Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tuotu hyvin esille se, että tänä iltana on täällä salissa paljon myönteisiä hallituksen esityksiä. Olen samaa mieltä, ja voi sanoa, että ei tässä vielä kaikki, nimittäin vielä yksi on tulossa.

Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa sääntelyä ja viranomaismenettelyä lääkärien ja hammaslääkärien laillistuksen osalta. Tällä hetkellä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden laillistusmenettely on kaksiportainen ja eurooppalaisittain vaikeasti ymmärrettävä.

Hallituksen esityksen mukaan lääkäreiden laillistuksen edellytykseksi säädettäisiin lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaminen. Perusterveydenhuollon lisäkoulutus laillistuksen edellytyksenä siis poistettaisiin. Oikeus harjoittaa Euroopan neuvoston ja parlamentin ammattipätevyyden tunnustamisesta antaman direktiivin 2005/36/EY mukaista yleislääkärin ammattia EU- ja Eta-alueella olisi jatkossa lääkäreillä, jotka ovat suorittaneet yleislääketieteen erityiskoulutuksen. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen sisältö ja kesto olisivat samat kuin nykyisen lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen edellyttäisi laillistusta, ja lääkäri toimisi erityiskoulutusta suorittaessaan laillistettuna lääkärinä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto merkitsisi lääkärin suorittaman yleislääketieteen erityiskoulutuksen ylläpitämäänsä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin Terhikkiin. Erillistä laillistusta yleislää- ketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta ei myönnettäisi.

Hammaslääkäreiden osalta esitetään hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon pidentämistä 6 kuukaudella ja lisensiaatin tutkinnon jälkeen suoritettavan 9 kuukauden käytännön palvelun poistamista. Hammaslääkäreille myönnettäisiin laillistus hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon perusteella.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan lääkäreillä ja hammaslääkäreillä olisi siis oikeus itsenäiseen ammatin harjoittamiseen heti perustutkinnon jälkeen. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden tulee kuitenkin ennen itsenäisen ammatin harjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle ilmoitus. Ilmoitukseen esitetään tulevaisuudessa liitettäväksi selvitys lääkäreiden ja hammaslääkäreiden käytännön kokemuksesta.

Yleislääketieteen erityiskoulutus sisältäisi erikoislääkäritutkinnon tavoin 9 kuukauden terveyskeskuspalvelun.

Tämä hallituksen esitys, mikä on täällä lähetekeskustelussa tänään, sisältää lisäksi esityksen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumisopintoihin kuuluvasta terveyskeskuspalvelusta suoritettavien erityisvaltionosuuksien maksuperusteita tarkentavia säännöksiä. Valtion korvausta suoritettaisiin vain, jos terveyskeskuspalvelu täyttää säännösten mukaiset laadulliset kriteerit.

Eli tämän hallituksen esityksen tavoitteena on siis yhdenmukaistaa Euroopan alueella lääkärien koulutusta. Tätäkin on aika kauan odotettu, tätä kaksoislaillistuksen purkua, ja tämä on siinä mielessä oikein hyvä edistysaskel jälleen kerran.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämäkin hallituksen esitys on todella, kuten ministeri sanoi, kauan odotettu, sillä Suomi on ollut Euroopan unionin ainoa maa, jossa lääkärit laillistetaan kaksi kertaa. Kun tämä laki, HE 326/2010 vp, tulee voimaan, niin lääkärin ja hammaslääkärin laillistaminen tapahtuu heti, kun lääketieteen lisensiaatin tutkinto on suoritettu. Ja kuten ministeri sanoi, lääkärintutkinnon kestoaika on optimaalisesti 6 vuotta ja hammaslääkärin tutkintoaikaa pidennetään 6 kuukaudella niin, että se kestää 5,5 vuotta. Työryhmä, joka alusti tätä ministerin esitystä, totesi, että 95 prosenttia nuorista lääkäreistä todella erikoistuu, joten ei ole sitä pelkoa, että tämän kaksoislaillistamisen poistamisen vaikutuksesta lääkäreiden työmarkkinat jotenkin muuttuisivat. Tietenkin nuoret lääkärit saattavat nyt, kun he ovat laillistettuja, hakeutua nopeammin yksityispraktikoiksi ja siis mennä näiden vuokrafirmojen palvelukseen, mutta sielläkin alkavat markkinat jo huonontua, kun on tarpeeksi lääkäreitä valmistunut ja julkisiakin virkoja on saatavana.

Kaikille niille epäilijöille, jotka aina sanovat, että lääkärithän eivät palvele perusterveydenhuollossa: kuten ministeri sanoi, me palvelemme 9 kuukautta valmistumisen jälkeen perusterveydenhuollossa, jotta saamme sitten erikoistua sille alalle, jolle haluamme. Eli on erittäin hyvä, että me saamme tämän tässä ihan tämän eduskunnan loppuvaiheessa hyväksyttyä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, on ehkä todettava, että tänään hallitukselta saattaa näin positiivisesti laskien olla 6 myönteistä esitystä, mikä on kyllä melkoinen ennätys hallituksen neljän vuoden toiminta-ajalta.

Tämä mahdollisuus, minkä täällä ed. Asko-Seljavaara totesi, että vuokrafirmojen palvelukseen hakeminen lisääntyisi tämän muutoksen kautta, on tietysti ihan oikea ongelma, jos se vaikuttaisi voimakkaasti. Itse en usko, että sillä nyt suurta merkitystä on, mutta on syytä kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, mitkä liittyvät näihin yksityisten vuokrafirmojen lääkärien toimintaan: toiminnassa ei ole pitkäjänteisyyttä, ja siinä on erilaisia ongelmakohtia, tiedonsiirtyminen on heikompaa niissä työpaikoissa, missä he työskentelevät, siis käyvät työskentelemässä.

Mutta se, mihinkä haluaisin vielä kiinnittää huomiota, on tämä terveyskeskusosuus ja sen tärkeys. Terveyskeskuksien toiminta on asia, mikä vaatii lisätukea, lisäresursseja, nimenomaan myös lääkäreiden kouluttamista siihen suuntaan, että terveyskeskustyö voidaan kokea mielekkääksi. Se on raskasta, vaikeaa, vaativaa työtä, ja se vaatii ihan omaa osaamistaan ja lääkäreiltä myöskin pitkää pinnaa. Siellä ei paljon potilaita valikoida vaan hoidetaan kaikkia.