinaan ja Intiaan, mutta siitä huolimatta voimme olla, koska meillä on korkeaa osaamista, osaltamme varmasti vaikuttamassa ja yhteistyössä sitten, kun lähdemme ulkomaille töihin.

Muutama sana kuljetustuesta. On hyvä, että se selvitetään ensi vuoden aikana, niin kuin budjettikirja lupaa. Tietenkin monesti ajatellaan, että tuet vääristävät kilpailua, ovat vääränlaisia, mutta kyllä Suomen kokoisessa maassa, joka on siis pohjoisessa ja jossa on pitkät välimatkat, tähän täytyy löytyä joku muoto, joka edesauttaa sitä, että yrittäjyys on kannattavaa ympäri Suomen ja suomalaisten kannattaa olla mukana kilpailemassa kansainvälisistä markkinoista.

Kaiken kaikkiaan yrittäjyydessä ongelmana mielestäni ovat edelleenkin korkeat sivukustannukset. Tosin sivukustannukset tietenkin tuovat sosiaaliturvaa työntekijöille, mutta toisaalta myös yrittäjille sitten sitä raskasta taakkaa. Kun otetaan uusi työntekijä, niin palkan vielä helposti maksaa, mutta kun se toinen mokoma on niissä sivukustannuksissa, niin vaikka ne ovat elintärkeitä, sivukustannusten rakenteen jakamisessa voisi olla uudenlaisia mahdollisuuksia. Siinä on erilaisia keinoja, esimerkiksi se, että omaan terveyteen liittyvät kulut olisivat asianomaisten itse kannettavissa. Mielestäni tulee näitä erilaisia vaihtoehtoja harkita, niin että yrittäjyys olisi mahdollisimman edullista niin työllistäjälle kuin työllistettävällekin.

Kun puhumme yrittäjyydestä, tämä on erittäin tärkeää: Hyvin monet yritykset valmistautuvat sukupolvenvaihdokseen, ja vaikka se pitkällä aikajänteellä suunniteltuna on ihan hyvin toteutettavissa tänäkin päivänä, siitä huolimatta mielestäni poliittiset paineet alkavat olla niin vahvat, että seuraavan hallituksen on pystyttävä tekemään uudistuksia perintö- ja lahjaverotukseen.

Lisäksi nyt valmisteilla oleva yt-laki hankaloittaa myös mielestäni kasvuyritysten kasvua. Saattaa olla, että yritykset eivät halua laajentua, jos uusi yt-laki tuo lisävelvoitteita pienille yrityksille. Mutta tämä yt-laki on nyt vielä valmisteilla, jotenka aika näyttää, kuinka siinä käy.

Kuitenkin monesti näyttää siltä, että suomalaiset yritykset sijoittavat Suomeen. Vaikka puhutaan, että on sama, kuka yrityksen omistaa, kun vaan työllistää, uskon, että jos yrityksellä on suomalainen johto, kuitenkin yritys helpommin sijoittaa varallisuutta ja panoksia Suomeen.

Kun energiasta puhutaan, niin totta kai meidän on käytettävä kaikki mahdollisuudet hyväksi saadaksemme uusiutuvaa energiaa ja vaihtoehtoisia energiamuotoja, mutta kyllä ainakin henkilökohtaisesti kannatan sitä, että rakentaisimme kuudennen ydinvoimalaitoksen.

Toinen varapuhemies:

Olemme siis edelleen maksimissaan 5 minuutin puheenvuoroissa.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Liityn myöskin niiden lukuisien kehujien joukkoon, jotka ovat ministeri Pekkarista kehuneet — hienosti ja murtumatta hän on nämä kehut vastaanottanut. Mutta siitä huolimatta ajattelin ottaa esille muutaman huomion tulevista ja nykyisistäkin haasteista.

Ensimmäiseksi ottaisin esille työministeriön pääluokassa aika tavalla esille nousseen haasteen siitä, että meillä on syvenevä, paheneva työvoimapula. Se hillitsee ja leikkaa yritysten kasvua. Puhutaan ennen kaikkea käytännön osaajista, tekijöistä, mutta myöskin huippuosaajista. Lähes 50 000 henkilön työvoimapula on niin vakava kysymys, varsinkin kun sitä peilataan tulevaa ikääntymiskehitystä vasten, että oikeastaan pyytäisinkin ja kysyisin ministerin arviota siitä, miten hän omasta näkövinkkelistään tähän työvoimapulaan vastaisi, millaisin keinoin. Nämä kysymyksethän olivat aika isosti esillä muun muassa talousneuvoston pääsihteerin Vihriälän raportissa. Siellä esitettiin toimenpiteitä, joilla vastattaisiin työvoimapulaan, saataisiin liikettä työmarkkinoille. Kysyisin näkemyksiä; ministeri on varmaan perehtynyt tuohon raporttiin, ja kysyisinkin hänen mielipiteitään siltä osin.

Edelleen Suomeen tutkimusten mukaan kohdistuu vertailumaihin nähden kovasti vähän investointeja. Me olemme hännänhuippuna eurooppalaisten maiden joukossa siitä huolimatta, että kilpailukykymittausten mukaan me olemme maailman huippua. Suomi ei investointikohteena kiinnosta. Mitä voisimme tehdä investointien lisäämiseksi, niin kotimaisten kuin ennen kaikkea ulkomaisten, koska on ihan selvää, että kehityskulku on se, että jos ei tänään investoida, niin huomenna sitten on ongelmia? Tämä siis työvoimapulasta.

Toinen kysymys, tämä energia-, sähkökysymys. Olen ihan samaa mieltä: KTM:n päätös Venäjältä tuotavasta sähköstä tämän merikaapelin, osalta on oikeaan osunut. Ne perustelut, joissa keskeisimmäksi nostettiin omavaraisuus, ovat aivan oikein. Jos kohta päätös on oikea ja kannatettava, kysyisin ministeriltä näkemystä siitä — kun tiedämme, että energiapolitiikka on vuosikymmenen tai vähintään vuosien aikajänteessä tehtävää, tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta — miten Suomi turvaa kohtuuhintaisen sähkön tuotannon, miten me turvaamme, miten me kehitämme kilpailua markkinoilla, jotta hinta kehittyisi paremmin, siis kohtuullisemmin, ja miten energian tuotantomuotoja voitaisiin edistää. Meillä on ikään kuin tämä mantra, että mitään päästötöntä vaihtoehtoa ei poissuljeta, mutta kääntäisin nyt, ministeri, toisinpäin: Tässä janalla, kun tuonnin lisääminen ei ole relevanttia eikä perusteltua, mitä tuotantomuotoja te edistäisitte? Kuuluuko siihen myöskin ydinvoima?

Kolmantena kohtana nostaisin esille, selkeänä haasteena, sen, että meillä on yritysrahoituksessa edelleenkin kaksi harmaata aluetta:

Ensiksi: kasvuyritysten rahoituksessa on edelleenkin haasteita, ongelmia, eli suomalaisia yrityksiä tutkimustenkin mukaan myydään osiksi kansainvälisiä yrityskokonaisuuksia liian nuorina, liian pieninä. Ne eivät ehdi kasvaa riittävän kokoisiksi johtuen juuri siitä, että pääomarahoituksessa on ikään kuin aukko. Kysyisinkin, mikä on ministerin mielipide esimerkiksi Englannissa käytössä olevasta Lontoon pörssin Aim-listasta, jossa on siis kasvuyrityksiä, joihin sijoitetuille pääomille saatavat osingot ovat verovapaita. Tällä pyritään kannustamaan nimenomaisesti sijoittamista kotimaisiin kasvuyrityksiin.

Toisaalta sitten kansainvälistyvän yrityksen haaste. Meillä on varsin hyvä ja toimiva teknologiarahoitus — tästä ollaan varmaan kansainvälisestikin yhtä mieltä. Mutta sen jälkeen, kun tuote on valmis, mutta kassavirta ei ole vielä kunnossa tilanne on ongelmallinen — Tekesillä on kyllä käytössä omia kansainvälistymislainoja. Me olemme usein tästä jaostossa puhuneet, mutta mielestäni asia ei riittävällä tavalla ole edennyt. Nämä ikään kuin nyt vaalikauden päätteeksi saatesanoina seuraajalle.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ystävällisistä sanoista, joita tässä on tullut pitkin iltapäivää. Kyllä raavas mies — no, ei nyt voi sanoa, että kovin iso mies, mutta joka tapauksessa pitkään tässä talossa ollut — on tottunut kaikkeen ja sitten sitä kestää jopa vähän kehujakin. Kiitos niistä!

Muutama kysymys, jotka täältä konkreettisesti nousivat esille, niihin joku kommentti, ja sitten ehkä jotain muuta.

Ensinnäkin ed. Tynkkynen totesi, että uusien energiahankkeitten investointitukia ollaan kiristämässä. Ehkä tämä sietää tarkennuksen. Ei oikeastaan näin, vaan niin, että kun ennen kesää 2006 myöskin maailman suurimmat yritykset, silloin, jos niillä oli uusiutuvaan energiaan perustuvia investointeja, saattoivat saada ihan täysimääräiset investointituet, niin nyt on tehty linjaratkaisu siinä, että näitä suuryrityksiä, niiden uusiutuvaan energiaan perustuvien hankkeitten investointeja, ei välttämättä tuettaisi, ellei kysymys niissä ole nimenomaan edistyksellisestä uusimmasta tekniikasta ja teknologiasta, silloin niittenkin hankkeita voidaan tukea, mutta tavanomaisia investointeja siellä ei tueta. Ja tätä tukea jonka määrä on, niin kuin edustaja sanoi, hivenen korkeampi kuin edellisenä vuonna, keskitetään entistä enemmän tänne pienempien ja keskisuurien yritysten hankkeisiin.

Mitä muuten tulee esimerkiksi tuulivoiman ja ylipäänsä tällaisten demonstratiivisten hankkeitten rahoittamiseen, tämän vaalikauden aikaan hallitus tulee käyttäneeksi noin 20 miljoonaa euroa rahaa nimenomaan näihin, ensin 10 miljoonaa euroa, mistä valtaosa käytettiin, ed. Tynkkynen, tuulivoimahankkeisiin. Oliko se oikein? Joku on perustellusti voinut kysyä, oliko se oikea kohde. Mutta nyt kävi vaan niin, että vielä sen määrärahan käyttöoikeuden puitteissa eivät nämä uusimman teknologian hankkeet olleet siinä määrin valmiita, että sellaisia hankkeita, joita silloin olisi voitu rahoittaa, ei ollut valmiina, ja niinpä se käytettiin sinänsä perusteltuun hyvään kohteeseen elikkä lähinnä tuulivoimahankkeisiin, tämä edellinen demonstraatioraha. Nyt meillä on seuraavat 9 miljoonaa euroa käytettävissä, kiitos eduskunnan tässä aivan äskettäin tekemien hyvien päätösten.

Mitä vielä tuulivoimaan tulee, niin sanon vielä, että ymmärtääkseni tässä viimeisten kahden vuoden aikaan sinne on pantu enemmän rahaa kuin hyvin, hyvin monen vuoden aikana. En muista, kuinka monta vuotta vihreät olivat hallituksessa yhteensä, mutta uskallan sanoa, että enemmän on pantu sinne rahaa kuin niiden vuosien aikaan. No, ehkä on tarpeetonta verrata näitä tällä tavalla. Ylipäänsä tietous ja ymmärrys siitä, että näitä vaihtoehtoisia pitää tukea, on noussut, lisääntynyt, ja omalta osaltaan siitä ovat saaneet tuulihankkeet oman osuutensa.

Mitä sitten tulee ed. Kähkösen puheenvuoroon liittyen näihin velkaneuvonnan rahoitustarpeisiin, kiitos siitä valiokunnalle, että se vähän lisäsi rahaa, tuli vähän lähemmäksi niitä ajatuksia, mitä meillä on. Mutta rehellisyyden nimissä minun on pakko sanoa, että ei meidän ministeriömmekään tavoitellut edes alun perin sitä erillistä rahatasoa, josta käytiin keskustelua. Silloin kun tämmöinen erillinen projekti pantiin pystyyn, ei sitä pyrittykään tavoittelemaan. Kyllä se niin vaan on, että ihmisten pitää oppia rahojen käyttö, omien aineellisten voimavarojen käyttö, sillä tavalla, ettei hirveän monen ihmisen tarvitsisi olla neuvomassa ihmiselle, miten sinun pitää elää omien varojesi kanssa.

Ennalta ehkäisevät toimet, joihin ed. Kähkönen kiinnitti jossakin virkkeessä huomiota, ovat tavattoman tärkeitä. Myös esimerkiksi kansalaistaitoja käsittelevät erimuotoiset, eri nimikkeillä olevat aineet kouluissa eri koulutusasteilla, ei välttämättä yliopistoissa mutta muilla koulutusasteilla, ovat mielestäni tavattoman tärkeä instrumentti tai väline tai foorumi antaa sitä osaamista, tietoa, taitoa, mikä ennalta ehkäisevällä tavalla voisi vaikuttaa tähän ongelmaan, joka kiistatta edelleenkin on vissinlainen ongelma.

Ed. Häkämiehen puheenvuorossa oli monta asiaa, joihinka lyhyesti yritän vastata. Ensinnäkin mitä tulee innovaatioiden rahoitukseen tai osaamisen, tutkimuksen, kehittämistyön rahoittamiseen, me satsaamme siihen aika hyvin, nytkin kutakuinkin sen 5 prosentin lisän. Tässä kannattaa huomioida ihan rehellisesti sanottuna, hyvin rehellisesti sanottuna, se — ja avaan teidän silmänne, jos ei joku ole sitä nähnyt — että nyt käy niin, että itse asiassa julkisen sektorin panostusosuus t&k-toimintaan ei avoimesti sanottuna lisäänny nyt. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että bruttokansantuotteen kasvu on niin huikean suuri, yli 5 prosenttia, että vaikka hallitus lisää 5 prosentilla suurin piirtein t&k-panostusta, niin sitten kuitenkaan valtion panostuksen osuus ei bruttokansantuotteesta kuitenkaan nouse. Mutta tämä ei ole mielestäni negatiivinen asia. Se on hyvä asia, että bkt kasvaa, ja hyvä asia on se, että on kyetty kuitenkin lisäämään tähän tapaan näitä voimavaroja.

Ongelma on ollut, miten varmistaa osaamispotentiaalin generoituminen uusiksi tuotteiksi ja yrityksiksi, työpaikoiksi Suomeen. Hallituskauden aikaan pantiin pystyyn Avera. Averan idea oli tulla siihen markkinarakoon, joka alkaa siitä, kun innovaatiot ovat vielä syntymäisillään eikä ole vielä yritysalustaa. Varhaisimman vaiheen rahoitusta oli ensin 11,5 miljoonaa, ja nyt on tehty ratkaisu, joka mahdollistaa sen, että Finnvera käyttää 38 miljoonaa euroa tai 38,5 miljoonaa, jomminkummin, tämän pääomituksen lisäämiseen ja sitä kautta yhden tämmöisen lackin, puutealueen, korjaamiseen ja parantamiseen. Oikea havainto, ongelma on tuossa, lääkkeet ovat äsken sanotussa maailmassa. Totta kai lähtökohdan pitäisi olla se, että markkinaehtoisesti on saatavissa pääomia sanottuun tarpeeseen, mutta niitä nyt ei yksinkertaisesti ole.

Mitä tulee vielä investointeihin muualta maailmalta Suomeen, sanon aivan viime sanoissani vaan sen, että tilanne ei ole mielestäni niin tyly kuin joskus julkisuudessa on kerrottu. Suorat sijoitukset Suomeen — minulla ei ole valitettavasti ihan uutta tilastoa, minä kerroin täällä muutama kuukausi sitten tämän tilaston, joka perustui syyskuuhun — olivat aavistuksen verran suuremmat tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana kuin Suomesta maailmalle. Mutta totta kai olisi toivottavaa, että se hieno yritysympäristö, minkä Suomi tarjoaa, kiinnostaisi vielä enemmän, että me vielä enemmän saisimme suuria sijoituksia Suomeen.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin myös ensin kiittää ministeri Pekkarista tänään hyvästä päätöksestä tämän merikaapelin suhteen.

Sitten täällä on kovasti kehuttu sitä, että valtionyhtiöt ovat tehneet kovaa tulosta. Haluaisin tässä kuitenkin muistuttaa, että jos tässä konjunktuurissa ei olisi tehty tulosta, niin silloin oltaisiin kyllä todellisia ripakinttuja.

Mitä tulee tähän energiakysymykseen, niin peräänkuulutan ministeriltä toimenpiteitä näitten kotimaisten energiamuotojen, kuten vesivoiman, lisäämiseksi, samoin jätteenpolton, siinä meillä on paljon lakiesteitä. Onko tulossa jotain jo, mitä saamme käsittelyyn, että näitä voitaisiin viedä eteenpäin?

Sitten tämä panostus bioenergiaan. Nyt uusiutuviin on kokonaista 300 000 euroa lisää edelliseen budjettiin verrattuna. En halua, että sitä kohdistetaan tuulienergiaan, vaan nimenomaan bioenergiaan ja niihin muihin kotimaisiin. Onko tarkoitus nyt siirtää panostusta niiden osalle?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olettehan te, ministeri, monella lailla hyvin terhakas toimija, mutta kahteen semmoiseen peruskovaan kysymykseen te ette ole kuitenkaan arvannut tai ehkä rohjennut puuttua.

Ensinnäkin Fortumin monopoli sähkömarkkinoilla: Ei, ette te ole lähtenyt viemään eteenpäin Purasjoen esitystä siitä, että Fortumin monopoli Suomessa pitää murtaa muodostamalla uusi valtionyhtiö, joka ottaa vesivoiman hallintaan. Ei se miksikään muutu, se sähkötilanne, jos ei tähän asiaan mennä kiinni. Vaikka kuinka paljon lappaisi sille Fortumille lisää energiaa käyttöön, niin ainahan se monopoli vaan vahvistuisi sitä kautta. Jos Suomessa olisi vain yksi bensanmyyjä, niin kyllä se bensa varmasti olisi vielä paljon kalliimpaa. Miksi te ette tähän ole puuttunut?

Ja miksi ei tule puuttumista niiden Fortumin johtajien hirmuisiin optioihin? Ne vaan jatkaa ja jatkaa. Miksi te ette puutu niihin?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä nuo kehut siirrän sinne varsinaiseen puheenvuoroon, nyt kiinnitän huomiota tähän Vtt:n toisen sukupolven biopolttoainelaitokseen, jossa on tarkoitus synteettistä polttoainetta tuottaa. Ymmärtääkseni tämä pienen tason, puolen megan, laitos on siellä rakenteilla. Kysymykseni kuuluu: Onko nyt varmistettu, että se suunniteltu 200 megawatin laitos pystytään nyt sitten hoitamaan heti perään, jos tämä ensimmäinen koelaitos osoittautuu toimivaksi idealtaan?

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Häkämies ja myös ministeri Pekkarinen kommentoivat kasvun ja kansainvälistymisen haastetta ja vaativuutta. Meillä on Avera uutena instrumenttina, joka nyt vastaa tavallaan tähän riskipääomakysymykseen. Mutta tiedustelisin, onko pohdittu tällaista uutta ratkaisua: Meillähän on Tekesin sisällä tutkimus- ja kehitysrahoitukseen sellainen lainainstrumentti, että jos merkittävä kehittämishanke ei toteudu, kyseistä lainaa voidaan tavallaan siirtää avustusluontoiseksi. Jos ajatellaan nyt todella tämän kansainvälistymiskynnyksen ylittämistä, jossa vaaditaan merkittäviä pääomapanostuksia, voidaanko ajatella, että tällä kansainvälistymisen alueella otettaisiin käyttöön saman tyyppinen rahoitusinstrumentti?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotitalousjätteessä on merkittävää energiapotentiaalia, ja siinä minulla on sama huoli kuin ed. Saarikankaalla, kun siitä saataisiin käytetyksi nämä muovijätteet ja tämäntyyppiset, mitkä voidaan hyödyntää energiaksi.

Mutta se iso paketti on kuitenkin semmoinen, mikä koskee biojätteitä. Tänä päivänä tehdään monia ihan virheinvestointeja, Ämmässuolla muun muassa, koska siellä tehdään nyt tämmöisiä niin kuin kompostijärjestelmiä, mutta ei tehdä tämmöisiä mädätyslaitoksia, joista saisi biokaasua. Sehän tarkoittaa sitä, että se kaasu lasketaan ulos, mahdollisesti tukipoltetaan vielä sieltä. Ja sehän on täysin älytöntä, se on virheinvestointia. Eikö tähän nyt pitäisi puuttua sillä tavalla, että ministeriön taholta puututaan ja sanotaan, että hei, tämmöisiä ei vaan tehdä, koska nyt tehdään kaksi kertaa: nyt tehdään ensinnäkin nuo laitokset, mutta sitten kohta tehdään tämmöisiä biokaasulaitoksia, missä otetaan tämä kaasu talteen ja poltetaan?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan samalla lailla aloitan ministerin kehumisella ja erityisesti tästä viimeisimmästä päätöksestä, mikä tuli ministeriöstä, että merikaapelia ei rakenneta, vaan tehdään muunlaisia ratkaisuja jatkossa.

Mutta tosiaan hallitus on ottanut energiapolitiikan tavoitteeksi öljyriippuvuuden vähentämisen ja omavaraisuuden lisäämisen ja uusiutuvien energialähteiden lisäämisen. Kiinteistöjä edelleen lämmitetään hyvin paljon öljyllä ja sähköllä suoraan. Tukea on myönnetty tässä menneinä ja kuluvina aikoina kattilanvaihdoksiin, jos vaihdetaan pellettikattilaan. Se ei ole sinänsä huono asia, koska silloin se on aluepolitiikkaa ja myöskin ilmastoa säästävää, mutta mikä sitten maalämpöpumppujen tilanne on? Miksi nämä eivät saa vastaavalla tavalla sitä tukea, jos vaihdetaan öljykattila maalämpöpumppuun? Ruotsihan on tässä maalämpöasiassa edelläkävijä. Suomessa tämän maalämmön käyttö on hyvin vähäistä. Miksi emme siihen satsaa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edelleen korostaa uusien yritysten tarvetta ja yrittäjyyskynnyksen madaltamista. Suomi on tässä mielessä vertailumaihin verrattuna häntäpäässä, elikkä meillä yrittäjyys ei kiinnosta nuoria, varsinkaan akateemisia, ja varmastikin jatkossakin tarvitaan entistä voimakkaampia toimia, joilla yrittäjäksi ryhtymistä edistetään ja helpotetaan. Se on kasvatuksellinen, mutta myöskin sosiaaliturvaan, riskiin jne. liittyvä kysymys. Itse koen, että tämä yrittäjyyden politiikkaohjelma on sinänsä hyvä järjestelmä, mutta ehkä vielä vahvemmin pitäisi sen vastuuministeriön mandaattia lisätä, jotta ne tarpeelliset toimet saataisiin nopeasti etenemään. Tässä viittaan siihen, että vaikka KTM:llä on oikeita ja hyviä näkemyksiä yrittäjyyden edellytysten parantamisesta, niin ehkä eräissä muissa ministeriöissä ei ole samanlaista myötämielisyyttä tai ainakaan tahtoa pistää niitä täytäntöön, ja jatkossa tarvitaan tässä vielä vahvempi rooli sille vastuuministeriölle.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ministeri Pekkarista EU:ssa tehdystä työstä. Siellä on saatu tärkeä direktiivi aikaiseksi, ja kaikki tietävät, että ministeri Pekkarinen oli hyvin ponteva näissä kysymyksissä.

Mutta kotimaassa meillä on selkeitä ongelmia elinkeinopolitiikassa. Meillä on vaikeuksia saada ammattiosaavaa työvoimaa tällä hetkellä. Sen lisäksi energian hinta on nousussa, saatavuus saattaa muodostua ongelmaksi, ja meille ei tehdä ulkomaisia investointeja. Tässä olemme eurooppalaisessa vertailussa aivan häntäpäässä. Tämän lisäksi myöskään kannustavuus työelämässä ei ole riittävää, yrittäjyyteen ei ole halukkuutta tässä maassa, ja sen nyt luulisi huolettavan KTM:ää. Meillä on tämä yrittäjyyshanke, meillä oli myös edellisen hallituksen aikaan yrittäjyyshanke, mutta esimerkiksi STM ei ollut kovinkaan valmis muuttamaan lainsäädäntöä, jotta yrittäjyys olisi kannustavampaa. Ministeri Pekkarinen, mitä aiotte tehdä näille ongelmille? Aiotteko muuttaa politiikkaa niin, että luovutaan tästä yrittäjyyshankkeesta ja muodostetaan elinkeinoministeriö? Minkälaista valmistelua teillä on siinä suhteessa, että muodostetaan elinkeinoministe-riö, joka todella tarttuu tehokkaasti näihin kaikkiin kotimaisiin ongelmiin?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn kiitoksiin tämänpäiväisestä merikaapelipäätöksestä. Me tuomme jo tällä hetkellä aivan liikaa sähköä Suomeen. Sinänsä venäläisten kannalta tämä oli hyvin nerokas idea. Jos tämä merikaapeli toteutettaisiin, niin venäläiset voisivat rahastaa halvan venäläisen ydinsähkön ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden välisen hintaeron. Lisäksi suurin osa tästä sähköstä vietäisiin todennäköisesti Ruotsiin eli Suomelle jäisi vain kustannuksia ja kantaverkon vahvistaminen.

Suuri kysymys on kuitenkin se, ministeri Pekkarinen, miten saamme Suomeen lisää sähköntuotantokapasiteettia. Mielestäni meidän sähköntuotantokapasiteettimme pitäisi olla sillä tasolla, että se kestää poikkeuksellisetkin olosuhteet. Väkisinkin palaa mieleen tämän vuoden tammikuun pakkaskausi.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on toiminut johdonmukaisesti energia-asioissa niin Euroopan unionissa kuin myöskin Venäjän suhteen ja myöskin kotimaassa, tämänpäiväinen päätös siitä yhtenä esimerkkinä. Miten, ministeri Pekkarinen, arvioitte sitä, kun Fortumin ympärillä on voimakas kuohunta ollut myöskin Purasjoen raporttiin nähden? Valtiollahan on toinenkin energiayhtiö, Vapo. Minkälaiset mahdollisuudet olisi Vapon aseman vahvistamiselle? Nythän me olemme tehneet syöttötariffia ja varmuusvarastointia ja veroetuja Vapon suuntaan ja turveteollisuuden suuntaan. Mitä mahdollisuuksia olisi edelleen lisätä muita tämän suuntaisia toimenpiteitä?

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskisuomalaisena kansanedustajana haluan kiittää hallituksen parasta ministeriä. (Välihuuto)

Sitten jatkoa. Työvoimaministeriön pääluokan yhteydessä me keskustelimme täällä aktiivitoimista ja passiivisista toimenpiteistä. Nyt kauppa- ja teollisuusministeriö on nimenomaan ministeriö, joka tekee näitä aktiivitoimenpiteitä, ja Suomessa on vertailukaupunkeja — ministeri Pekkarinen tietää hyvin sellaiset kuin Pori, Lahti, Jyväskylä — jotka ovat sisällölliseltä rakenteeltaan, työpaikkarakenteeltaan, hyvin paljon samanlaisia. Siellä on hyvin paljon samanlaisia ongelmia. Olisiko mahdollista kauppa- ja teollisuusministeriön ja työvoimaministeriön yhteistyönä — miksei muitakin ministeriöitä voisi olla mukana, ja jos tulee elinkeinoministeriö, niin aina vaan parempi — etsiä sellaisia ratkaisuja nimenomaan teidän sektoriltanne, kauppa- ja teollisuusministeri, joitten avulla päästäisiin pureutumaan siihen työttömyyden kovaan ytimeen, joka siellä on? Kyllä jotain uutta on keksittävä, vanhat lääkkeet (Puhemies koputtaa) ja työvoimaministeriön toimenpiteet eivät siellä pure.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen esitteli hallituksen tuulivoimasaavutuksia. Te varmaankin muistatte, kuinka paljon Suomen tuulivoiman kapasiteetti kasvoi viime vuonna. Muistatteko? Voin auttaa: 0 megawattia. Samaan aikaan tämä Portugalissa kasvoi yhden vuoden aikana yksin 500 megawattia eli yli viisi kertaa niin paljon kuin Suomessa on saatu rakennettua tuulivoimaa tähän päivään mennessä. Suomessa on tuulivoimaa hyödynnetty toiseksi vähiten koko läntisessä Euroopassa. Me olemme todella jääneet tässä jälkeen. Minkä takia olemme jääneet? Käyttämämme ohjauskeinot eivät tue uusiutuvien energiamuotojen käyttöä riittävästi. Valtaosassa Euroopan unionin maita on käytössä syöttötariffit. Minkä takia Suomessa syöttötariffit on rajattu ainoastaan turpeelle eikä ollenkaan uusiutuville energialähteille? Te puhutte uusiutuvien energianlähteiden puolesta. Minkä takia se ei näy syöttötariffipäätöksessä?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselta: Oletteko luopunut ajatuksesta Vuotoksen altaasta ja Kemijoen soiden täyttämisestä vedellä?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeri teki oikean ratkaisun tämän merikaapelin suhteen, mutta varsinaissuomalaisena kansanedustajana en voi lausua yhtä paljon kiitoksia kuin edustajakollega Vielma ministeri Pekkariselle.

Nimittäin tuntuu siltä, että ministeri Pekkarinen ei ole ollut kovinkaan ponteva Salon sokeritehtaan muuttamiseksi bioetanolilaitokseksi. Tämä on se ongelma meillä Varsinais-Suomessa, samaten kuin se alkaa olla pian ongelma koko Suomessa, että tuotanto keskittyy. Nimittäin kun Koskenkorvalle nyt rakennetaan etanolitehdas, laajennetaan tuotanto kaksinkertaiseksi nykyisestä, niin se tuotanto saattaa liikaa keskittyä sinne ministeri Pekkarisen lähikotikunnille.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielellään yhtyy tosiaan näihin kiitoksiin ministeri Pekkarisen toiminnasta, monta hyvää asiaa on saatu aikaiseksi.

Nyt on lehdissä viime päivinä ollut uutisia, että Fortum investoi uuteen energiantuotantolaitokseen, mutta raaka-aineena on kevyt polttoöljy. Tämä toki lisää energian tuotantoa, jos näin on, mutta onko tämä kevyt polttoöljy sitten oikea raaka-aineratkaisu?

Yrittäjät, nimenomaan teknologiateollisuuden alihankkijayrittäjät, ovat jatkuvasti toistaneet esityksensä, että poisto-oikeuksia pitäisi nopeuttaa, kun on kalliita laiteinvestointeja, joita ei uskalleta tehdä, ja tämä on yksi syy, minkä takia investoidaan muualle. Onko tämän suhteen odotettavissa mitään korjauksia?

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuulivoiman osalta täytyy, ed. Tynkkynen, todeta se, että mitään muuta tuotantomuotoahan ei tueta niin voimakkaasti valtion toimesta kuin tuulivoimaa. Tukiprosentti on noin 40. Siinä pitää edetä hallitusti ja hillitysti.

Minä myöskin yhdyn niihin kiitoksiin, mitä tässä on tullut ministeri Pekkarisen osalta, lukuun ottamatta sitä, mitä ed. Vielma sanoi. Totta on se, että ministeri on hallinnut ja hallitsee tämän hallinnonalan, myöskin energiapolitiikan, varsin hyvin. Merikaapeliratkaisu oli oikea, se oli täysin oikea. Minusta on pikkuisen kyseenalaista ollut se, että erittäin arvovaltaisetkin henkilöt ovat olleet lobbaamassa tämän merikaapelin puolesta — olen itse joutunut tämän kohteeksi omalta vaatimattomalta osaltani. Ei siinä ole ajateltu nyt kyllä välttämättä Suomen etua.

Energiapolitiikasta vielä, (Puhemies koputtaa) omavaraisuusasteen nostamisesta ja huoltovarmuuden turvaamisesta: (Puhemies koputtaa) Mitä, ministeri Pekkarinen, sen lisäksi teette, mitä selonteossa on sanottu, ja mitä toimenpiteitä se selonteko nyt pitkässä juoksussa edellyttää meiltä?

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarisen kausi on ollut yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta erinomainen. Mielestäni Suomen tulee panostaa bioenergian ohella erityisesti ympäristöosaamiseen, ympäristöteknologian kehittämiseen, jossa meillä on jo merkittävää osaamista esimerkiksi saastuneiden maaperien ja saastuneiden vesistöjen käsittelyssä ja jätevesien käsittelyssä. Haluaisin tiedustella: Onko meillä odotettavissa mitään uusia myönteisiä ratkaisuja jätteenpolttolaitosten osalta?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitän hieman erilaisen kysymyksen ministerille. Kalliit, arvokkaat kiinteistöt menevät kovalla hinnalla ulkomaisille omistajille ympäri maata. Onko tämä oikein? Onko tässä mitään tehtävissä, vai tarvitseeko mitään tehdäkään? Ymmärrän, että tässä pelaa markkinatalouslaki.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Turha on enää ministeri Pekkarista sen enemmän kiitellä, kun kokoomus on siihen tänä päivänä tämän ministeriön kohdalla erittäin hyvin aktivoitunut. Kiitoksia siitä, ja todella ministeri Pekkarisen suuri arvostus tulee hyvin tehdystä työstä.

Yksi kommentti siitä, kun nyt on puhuttu vesivoiman rakentamisesta, tarkoitan Vuotosta, joka pitäisi ehdottomasti rakentaa. Ei ole järkeä täysin puhdasta vesivoimaa, sähkövoimaa, seisottaa siellä, kun siihen kaikki valmiudet ovat olemassa ja valtio itse ei investoi, yksityiset investoisivat. Sen tiedän, mikä on ed. Tiusasen mielipide, mutta siltikin järkevä teko on aina järkevä.

Mutta yksi tulevaisuuden visio. Kun hallitusohjelmia nyt kirjoitetaan, niin kysyisin ministeri Pekkariselta: Mikä on teidän kantanne jätteenpolton, puun ja turpeen lisäkäytön suhteen, mikä on teidän visionne näistä seuraavaa hallitusohjelmaa ajatellen, miten näitä tulisi edistää? Ja mikä on teidän kantanne hajautetun energiantuotannon kannalta, miten sitä tulisi edistää?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen myöskin huolissani tästä jätteenpolton tilanteesta. Siellä hankkeet ovat pahasti valituksissa jumittuneet, ja on jotenkin yllättävää se, että kun on tämmöisistä ympäristöystävällisistä hankkeista kyse, joilla saataisiin edullista energiaa, niin ne viivästyvät vuosikausia. Onko sen eteen jotain mahdollista tehdä?

Toisena asiana ottaisin esille tämän työvoimapulan ja siihen liittyvän kysymyksen huippuosaajista, myöskin huippuopiskelijoista ja niistä opiskelijoista, joilla olisi annettavaa nimenomaan näille meidän tärkeimmille kehitysalueillemme, eli kysymys on siitä, että innovaatioitten takana ovat ihmiset. Sen takia luulisi, että myös kauppa- ja teollisuusministeriön intresseissä olisi se, että näitä hyviä opiskelijoita, hyviä tutkijoita ja hyviä tuotekehitystekijöitä saataisiin tänne Suomeen houkuteltua.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä metsän vuotuinen kasvu nousee nyt noin 100 miljoonaan kuutioon vuodessa, ja sitten meillä on tällä erää käytössä vain noin 1,2 prosenttia käyttökelpoisista soista turvetuotantoa ajatellen. Ajattelin ministeriltä kysyä, mitkä ovat kotimaisen energiankäytön kasvun rajat ottaen huomioon sen, että tuulivoima on kallista ja toisaalta tuo Vuotos saattaa ottaa oman aikansa. Ydinvoimaa varmasti tullaan rakentamaan lisää. Miten näette tämän potentiaalin nyt näissä energialähteissä: metsäenergiassa, turpeessa? (Puhemies koputtaa)

Toisaalta voin todeta lopuksi, että harvoin noin hymyilevää ministeriä on nähnyt tuolla aitiossa. Näihin kiitoksiin on hyvä yhtyä. Energiapolitiikka on tullut agendalle ja on varmasti myöskin ensi vaalikaudella yhtä aktiivista kuin tällä vaalikaudella. Kiitos ministerille siitä!

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkariselle esitettyihin kiitoksiin on todella hyvä yhtyä, kun on niin läheltä rajaa. Siinä vaalipiiri tosiaan erottaa Vaasan vaalipiirin ja Keski-Suomen.

Vuoden 2005 kesäkuussa julkaistussa Aminoffin perheyritystyöryhmän raportissa todetaan, että perheyritykset ovat usein kasvukykyisiä, -haluisia ja -hakuisia, kun niille annetaan mahdollisuus jatkaa toimintaa Suomessa. Lisäksi tuossa raportissa korostetaan, että turvattaessa kannattavan yritystoiminnan jatkuvuus turvataan myös työllistämismahdollisuudet. Samoin tuossa julkaistussa Aminoffin perheyritystyöryhmän raportissa esitetään perintö- ja lahjaverotuksen kehittämistä ja uudistamista: asiassa eteneminen tukee varmimmin investointien ja työpaikkojen synnyttämistä Suomeen ja pitämistä Suomessa. Minulla on semmoinen käsitys, että kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut tätä työryhmän esitystä. Tietysti tämä on valtiovarainministerin asia, mutta kysyisin ministeri Pekkariselta: Onko kauppa- ja teollisuusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä ollut yhteyksiä ja neuvonpitoa tästä erittäin tärkeästä veron uudistamisesta?

Tatja Karvonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoteen 2005 mennessä Suomessa piti kierrättää 70 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä, mutta kierrätysaste oli alle 40. Materiaalihyödykekäytön lisäksi tarvitaan jätteen energiakäyttöä, jotta jäte saadaan pois kaatopaikalta. Voidaan todeta, että Suomessa ei ole vielä onnistuttu jätteen energiakäytön edistämisessä. Onnistuneella energiapolitiikalla oltaisiin nyt tilanteessa, jossa noin miljoona tonnia pääasiassa puuperäisestä jätteestä eli pakkauspaperista ja kartongista ohjautuisi energiantuotantoon. Ministeriltä kysyn: Mitä te aiotte tehdä sille, että kaatopaikalle menisi yhä vähemmän näitä jätteitä ja polttoon menisi enemmän?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on laaja maa, ja jotta sen luonnonvarat eri kulmilta saataisiin jalostettua ja kuljetettua markkinoille, tarvitaan kuljetustukeen myös jatkoa. Tuolla raja-alueella olemme huomanneet sen, että Ruotsin puolella kuljetustuki on huomattavasti korkeampi. Tähän pitäisi tulevaisuudessa panostaa.

Toiseksi, kaivostoiminnassa on valtavat mahdollisuudet Suomessa. Onko kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, että osaavaa työvoimaa myöskin jatkossa tällä alalla olisi?

Kolmanneksi, matkailu on erittäin nopeasti kasvava ja koko Suomelle uusia mahdollisuuksia tarjoava elinkeinoala. Onko KTM:ssä kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, että yhteistoiminta eri ministeriöitten, erityisesti liikenneministeriön, on äärettömän tärkeää, koska sekä kaivostoiminnan osalta että matkailun osalta toisaalta hyödykkeiden kuljettaminen ja toisaalta ihmisten kuljettaminen on tärkeää ja silloin tarvitaan toimivia liikenneyhteyksiä tässä maassa?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omavaraisuustavoitteet energiapolitiikassa ja uusiutuvan energian osuuden kasvu ovat hyviä tavoitteita, mutta voi olla, että ne karkaavat kauas, mikäli kokonaisenergian kulutus jatkaa sillä kasvu-uralla, millä se on nyt. Suomessa on totuttu siihen, että meillä on halpa energia, ja se on ollut yhdenlainen kilpailuvaltti meidän teollisuudellemme, mutta nyt hiljan julkaistussa globalisaatioraportissa pohditaan siihen tyyliin, että tämä halvan energian aika on ohi ja teollisuus joutuu sopeutumaan korkeampaan sähkön hintaan. Euro on sinällään hyvä konsultti, mutta onko kauppa- ja teollisuusministeriössä mietitty joitain erityisohjelmia tai keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi meidän jalostavassa teollisuudessamme, jotta energian kokonaiskulutus pystytään pitämään semmoisella tasolla, että omavaraisuus ja uusiutuvan energian nostotavoitteet voidaan samalla saavuttaa?

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on energia-asioissa ollut erittäin aktiivinen ja saanut siellä todella paljon aikaan. Viimeksi kun tehtiin ydinvoimapäätös, siinä yhteydessä tuli myöskin ponsi, niin sanottu risupaketti, ja sen risupaketin toteutuminen kuitenkaan ei ole edennyt juuri niin kuin eduskunta olisi sitä halunnut. Kysynkin, mikä siinä lupajärjestelmässä tällä hetkellä nyt mättää. Meillä on hankkeita, meillä on monia, monia hankkeita vireillä, mutta rakennuslupa toisensa jälkeen kaatuu. Miksi Suomessa ei saada ja voida myöntää lupia, vaikka Ruotsissa tämä homma on mennyt huimasti eteenpäin ja Suomesta jopa viedään Ruotsiin poltettavaksi jätteitä?

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voisitteko, ministeri Pekkarinen, vääntää rautalangasta tälle seurakunnalle ja vähän laajemminkin kansalle siitä, miksi Fortumin optioita, joka järjestelmä on ministeri Mönkäreen aikana tehty, ei voitu purkaa ja miksi ei päästy kohtuullistamiseen? Täällä, sekä salissa että muualla tässä talossa ja eri puolilla, ne kansanedustajat, jotka ovat olleet hallituspuolueissa silloin, kun näistä on päätetty, pitävät esillä näitä, myös ympäri maata, ja haluaisin vielä kertaalleen saada selvityksen, miksi näitä ei voitu purkaa, niin että se tulisi kaikille selväksi. Ministeri Pekkarinen joutuu aika kohtuuttomaan tilanteeseen tässä, kun kansanedustajatkin väittävät, että nämä olisi voitu purkaa.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkaisin tällä energialinjalla. Ministeri on teettänyt tässä ihan lähiaikoina kaksikin selvitystä energia-aiheesta, ensiksi tämän niin kutsutun Karan selvityksen ja nyt tämän paljon julkisuutta saaneen Purasjoen selvityksen, joissa, varsinkin tässä jälkimmäisessä, on monia lennokkaita ehdotuksia ja asioita, joihin muun muassa ed. Tennilä viittasi. Tänään sitten oli tämä merkittävä merikaapelipäätös.

Kysyisinkin ministeriltä, koska on ihan selvä, että energiasta, sähköstä, on tulossa merkittävä vaalikysymys — se on sitä kansainvälisesti ja Eurooppa-tasolla — siitä, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt, että hallitus toisi eduskunnalle tammi—helmikuussa pääministerin ilmoituksena sen, mitä näistä yksittäisistä ehdotuksista te kannatatte, että ei oteta sieltä täältä, vaan olisi kokonaisvaltainen linja siitä, mitä esimerkiksi Purasjoen esityksiä te olette valmiita kannattamaan ja millä tavoin. Oletteko valmiita tällaiseen pääministerin ilmoitukseen, kokonaisvaltaiseen energiakeskusteluun täällä eduskunnassa?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministerikin sanoi, t&k-panostusta lisätään 5 prosenttia, ja euromääräisestikin se tässä suhdanteessa nousee ihan jonkin verran. Kysymys onkin siitä, kuinka paljon tästä t&k-panostuksesta kohdistuu varsinaiseen perustutkimukseen eli siihen kivijalkaan, josta sitten ne uudet tuoteinnovaatiot syntyvät. Opetusministeriön kautta lisärahaa ei ole tulossa perustutkimukseen. Kysynkin ministeriltä: Kannattaisiko ministerin mielestä tekniset yliopistot tai ainakin niiden tutkimusasiat siirtää takaisin KTM:n vastuulle?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä haluan lausua hyvin selvästi: En ole koskaan ennen tavannut näin erinomaista eduskuntaa kuin tämä on. (Naurua) Olen paljon puhunut, mutta en koskaan näin hyvälle eduskunnalle. Ehkä se johtuu osin siitä, että en ole millekään muulle eduskunnalle koskaan puhunut, missään muussa maassa.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, näihin muutamiin kysymyksiin, yritän mennä tämmöistä revolverivauhtia näitä läpi.

Ensinnäkin perustutkimus, ed. Matikainen-Kallström: Akatemialle tässä viimeisessä ratkaisussa, yksin siinä, tuli 20 miljoonaa euroa lisää. Akatemian rahat ymmärtääkseni menevät noin sataprosenttisesti perustutkimukseen, jos ei nyt ihan, niin ainakin melkein, aivan ylivoimaiselta valtaosaltaan Akatemian rahat menevät perustutkimukseen. (Välihuuto) — No, totta kai hallintoon, ilman muuta, ja ehkä jonkun verran menee soveltavaan, mutta kyllä se lähes kaikki on täällä perustutkimuksen puolella. Kaiken lisäksi raja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välissä, me kaikki tiedämme, on hyvin häilyvä.

Ed. Häkämiehelle ja ed. Sasille oikeastaan määrittelisin näin: Minusta jatkossa on aivan välttämätöntä siirtyä entistä enemmässä määrin tällaisesta työvoimantarjontatyönteisestä politiikasta kysyntävetoisemman politiikan suuntaan. Sen ytimen jos määrittelee, niin ehkä se on suurin piirtein tässä.

Täällä tuli ed. Häkämieheltä aikaisemmin konkreetti kysymys näistä osinkovähennyksistä, lähinnä tästä Lontoon-mallista. Tämä hallitus ei tällaisia ratkaisuja tee. Jos tässä nyt uskaltaa jotain jatkosta sanoa, minusta ei ole hassumpi asia se, jos palautettaisiin se aikanaan käytössä ollut osinkotulovähennys jonkunmoisena. Sehän oli meillä erityyppisen hallituksen hyväksymä asia joskus aikaisemmin, mutta nyt sitä viime aikoina ei enää ole ollut.

Mitä tulee vielä tähän yrittäjyydessä onnistumiseen, ed. Sasille sanoisin lyhyesti, että ei kyllä kovin paljon parempaa minun mielestäni voi olettaa, kun 20 000 uutta yritystä on tullut. Siinä on monia eri syitä.

Mitä tulee elinkeinoministeriöön, niin KTM:n tekemä valmistelu seuraavaa vaalikautta ajatellen lähtee siitä tavoitteesta, että tarvittaisiin tällainen elinkeinoministeriö. Siihen on monta syytä, miksi tähän mentäisiin.

Mitä tulee taas sitten siihen, josko hallitus antaisi tällaisen ilmoituksen. Minulla ei ole valtuutta siihen, mutta jos minulta hallituksen sisällä kysyttäisiin, olisiko hyvä antaa tällainen ilmoitus, niin varmasti sanoisin, että kyllä vaan. Minä toivon, että niin voitaisiin menetellä, mutta en kuitenkaan pitäisi hyvänä sitä, että se rajattaisiin johonkin Purasjoen sinänsä ihan hyvään esitykseen. Paljon laajemmalla perspektiivillä toivoisin sellaista keskustelua, mikäli sellaista käytäisiin.

Mitä tulee Fortumiin, ed. Tennilä, te jaatte hivenen vääränlaista todistusta, kun te puhutte Fortumin monopolista. Se on tuotannossa parikymmentä prosenttia, ja se on markkinoilla, kaupassa, vain pikkasen enemmän. Mutta, aivan oikein, ei se ole Suomessa sen enempää. Tämä kannattaa nyt muistaa. Eikä se, mikä Suomessa on tilanne, määrää sitä sähkön hintaa. Sen määrää yhteispohjoismainen sähkömarkkina, (Ed. Tennilä: Niillä on ratkaiseva ero!) pörssi on nimenomaan tuolla kaukana Norjassa, ja pulma on se, että todellisia toimijoita, jotka menevät sinne, määrittelevät siellä tukkusähkön hinnan, on liian vähän. Siitä syystä minä olen innostanut erilaisia toimijoita menemään mukaan pörssiin (Ed. Tennilä: Ei se mitään ratkaise!) ja vaikuttamaan sitä kautta sieltä siihen, että siellä tulisi entistä enemmän toimijoita tähän hinnanmäärittelyyn.

Mitä tulee vielä optioihin, ed. Tennilä, te sen tiedätte, ja otan sen esille myöskin ed. Lindqvistin puheenvuoron johdosta vielä kertaalleen: Jo kauan sitten tämä selvitettiin, että valitettavasti Suomen säädösten mukaan ei voida jälkikäteen leikata. Eduskunta käsitteli tätä asiaa viime syksynä, ja mikä oli lopputulos, sen kaikki tiedämme. Ylivoimainen enemmistö oli sitä mieltä, kaikki hallituspuolueet ja kokoomus ihan hienosti, johdonmukaisesti, vastuullisesti totesivat, että tätä ei ole mahdollista jälkikäteen leikata. (Ed. Tennilä: On se mahdollista!) — No, ed. Tennilälle se on mahdollista, mutta meille tavallisille kuolevaisille se ei nyt vaan ole mahdollista. — Mitä tulee vapaaehtoiseen toimeen, sitäkin yritettiin ja tosissaan, mutta se ei nyt onnistunut, ja siitä poikki. Valitettavasti näin.

Mitä tulee vielä erilaisiin energiavaihtoehtoihin, niin kyllä Suomi todellakin tarvitsee, ja ei vain Suomi vaan Pohjola, lisää, ennen kaikkea sähköä lisää. Näin se vaan on. Tämä energiatehokkuustavoite 20 prosenttia on kova tavoite, se on EU-tavoite, se on Suomen johdolla päätelmiin kirjattu tavoite, ja me pyrimme tekemään voitavamme, että näin kävisi. Se on kova tavoite, mutta siitä huolimatta tarvitaan kuitenkin lisää sähköä ja muutakin energiaa. Kaikkien vaihtoehtojen pitää olla mielestäni ilman muuta auki. Viimeistään päästökauppajärjestelmä oli se tekijä, joka äsken kerrotun sanomisen tekee mielestäni välttämättömäksi.

Ed. Häkämies kysyi, mitä hallitus erityisesti edistää. Hallituksen omissa toimissa konkreettisten, aineellisten, edistämistoimien mahdollisuudet liittyvät lähinnä kotimaisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Hallitus omilla resursointitoimilla ei sen sijaan edistä esimerkiksi sähkön tuontia tai ydinvoiman rakentamista. Ne eivät kuulu sen hallituksen tukipolitiikan piiriin, mikä hallituksen käsissä näiltä osin on.

Jäteasia tuli muutamassa puheenvuorossa esille. 2 miljoonaa tonnia menee tällä hetkellä erilaisiin jätteenkäsittelykeskuksiin sellaista tavaraa, joka eräiden arvioiden mukaan voitaisiin eri lailla käyttää — en sano polttaa, vaan eri lailla käyttää — energiatuotantotarpeisiin. Valitettavasti tämä hallitus — en käy syihin syviin enkä käy osoittelemaan ketään nyt enempää — ei nyt kerkiä tässä tehdä riittävästi. Minä toivon, että seuraavan hallituksen rakentajat, keitä hyö lienevätkään, tässä myöskin ohjelmaan kirjoittaisivat niin yksiselitteiset ohjeet, ettei jää epäselväksi tulevan hallituksen sisällä, mikä on yhteinen tahtotila sen suhteen, mitä pitää tehdä. Jäte on merkittävä potentiaali, myös vesivoima sitä on, mutta siitäkään tämän vaalikauden aikana ei sen enempää tule.

Vielä otan, jos puhemies sallii, yhden ainoan asian monen kysymyksen osalta, ja se liittyy tähän, mikä on ensimmäisen sukupolven, mikä on toisen sukupolven liikennepolttoainetta. Kerta toisensa jälkeen kuulen merkittävien tahojen sanovan, että voi voi, tämä on niin vanhanaikaista, tämä ensimmäinen sukupolvi, jnp. Vielä kertaalleen: Kun dieselpolttoainetta tullaan Suomessa rakentamaan tämän lakiesityksen, joka täällä on, tarpeisiin ja vähän muihinkin tarpeisiin, se on toisen sukupolven teknologiaa, mitä siinä käytetään. Se on maailman edistyksellisintä teknologiaa. Suomessa tässä mielessä ollaan maailman ehdottomassa huipussa. Kun amerikkalaiset tulivat tänne Suomeen pitämään kokousta meidän kanssamme, he halusivat ennen kokouksen alkua tutustua niihin tiedemiehiin ja tutkijoihin ja tekijöihin, jotka tämän Suomessa ovat tehneet.

Mitä tulee taas tähän etanoliin ja bensaan sekoitettavaan, niin valitettavasti tilanne siinä on se, että tämä toisen sukupolven teknologia ei ole vielä käytettävissä, ja tähän liittyy ed. Pulliaisen kysymys. Ajatus on, että sen koehankkeen jälkeen päästäisiin siihen, että viimeistään vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana saataisiin sitten tämmöinen merkittävämpi, suuren kokoluokan hanke pystyyn. Nyt se on puolen megan laitos, minkä me panimme pystyyn joitakin aikoja sitten Otaniemessä. Elikkä meillä ei ole teknologiaa vielä olemassa, tätä toisen sukupolven teknologiaa, tässä. Minä uskallan näin sanoa, kun olen tässä asiassa seurustellut Suomen ja maailman parhaitten tiedemiesten kanssa ja asetin professori Rintalan johdolla tämmöisen työryhmän aikoja sitten vielä selvittämään, mihin kohtaan ne rajalliset resurssit, mitä meillä on käytettävissä, kannattaa allokoida, jotta tämä pullonkaula ratkeaisi mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Olen varma, että myöskin tämän etanolin toisen sukupolven valmistuksen suhteen Suomi on maailmassa kärjessä silloin, kun teknologiset edellytykset siihen tulevat. Hallituksen ja eduskunnan myötävaikutuksella on myöskin rahaa saatu nyt näyttävästi lisää tähän tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Jätin moneen kysymykseen vastaamatta, en ennättänyt, vaikka yritin olla nopea, vastata. Pahoittelen; ehkä myö-hemmin illalla voin eräisiin kysymyksiin vielä vastata.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Käytän tilaisuutta hyväkseni kehuakseni, niin kuin kaikki muutkin, ministeri Pekkarista tästä vaalikaudesta ja hänen ministerikaudestaan. Hän on hoitanut asiat erinomaisen hyvin. Jos ajattelen ihan rehellisesti, niin kuin ajattelen, ja kun täällä nyt olen kohta parikymmentä vuotta ollut yhteen syssyyn ja täällä salissakin viihtynyt ehkä enemmän kuin kukaan toinen tänä aikana, niin tästä tarjonnasta, mikä täällä on ollut, kukaan ei olisi paremmin näissä olosuhteissa selvinnyt. Se on reilu tunnustus ja ansaittu tunnustus, ja nämä asiat näin ovat.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri varmasti palaa kohta tänne takaisin, niin minä lähden liikkeelle toisessa järjestyksessä esityksessäni, niin että ministeri kuulee sen ongelma-alueen.

Ensinnäkin siitä mikä koskee tätä merikaapeliratkaisua, osaltanikin totean, että se oli todella suuren luokan ratkaisu. Siinä ratkaistiin myönteisellä tavalla kansalliset mahdollisuudet, ja me olisimme olleet sellaisessa niin sanotussa suossa, jos siihen olisi myönteinen ratkaisu tullut, että meidän omat kansalliset edistykselliset hankkeemme ja energia- ja sähkötaloutemme hallinta olisivat karanneet huitsin kuikkaan.

Siitä, mikä koskee näitä windfall-voittojen leikkauksia, minä vaan totean sen, että niihin täytyy löytyä ratkaisu, koska siinä vaan on sillä tavalla, että kun meillä ei ole oikeastaan sähkömarkkinoita ja päästökauppa jatkuu, me olemme tilanteessa, jossa on pelättävissä, että taas uudestaan käy näin. Elikkä siis toisin sanoen sitä tilannetta varten meidän täytyy pystyä ratkaisemaan tämä asia, ja se on perustavaa laatua oleva asia.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri saapui taas paikalle, kiinnitän huomiota tähän yhteen suureen mahdollisuuteen, mikä meillä on tämän bioenergian suhteen, ja se mahdollisuus on se, että käytetäänkin havupuissa ja myöskin lehtipuissa, niitten rungoissa, olevat sokerit hyväksi elikkä uutetaan niistä sokerit pois — jokainen tietää, että sokerista saa viinaa. Se on aivan uusi mahdollisuus, elikkä vielä tehokkaammin käytetään se biomateriaali hyväksi kuin tähän mennessä on käytetty. Elikkä tässä, niin kuin arvoisa ministeri on lukemattomia kertoja viime viikkoina todennut, nämä toisen sukupolven ja, sanotaanko, kolmannen sukupolven mahdollisuudet ovat itse asiassa vielä suuremmat. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että me emme tuhlaa näitä mahdollisuuksia jätevesinä vesistöihin jnp. Me siis kaiken käytämme hyväksi.

Sitten, arvoisa puhemies, tuon ministerinkin tietoisuuteen, että eilispäivänä valmistui tohtori Ari Lampisen selvitys siitä, mikä meillä on tilanne tällä hetkellä biokaasupuolella, ja se on aika hurja, ja se ilmeisesti pitää myöskin paikkansa. Yritän sanoa lyhyesti: Siis nykyisin voimassa olevien säädösten mukaisesti on niin, että maatilamittakaavaisesti voit ryhtyä rakentamaan lämpölaitosta ja saat siihen tukia, mutta jospa siihen lämpölaitokseen laitatkin sähköntuotannon mukaan, niin et saa minkäänlaista tukea. Siinä, että tuotetaan sekä sähköä että lämpöä, hyötysuhde on 90 prosenttia, ja tässä toisessa, mitä nyt tuetaan, alle 40 prosenttia. Minä olen, arvoisa puhemies, sanonut tämän tänä päivänä, kun oli tilaisuus, pääministerillekin: ryhtykää nyt oitis selvittämään tämä asia ja korjatkaa tämä jo. Elikkä tämä on aivan välttämätöntä. Ei näin voi kerta kaikkiaan olla. Tämä on ihan uskomaton juttu, ja toivottavasti tämä ei ole niin julkinen puhe, että tämä menisi maailman medioihin, koska tämä on häpeä meille, jos tämä tulee keskusteluun.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! "Mikään puu ei kasva taivaaseen saakka", on eräs sananlasku. Tämä tuli mieleen, kun kuuntelin tuota ministerin Pekkarisen ylistyslaulua, joka täällä salissa on vahvana tänään kuulunut. (Ed. S. Lahtela: Ja sitä jatketaan!) — Olkaa hyvä vaan. — Mutta täytyy kai se toinenkin näkökulma tähän tuoda eli se, että ei se kansa nyt noin kauheasti Pekkarista rakasta, niin kuin te siellä oikealla rakastatte, sillä ei tämä sähköpolitiikka Suomessa ole lainkaan onnistunutta. Tämä on varmasti kansalaismielipide, mutta tietenkin monenlaisia viestejähän kansanedustajat saavat. Tämä on sen arkikansan näkemys, jota minä täällä edustan. Nämä sähköllä tehdyt ylivoitot ja myös hirmuiset optiot eivät kansaa kyllä saa hurraamaan, mutta tietenkin siinä maksukyvyssäkin on eroa, jos ovat kansa ja kansanedustajat vertailussa.

Tietenkään ei ole ministeri Pekkarisen toimien seurausta se, miten tähän on tultu, ja se on tietenkin se kova kysymys. Meillä oli säädellyt sähkömarkkinat, ja sitten tämä säätely 1990-luvulla purettiin ja siirryttiin tähän uusliberalistisen mallin mukaiseen pörssikauppaan. Ongelma on juuri se, että se pörssi, pohjoismainen sähköpörssi, ei toimi oikealla tavalla. Ei se ole mikään todellinen pörssi, jossa oikeasti olisi riittävästi tarjontaa ja jossa oikeasti se hinta muodostuisi. Siellä on se tilanne, että kolme isoa pystyvät säätelemään sitä hinnanmuodostusta: Fortum, Vattenfall ja norjalainen valtionyhtiö.

Tämä on se kysymysten kysymys, että jos tämä näin jatkuu, niin tilanne ei koskaan tulekaan muuttumaan miksikään. Mitä enemmän sille Fortumille annetaan lisää sähköä erilaisten rakennushankkeitten kautta käyttöön, niin sitä vahvemmaksihan se monopolitilanne vaan syntyy.

Purasjoen esitys siis on se, että pitää purkaa tämä tilanne, pitää lisätä kilpailua. Vasemmisto voisi tietenkin lähteä toisestakin lähtökohdasta: palataan sääntelyyn, koska sähkö kyllä perustellusti olisi asia, joka pitää nähdä perushyödykkeenä, vaikkapa samalla lailla kuin vesi. Nyt sillä tehdään voittoa ja rajua voittoa, sillä pelataan, eli tässä ovat isot ratkaisut tarpeen.

Ja siitä arvostelen ministeri Pekkarista, että hänellä ei selvästi ole kanttia lähteä viemään tätä Purasjoen esitystä, joka on hänen perusesityksensä: että jotakin tolkkua tulee sähköhommaan, pitää ensin tämä nykyinen tilanne purkaa ja sitten rakentaa mahdollisesti lisää. Hänellä on esityksiä tästä rakentamisesta, mutta kyllä se perusesitys on tähän sähköpörssin tilanteeseen puuttuminen, sillä ilman tähän puuttumista mikään ei muutu miksikään. Sähkön hinta nousee, sillä tehdään ylivoittoja, ja kun nyt ovat nämä optiot sitten vielä olemassa, ne ovat näitten firmojen pörssikursseihin sidottuja, niin nämähän rahastavat kylmän rauhallisesti, nämä muutamat kymmenet ja sadat sähköjohtajat, suunnattomia rahoja. Näinhän se tilanne nyt tosiasiassa on.

Fortumin asiat liippaavat Lappiakin ja myös Vuotosta. Fortumhan on Kemijoki Oy:n pääomistaja, saa 63,7 prosenttia Kemijoen voimaloiden tuottamasta sähköstä. Se hinta, jolla Fortum sen sähkön saa, on nyt 0,8 senttiä kilowattitunti. Kun sitä kierrätetään pörssin kautta, se hinta on moninkertainen, ja näin ne voitot syntyvät. Mitä se siis hyödyttäisi, jos ajatellaan tätä hintapuolta, että Fortum saisi tehdä vielä Vuotoksen altaankin? Se tekisi vaan lisää rahaa itselleen ja johtajille. Ei se siitä miksikään kummenisi. Sähkön hinta ei tätä kautta koskaan tule alenemaan, jos tähän perustilanteeseen ei puututa.

Eli meidän esityksemme on siis tämä mikä Purasjoellakin, että perustetaan se valtionyhtiö kilpailua lisäämään, siirretään sille sähköntuotannon osalta vesivoimalat, jotka valtion rahoilla tähän maahan on tosiasiassa myös rakennettu aikoinaan. Ei se ole näitten pelureitten tuottamaa, mikä siinä nyt toimii.

Mitä Vuotokseen vielä tulee, niin Vuotoshan kaatui ympäristövaikutuksiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Se oli oikeuden päätös. Kyllä minusta olisi aika erikoista ajattelua ja onkin, jos joku sanoo, että kun tuomio oli väärä, muutetaan lakia. Ei kai se millään elämänalalla näin voi olla. Erikoisessa tilanteessa ollaan, jos tämmöinen Lapuan laki tulee voimaan, että kun ei päätös miellytä, niin me teemme, mitä tahdomme.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Puhemies! Ihan lyhyesti. Kun jonkun verran jouduin opiskelemaan minäkin taloustieteitä yliopistoaikana, minulle kyllä opetettiin, että oligopoli on sellainen, että jos siinä on tällä hetkellä vaikkapa kolme ja jos niistä kolmesta lähtee yksi pois ja jäljelle jää kaksi, niin se on paljon pahempi oligopolistinen tilanne. Purasjoen esitystä näiltä osin, mikä ottaisi yhdeltä toimijalta veden pois, mutta jättäisi kahdelle muulle sen, en kannata, en kannata. Se on eri asia, kannattaako millä tavalla suhtautua mahdolliseen uuteen yritykseen, yhtiöön, joka pantaisiin markkinoille. Sitä pitää pohtia. Ei sen tarvitse olla poissuljettu. Miten se rakennetaan, tämä aika ei anna nyt myöten käydä sitä pohdintaa tarkemmin läpi.

Vielä, ed. Tennilä: Te puhutte optioista tässä pöytäkirjoihin tavalla, joka kertoo siitä, ikään kuin tämä hallitus olisi ollut tekemässä optio-ohjelmia. Se oli se hallitus, jossa teidän puolueenne edustajana, teidän eduskuntaryhmänne edustajana istui ministeri, joka hyväksyi ne optio-ohjelmat, joidenka laskuja me nyt julkisuudessa kaikki maksamme.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilanne on se, että Fortumin ja näitten norjalaisten ja myös Ruotsin firman vahvuus on tämä vesivoima, jolla ne pystyvät vaikuttamaan siihen hintakehitykseen. Jos te tähän ette arvaa mennä puuttumaan, niin kuin siltä kuulostaa, niin tilanne ei muutu miksikään.

Mitä optioihin tulee, niin minä arvostelen teitä siitä, että te ette ole arvannut puuttua niihin tosissaan, aivan perin juurin. Kyllä minä ymmärrän sen, että on se tietenkin meitä hyvä moitiskella, että me olisimme ikään kuin tehneet ne optiot. Miksi te ette arvostele omaa presidenttiehdokastanne toiselta kierrokselta, Sauli Niinistöä, joka siellä oli todellinen vallankäyttäjä silloin, kun näitä optioita tehtiin? Meitä te kyllä arvostelette, mutta kun oikealta tulee kiitosta ja oma presidenttiehdokas oli näitä tekemässä, niin eipä arvaa ministeri ruveta nyt sitä riitaa sinne oikealle rakentamaan. Mielenkiintoista!

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Pyrin tässä puheenvuorossa käsittelemään totuutta hyvin laajasti ja väljemmin kuin yleensä olen täällä sitä julki tuonut.

Ministeri Pekkarinen, lähes kaikilla mitoilla mitattuna te olette hallituksen pisin ja pätevin ministeri. Näin arvellen teidän toimintanne sisältää sellaista silmää ja pelisilmää, mikä ymmärtää politiikan ja kansan tarpeen.

Kun ed. Tennilä moitti ministeri Pekkarista Fortumin optio-ohjelmasta, niin tietääkseni olin silloin itse eduskunnassa ja olin siinä ryhmässä, jota johti ministeri Pekkarinen. Jos nyt oikein muistan, niin sävy oli kyllä sen tyyppinen, ettei sitä asiaa niin kuin hyväksytty eikä käsitetty.

Mitä sitten syntyy siihen, joka tämän ohjelman teki, niin olipa minkä näköinen hallitus tahansa, ohjelma on tehty siihen aikaan ja sillä hengellä, että kukaan ei uskonut tämmöistä energian hinnan kehitystä ja tämmöistä, miten sanotaan, Fortumin kurssin kehitystä syntyvän eikä tulevan. Kun maailmaa katsotaan vähän taaemmaksi, Fortum on syntynyt IVOsta, sen kautta, sellaisesta sähköyhtiöstä, josta voitiin ajatella, että sitä ei koskaan, miten sanoisin, kevätaurinko tapaa, oli kuolemansairas, tuhoutumassa oleva yhtiö. Näin katsottuna maailma on nyt paljon parempi kuin se silloin IVOn aikana, kun Fortumia on rakennettu aikoinaan pystyyn, on ollutkaan.

Mitä tulee tähän sisältöön, kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan, niin vaikka budjetista onkin kysymys, niin rouva puhemies ei varmaan kerkiä tätä puheenvuoroani keskeyttää, kun kuitenkin hallintoa vähän siltä osin sivuan ja totean, että ministeri Pekkarisen toiminnasta oikeastaan tulee mieleen tilintarkastuslaki, mikä viimeisen päälle epäonnistuneena on tuotu eduskuntaan ja sitä kautta tuonne talousvaliokuntaan pohdittavaksi. Tilintarkastuslaki lakina tukee yritysten toimintaa, on siinä mielessä tarpeellinen ja hyvä. Mutta sen toisen osapuolen osalta, mikä siihen liittyy, ne 24 muuta lakimuutosta tämän yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteissa, se on mennyt pieleen, mutta tietääkseni siihenkin parannus on tulossa.

Kun maailmaa katsotaan tämän keskustelun puitteissa aika pitkälti Fortumiin mennen, katsoen myöskin sen, että sähköä tulee, valo palaa, niin käsittääkseni silloin, kun on päätetty ja keskusteltu sähköstä ja energian tulevaisuuden saatavuudesta, oli semmoinen käsitys, että mitään lisävoimaa ei tarvita. Ymmärrän niin, että Suomessa suuri enemmistö kansalaisista, ehkä eduskunnastakin, on sitä mieltä, että pitäisi vähän Purasjoen tapaa mukaellen rakentaa vesivoimaa, kaikki mahdollinen, mitä vedestä irti saadaan. Mutta kun tarkemmin, tarkalla korvalla, kuuntelee, tulee sellainen mieleen, että on myöskin niitä voimia, jotka ovat sitä mieltä, että mitään ei pidä rakentaa, oikeastaan entisetkin pitää purkaa. Kun tässä päivällä muistan jotain puhetta kuulleeni edellisestä pääluokasta, siinä puhuttiin Hiitolanjoen lohennoususta, niin kyllä kait se on sellainen homma, että ennen kuin se lohi nousee sinne, niin ei voi olla minkäännäköistä voimalaa, ei ainakaan täällä Suomen puolella.

Kun puhutaan yritysten kilpailukyvystä ja energian kilpailukyvystä, tähän tietenkin yhtenä tärkeänä asiana liittyy Kioton sopimuksen kautta oleva päästöoikeuksien hinta ja niitten päästöjen vertailtavuus ja suomalaisten halu säästää päästöjen kanssa suurin piirtein itsensä hengiltä. Enkä malta olla tässäkään yhteydessä mainitsematta, että kuullun asiantuntija-arvion mukaan suomalaisten säästöt maailman energiapäästöistä ovat 0,05 promillea, puoli tuhannesosaa, ja päästöt kuitenkin ovat vieläkin paljon pienemmät eli 0,02 promillea maailman päästöistä. Näin katsottuna on erittäin suuri vaara, että säästämme itsemme hengiltä niin yksinkertaisessa ja tärkeässä asiassa kuin nämä päästöt ovat olemassakin.

Jos katsotaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaa kilpailukyvyn kannalta, on yleinen käsitys, niin kuin budjetista näkyy, että kilpailukyky nykymaailman nousutilanteessa, kun markkinat vetävät ja toiminta pelaa, on kohtuudessa ja suhteessa oikein. Mutta jos maailma ei vetäisi, silloin se myöskin täältä tarttuisi kiinni ja kilpailukyky olisi riittämättömän, pieni. Yritysten kasvu-, synty- ja investointimahdollisuudet olisivat sellaiset, että ilman yhteiskunnan merkittävää tukea ei tulisi eikä syntyisi semmoista yritystoimintaa kuin nyt on.

Niin nämä KTM:n rahat, mitä siihen vähän on ollut nyt käyttää, ovat mahdollistaneet sen, että uusien yritysten synnyssä, laajentamisessa ja kehittämisessä on syntynyt sellainen niin sanotusti (Puhemies koputtaa) lumipallo, mikä on mahdollistanut sen, että hallitus on pystynyt pärjäämään siinä työpaikkatavoitteessaan, mikä hallitusohjelmaan alun perin on luotu. En tätä sano hallitusta kehuakseni, vaan tosiasioita tunnustaakseni.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus otti ohjelmaansa yrittäjyyden politiikkaohjelman, joka on osoittanut toimivuutensa ja innovatiivisuutensa ennen kaikkea siinä, että tällä ohjelmalla on pystytty entistä paljon paremmin ylittämään ne useimmiten aika ylitsekäymättömät hallinnon rajat, joilla yrittäjyyttä ja elinkeinopolitiikkaa voidaan harjoittaa ja ennen kaikkea kehittää ja pysyä siinä maailmanlaajuisessa kilpailussa mukana, johon me olemme joutuneet. Sen myötä tämän jatko seuraavalla hallituskaudella on äärimmäisen tärkeää.

Samoin toinen asia, johon hallitus on voimakkaasti kiinnittänyt huomiota, on teknologia- ja innovaatiopolitiikka ja myöskin siellä panosten laittaminen. Niin kuin mietinnöstä ilmenee, 56 prosenttia hallinnonalan määrärahoista käytetään teknologia- ja innovaatiotaholle. Se on tärkeää sen aseman turvaamisessa, että pysymme maailman johtavana innovaatiomaana ja pysymme siinä toimintaympäristössä ja kilpailutilanteessa mukana.

Puhemies! Ehkä hieman tämän jalkoihin jopa on jäänyt kansallisten yritystukien osuus. Myöskin mietinnössä mainitaan, että yritysten investointituilla on erittäin kova kysyntä eri puolilla maata eri te-keskuksissa. Tähän me tarvitsemme lisää panostusta, se on ihan selvä. Kysymys on ennen kaikkea pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamisesta. Jotta me pääsemme tuohon, mitä ministeri Pekkarinen erinomaisella tavalla kuvasi työvoimapolitiikan osalta, pääsemme työvoimavetoiseen malliin eli siihen, että meillä työvoimalle on entistä enemmän kysyntää, silloin me tarvitsemme myöskin noita kansallisia elinkeinotukia.

Puhemies! Energiapolitiikka on hallinnut tätä vaalikautta erittäin voimakkaasti. Energian hinta on myöskin erittäin paljon noussut kaikilla energiantuotantoalueilla sähköstä liikennepolttoaineisiin ja kaikessa siltä väliltä. Hallitus on niin kuin eduskuntakin panostanut ja linjannut hyvin ja voimakkaasti sen asian puolesta, että energiaomavaraisuutta pystytään kasvattamaan ja myöskin samalla tuontienergiariippuvuudesta pääsemään pikkuhiljaa eroon, ja sitä kohti meidän täytyy mennä, samalla ottaen huomioon ne ilmastosopimukset, sitoumukset, joita Suomi on tehnyt. Ne ovat meille kohtuullisen raskaita kannettavaksi, mutta kuitenkin oman kotimaisen uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehittämiseen panostamalla me myöskin niistä pystymme selviytymään. Siihen me tarvitsemme instrumentteja, kuten investointitukia, veroetuja jne. Muutoin ne eivät liikkeelle lähde.

Hyvä esimerkki on turpeen käytön varmistaminen eli sen ajojärjestyksen määritteleminen niin, että kotimainen turve on aina ennen kivihiiltä. Tämäntyyppisiä lakiesityksiä on tällä hallituskaudella käsitelty, ja niitä taitaa vielä olla tulossa myöskin lisää. Samoin täällä on moneen kertaan otettu esille niin jätteiden nykyistä parempi hyötykäyttö kuin myöskin vesivoiman lisärakentaminen. Oli perusenergiantuotannosta, kuten ydinvoimasta, mitä mieltä tahansa, vesivoimaa kannattaa aina rakentaa. Vesivoimaa tarvitaan silloin, kun rakennetaan lisää ydinvoimaa. Säätövoiman riittävyys Suomessa on vähän niin ja näin tällä hetkellä. Jos kuudetta ydinvoimalaa jossain vaiheessa rakennetaan, niin se ei tule riittämään nykyisellään vaan sitä tarvitaan lisää. Toisaalta jollei sitä perusvoimaa rakenneta, niin se vesivoiman lisärakentaminen on siinäkin mielessä perusteltua. Se on sitä puhdasta pitkäaikaista, vaikka investoinnit ovatkin isoja, kestävää tuotantoa.

Puhemies! Suomi on myöskin sitoutunut Euroopan unionin tavoitteeseen liikennepolttoaineiden 5,75 prosentin bio-osuudesta. Tässä toivon, että voisimme mennä siihen, että ne raaka-aineet ovat mahdollisimman pitkälle kotimaasta. Siinä yhtenä keinona ilman muuta on se, että me vaadimme ympäri Eurooppaa, että tuon raaka-aineen pitää olla tuotettuna yhteisten EU:n määräysten mukaisesti elikkä ympäristösäädösten mukaisella tavalla. Silloin ne hyödyttävät kaikkein eniten suomalaisia ja Suomea ja myöskin maaseutua, jolle tämä uusi energiantuotanto tarjoaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Keskityn puheenvuorossani energia-asioihin.

Vaikka tietotekniikan kehittyminen toikin 1990-luvun puolivälissä jonkinlaisen muutoksen teolliseen rakenteeseemme, niin edelleenkin teollisuus käyttää puolet energiasta, ja erityisesti metsäteollisuuden osuus on merkittävä. Eli puuvarojen jalostaminen paperiksi vaatii paljon energiaa. Energian saatavuus ja mielellään vielä kohtuuhintaan on mielestäni edellytys sille, että perusteollisuus — eli lähinnä metsä-, perusmetalli- ja kemianteollisuus — säilyy jatkossakin Suomessa. Myöskin pohjoinen sijaintimme ja pitkät kuljetusyhteydet vaativat paljon energiaa.

Suomessa kohtuuhintaisen, ainakin aiempina vuosina kohtuuhintaisen, energian saanti on varmistettu energiantuotannon tehokkuudella ja monipuolisella tuotantorakenteella. Tämä merkitsee sitä, että yhden polttoaineen hinnan muutokset eivät välttämättä heilauta kuluttajahintoja kovinkaan paljon. Meillä sähkönkulutuksen peruskuorma tuotetaan lähinnä ydinvoimalaitoksissa ja vesivoimalla. Molemmat hyviä, päästöttömiä tuotantotapoja. Ja kun mietitään uusia investointeja sähköntuotantoon, niin nämä molemmat on pidettävä valikossa mukana.

On helppo yhtyä myöskin ed. Lepän näkemykseen siitä, että meidän on tarkkaan kartoitettava vesivoiman osalta kaikki mahdolliset rakentamismahdollisuudet. Suomen oma erikoisuus on tietenkin yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto, jossa polttoaineesta hyödyksi saadaan lähes 90 prosenttia. Tässä on hyvä todeta, että valtaosa maailman kivihiilestä käytetään laitoksissa, joissa hyötysuhde on vain 30—40 prosenttia. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto kattaa tällä hetkellä noin kolmanneksen sähköntarpeestamme, ja on arvioitu, että uuden tekniikan käyttöönoton myötä tätä osuutta on mahdollista tuntuvasti nostaa. Paitsi että sähköntuotantomme on monipuolista ja tehokasta, myös päästöjen suhde tuotetun energian hintaan on Suomessa alhainen, eli meidän järjestelmässämme on paljon hyvää.

Arveluttavana piirteenä sähköntuotannossamme näen tuotannon keskittymisen. Kahden suurimman yhtiön osuus on noin 60 prosenttia, ja niiden hallussa on myöskin kantaverkko. Kantaverkon osalta on olemassa muitakin omistusmalleja, Pohjoismaissakin. Voidaankin kysyä, onko Suomen malli välttämättä hyvä ja pe-rusteltu. Kun myös pohjoismaisen sähkö-pörssin toimivuudessa ja läpinäkyvyydessä on ollut paljon toivomisen varaa, niin sähkömarkkinoiden kilpailutilanne ei välttämättä ole tyydyttävä.

Mielestäni sähkön tarjonnan lisääminen onkin paras tae kohtuuhintaisen sähkön turvaamiseksi. Tämä ei todellakaan saa tapahtua tuontiriippuvuutta lisäämällä. Ttässä mielessä tämänpäiväinen merikaapelia koskeva päätös oli erittäin hyvä. Me tarvitsemme lisää investointeja kotimaiseen sähkön tuotantoon. Meidän on varmistettava kilpailukykyinen omavaraisuus sähkön tuotannossa, huolimatta siitä, että muun muassa Ruotsi ei halua itse tuottaa omaa sähköään. Tähänhän viittaavat Ruotsin teollisuuden edustajien puheet siitä, että he mielellään tulisivat mukaan suomalaiseen ydinvoimahankkeeseen.

Arvoisa puhemies! Liikenteen energiankäytössä pidän hyvänä, että me olemme lisäämässä biokomponentin polttoaineisiin. Pidän kuitenkin tärkeänä, ja tähän valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin viitataan, että jatkossa panostamme hyötysuhteeltaan parempien biopolttoaineiden kehittämiseen. Yliriippuvuutta on tarpeen vähentää. Se on hyvä strategia Suomellekin.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin puhun tänään energiasta. Sähköenergian hinta, sen saatavuus ja toimitusvarmuus ovat olleet vakavia puheenaiheita koko syksyn, ei yksistään Suomessa vaan myös muualla Euroopassa. Lisää ajankohtaisuutta tämä sai Fortumin ilmoituksesta nostaa sähköenergian hintaa Espoon alueella, ja sehän aikaansai melkoisen kansannousun. Nostoa perusteltiin sillä, että tukkuhinnat olivat nousseet — itse asiassa ne olivat jo pitkän aikaa laskeneet. Tästä johtuen Fortumin johto teki ainoan oikean johtopäätöksen eli perui tämän hinnannoston.

Tässä yhteydessä haluan todeta, että en kuulu niihin, jotka haluavat Fortumin pilkkomista. Se on valtion omistama yhtiö. Se on eduskunnan valvonnassa, ja meidän pitäisi päinvastoin toimia siten, että Fortumin asema Suomessa ja Pohjoismaissa entisestään vahvistuisi. Kilpailusta pitää pitää huoli, se takaa tämän hintavakauden.

Tämä tapahtuma osoitti, että todellista hintakilpailua pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ei ole, ei se toteudu, ja se johtuu siitä, että emme ole riittävän omavaraisia sähköntuotannon suhteen. Esimerkiksi tammikuussa tänä vuonna huippukulutustilanteessa jouduimme tuomaan noin 20 prosenttia sähkönkulutuksestamme. Sehän on selvää, että silloin emme voi olla kovin määrääviä hinnan suhteen.

Nyt onkin korkea aika ryhtyä konkreettisiin toimiin. Meidän Suomessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin omavaraisuuden turvaamiseksi, myös niissä huippukulutustilanteissa talvisin, joissa naapurimaissamme on vastaava tilanne, koska silloin emme voi luottaa ja olla turvallisella mielellä sen suhteen, että saamme tuotua riittävästi sähköä.

Meillä on vapaana olevaa vesivoimaa runsaasti. Laskelmien mukaan lyhyellä aikavälillä voitaisiin saada 700, jopa 1 000 megawattia lisää sähköä nykylaitosten parannuksilla ja lisärakentamisilla jo valjastetuissa vesistöissä. Samalla voitaisiin myös säännöstellä tulvavesiä ja säästää maataloutemme monilta ongelmilta.

Arvoisa rouva puhemies! Kaatopaikoillamme mätänee valtavasti jätteitä haihtuen ilmaan hiilidioksidina, ja se on energiaa, jota voisimme käyttää hyväksemme. Noin 750 megawattia löytyy kaatopaikoilta, ja siitä noin 500 voitaisiin käyttää lämpöenergiaan ja 250 sähköenergiaan. Meidän naapurimaamme Tanska ja Ruotsi toteuttavat jätteen polton ja jätteen muuttamisen energiaksi. Heidän polttotekniikkansa on modernia, on modernit suodattimet, joilla voidaan metallien hiukkaspäästöt suodattaa. Miksi me emme Suomessa tee vastaavalla tavalla?

Nämä vaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne vaativat lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, ja me odotammekin kokoomuksen kannalta, että — ellei tämä, niin ainakin seuraava — hallitus sitten tuo selkeästi ehdotuksia, miten nämä asiat voitaisiin rakentaa. Energiakysymys on erinomaisen tärkeä. Sen on oltava osa hallitusohjelmaa ensi keväänä.

Mitä tulee bioenergiaan, sen suhteen on päätetty panostaa, mutta niin kuin aikaisemmin totesin, vuoden 2007 budjetissa ei ole tähän varattu kuin 300 000 enemmän rahaa kuin tällä hetkellä, ja se ei missään nimessä riitä. Tässä yhteydessä toteaisin tuulivoimasta, kun ed. Tynkkynen vetosi siihen, että Suomessa ei sitä rakenneta, että on selvää, että silloin kun hintamme on näin alhainen — Suomessa on toiseksi halvin sähkön hinta — ei löydy resursseja panostaa kalliiseen tuulivoimaan.

Saksassa sitä vastoin, arvoisa puhemies, jossa sähkön hinta on 80 prosenttia korkeampi, löytyy mahdollisuuksia, mutta en tosiaankaan toivo, että meidän hintamme nousisi 80 prosenttia; rakentamalla tulivoimaa se nousee lähelle sitä. Meidän on turvauduttava halvempiin vaihtoehtoihin, sellaisiin, joilla kuitenkin voidaan huolehtia siitä, että ympäristöolosuhteet otetaan huomioon, että keskilämpötila ei nouse enemmän kuin 2 astetta vuoteen 2050 mennessä. Meille kaikille on äärettömän tärkeä asia sellainen ympäristöpolitiikka, sellainen ilmastopolitiikka, että voidaan säästää maatamme tuleville sukupolville.

Tämän bioenergian suhteen meillä on useita toimivia laitoksia, jotka toimivat hyvin, ja näihin tulee panostaa edelleen. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin vähän skeptinen biopolttoaineisiin nähden ja olen ymmärtänyt, että kotimaisella biopolttoaineella aikaansaadaan 1 kilowatti energiaa, mutta sen aikaansaamiseen kuluu 1,3 kilowattia. Saattaa olla, että numerot ovat pikkuisen pielessä, mutta hyötysuhde on kuitenkin negatiivinen tällä hetkellä.

Jos me tuomme polttoaineen päiväntasaajan maista, pääsemme reilusti hyötypuolelle, mutta sitä vaihtoehtoa en missään nimessä kannata. Kun siirrymme biopolttoaineeseen, niin olen todennut aikaisemmin ja haluan nytkin todeta, että tulisi käyttää sitä julkisessa liikenteessä ensisijaisesti, jolloin tämän jakelu tapahtuisi helposti muutamien pisteiden kautta, toisessa portaassa sitten henkilöautot ja yksityisliikenne.

Ydinvoima: vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 30—50 prosenttia lisää sähköenergiaa nykytilanteeseen nähden, ja sen takia pidän tärkeänä, että seuraavalla hallituskaudella aikaansaadaan hakemus teollisuuden puitteissa ja sitten päätös eduskunnassa, että ryhdymme kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen.

Tämä luottamus, mitä kansa tarvitsee sähkön saatavuuden suhteen, johtuu siitä, että me elämme sellaisessa ilmastossa, että jos sähköä ei ole, me olemme erittäin syvissä ongelmissa niin lämmityksen kuin maatalouden suhteen. On todellakin suuri ongelma, kun tulee suuret sähkökatkokset, meidän ilmastossamme. Sen takia omavaraisuuden lisääminen on, ministeri Pekkarinen, erinomaisen tärkeätä ja siihen pitää nyt panostaa seuraavalla hallituskaudella kovaa.

Merikaapeliratkaisuun en malta olla puuttumatta. Tarkoitushan oli alun perin, että se sähkö, 1 000 megawattia, viedään Suomen kautta Ruotsiin ruotsalaisille käyttäjille, ja jo aikaisemmin totesin, että vetäkää se kaapeli suoraan sinne eikä Suomen kautta. Olen aikaisemmin todennut siitä Vtt:n laskelmasta, jossa todettiin, että tämä sähkö olisi 6 prosenttia halvempaa, että kun siihen lisätään runkoverkon vahvistaminen — johon itse arvioin aikanaan menevän miljardin verran, tänään ministerin ilmoituksessa oli 1,5 miljardia — silloin tämä miinus 6 kyllä menee plus 6:ksi. Siitä sähköstä tulee kalliimpaa.

Vielä tästä turpeesta. Kun me joudumme sitä kuitenkin käyttämään siihen saakka, kun saadaan muuta energiaa riittävästi, niin olen erittäin tyytyväinen siihen, että tässä heti joulun jälkeen pääsemme käsittelemään loppuun lain turpeen asemasta ja siitä, että kotimaiseen polttoaineeseen turvataan ennen kivihiiltä.

Vielä, kun ministeri Pekkarinen tuli paikalle, haluan esittää oman kiitokseni siitä hyvästä työstä, jonka olette tehnyt.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! EU:n puheenjohtajuuskausi on Suomelle ollut monessa kohdin menestyksekäs, ja menestyksekäs se on ollut myöskin ministeri Pekkarisen osalta. EU:n puheenjohtajuuskauden aikana kemikaaliasetuksen saanti on vahvistanut kemikaaliviraston tännetulon. Tätä kautta saadaan useita satoja työpaikkoja, ja Suomi tulee paremmin näin taas kerran Euroopan kartalle. Toinen merkittävä asia oli palveludirektiivin aikaansaanti, joka avaa markkinoita ja mahdollistaa myöskin suomalaisten toimijoiden ulosmenon.

Yrittäjyysohjelma, jota KTM:stä käsin on isännöity, on mennyt kohtuullisesti eteenpäin. Siitä osoituksena on se, että meillä on syntynyt uusia yrityksiä tällä vaalikaudella noin 20 000. Se on hyvin merkittävä määrä. Siis kynnys yrityksen perustamiseen on madaltunut. Viimeinen ratkaisu, jonka osakeyhtiölain uudistuksen myötä KTM hyväksyi, oli se, että osakepääomaa pudotettiin sieltä vanhasta 50 000 markasta 15 000 markkaan. Ne ovat euroiksi muutettuna sitten jotain muuta, mutta joka tapauksessa tämä selkiinnytti tilannetta vanhojen yritystenkin osalta, jotka olivat vielä pienellä osakepääomalla, että ne eivät joutuneet sitten sitä osakepääoman korotusta tekemään.

Kuten totesin, yritysten määrä on kasvanut, uusia työpaikkoja on syntynyt. Meillä on syntynyt lähes 100 000 uutta työpaikkaa tämän vaalikauden aikana. Se on kunnianhimoinen tavoite ja hyvä saavutus, on se sitten 90 000, jotain päälle tai alle; kaiken kaikkiaan kuitenkin hallitus on tiennyt, mitä se on halunnut. Yleisesti ottaen kyllä varmaan KTM:nkin piikkiin voidaan laittaa tätä myönteistä talouskehitystä. Meillähän talous kasvaa hyvin, viimeisten ennusteiden mukaan kasvu on jo lähellä 6:ta prosenttia bkt:stä, ja se on kova luku. Uskon, että alkuvuonna tahti jatkuu, mahdollisesti vielä myöskin kiihtyy.

Energiapolitiikka on ollut aina ministeri Pekkarista lähellä, ja muistan, että kun viime kaudella ydinvoimaratkaisua tehtiin, siinä myöskin tarkasteltiin hyvin kriittisesti monia eri asioita ja asetettiin toiveita ja odotuksia moneen kohtaan. Yksi merkittävä asia oli juuri tämä risupaketti, joka pitää sisällään aika paljon sähkön- ja lämmöntuotantoa. Jostain syystä sitä ei ole kyetty viemään täysimääräisesti eteenpäin, vaan meillä erityisesti ympäristöasioissa on joitain sellaisia kohtia, ympäristölainsäädännössä, jotka mahdollistavat tämän viivytyksen. Meillä on huippuluokan tekniikka. Ne jätteet olisivat paljon, paljon turvallisemmassa paikassa poltettuina, hyvin savukaasut puhdistettuina kuin avoimilla kaatopaikoilla.

Turve, jonka viime kaudella eduskunnan suuri valiokunta äänesti ei-uusiutuvaksi, on nyt uudelleen tarkastelussa, ja toivon mukaan tässä ratkaisussa nyt turpeen asemakin tulee uudestaan tarkasteltua, niin että siitä tulee ihan turvallinen, kunnollinen kotimainen polttoaine.

Biopolttoaineiden käyttöönotto moottoripolttoaineena on varmasti tietyllä tavalla edistysaskel, mutta kyllä samalla tavalla vähän pohdiskelen kuin ed. Saarikangas tätä biopolttoaineen, erityisesti etanolin, tuotantoa, että minkälainen hyötysuhde siinä meillä täällä kotimaassa on. Kaikki se, mitä kotimaassa tehdään kannattavasti, on kansantalouden kannalta viisasta, mutta myöskin ihan semmoinen umpirehellisyys tässäkin asiassa on varmaan tarpeen.

Omistajapolitiikan osalta KTM on toiminut ryhdikkäästi. Siellä on lopetettu optio-ohjelmien tekeminen heti alkuunsa elikkä ei ole tehty tämän hallituskauden aikana yhtään optio-ohjelmaa ja vanhojakin on hyvin kovalla kädellä ruodittu. Mikä on kansalaisten mielipide optio-ohjelmista: se jakaantuu kahteen osaan. Itse en ole kannattanut optio-ohjelmia, mutta kun jossain kahvitilaisuudessa pari isäntämiestä tuli minun luokseni ja kysyi, että mitäs mieltä olet optioista, ja sanoin, että en ole kauheasti innostunut niistä, niin he sanoivat, että kyllä he ovat innostuneita niistä, että jos 56 sentin panoksella saa osakkeen nelin—viisinkertaiseksi, niin kyllä heitä vaan kiinnostaa, että antaa vaan mennä. Elikkä näin se maailma kulkee.

Vielä lopuksi tästä sähkön hinnasta ja päästökaupasta. Päästökauppaa käsiteltiin viime kaudella, ja silloin oli jo nähtävissä se, että ne yritykset, yhtiöt, jotka hallitsevat päästötöntä energiantuotantoa, tulevat olemaan niskan päällä pitkässä juoksussa tässä energiakaupassa. Ja näin on käynyt. Päästöllinen energia luo pohjahinnan markkinoille, ja näiden pohjahintojen mukaan eletään. Me emme kykene ihan kovinkaan helposti luomaan tähän maahan järjestelmää, sellaista markkinaehtoista järjestelmää, jolla leikattaisiin sähkön hintoja — se on vaan kylmä tosiasia. Meidän pitäisi palata silloin säännöstelytalouteen, jos aiomme saada sähkön hintaan jonkin näköistä laajempaa hinnanalennusta, tai sitten pitäisi näille markkinoille tehdä niin paljon investointeja, että meillä tulee selkeä ylituotantotilanne markkinoilla sähkön osalta. Elikkä tässä asiassa kannattaa kyllä miettiä asioita monelta eri kantilta ennen kuin lähdetään julistamaan, että näin ja näin tämä asia hoidetaan, koska tässä sähkön markkinakentässä on enempi kuin kaksi puolta.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettu huomattavasti tällä Pekkarisen kaudella, on syntynyt parikymmentätuhatta uutta yritystä. Tärkeää on turvata yritysten hallitut sukupolvenvaihdokset ja edelleen luoda uskoa yrittämiseen.

Yrittäjyyskoulutus ja kasvuyritysten kansainvälistyminen ovat haasteita tulevina vuosina. Merkittävää on, että alueellista innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan ja kehitetään määrätietoisesti. Alueellisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden kannalta on tunnistettava eri alueille sopivat strategiat ja keinovalikoimat. Osaamisverkoston avulla menestyvät innovaatiot koituvat kaikkien hyväksi ja maakunnat saavat työkaluja tulevaisuuden menestykselliseen työhön, elinkeinopohjan laajentamiseen.

Tämähän meidän ongelmamme takavuosina juuri oli se, että monella alueella, niin myös meillä Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, oli hyvin kapea elinkeinopohja. Kkun lama tuli, kaikki romahti yhtä aikaa ja tuli 10 000 työtöntä eli täystyöllisyydestä tultiinkin 30 prosentin työttömyyteen. Jotta voitaisiin vastata tulevaisuuden haasteisiin, juuri tämä elinkeinopohjan laajentaminen on yksi niitä merkittäviä tekijöitä. Jos jollakin alalla on hiukan taantumaa, niin toinen ala saattaa voida hyvin ja silloin yhteiskunta ei horju yhtä järkyttävällä tavalla kuin 90-luvun taitteessa. Se, että ministeri Pekkarinen on kehittänyt erilaisia yrittäjien palvelujärjestelmiä, tehnyt niistä helpommin saavutettavia, on ollut yksi merkittävä tekijä yrittäjyyden edellytysten luomisessa.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuossa äsken käydyssä debatissa ministeri Pekkarinen kiinnitti huomiota eri sukupolvien biopolttoaineisiin, tai biopolttonesteisiin pikemminkin, ja niiden mahdollisuuksiin ja käyttökelpoisuuteen.

Tätä etanoliasiaa, josta nyt lähdetään liikkeelle ja josta Altia-yritys on jo tehnyt investointipäätöksen, on yritetty myös vähän mustamaalata, onko nyt sitten tämmöisen viljaetanolin käyttö kovin järkevää ilmastopoliittisesti tai muutenkaan taloudellisesti. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että niin kauan kuin sille viljan valkuaisosiolle on käyttöä rehuteollisuudessa, se on hyvinkin järkevää, eli silloin kun siitä raaka-aineesta saadaan tämä etanoli liikennepolttoainekäyttöön ja valkuainen rehuteollisuuden käyttöön, se on elinkaaritarkastelussa ihan ok. Siinä on vähän sama ilmiö kuin tässä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa puuperäisissä polttoaineissa, että jos pelkästään lämpövoimalassa tuotettaisiin lämpöä, siinä ei olisi niin kovin hyvä hyötysuhde, ja jos pelkästään jauhettaisiin sähköä, ei olisi hyvä hyötysuhde, mutta kun otetaan nämä molemmat hyödyt, se on hyvinkin järkevää. Sama ilmiö toimii tässä bioetanolissa. Mutta koska meidän peltoalamme on rajallinen ja myös rehunkäyttömme rajallinen, niin siinä varmasti ne rajat ovat siellä jossain 5—6 prosentin sekoitussuhteessa.

Kun ministeri totesi, että tämä Nesteen biodieselhanke edustaa jo uusinta teknologiaa, näin on, mutta koska meillä dieselautokanta on aika harva Suomessa, meillähän on eurooppalaisittain poikkeuksellisen alhainen dieselajoneuvojen määrä, niin todennäköisesti aika suuri osa tästä Nesteen tuotannosta menee vientiin. No, väliäkö sillä, missä se poltetaan, pääasia, että poltetaan, mutta tällä perusteella meillä liikenteessä kuitenkin aika suuri tulee olemaan tämä etanolin osuus, ja sitten kun siinä päästään siihen toiseen sukupolveen, voidaan olla vasta tyytyväisiä.

Itse asiassa tässä nyt sitten matkan varrella oikeastaan kysymys kuuluukin, pitäisikö meidän autoverotustamme myös tältä kantilta tarkastella, minkä takia meillä dieselautoja, jotka ovat vähän polttoainetta kuluttavia suhteessa bensa-autoihin, rangaistaan myös verotuksessa. Nykyinen dieselauton moottori on sen verran vähäpäästöinen, että sitä korkeampaa verotusta ei voi enää perustella.

Toinen asia, minkä haluan ottaa tässä vielä esille, on nuo yhdyskuntajätteet ja niihin sisältyvät mahdollisuudet. Paljon on puhuttu jätteenpoltosta, ja siellä tosiaan on suuria potentiaaleja. Eli kysehän on raaka-aineen elinkaaren tehokkaammasta hyödyntämisestä, siitä että jäte ei olekaan jäte, vaan se on energiaraaka-aine. Sama materiaali siitä pystytään taas ottamaan, useampi hyöty, kunnes se sitten palaa kaasuksi ilmaan.

Yhdyskuntajätteiden puolella on myös tämä orgaaninen jäte, ja sitä tuskin on kovin järjellistä polttaa silloin, kun se voidaan erotella. Tässä käytiin keskustelua tästä kompostoinnista tai biokaasun käytöstä. Sinällään nämä kompostointilaitokset ovat olleet yksi edistysaskel, koska kaatopaikalle ajettu orgaaninen jäte helposti tuottaa hajotessaan metaania. Kompostoinnissa lisäämällä runsaasti ilmaa siihen hallituissa oloissa tältä metaanipäästöltä vältytään, mutta hyvin suuri osa siitä jätteestä sitten hiilidioksidina karkaa ilmaan. Se on parempi kuin tämä metaani. Mutta ilman muuta edelleen edistysaskel olisi se, että orgaaninen jäte erilliskerättynä ajettaisiin biokaasuprosessin kautta, jolloin hallitulla mädättämisellä saataisiin se metaani talteen ja energian raaka-aineeksi ja sitten siitä syntyvä jäte olisi silläkin kannalla parempi kuin tämä kompostoinnista syntyvä jäte, että siinä pystytään tarvittaessa nämä eri ravinteet vähän niin kuin seostamaan erilleen. Nythän tässä kompostoinnista tulevassa yhdyskuntajätteessä on se ongelma, että kun sitä sitten viherrakentamisessa lätkitään reilusti tuonne viherrakentamiskohteisiin penkoille ja pientareille, on suuri riski, että se aika iso ravinnesisältö karkaa sieltä vesistöihin. Tässä biokaasuprosessissa yhdyskuntajätettä käsittelemällä tulos on sen kaltainen, että ne ravinteet olisivat helpommin eroteltavissa ja hallittavissa.

Vielä edelleen energiassa pysyäkseni, suuret mahdollisuudet ja haasteet on siinä, että teollisessa prosessissa pystytään metsäperäisiä raaka-aineita tai kenties sitten myös turvetta jatkossa käyttämään sillä tavalla, että sen nykyisen kuiduttavan teollisuuden ja jäteliemen polton sijasta siitä raaka-aineesta voidaan ottaa enemmänkin irti. Tällä hetkellähän sellutehtaalle menevästä materiaalista karkeasti puolet päätyy energiaksi ja puolet sitten sinne paperin tai kartongin raaka-aineeksi ja sitten osa jätevedenpuhdistamoon. Tässä teollisessa prosessissa on ikään kuin kaksi vaihtoehtoa: se, että pystytään se puuraaka-aine jo ennen prosessiin menoa pilkkomaan sillä tavalla, että selluloosa tulee paperin ja kartongin raaka-aineeksi, kenties ligniini polttoon, niin kuin tälläkin hetkellä, ja sitten hemiselluloosa eli tämmöiset sokeripitoiset yhdisteet vaikkapa etanolin raaka-aineeksi, tai sitten käytössä on semmoiseen synteettiseen kaasutukseen perustuva menetelmä. Kumpi näistä on hyvä, sitä on oikeastaan ihan mahdotonta tutkijoitten kammioissa tai kirjoituspöytien äärellä miettiä, mutta juuri tähän tarvitaan sitä panostusta, uuden teknologian kehittämiseen, jotta näitä asioita voidaan oikeasti edes koemittakaavassa lähteä testaamaan.

Tässä heitänkin nyt sitten ministerille haasteen, varmasti hän pystyy tässä ohjeistamaan, että nyt kun meillä ollaan luomassa tämmöisiä huippuosaamisklustereita — yksi niistä on varmaan metsäklusteri, toinen energiaklusteri — niin näitten keskinäinen seurustelu ja se rajapinta on juuri tärkeä tässä metsäteollisuuden kehittämisessä siihen suuntaan, että sieltä syntyy myös energiaa entistä enemmän. Toivon sitten, että nämä osaamisyksiköt, mitä näillä molemmilla alueilla on, löytävät toisensa ja tulee hyviä ratkaisuja näissä huippuosaamisklustereissa.

Täällä on ministeriä kiitelty niin paljon, että oikein ihmetyttää, miten ministeri aitiossa kestää. Ja täytyy nyt sitten vielä sanoa, että ilmeisesti tämä ei ole nyt pelkästään keskustalaisten ylistystä, vaan taitaapi olla, että kun EU-puheenjohtajuuskautta tarkastelee, muun muassa, ministeri Pekkarinen taitaa olla siellä vähintään kärkikolmikossa meidän ministereittemme joukossa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelypuheenvuoron lisäksi haluan vielä muutaman sanan sanoa.

Ensinnäkin haluan vielä kiittää jaoston panosta tämän hallinnonalan mietinnön laadinnassa. Jaostossa vallitsi vahva yksimielisyys ja yksituumaisuus, ja on ollut jollakin tavalla mielenkiintoista todeta, että sama yksituumaisuus on jatkunut myös tässä ison salin käsittelyssä. Melkein luonnehtisin, että tämä on ollut historiallinen keskustelu kahdessa mielessä: Tuskin minkään hallinnonalan osalla ministeri on saanut niin paljon myönteistä palautetta, ja toisaalta tuskin minkään muun hallinnonalan käsittely on tapahtunut yhtä yksimielisissä puitteissa kuin tämän kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan käsittely on hoidettu.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä pariin asiakohtaan pysähtyä. Toinen liittyy tähän puheenjohtajuuskauden toimintaan. Tässä on viitattu niihin tuloksiin, mitä Suomen toimesta on aikaansaatu, mutta haluan vielä erityisesti nostaa esille sen, mitä merkitsee se, että ministeri Pekkarisen johdolla Suomen puheenjohtajuuskaudella on saatu EU:n yhteiselle agendalle innovaatiopolitiikka ja sen sisällön rakentaminen ihan uudella tasolla käyttöön verrattuna aikaisempaan. Tämä on asia, joka merkittävällä tavalla palvelee koko Euroopan unionin kilpailukyvyn kehittämistä, ja olen täysin vakuuttunut siitä, että se tulee säteilemään myös Suomen kilpailukykyyn ja edesauttamaan seuraavan ohjelmakauden politiikkaohjelmien ja kaiken kaikkiaan rahasto-ohjelmien toteuttamista. On äärimmäisen tärkeää, että me kannustamme suomalaisia yrityksiä sekä koulutus- ja tutkimustahoja nyt mukaan niihin puiteohjelmiin, joissa todella on mahdollisuus merkittävien kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Mutta innovaatiopolitiikkaan liittyen tässä edellä ministeri Pekkariselta kysyttiin jo kantaa tähän elinkeinoministeriöön. Onpa se seuraavan hallitusohjelman ratkaisu sitten ministeriöjaon osalta mikä onkin, keskeistä on se, että me löytäisimme vielä parempaa yhteentoimivuutta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön osalta. Tämän hallinnonalan tarkastelussa ja keskustelussa aika vähän on kiinnitetty huomiota niitten hyvin monien KTM:n hallinnonalan sisällä olevien yksiköiden toimintaan. Otan esimerkkinä Tekesin, otan esimerkkinä Vtt:n ja ehkä kolmantena esimerkkinä Matkailun edistämiskeskuksen Mekin, kaikkiin näihin liittyen muutama havainto siitä, mitä merkitsee se, että me pystymme siirtymään yhä paremmin yrityslähtöiseen tutkimus- ja kehitys- ja koulutustoimintaan.

Me olemme paljon tämän hallituskauden alussa alueellistamiseen liittyen keskustelleet Tekesin roolista ja siitä, millä tavalla sen panosta voidaan hajauttaa eri alueille. Minä ajattelen, että on ehkä tarkoituksenmukaista jatkossa myös arvioida, millä tavalla Vtt:n tutkimus- ja kehityspanos voi hajautua. Ajattelen niin, että me helposti tukeudumme siihen, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehityspanos on alueilla riittävä, mutta on selvästi tunnistettavissa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rinnalla Vtt:n sisällä on sellaista substanssiosaamista tiettyjen toimialojen suhteen ja, voisiko sanoa, sellaisten toimialojen suhteen, joiden säteily- ja heijastusvaikutus on varsin kattavaa koko maata ajatellen. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että näitä osaamis-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutuspalveluja integroidaan entistä paremmin. Toivonkin, että tämän uuden rakenteen synnyttämisessä ministeriötasolla ei pysähdytä vain kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön hallinnonalojen yhteensovittamiseen — tämähän on se päälinja, johon hyvin monta kertaa on kiinnitetty huomiota, on jopa todettu, että työministeriötä ei tarvita lainkaan — vaan samanaikaisesti vähintäänkin yhtä huolellisesti meidän pitäisi arvioida sitä, millä tavalla tätä tällä hetkellä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan sisällä olevaa tutkimus- ja kehittämistyötä integroidaan opetusministeriön hallinnonalan toimijoihin ja toimintaan.

Arvoisa puhemies! Ehkä viimeisenä asiana otan tämän Matkailun edistämiskeskuksen, koska tämän koko hallinnonalan tarkastelussa ei ole matkailuun kiinnitetty huomiota yhdessäkään puheenvuorossa ja kuitenkin matkailu tulee olemaan myös tulevaisuudessa ja tulevana vuonnakin erittäin merkittävä toimiala ja ennen kaikkea alueiden näkökulmasta, Pohjois- ja Itä-Suomen näkökulmasta, matkailun kehittyminen ja matkailun kehittämisedellytykset ovat erittäin tärkeä ja olennainen osa.

Kiinnitänkin tämän Matkailun edistämiskeskuksen toimialan ja toimialueen osalta erityistä huomiota myös siihen, että tätä matkailua voitaisiin käyttää tämmöisenä pilottitoimialana, jossa nimenomaan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen yhteyttä integroidaan tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Minä otan käytännön esimerkiksi Lapin yliopiston, joka on yliopisto, joka on fyysisesti sijoittunut lähelle niitä jo nykyisellään hyvin merkittäviä matkailun kehittämiskeskuksia. Rovaniemen lisäksi Ylläs, Levi, Ruka ovat hyvin lähellä Lapin yliopiston fyysistä sijaintia. Mitä merkitsee se, että me kykenemme tulevaisuudessa rakentamaan nykyistä vahvemman matkailuklusterin, joka vastaa siis siihen kansainväliseen kehitykseen ja kansainväliseen haasteeseen ottamalla vastaan yhä enemmän matkailuvirtoja Suomeen? On kuitenkin selvästi tunnistettavissa, että myös matkailun alueella on sellaista tuotekehitystä, jossa on edellytyksiä myös vientitoiminnalle.

Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla vielä osaltani haluan kiittää hyvästä keskustelusta ja ennen kaikkea siitä kokonaisnäköalasta, joka nyt on rakentunut tämän hallinnonalan tulevaisuuden eteenpäinviemiseksi.

Pertti Hemmilä /kok:

Rouva puhemies! Tämän keskustelun yhteydessä on mieleeni tullut pääministeri Vanhasen Maaseudun Tulevaisuuden 90-vuotisjuhlanumerohaastattelu, jossa pääministeri loi aika lailla paljonkin uskoa tulevaisuuteen, nimenomaan siinä mielessä, että — muistaakseni se haastattelu oli jopa otsikoitu niin, että "Suomesta merkittävä öljynviejämaa" — pääministeri uskoi, että Suomi voisi olla toisen ja kolmannen sukupolven, ensisijaisesti toisen sukupolven, polttonesteiden kehittelyssä jo niin pitkällä, että jopa vuonna 2010 teknisesti olisi mahdollista laajamittainen tuotanto ja Suomesta todellakin voisi tulla polttonesteiden viejämaa. Tämä jäi erityisesti mieleeni, ja kun ministeri Pekkarinen on täällä tänään todennut useammankin kerran, että Suomi on ehdotonta maailman huippua näitten polttonesteiden, toisen ja kolmannen sukupolven polttonesteiden, kehittelyssä, niin kyllä täytyy sanoa, kun tämä varmasti on totta, että jälleen kerran pieni Suomi tekee ison ihmeen.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitykseen sisältyy usein sellaisia määrärahoja, jotka eivät meille kansanedustajillekaan ihan täysin avaudu, mitä määrärahoja momentilla on, mihin ne on tarkoitettu. Yksi tällainen, johon olen erityisesti kiinnittänyt huomiota kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa, on momentti 32.20.28, jonka perustelussa todetaan, että määrärahoja saa käyttää seuraavanlaisiin tarkoituksiin:

"Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä edistävien palvelujen ja hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös pienimuotoisten selvitysten ostomenoihin, joiden hyödyn saaja on perusteilla tai alkavassa vaiheessa oleva yritys."

Budjettikirjan perustelujen sekä asianomai-sen ministeriön virkamiesten kanssa käymieni keskustelujen perusteella ei kauppa- ja teollisuusministeriöllä näyttäisi olevan aivan selvää kuvaa kyseessä olevien määrärahojen käyttötarkoituksesta. Lisäksi haluan tähän kohtaan tähdentää, että muissa ministeriöissä ei vastaavia määrärahoja ole erillisillä momenteilla.

Rouva puhemies! Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen jo kohta 12 vuoden ajan, ja tuossa ajassa tutkimusrahojen myöntämiseen liittyvien toimintatapojen, joitten suunnittelusta ilmeisesti on tämän momentin osalta kyse, olisi pitänyt jo kaikille eri tahoille tulla selviksi, ja näin ollen tällaista paikkaavien selvitysten tekemistä erillisellä määrärahalla ei tulisi enää jatkaa.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa myöskin se, että EU:n myöntämistä tutkimusrahoista on leikattu lähes puolet pois, näin ollen myös Suomessa tehtävien EU-rahoitteisten tutkimusten määrä vähenee. Kun näin on, olen tehnyt talousarvioaloitteen, että tämä lähes 10 miljoonan euron määräraha poistetaan, että koko momentti poistetaan pysyvästi budjettikirjasta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En kerinnyt käydä budjetin asianomaisen momentin perustelua tarkemmin läpi, mutta muistan kyllä tämän momentin, mistä siinä suurin piirtein on kysymys. Kysymys on siitä, että esimerkiksi kun Tekes rahoittaa erilaisia hankkeita tai kun ylipäänsä tällaisia teknologiahankkeita, -ohjelmia pannaan pystyyn tai ohjelmien puitteissa yksittäisiä hankkeita rahoitetaan, esimerkiksi niihin liittyvää selvitystyötä voidaan rahoittaa tältä momentilta 28. Ne eivät ole mitä tahansa tutkimusta, vaan niillä on elimellinen yhteys siihen varsinaiseen innovaatiopolitiikkaan, johon käytetään yli 500 miljoonaa euroa tämän budjettiesityksen pohjalta vuosittain rahaa.

Mainitsemanne miljoonamäärä on tavallaan sitä valmistelu-, sitä syöttörahaa. Tämä ei ole valtuus, niin kuin yleensä esimerkiksi Tekesin rahat ovat. Tämä on suoraa rahaa. Tätä ei myönnetä valtuutena, vaan siihen hankkeeseen, jota selvitetään, jossa esimerkiksi katsotaan — tässä puhuttiin vaikkapa bioenergiasta — onko tutkimusalue sellainen, että siihen kannattaa satsata myöhemmin valtuuksien ja sen jälkeen rahan muodossa julkisia resursseja.

Hivenen huonosti selitetty, mutta ehkä tämä vähän tarkemmin kuvaa sitä, mistä tässä on kysymys.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! "Tekniikka on se, minkä varaan jäät, kun inspiraatio loppuu." Näin on sanonut Rudolf Nurejev. Sopinee energiapolitiikkaammekin, molempia tarvitaan, tekniikkaa ja inspiraatiota, innovaatiota.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen energian toimintavarmuus on hyvällä tasolla. Sen saanti on kyettävä takaamaan tulevaisuudessakin. Ensi talven varalle on jo, tai tämän tulevan — toivottavasti jouluaatoksi tulevan — talven varalle, suunnitelmia tehty. Hallitushan haluaa varmistaa, että meillä on eräitä tehoreservejä käytettävissä huippukulutuksen aikana. Kovan talven osuessa kohdalle on varmistettava, että tällaisen kuivankin kesän jälkeen energiaa riittää. Riittävyyttä parantaa osaltaan se, että olemme valmiita satsaamaan kunnolla bioenergian suomiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi metsiä meiltä löytyy runsain mitoin ja niistä myös osaltaan energiaa. Euroopassa viimeisen 50 vuoden aikana metsävarat ovat kaksinkertaistuneet.

Kun eduskunnassa päätettiin ydinvoiman lisärakentamisesta vuonna 2002, hyväksyttiin päätöksen yhteydessä uusiutuvan energian käyttöä koskeva lausuma. Nykyisen hallituksen aikana energia- ja ilmastopoliittisia kantoja on tarkennettu — kiitos siitä ministeri Pekkariselle! Entistä vahvemmin on kiinnitetty huomiota energiankulutuksen vähentämiseen ja bioenergian mahdollisuuksien hyväksikäyttämiseen. Myös EU:ssa luodaan yhtenäistä biopolttoainestrategiaa. On tärkeää, että tälläkin tasolla huomioidaan bioenergian tuotannon lisäksi sen prosessointi ja käyttömahdollisuudet. Maaseudun kannalta nämä jatkokäyttömahdollisuudet luovat uusia toimintaedellytyksiä.

Rahoitusta on kohdennettu energiahankkeisiin, kuten myös uusien teknologioiden kehittämiseen, joista täälläkin on jo puhuttu. Myös tutkimukseen ja kaupallistamiseen on varattava riittävät rahat. Nythän annettiin lisätalousarviossa tälle vuodelle 9 miljoonan euron määräraha toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Asiantuntijat kuulostavat olevan lähes yksimielisiä siitä, että lyhyellä aikajänteellä esimerkiksi liikennebiopolttoaineisiin satsaaminen Suomessa ei ole kannattavaa, mutta pitkällä aikavälillä se on kansantaloudellisesti erittäinkin järkevää. Mahdollisuuksia on niin turpeen, puun kuin ruokohelvenkin osalta. Oikealla tiellä ollaan senkin suhteen, että biokaasukäyttöisten autojen vero on poistettu. Yhteisymmärrykseen päästiin liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämisestä. Toki tämä esitys on vielä valiokuntakäsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Muutenkin tarvitaan päätöksiä, joiden kautta jokainen voi valita ympäristön kannalta paremman vaihtoehdon. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa pellettilämmityksen, johon siirtymiseen voi saada avustusta. Joroislainen jo 40 vuotta toiminut yritys U-Cont on pellettilämmityksen yleistymisen tiedostaen kehittänyt viime vuosina pelletin varastointimahdollisuuksia maan alle. Täten omakotitaloissakaan ei tarvitse erillistä maanpäällistä rakennelmaa pellettivarastolle. On laskettu, että jos talvella 100 000 omakotitalolla olisi pellettitakka käytössään, olisi takkojen yhteisteho 900 megawattia. Yhden Olkiluodon ydinreaktorin sähköteho jää tästä jälkeen.

Etelä-Savossa metsien energiapuuvaroista hyödynnetään 15 prosenttia. Kaikkiaan noin 300 000 kuutiota energiapuuta käytettiin maakuntamme voimalaitoksissa viime vuonna. 2000-luvulla uusia bioenergiaa hyödyntäviä voimalaitoksia on rakennettu Etelä-Savoon useita.

Hallituksessa on valmisteltu laki sähkön pientuotannon verkkoon liittymisestä, ja lain astuttua voimaan sähkön jakeluverkkoon odotetaan liittyvän kymmeniä pieniä puu-, biokaasu- ja vesivoimaloita. Jokin aika sitten valtioneuvosto esitti kolmen vuoden määräaikaislakia turvelauhdevoimaloissa tuotetun sähkön tukemisesta. Näin turvevoimalat pysyvät sähköntuotannossa etusijalla hiilivoimaloihin nähden ja samalla turvataan monen ihmisen työpaikka.

Hallituksen uusiutuvan energian edistämisohjelma on ollut oiva edistysaskel. Suunnittelua ja strategioita pidemmälle tähtäimelle tulee tehdä vastaisuudessakin.

Arvoisa puhemies! Teknologia- ja innovaatiopolitiikka ja niiden vahvistaminen ovat hallitusohjelman mukaisesti yksi vaalikauden keskeisistä tavoitteista. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän osaamista, joka liittyy markkinoiden tuntemukseen ja liiketoimintalähtöisyyteen sekä kansainvälistymiseen. Tähän viimeksi mainittuun liittyen valtiovarainvaliokunta lisäsikin 1,5 miljoonaa euroa kansainvälistymisavustuksiin yritysten yhteyshankkeisiin. Olisi tarpeen luoda myös erityinen kasvuyritysten ohjelma. Väestön ikääntyminen tarkoittaa isoja haasteita maallemme ja tasapainoiselle aluekehitykselle. Alueellista innovaatiopolitiikkaa onkin tästäkin syystä vahvistettava. Tässä työssä ei erotella vaan toivottavasti vahvistetaan myös niin nuorten kuin naistenkin innovaatiotoimintaa.

Arvoisa rouva puhemies! Talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen on valtiokunta päättänyt lisätä 150 000 euroa jo tähän vuoteen verrattuna parannettuun ensi vuoden budjettiin. Kysyntä on kuulemma kova, ja alueellisia eroja on jo syntynyt. Tämä raha menee varmasti tarpeeseen. On hyvä, että mietinnössä korostetaan, että etenkin ennalta ehkäisevää työtä on edistettävä. Kulutustottumukset syntyvät varhain, jo lapsuudessa, joten monen tahon yhteistyö on tässäkin tärkeää, perheet, koulujärjestelmä ja päivähoito tässä nyt vaikkapa mainitakseni. Viime aikoina etenkin nuorten velkaisten ja moniongelmaisten määrä on lisääntynyt. Yleensäkin kotitalouksien ylivelkaantumisen riskit ovat lisääntyneet, kun luotonsaanti on helpottunut ja kulutusluotot ovat tulleet entistä arkipäiväisemmiksi.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on monissa puheenvuoroissa kiitelty ministeri Pekkarista ja kauppa- ja teollisuusministeriön toimintaa ylipäätään, ja perusteita löytyy. Valtakunnassa on saatu todella monia hyviä päätöksiä aikaan tällä hallituskaudella, ja varsinkin tämän vuoden aikana, kun on vielä EU-puheenjohtajuuskausi ollut meneillään, täytyy todella kiittää siitä aktiivisuudesta, millä maan asioita on hoidettu. Tällä EU-puheenjohtajuuskaudella tämä kemikaaliviraston tulo Suomeen nyt on varmistunut, ja se on yksi merkittävä aikaansaannos myös tällä hallituskaudella.

Työllisyys on parantunut kohisten, ja talouskasvu lähentelee tänä vuonna 6:ta prosenttia, ja vaikka suuri osuus tähän kehitykseen on ollut veropolitiikalla, niin myös kauppa- ja teollisuusministeriön toimilla ja yrittäjyyden politiikkaohjelmalla on ollut merkittävä rooli tässä kehityksessä. Nyt ollaan lähestymässä tilannetta, jolloin työvoimapula alkaa olla monen yrityksen kannalta minimitekijä, ja tähän ongelmaan pitäisi koettaa löytää ratkaisuja. Ministeri täällä aikaisemmin jo totesikin, että työvoimapolitiikkaa pitää muuttaa kysyntävetoiseksi. Varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla monen yrityksen ja elinkeinoalankin kannalta tosiaan työvoiman saatavuus on ollut aikamoinen ongelma ja ongelmia näyttää kasaantuvan. Tarvitaan ulkomaista työvoimaa, monille aloille ei enää kotimaista työvoimaa tahdo löytyäkään. Muun muassa ravintola-ala ja palvelualat ylipäätään ovat sellaisia, että tarvitaan ulkomaista työvoimaa, ja tässä yhteydessä on noussut esiin sitten myös esimiestaitojen puutteellisuus. Kun tulee muista kulttuureista työvoimaa, niin nämä esimiestaidot nimenomaan näissä tilanteissa ovat ratkaisevia, ja koulutuksen pitäisi tämä näkökulma pystyä paremmin hyödyntämään. Muun muassa kaupan alalle on tullut tämän hallituskauden aikana yli 20 000 uutta työpaikkaa, ja silläkin puolella nähdään, että nimenomaan esimiestaitojen osalta koulutuksessa on puutteita ja tältä osin tarkistamisen varaa.

Energia-asiat ovat nousseet nyt viimeisen vuoden aikana todella pintaan niin Suomessa kuin EU:ssakin. Energian saatavuus, energiaomavaraisuus ja sähkön saannin varmistaminen ovat nousseet yhä tärkeämmiksi asioiksi. Tässä yhteydessä haluan muutamaan energiaan liittyvään asiaan puuttua.

Täällä on jätteenpoltto tuotu monessa puheenvuorossa esiin. Me emme tässä valtakunnassa ole saaneet näitä jätteenpolttolaitoksia aikaiseksi. Ongelmana on ihmisten vanhakantainen asenne ja pelko — johtuu varmaan osittain jäte-sanan imagosta ja siitä, että pelätään jätteenpoltosta syntyviä ympäristömyrkkyjä ja raskasmetallipäästöjä. Tältä osin varmaan olisi paikallaan myös sitten löytää keinoja, miten tätä pelkoa voitaisiin lievittää. Eräs näkökulma on vaikuttaa jätteen kokoonpanoon ja yrittää poistaa sieltä näitä raskasmetalleja väriaineista ja parantaa sitä niiltä osin kuin mitä näitten materiaalien suhteen on parannettavaa. Itse olen muun muassa kaupan piirissä esittänyt, että kauppa kiinnittäisi huomiota näihin pakkausmateriaaleihin ja koettaisi sitä kautta vaikuttaa jätteenpolttoon menevän raaka-aineen ympäristövaikutuksiin ja ympäristöystävällisyyteen. Erityisesti ihmiset pelkäävät elohopea- ja kadmiumpäästöjä ja pienhiukkasia.

Itse olen tätä tilannetta joutunut seuraamaan Hämeenkyrössä, jossa suoritettiin hiljattain kansanäänestys. Kyllä siellä kansalaiset tätä jätteenpolttoa pelkäävät. Kuitenkin meillä puolen ydinvoimalan edestä energiaa häipyy taivaan tuuliin ja suurelta osin vielä metaania, joka on monin verroin pahempaa ympäristön kannalta kuin hiilidioksidi. Elikkä tältä osin meidän pitäisi kyllä saada kehitystä aikaiseksi, samoin yhdyskuntajätteen hyötykäytön osalta, ja koettaa saada biokaasuvoimaloita ja kehittää tätä toimintaa eteenpäin, niin kuin täällä on puheenvuoroissa tuotu esiin.

Turpeen osalta saatiin hyviä päätöksiä aikaan, ja syöttötariffijärjestelmän avulla nyt turve saatiin kivihiileen nähden kilpailukykyiseksi, ja siltä osin voidaan suosia kotimaista energiaa. Ylipäätään turve on meillä arvokas energiaraaka-aine, ja sen käytön edistämiseen ja teknologiaan on järkevää panostaa. Meillä on todella mittavat energiavarat turpeessa, kun ne pystytään järkevästi hyödyntämään.

Fortum ja Fortumin optio-ohjelmat ovat puhuttaneet tänäkin iltana paljon. Varmaan näin jälkiviisaasti voidaan todeta, että oli aikoinaan virhe asettaa tällainen optio-ohjelma Fortumille ja ylipäätään valtionyhtiöihin. Nyt ministeri Pekkarisen ansiosta nämä optio-ohjelmat valtionyhtiöissä on kuitenkin lopetettu, ja ainakin voi todeta, että olisi silloin aikoinaan pitänyt edes asettaa katto näille optioille. Ehkä näkymät olivat sellaiset, ettei kuviteltu, niin kuin täällä on todettukin, että Fortumin arvo ja osakkeen arvo voisi nousta niin kuin se on noussut. Siitä täytyy kyllä antaa tunnustus Fortumin johdolle. Fortum on kansainvälisesti vertaillen vielä pieni yritys. Täytyy toivoa, että Fortumin imago korjaantuu tässä tulevien ratkaisujen ansiosta. Tällä hetkellä näyttää siltä, ainakin minusta, että Fortumin vienti aikoinaan pörssiin oli virhe. Ainakaan näin energiaomavaraisuuden kannalta tärkeää toimijaa ei olisi pitänyt päästää pörssiin.

Merikaapeliratkaisu oli varmasti järkevä, ja kotimaisen energiantuotannonkin kannalta se oli hyvä ratkaisu ja osaltaan helpottaa sikälikin, että jos meidän runkoverkkomme kautta olisi viety energiaa läpi valtakunnan Ruotsiin ja mahdollisesti Eurooppaan, niin se olisi rasittanut meidän omaa kantaverkkoamme.

Kotimaisen bioenergiatuotannon edistäminen on todella tärkeä tehtävä. Sen teknologian kehittämiseen on syytä panostaa kyllä edelleen merkittävästi. Bioetanolikeskustelussa on ollut kovin monenlaisia lähtökohtia. On arvosteltu sitä, että bioetanolin ja bioetanoliraaka-aineen tuotossa haaskataan öljyperäisiä polttoaineita enemmän kuin polttoainetta aikaansaadaan bioetanolin ja bioenergiatuotannon avulla. Mutta täytyy tältä osin myös todeta, että bioenergian tuotantoa voidaan monella eri tavalla toteuttaa ja siinä toiminnassa osaamisen merkitys on keskeisen tärkeä. Meillä on todella paljon tehtävää tämän bioenergian ja biomassatuotannon teknologian ja viljelytekniikan kehittämisessä, ja siinä mielessä panostaminen osaamiseen on todella tärkeää. Bioenergian ja biomassan tuotannossa voidaan toimia merkittävästi energiaa säästävämmin kuin mitä näissä laskelmissa on huomioitu. Meillä on käytettävissä olevaa teknologiaa mahdollisuus hyödyntää todella hyvin ja ravinteitten ja polttoaineitten käyttöä tässä toiminnassa. Mutta se vaatii osaamista, ja tähän täytyy panostaa. Siinä mielessä myös neuvonnan rooli on tärkeä, ja sinne kannattaa uhrata panoksia.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin keskittyä tässä omassa puheenvuorossani Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan, jota käsittelimme myös valtioneuvoston selonteon yhteydessä. Nyt käsittelyssä oleva budjetti on osa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanoa. Keskeisiä tavoitteita Suomelle tulevat jatkossakin olemaan öljyriippuvuuden vähentäminen, energiaomavaraisuuden lisääminen ja suuremmat päästövähennykset. Kaikkien näiden tavoitteiden näkökulmasta on tärkeää, että Suomi pyrkii aktiivisesti energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseen ja niihin perustuvan viennin lisäämiseen. Näin pääsemme tavoitteisiimme kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, mutta samalla luomme edellytyksiä Suomen menestykselle.

Maailman energiantuotannossa siirrytään yhä enemmän käyttämään uusiutuvia energialähteitä ja hajautettua tuotantotapaa. Puhtaille energiateknologioille on siten kysyntää satojen miljardien eurojen energiateknologiamarkkinoilla. Suomi on energiateknologian huippumaita. Suomen energiateknologian viennin arvo nelinkertaistui 1990-luvulla. Sittemmin kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Valtion tulee siis laajapohjaisesti panostaa uusiutuvien energioiden ja uusien teknologioiden edistämiseen, vaikka niiden kilpailukyky onkin sähkön hinnan noususta johtuen parantunut. Uusiutuvien energialähteiden edistäminen edellyttää selkeitä päätöksiä ja konkreettisia tavoitteita pitkäjänteisestä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksesta sekä tukijärjestelmistä.

Arvoisa rouva puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan energiatuella on merkittävä rooli energiateknologian kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota energiatuen tehokkuuteen ja erityisesti siihen, että demonstraatiotuki ei ole energiatuen osana. Demonstraatiotuki on tärkeä erityistukimuoto, jossa valtiovalta osallistuu tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeeseen sen sisältämän erityisarvon vuoksi. Demonstraatiotuen puuttuminen talousarviosta johtaa puolestaan suurien erityishankkeiden etenemisen viivästymiseen. Tämän vuoksi kannatan ja pidän tärkeänä valtiovarainvaliokunnan esitystä siitä, että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 8 miljoonaa euroa energiatuen lisäämiseen ja demonstraatiotukeen.

Tämän lisäksi haluan muistuttaa, että biomassan tuotannon ja käytön edistämisellä on keskeinen merkitys uusiutuvan energian osuuden nostamisessa. Eduskunta on tänä vuonna tehnyt bioenergian tuotantoa tukevia päätöksiä. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman esityksestä eduskunta myönsi tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa 9 miljoonan euron määrärahan toisen polven biopolttoaineiden kehittämiseen. Yhdyn valtiovarainvaliokunnan näkemykseen, jonka mukaan ratkaisujen kaupallistuminen tarvitsee vahvaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön myös jatkossa.

Biomassan energiakäytön edistämisellä voi olla myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia maaseudulla. Toisen sukupolven biodieseliä voidaan valmistaa täysin kotimaisesta raaka-aineesta eli biomassasta: puusta, turpeesta ja ruokohelvestä. Myös sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja biokaasu ovat otollisia kotimaisten bioenergian raaka-aineiden käyttäjiä. Näiden bioenergian tuotantomuotojen kehittämiseksi investointitukien käyttöä on jatkossa lisättävä. Uusien budjettipäätösten aika on ensi vuonna, kun asianmukaiset selvitykset maa- ja metsätalousministeriön bioenergiastrategiaa pohtivasta työryhmästä on tehty.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Muutamia asioita vielä tässä yhteydessä nostaisin esille.

En puutu juurikaan nyt sitten energiapolitiikkaan. Siitä on käyty hyvä keskustelu täällä. Selonteko on hyvä, ja se on johtanut merkittäviin toimenpiteisiin. Kun täällä muun muassa ed. Salo totesi, että niin sanottu risupaketti ei ole edennyt, niin se ei pidä paikkansa. Itse asiassa me olemme tehneet huomattavasti enemmän kuin mitä siihen niin sanottuun risupakettiin sisältyi. Tärkeätä on se, että me nostamme energian tuotannossa omavaraisuusastetta, sähkön tuotannossa turvataan huoltovarmuus, ja se tarkoittaa silloin sitä, että meidän on investoitava edelleen merkittävästi perusvoimaratkaisun turvaamiseksi. Me kaikki tiedämme, että ministeri Pekkarinen on todella merkittävästi ollut ajamassa tämän hallinnonalan asioita ja monia energiapolitiikkaan ja hallinnonalaan liittyviä kysymyksiä on voitu edistää.

Talous- ja työllisyyspolitiikan osalta ilahduttavaa on huomata se, että meidän talouskasvumme on noin 6 prosentin luokkaa. Mikään tutkimuslaitos ei vielä vuosi sitten eikä puoli vuottakaan sitten ennustanut sitä, että näin merkittävään talouden kasvuun Suomi yltää. Se on Euroopan maista huippuluokkaa, jos pois suljetaan entiset Itä-Euroopan maat, jotka ovat hiljakkoin liittyneet Euroopan unioniin. Euroalueen maiden talouskasvu pyörii tällä hetkellä siinä 2,3 prosentin kieppeissä. Tämä on merkinnyt sitä, että me olemme voineet toteuttaa sellaista työllisyyspolitiikkaa, joka on merkinnyt sitä, että yli 400 000 uutta työpaikkaa tässä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana on luotu ja meidän työttömyysasteemme on samalla tasolla kuin se oli 1990—1991. No, me tiedämme kaikki, että siitä lähdettiin kovaan syöksyyn ja ennen kokemattomaan talouden lamaan. Nyt semmoisia piirteitä ei ole, ei meidän taloudessamme eikä maailmantaloudessa, vaan työllisyys tulee kehittymään erittäin voimakkaasti edelleenkin.

Kauppa- ja teollisuusjaoston puheenjohtaja Karjula totesi täällä muutamia hyvin tärkeitä kysymyksiä, muun muassa sen, että jaoston yhteistyö ja näkemyksellinen toiminta on ollut hyvää. Minä jaoston jäsenenä tämän allekirjoitan. Me olemme keskittyneet muutamiin erityiskysymyksiin, joilla on meidän yritystoimintamme kannalta keskeinen merkitys, ja ne ovat kansainvälistyminen, innovaatiopolitiikka, yritysten kasvu. Innovaatiopolitiikan osalta jaosto järjesti muun muassa seminaarin, joka oli hyvin arvovaltainen ja jossa innovaatiopolitiikkaa linjattiin pitkälle tulevaisuuteen.

Koulutus-, tutkimus ja kehittämistoiminta on ollut painopistealue, ja tässä yhteydessä on todettava se, että meidän on edelleenkin vahvistettava panostuksia näille alueille. On nimittäin välttämätöntä meidän kehittymisemme kannalta, että nuo panostukset lisätään ja että ollaan tässä suhteessa maailman kärkimaita, niin kuin on tähän saakka oltu.

Suomeen on syntynyt pieniä yrityksiä ennätysvauhtia ja syntyy edelleen yhden, kahden, kolmen, neljän, viiden henkilön työpaikkoja, yrityksiä, ja se on positiivinen asia. Muistan, kun täällä käsiteltiin yritysverouudistusta. Silloin erityisesti kokoomuksen puolelta hallitusta ja hallituspuolueita haukuttiin siitä, että tämä ratkaisu merkitsee sitä, että yrittäjät eivät uskalla investoida eivätkä luoda uusia työpaikkoja. Mitä on tapahtunut? On juuri tapahtunut päinvastoin, niin kuin me arvioimmekin. Toki se ratkaisu sisälsi sellaisia yksityiskohtia, jotka olisivat voineet toteutua toisinkin. Suomeen syntyy ennätysmäärä uusia yrityksiä. Näin tapahtuu myöskin Jyväskylän seudulla, omassa maakunnassani Keski-Suomessa. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla tilanne on se, että nettomääräisesti 500—600 uutta yritystä syntyy vuosittain. Tämä on merkittävä asia.

Yrittäjäjärjestön esiintymisessä on samanlaisia piirteitä nyt, kun käsitellään yhteistoimintalakia, kuin oli silloin yritysverotusuudistuksen yhteydessä. Pitäisi olla realismia eikä provosoida eikä vaikeuttaa yrittäjien toimintaa ja asemaa.

Keskisuurten yritysten kanta Suomessa on aivan liian pieni. Me tarvitsemme lisää keskisuuria yrityksiä. Tässä suhteessa myöskin julkinen valta voi tehdä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti paljon, niin että yritykset uskaltaisivat enemmän investoida ja kasvattaa liiketoimintaa ja kansainvälistyä. Kansainvälistyminen on hyvin tärkeä kysymys. Ehkä tuon 90-luvun alun ongelmat vaikuttavat yritysten päätöksentekoon ja ovat omalta osaltaan sitten aiheuttaneet sitä varovaisuutta. Monikaan yrittäjä ei ehkä tästä johtuen uskalla sitten investoida kasvuun ja lähteä kansainvälistymään.

Meillä on kova sukupolvenvaihdos menossa. Jotta tämä sukupolvenvaihdos toteutuisi niin, että yrityskantaa ei sitä kautta menetettäisi, valtiovalta voi omalta osaltaan olla mukana, niin kuin on ollut, kun on tehnyt näitä muun muassa verotukseen liittyviä ratkaisuja. Nämä ovat niitä avainasioita, millä päästään eteenpäin siten, että meidän työllisyytemme pitkällä aikavälillä kulkee kohti täystyöllisyyttä.

Jaosto ja valiokunta on kiinnittänyt huomiota kansainvälistymisavustukseen yritysten yhteishankkeisiin ja esittää, että määrärahaa lisätään 1 500 000 eurolla, mikä merkitsee sitä, että avustusvaltuutta voidaan kasvattaa kaiken kaikkiaan 2,5 miljoonaa euroa. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen esitetään 17,3:a miljoonaa euroa, ja tukia koskeva myöntämisvaltuus on kaiken kaikkiaan näin ollen sitten lähes 23 miljoonaa euroa. Tämä myöntämisvaltuus kasvaa tähän vuoteen verrattuna ensi vuonna noin 10 miljoonalla eurolla. Tästä varataan sitten 12 miljoonaa euroa valtioneuvoston päätöksellä rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lieventämiseen, mikä on hyvä asia. Mutta täytyy samalla todeta se, että jos tätä koko valtuutta ei tule käytettyä jostakin syystä rakennemuutosalueella, niin tämä raha on käytettävä jaoston ja valiokunnan mielestä sitten yritysten investointitukiin, ja tätä koskeva kannanotto — ei lausuma, vaan kannanotto — sisältyy sitten valiokunnan mietintöön.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta esittää yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustusten myöntämisvaltuuden nostamista 2,5 miljoonalla eurolla. Valiokunnan lähettämä signaali on oikea. Pienten yritysten kansainvälistymiseen on panostettava. Momentilta myönnettävillä avustuksilla pyritään lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisvalmiuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa avustusten myöntämistä erilaisiin ulkomaille suuntautuviin vienninedistämistoimiin, kuten näyttelyihin, messuihin, vientirenkaisiin ja markkinaselvityksiin. Avustuksia myönnetään vain yrityksille, joiden tuotteilla ja palveluilla on korkea kotimaisuus- ja jalostusaste. Hankkeet tulee toteuttaa vähintään neljän yrityksen yhteistyönä. Avustus saa olla enintään puolet hankkeen kustannuksista.

Arvoisa puhemies! Yhteishankkeita toteuttaneet pk-yritykset ovat kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaan pitäneet avustuksien merkitystä suurena. Yhteishankkeisiin osallistuneista yrityksistä lähes puolet onnistui hankkeen myötä saamaan pysyvää uutta vientiä hankkeen kohdealueelle. Lopuistakin yrityksistä suurin osa odotti tässä suhteessa tuloksia lähivuosina. Uusien asiakaskontaktien lisäksi myös yrityksen tai sen tuotteiden tunnettavuuden ja markkinatilanteen kartoitusta pidettiin merkittävänä hyötynä. Selvityksen mukaan avustukset ovat kohdentuneet tehokkaasti. Erityisesti pienten yritysten mahdollisuudet harjoittaa kansainvälistä vienninedistämistoimintaa ilman avustusta ovat olemattomat.

Arvoisa puhemies! Yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustusta on 2000-luvulla myönnetty vuosittain noin 18 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi määrärahat nousevat valtiovarainvaliokunnan lisäyksen jälkeen 18,5 miljoonaan euroon. Avustuksen myöntämisvaltuus on vuosittain käytetty kokonaan. Avustuksen tarve on kasvanut huomattavasti määrärahoja nopeammin. Vuonna 2004 yhteishankkeisiin osallistuneita yrityksiä oli 2 166. Vuonna 2005 osallistujia oli jo 2 644.

Määrärahojen vaje, joka tällä hetkellä on noin kolmannes momentin nykyisistä määrärahoista, on johtanut useana vuotena loppuvuodesta myönnettävien avustusten tuntuviin leikkauksiin. Kesken vuotta tapahtuvat linjanmuutokset myönnettävien avustusten tasoon saattavat karkottaa avustusta eniten tarvitsevat yritykset pois avustusta hakevien joukosta. Leikkaukset saattavat aiheuttaa myös yllättäviä lisämenoja esimerkiksi näyttelyyn osallistumisesta jo päätöksen tehneelle yritykselle.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että kansainvälistymisavustus on toiminut varsin mainiosti. Avustusta saaneet yritykset kokevat sen hyödylliseksi, ja se kohdentuu pääsääntöisesti sellaisiin vienninedistämistoimiin, joita ei ilman tukea toteutettaisi. Myös yhteiskunnalliset hyödyt ovat selvästi havaittavissa avustuksen lisätessä kansantaloudelle elintärkeiden vientiyritysten lukumäärää. Erityisesti vahvistamalla pk-yritysten liiketoimintaosaamista voidaan lisätä kasvuyritysten kansainvälistymistä. Juuri pk-yritykset ovat olleet viime vuosina avainasemassa uusien työpaikkojen synnyttämisessä. Kilpailukykyisen toimintaympäristön luominen suomalaisille yrittäjille ja yrityksille hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Tiedän, että on kyseessä kauppa- ja teollisuusministeriön budjettiala ja hallinnonala, mutta toivon, että joskus seuraavalla kaudella puhuttaisiin ilmastonmuutosministeriön hallinnonalasta ja siihen kuuluisivat energia ja liikenne ja monet ympäristöasiat, niin että voisimme katsoa sitä erittäin suurta, laajaa asiaa, joka on meidän kohtalonkysymyksiämme, eli ilmastonmuutosta. Mutta tällä hetkellä siis puhumme esimerkiksi tällä hallinnonalalla juuri ilmastonmuutoksesta, koska energiapolitiikalla voimme erittäin suuresti vaikuttaa siihen, miten ilmastonmuutos etenee, voidaanko sitä pysäyttää.

Jos katsellaan tämän hallituksen tekosia, niin täytyy sanoa, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole ollut päätavoitteita, ainakin siltä se näyttää, jos katsoo käytännön tekoja. Tiedän, että tämä ei ole liikenneministeriön hallinnonala, mutta jos katsotaan ihan joukkoliikennettä ja näitä aloja, niin päinvastoin on lisätty yksityisautoilua meidän päätöksillämme täällä hallituksen esityksistä.

Energiapuolella on syöttötariffi, turpeelle on annettu syöttötariffi. Tästä syöttötariffista on puhuttu vuositolkulla uusiutuvien energioiden osalta ja pyydetty ja pyydetty, voitaisiinko edistää uusiutuvia energiamuotoja syöttötariffilla. Nyt otetaan tämä erittäin tehokas hyvä tapa käyttöön, mutta turpeelle, joka siis ei ole uusiutuva energianmuoto, elikkä meidän tavoitteemme numero yksi ei selvästikään ole ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaan omien intressiemme eteenpäinvieminen, mikä sitten liekään se ala, mistä puhutaan.

Vähän sama asia on se, että pellettiala on erittäin hyvin kasvava ala Suomessa, mutta suurin osa pelleteistä viedään Ruotsiin, jossa pellettejä käytetään enemmän. No, nyt hallitus oli niin viisas, että tuetaan pellettiin siirtymistä niin kuin maalämpöönkin siirtymistä, mutta jostain syystä öljykattiloista pellettiin siirtymistä ei haluta tukea. Tässä on taas joku tämmöinen harha, minkä takia ei. Jos halutaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen, jos halutaan vaikuttaa kotimaisiin työpaikkoihin myös, niin kotimainen bioenergia, uusiutuvat energiat ovat paras tapa sekä saavuttaa ympäristötavoitteet että parantaa työllisyyttä. Siksi vähän joskus ihmetyttää se, että tämä ei etene nopeammin, vaikka luulisi, että tässä olisi suuri intressi meillä monestakin syystä.

Yksi tällainen asia on myös demonstraatiohankkeet tai etenkin niiden puuttuminen. Meillä on ollut Suomessa oikein voimakkaasti kasvava tuulivoimayritysmaailma, ja etenkin yksi yritys oli erittäin voimakkaasti kasvava, ja vienti oli suurta, mutta sen takia, että ei saatu demonstraatiohanketta Suomeen, sitten tämä yritys myytiin ulkomaisille omistajille. Yrityksellä menee edelleen hyvin, mutta nykyään ne voitot tulevat muihin kukkaroihin kuin suomalaisiin kukkaroihin. On erittäin sääli, että meillä niin hitaasti herätään. Nyt on vähän liian myöhäistä herätä ehkä, ainakin tämän yrityksen kohdalla. On varmaan muita, joihin voitaisiin nyt satsata, kunnollisia demonstraatiohankkeita. On aika hankalaa myydä ulospäin hyvää teknologiaa, jos siihen ei selvästi uskota näkyvästi, suuresti, omassa kotimaassa. Jos haluamme edistää suomalaista teollisuutta, energiateknologiaa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä, niin tällaisten hankkeiden luulisi olevan ykkösintressejä maassamme.

Ylipäätään tähän ilmasto- ja energiateknologiaan satsaamisesta luulisi löytyvän se tuleva Nokia, sillä koko maailma, koko maapallo, joutuu satsaamaan näihin teknologioihin. Ja jos meillä on tarjota maailman huippua näillä aloilla, niin me saamme sitten myös ne työpaikat, mutta jos jäämme katsomaan vaan muita ja seuraamaan sivusta, mitä muut tekevät, niin sitten nuollaan näppejämme, niin kuin on aika pitkälle käynyt. Esimerkiksi maalämpöpumppujen kohdalla Ruotsi on edennyt paljon nopeammin kuin me, hyvä että tullaan edes hitaasti perässä, tai tuulivoimassa Saksa, Tanska, muut maat ovat ihan eri luokkaa kuin me.

Olin erittäin iloinen kuunnellessani ed. Urpilaista, kun hän puhui hajautetusta energiantuotannosta, sillä tämä on juuri se, minkä luulisi olevan meidän vahvuutemme, että haluaisimme hajauttaa energiantuotannon useampaan pienempään yksikköön ympäri maatamme, mistä tulisi työpaikkoja myös eri puolille maata. Ihan turvallisuussyistäkin tämä on parempi, sillä riippumatta siitä, mitä uhkia pelkäämme, aina suuri yksikkö on haavoittuvampi kuin moni pieni yksikkö. Jos puhutaan ihan vaikkapa vaan luonnonmullistuksista, niin jos meillä on useampi pieni voimalaitos, niin on helpompi löytää aina sitten varavoimaa. Ruotsissakin samaan aikaan jouduttiin sulkemaan useampi ydinvoimalaitos. Se on aikamoinen paukku, kun tällaisia suuria laitoksia suljetaan samaan aikaan.

Valitettavasti Suomen linja ja hallituksen linja vaikuttaa olevan se, että uskotaan ydinvoimaan ja suuriin laitoksiin, vaikka näin ei saada kotimaisia työpaikkoja. Esimerkiksi ay-liikehän on pettynyt aika suuresti siihen, että kun satsattiin voimakkaasti ydinvoimaan ja uskottiin näin saatavan työpaikkoja, kotimaisia työpaikkoja, ne menivätkin ulkomaisille rakentajille ja työntekijöille, pettymys on suuri. Nyt ehkä juuri tämän takia, että on säästetty rahaa sillä, että ostetaan muualta rakennustyömiehiä, ylipäätään kaikkea osaamista, tämä meidän ydinvoimahankkeemme Suomessa tällä hetkellä on erittäin hitaasti etenevä ja siinä on suuria ongelmia niin betonin valussa kuin hitsaamisessa, suojakuvun tekemisessä, kaikissa näissä. Ja kun lukee raportteja siitä, mitkä ovat ongelmat, niin ne johtuvat aika paljon siitä, että ei ymmärretä Suomen ilmastoa, mitä se vaatii eri materiaaleilta, eikä ole sellaista työmoraalia kuin meillä Suomessa ihan siitä alkaen, miten siisteissä olosuhteissa tehdään työtä ja millaisilla vehkeillä ja miten hyvin työtä valvotaan.

Toisaalta toivoisi, että meillä satsattaisiin kotimaiseen energiaan, hajautettuun ja uusiutuvaan, sillä siinä olisi kyllä Suomen tulevaisuus, ja nyt kun ydinvoimahanke viivästyy, näköjään tulee suurempaa intressiä satsata myös muihin energiahankkeisiin. Nyt on tullut esiin, että tulee myös muunlaisia voimalaitoksia kyseeseen.

Mutta täytyy nyt toivoa, että sekä tulisi hallituksen puolelta — täytyy nyt puhua varmaan seuraavasta hallituksesta, koska en enää usko, että tämä ehtii — demonstraatiohankkeita, satsauksia voimakkaasti bioenergiaan, että myös viesti investoijille olisi se, että satsatkaa näihin ja hajautettuun, älkää odottako vaan suuria voimalaitoksia, sillä niin me saamme ilmastonmuutoksen pysäytettyä ja kotimaisia työpaikkoja.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Edellisen puhujan, ed. Anderssonin, ajatuksissa voimakkaasti korostettiin hajautettua ja kotimaista energiantuotantoa. Pidän tuota ajatusta erittäin hyvänä. Huoltovarmuuden, työllisyyden, kaiken järkevän talouspolitiikan kannalta on perusteltua, että meillä on hajautettua energiantuotantoa. Näkisin, että sähköä tulisi kannattavasti tuottaa myöskin pienvoimaloilla, ja näillä pienvoimaloilla tuotetuille energioille pitäisi olla myös markkinoita, ei vain lämmön osalta vaan myös sähkön osalta. Toivon, että tähän teknologiaa myös tässä maassa kehiteltäisiin. Katson toki, että meillä Suomessa on oltava omassa maassa tuotettua energiaa mahdollisimman paljon, aina vientiä myöten, ja siksi pidän perusteltuna, että samalla kun on valmisteilla ydinvoimala, olemme valmiit myös kuudennen ydinvoimalan hankkeeseen, koska sähkön tarve ja energian tarve tulevat kasvamaan.

Katson, että meillä tulee panostaa juuri nyt myös kaikkeen bioenergiaan, uusiutuvaan energiaan. Olen esittänyt siinä arvonlisäveron tuntuvaa alentamista tai poistamista lakialoitteilla. Pidän sitä tarpeellisena keinona, jotta nimenomaan puuperäinen bioenergia tulee käyttöön. Katson, että pitäisi lähteä ihan siitä, että polttohalolta otettaisiin arvonlisävero pois. Naapurini, joka lämmittää pääasiassa halolla, kokee aika outona sen, että siihen tulee arvonlisävero vielä rasittamaan. Pitäisi olla tämmöisiä keinoja, jotka koskettavat läheltä ihmisiä, myös niitä keinoja, aivan kuten täällä on viitattu, joilla öljykattila kannattaisi vaihtaa hake- tai pellettikattilaksi. Tämmöiset pienet porkkanat tässä asiassa pitäisi saada käyttöön. Katsoisin myös, että pelletti- ja hakekattilat tulisi myös vapauttaa, vaikka määräajaksi, arvonlisäverosta. Saattaisi olla, että tuo määräaika innostaisi sitten investoimaan kotimaiseen energiaan. Näkisin myös, että Suomella on valtavat turvevarannot. Niitten järkevään hyödyntämiseen meillä tulee olla valmius.

Ed. Ahonen täällä aiemmin viittasi myös perintöveron ongelmaan, joka koskettaa erityisesti pienyrityksiä ja perheyrityksiä. Olen useammassa yhteydessä voimakkaasti tuonut esille sitä, että perintövero tulee poistaa lähiomaisilta. Toivon, että se sisältyy vähintään tulevaan hallitusohjelmaan ja heti sen ensimmäisiin veropoliittisiin toimiin. Näillä autetaan yrittäjyyttä, työpaikkojen tarjoamista, investointeja yrityksiin. Näen, että tämä on ihan oikeudenmukainen käytäntö, koska omaisuudesta on maksettu jo moneen kertaan verot, ja sitten kun tulee tilanne, että on perintövero maksettava, niin maksetaan jo moneen kertaan verotetusta jälleen hyvin kohtuuttomalta tuntuva vero. Tämä on estämässä investointeja yrityksiin, kun tämä lisäisi perittävän omaisuuden verotettavaa arvoa.

Moni sanoo, että asioita voi järjestellä ennakkoon. Ei aina voi. Kotiseudullani Keurusseudulla on viimeisen viikon aikana sattunut kolme liikenneonnettomuutta, joissa minunkin hyvin tuntemani henkilöt ovat kohdanneet matkanpään. Siinä on yksi esimerkki. Ei kukaan voi tietää, milloinka tulee se tilanne, missä perintövero on todellisuutta omaisille. Ruotsissa tsunami osoitti, että Ruotsissa oli valmiutta perintöveron poistamiseen, kun nähtiin, miten kohtuuton tilanne voi yllättää. Toivon, että samaan käytäisiin meilläkin kansalaisten ja yritystoiminnan parhaaksi.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana vielä tuosta ympäristöteknologiasta. 600 miljardia USA:n dollaria vuodessa on sen koko globaali määrä, ja se kasvaa 10 prosenttia vuodessa. Suomessa se todellakaan ei ole pitkiin, pitkiin aikoihin kasvanut, ja se johtuu siitä, että tämä meidän mallimme on nyt ollut suurien energiayksiköiden rakentaminen, niin kuin ydinvoimaloiden. Eivät ne ole ympäristöteknologiahankkeita maailmalla; maailmalla on uusiutuvaa energiaa se, mikä kehittyy, ei ydinvoima. Ydinvoima ei kuitenkaan ole sellainen, joka ratkaisee maapallon energiakysymyksen. Se ei esimerkiksi kuulu Kioton mekanismien kestävän kehityksen cdm:n sisältämiin ratkaisuihin.

Olen tässä keskustelussa, kun olen kuunnellut sitä, huomannut, että varsin moni kansanedustaja on nostanut nyt tämän pääluokan yhteydessä esiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja torjunnan. On oltu huolestuneita liikenteen päästöistä, on oltu huolestuneita siitä, mitä kaatopaikoille menee ja mikä on metaanin vaikutus ilmastonmuutokseen esimerkiksi Suomen päästöjen osalta. Mutta samaan aikaan varsin moni on käynyt puhujakorokkeella todistamassa turpeen puolesta. Tämä on erittäin ristiriitaista. Turve on kaikkein epäedullisin energiaraaka-aine, paljon pahempi vielä kuin ruskohiili ja pahempi kuin kivihiili. Sen hiilidioksidipäästöt energiayksikköä kohti ovat kaikkein pahimmat ja sen energiatehokkuus kaikkein heikoin. Näin ollen ei millään järkisyyllä voi turvetta perustella, ei ainakaan ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Sen vuoksi meillä pitäisi olla muita vaihtoehtoja. Ei Suomen hiilidioksiditase mahdollista myöskään tätä.

Se, että nyt ensi vuoden budjetissa on 5 miljoonaa euroa päästöyksiköiden ostoon ja avaus on 30 miljoonaa euroa kokonaismäärältään, mihinkä nyt lähdetään, ei ole siis kestävää kuitenkaan. Pitemmällä tähtäimellä meidän pitää itse pystyä vähentämään omia päästömääriämme, eikä niin, että politiikka pohjautuu päästöyksiköiden ostoon.

Kun perusvoimaratkaisu tehtiin 2002, valittiin Kansallinen ilmasto-ohjelma 1:n ja Kansallinen ilmasto-ohjelma 2:n väliltä eli KIO1:n ja KIO2:n. Ykkönen merkitsi ilman ydinvoimalan rakentamista etenemistä. Se olisi merkinnyt hiilidioksidipäästöjen välitöntä laskemista, koska se ei olisi hyväksynyt myöskään hiilivoimaa. Se lähti siitä, että nimenomaan hiililauhdevoima ajetaan alas ja sitä verotetaan. KIO2 on se, mitä nyt eletään, ja se on merkinnyt Suomen hiilidioksidipäästöjen kasvamista.

Tuo ikään kuin ongelmien ratkaisu — monien mielestä — joka on hiljalleen nousemassa Eurajoella, antaa odotuttaa itseään, viides ydinvoimalayksikkö. Silloin kun rakennetaan tällaisen yhden ison tuotantoyksikön varaan, se on hyvin herkkä, häiriöt ovat suuria, niiden vaikutukset ovat mittavia. Nyt on hidastunut tämä työ, ja 2011—2012 se sitten valmistuu.

Se, että ikään kuin koko ajan puhutaan siitä, että kylliksi sähköä, kylliksi sähköä pitää saada, ei ole kestävän kulutuksen eikä tuotannon mukaista. Meidän pitäisi päästä vähempään energian käyttöön, tehokkaampaan energian käyttöön. Siinä mielessä keskustelu, mitä tänään on käyty, on ollut myös osittain erittäin hyvä.

Lopuksi haluan todeta, että jos nyt rakentamassa oleva Cogema olisi silloin jo hakenut Länsi- tai Itä-Uudeltamaalta tai Pohjois-Karjalasta tai Lapista uraanikaivoksia, niin luulenpa, että 2002 tämäkään sali ei olisi lähtenyt Cogeman kelkkaan.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Katson, että jonkin näköinen velvollisuus näin iltamyöhäisellä olisi puhaltaa vähän tuulta tähän keskusteluun, ja sen pohjalta, kun kuuntelin ed. Tiusasen puheenvuoron, jäin siihen vaikutelmaan, että edustaja puhuessaan puhtaan ja saasteettoman energiantuotannon puolesta samalla torjui ydinvoiman rakentamisen ja käytön. Mielestäni juuri nämä ovat niin päinvastaisia asioita, eihän se näin voi mennä. Jos maailmassa ajatellaan puhdasta ja puhtainta energiaa, niin se tulee vain ydinvoiman kautta. Ydinvoiman kautta Suomi myöskin voi selvitä parhaiten näistä päästövaikeuksista, mitä täällä on olemassa. Niin katsottuna toivon, että tässä asiassa voitaisiin käydä semmoinen henkien taisto ja päästä oikeille jäljille, kuinka tämä maailma ratkaistaan.

Mitä tulee ydinvoimaloitten haavoittuvuuteen tai riskialttiuteen siinä, että joku putoaisi tuotannosta pois, mielestäni tätä parhaiten auttaisi, että pantaisiin heti toimeksi sen kuudennen ydinvoimalan rakentaminen, minkä paikka olisi todennäköisesti siellä Loviisan seutukunnilla, niin omani kuin ed. Tiusasenkin maakunnan lähellä, jolloin me olisimme vahvemmilla taas tässä maailmassa eteenpäin menossa. Näin tämä peli ratkeaa oikealla lailla.

Kun käsitellään tätä kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaa, niin käsittääkseni tämä sähkökeskustelu, mitä tänään on käyty, on ollut parhaimmillaan sitä, kuinka hyvin näitä asioita on hoidettu, kuinka tätä maailmaa on viety oikein eteenpäin. Sen pohjalta katsottuna me puhumme säästöstä, mutta kyllä liiketalouteen ja yrityselämään kuuluu myöskin kulutus ja käyttö. Ei voida tehdä säästöjä, jos ei ole kulutusta, mistä ensin säästetään ja millä tehdään kauppaa.

Kun tätä maailmaa on nähty ja kuultu ja myöskin ed. Tiusanen puheenvuorossaan mainitsi turpeen, niin oikeastaan minä herkistyin tähän asiaan, kun ed. Andersson mainitsi, että turve ei ole uusiutuvaa energiaa; sitä se juuri on olemassa. Se on ehdottomasti uusiutuvaa. Se kasvaa aina uudelleen tilalle, ja sitä riittää loputtomiin. Kun otetaan huomioon nämä päästöt, minusta on aika kaksinaamaista peliä olemassa, että ollaan sitten valmiita kuitenkin tuomaan kivihiiltä maailmalta tänne, missä päästöt ovat paljon suuremmat ja ongelmat suuremmat kuin turpeen osalta. Jos tätä maailmaa katsotaan sillä lailla kotimaisittain, niin turpeen käyttöä meidän pitää edistää ja lisätä ja turveteollisuutta nostaa eteenpäin, koska siellä ovat ne voimavarat, mitä Suomesta löytyy. Ja kun tätä väittämää katsotaan, että Suomen turvevarat ovat paljon suuremmat kuin jotkut maailman öljyvarat, niin onhan tämäkin sellainen, että meillä on aivan ainutlaatuinen kansallisomaisuus tämän turpeen osalta olemassa.

Kun viime viikolla sain ostettua kirjakaupasta halvalla kirjan, joka käsitteli Halstin suunnitelmaa vuonna 39 varautumisesta maailman kriiseihin, niin jo silloin vuonna 39 todettiin, että Saksassa on keksitty menetelmä, millä turpeesta voidaan tehdä polttoainetta, bensiiniä tai vastaavaa. Näin ajatellen tämä kehitys vain laiminlyötiin tämän 60 vuoden aikana. Tätä olisi pitänyt kehittää, hoitaa, tehdä ja panna järjestykseen, niin että tänä päivänä turve juoksisi hanasta tankkiin ja auto menisi puhtain kaasuin eteenpäin ja maailma olisi entistä terveempi ja puhtaampi. Tällä lailla asiaa arvellen siinä on vain yksi semmoinen konsti olemassa, mikä tekee tämän ongelmalliseksi: se että öljyä vielä on ja öljy on kohtuullisen huokeata, jolloin tämä ei mahdollista energian jalostamista kilpailukykyisesti turpeesta, vaikka se toimisi.

Aivan samoin on myöskin tämän kotimaisen metsäenergian, erityisesti metsähakkuutähteen, mutta koko metsäenergian, hyötykäyttö. Silläkin tulee olemaan ainutlaatuiset mahdollisuudet ja markkinat silloin, kun joskus öljyä ei saa tai se on aivan toisessa hintaluokassa kuin se tänä päivänä on olemassa.

Tähän liittyen tässä kauppa- ja teollisuusministeriön alalla, kun katsotaan bioenergian käytön lisäämistä, se on yksi mahdollisuus, millä Suomen kilpailukyky kasvaa ja millä luodaan reserviä, vaikkakin tänä päivänä bioenergia, sen kasvattaminen, jalostus, käyttö, on niin hinnaltaan kuin hiilidioksidipäästötasapainoltaan vähän siinä ja siinä. Mutta sillä käytöllä ja sen käytön kehittämisellä ja siihen käyttöön investoimisella luodaan pohjaa sille, että meillä on maassamme kilpailukykyiset menetelmät, kokemus, jos maailma joskus muuttuu niin, että sitä öljyä ei ole eikä löydy. Näin katsottuna katson, että kauppa- ja teollisuusministeriössä tämä asia on nähty oikein, ymmärretty oikein, kunhan täällä Suomessa vaan tämä poliittinen ilmapiiri alkaa ymmärtää ja nähdä suomalaisten etua ja lopetetaan tämä kaiken maailman muu hurskastelu, mikä itsellenikään ei joskus ole niin kovin vaikeata.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehkä se oli ed. Seppo Lahtelan tavoitekin vaan provosoida eikä mitään muuta. Joskus on semmoinen olo, etten tiedä otanko häntä oikein tosissani vaiko en, mutta nyt sitten luotin, (Ed. S. Lahtela: Parempi ottaa tosissaan!) että hän tarkoittaa tasan tarkkaan, mitä sanoi, ja annoin itseni provosoitua.

Jos aloitetaan siitä, mikä on suomalaisten etu, mikä on maailman etu pidemmän päälle, on ehkä eri asia katsoa seuraavat 5 vuotta, 10 vuotta tai 50 vuotta. Siinä on vähän eri perspektiivi, mikä on suomalaisten etu.

Täytyy sanoa, että tuli semmoinen olo, kun kuunteli ed. Seppo Lahtelaa, että enpä ole huomannut, että keskustapuolue olisi profiloitunut viime aikoina sillä, että halutaan pysäyttää ilmastonmuutos. Ei oikeastaan tule mieleen yhtään mitään, mutta ehkä se on aika luontevaa, jos tämä on nyt se linja, jota edustetaan, että vannotaan turpeen ja ydinvoiman nimeen ja puhutaan suomalaisten edusta. (Ed. Vihriälä: Ja vesivoiman!) — Ja ehkä vesivoimakin tulee mukaan. — Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on nuorten keskustalaisten mielipide tästä linjasta, jonka äsken kuulin, koska jotenkin olen kuvitellut, että sieltä löytyisi ympäristöä ajattelevia ihmisiä. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, ovatko he samaa mieltä kanssanne vai eri mieltä, mutta ehkä siihen palataan joskus toiste.

Jos puhutaan Suomen edusta ja kun mennään pelastamaan maailmaa, niin kun ministeri Satu Hassi oli ympäristöministeri ja hän oli mukana neuvottelemassa päästökauppaa — päästökauppa on niitä ainoita kunnon poliittisia tekoja tähän asti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi — niin vielä näillä käytävillä kuulen sellaisia puheita, että hän liian vähän puolusti Suomen etuja, liian paljon satsasi maailman pelastamiseen. Elikkä meillä on vielä täällä monia ihmisiä, niin kuin äsken ed. Seppo Lahtela, joiden mielestä on tärkeämpää pohtia meidän itsekästä taloudellista etuamme tässä ja nyt tänään kuin sitä, voidaanko oikeasti tehdä jotain koko maailmalle. Tuntuu hieman pahalta, mutta tämä on varmaan realismia, että näin on. En tiedä, miten pitkälle täytyy mennä näihin mustiin talviin ja myrskyihin, ennen kuin tällaiset puheet loppuvat.

Sitten täällä ed. Oinonen puhui siitä, että hajautettu energia on sinänsä hyvä, mutta pitäisi olla jotain teknologiaa, niin että sähkö ostettaisiin näiltä hajautetun energian tuottajilta. Siinä ei ole teknologista kyse. Teknologia on jo olemassa niissä maissa, vaikkapa Tanskassa tai Saksassa, joissa on lainsäädännöllä määrätty, että sähkö pitää ostaa pientuottajilta. Siellä on syntynyt paljon pieniä laitoksia. Suomessa ei vaan haluta tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka velvoittaa ostamaan pientuottajilta sähköä. Elikkä se on ihan meidän vikamme, meidän lainsäädäntömme vika, eikä johdu teknologian puuttumisesta, että näitä pienvoimaloita ei synny sillä tavalla. Muualla on tehty taloudellisesti kannattavaksi pystyttää omia pieniä laitoksia, koska niiden sähkö pitää ostaa jakeluverkkoon.

Täällä ovat myös olleet esillä metaanipäästöt kaatopaikoilla ja vähän siihen tyyliin puhuttu, että jätteen polttaminen on metaanin hävittämisessä ainoa ratkaisu. Suosittelen käymistä erinäisillä kaatopaikoilla. Muun muassa kävin täällä Helsingin alueella, ja kyllä siellä kerätään metaania, ja siitä metaanistakin saadaan tehtyä energiaa, jos tehdään oikein. On monta eri tapaa tehdä näitä. On tärkeää, että metaani ei pääse ilmaan, mutta jätteen polttaminen ei todellakaan ole ainoa vaihtoehto.

Sitten vielä ed. Seppo Lahtelan puheenvuoroon, kun hän puhui niin erittäin voimakkaasti ja kauniisti niin turpeesta kuin ydinvoimasta. Jos hän kuunteli tarkkaan ed. Tiusasen puheenvuoroa, niin heidän puheenvuoronsa menivät faktoiltaan täysin ristiin, täysin ristiin. Olisi vaan mielenkiintoista tietää, kumpaan nyt luottaisi enemmän, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Tiusasen tietoon turpeesta vai ed. Seppo Lahtelan tietoihin turpeesta. Jotenkin tuntuu siltä, että ed. Seppo Lahtela arvioinnissaan turpeen puhtaudesta verrattuna muuhun energiaan on jotenkin enemmän jäävi kuin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, mutta minä voin olla väärässä.

Sitten mitä tulee ydinvoimaan ja siihen, että se on maailman puhtain ja hienoin energia, niin toivoisin, että ed. Seppo Lahtela voisi mennä iloisesti ilmoittamaan niille ihmisille, jotka nyt asuvat niillä alueilla, minne ehkä tulee uraanikaivoksia, kuinka hyvä asia tämä on, ottakaa nyt iloisesti vastaan uraanikaivos, kun se on maailman paras asia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vielä painottaa sitä, että eduskunta yksimielisesti silloin 2001 hyväksyi Kansallinen ilmasto-ohjelma 1:n ja Kansallinen ilmasto-ohjelma 2:n. Käytännössä tuo hyväksyntä tapahtui siis 2001—2002, ja 2002 oli sitten tämä ydinvoimaäänestys. Ennen tuota äänestystä pystyttiin osoittamaan, että Suomi pystyy saavuttamaan Kioton tavoitteet ilman ydinvoiman rakentamista, ja samalla osoitettiin myös se, että se tapahtuisi pienemmillä hiilidioksidipäästöillä kuin tämän kakkosvaihtoehdon, ydinvoiman rakentamisen, yhteydessä. Tämä on tärkeä asia huomata. Meillä on edelleenkin mahdollisuus edetä ilman lisäydinvoiman rakentamista ja tyydyttää sähkön tarve ja samalla sitten pitää huolta Kioton ja Kioton jälkeisen ajan tavoitteista ja vaatimuksista.

Myöskin haluaisin todeta, että Vtt:n tutkimus on osoittanut, ettei Suomessa tarvita kuudetta ydinvoimalaitosta. Energiankäytön tehostaminen on todella sekä innovaatio, vientimahdollisuus että myös kaikkein tehokkain ja välittömin tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Yleiskeskustelu pääluokasta 32 päättyy.