Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiehdotus on sinänsä hyvä, mutta lyhkäisesti todettuna me emme hyväksy valiokunnan lausumaehdotusta. Se edellyttäisi toimintaa, joka ei mielestäni sovi Teollisuussijoituksen rooliin siten kuin se on määritelty. Sitä vartenhan maastamme löytyy Finnvera ja muita, joiden tehtävänä on huolehtia tällaisista enemmän riskiin suuntautuvasta sijoitustoiminnasta. Sen takia toteankin, että niin Suomessa kuin Euroopan laajuisesti valtion rahoittajanroolia on perusteltu nimenomaisesti niin kutsutuilla markkinapuutealueilla, joihin ei kohdistu riittävästi yksityistä rahoitusta mutta jotka elinkeinopoliittisesti ovat tärkeitä. — Nämä ovat lainauksia ministeri Pekkarisen kirjoituksesta.

Valtion rahoituksen kohdentaminen sinne, missä jo on riittävästi yksityistä rahoitusta, ei tuo mitään lisäarvoa verovarojen käytölle. Mitä enemmän Teollisuussijoituksen varoja sijoitetaan kohteisiin, joihin on saatavissa riittävästi yksityistä rahoitusta, sitä enemmän se on pois elinkeinopoliittisesti kohdennetun rahoituksen osuudesta. Suorien sijoitusten osuuden voimakas kasvattaminen merkitsisi Teollisuussijoituksen resurssien painottamista tähän toimintaan rahastosijoitustoiminnan kustannuksella, ja tällaista kehitystä me emme pidä toivottavana.

Tämän johdosta esitämme vastalauseen, joka on mietinnön liitteenä. Sen perusteella totean, että valiokunnan mietintöön sisältyvä lausumaehdotus tulisi hylätä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Itse olen ollut Teollisuussijoituksen sijoitusneuvostossa jo lähes 12 vuotta eli alusta alkaen ja seurannut Teollisuussijoituksen toimintaa. Toiminnan sijoitusvolyymi on kasvanut vuosi vuodelta, ja se pääoma, mitä valtio on sijoittanut Teollisuussijoitukseen, on lähes puolitoistakertaisesti kasvanut. Vaikka riskinottokynnys on ollut Teollisuussijoituksessa erittäin alhainen, niin siitä huolimatta olemme hyvin onnistuneet hoitamaan Teollisuussijoitukselle annetut tehtävät.

Mutta minäkin puutun tähän valiokunnan lausumaehdotukseen sillä tavalla, että se on hiukan ristiriidassa meidän aiemmin suorittamiemme toimintojen kanssa. Tässä vastalauseessa lukee, että Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnan tulee perustua rahastosijoituksiin. Suorien sijoitusten tulee säilyä valtion muiden yksiköitten tehtävänä. Tätä toimintaa me juuri olemme tehneet siellä Teollisuussijoituksessa. Näin ollen kannatan ed. Saarikankaan tekemää vastalausetta.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Lakiehdotus on hyvin perusteltu, ja talousvaliokunta on tehnyt mielestäni hyvää ja perusteellista työtä. Tässä laissahan ehdotetaan muutettavaksi yhtiön sijoitustoimintaa siten, että sitä ei rajoitettaisi oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin vaan yhtiö voisi tehdä uuden osakeyhtiölain tultua voimaan käytännön mukaisesti myöskin pääomasijoituksia.

Alun perin, kun Tesi perustettiin ja laki säädettiin, lähtökohtahan oli se, että toiminnalla pääomasijoitustoimialalla pystytään täyttämään markkina-aukkoja. Tässä suhteessa Tesi on toiminut mielestäni hyvin, myöskin taloudellisesti sillä tavalla, että voidaan todeta, että Tesin viime vuosikin oli kohtalaisen hyvä. Valtio on tilanteen mukaan Tesiä pääomittanut. Minä arvioisin sillä tavalla, että kun nyt tämän vuoden talousarviossa ei ole esityksiä Tesin pääomittamiseksi, niin se aika joka tapauksessa meillä edessä on, että näin tulee tehdä.

Kaiken kaikkiaan sijoitussopimukset, joita yhtiöllä on, olivat viime vuoden loppupuolella semmoinen 360 miljoonaa euroa, ja valtiohan on sijoittanut yhtiöön noin 270 miljoonaa euroa.

Ponsi, mihin täällä edustajat Saarikangas ja Kuosmanen puuttuivat, on minun mielestäni ihan oikea. On hyvä, että valiokunta on nostanut tämän asian pöydälle. Tämä lausumaehdotus lähtee siitä, että eduskunta edellyttää, että hallitus selvittäisi, miten Suomen Teollisuussijoitus voi parhaiten toteuttaa elinkeinopoliittista tehtäväänsä kohdentamalla joustavasti sijoituksiaan pääomarahastoihin suorina sijoituksina niin, että yhtiö voi saavuttaa pitkällä aikavälillä myöskin liiketaloudellista kannattavuutta. Minusta tämä selvitys on järkevä tehdä. Kyllähän alun perin, no, ei alun perin, alkuaikoja en muista, mutta joka tapauksessa Suomen Teollisuussijoitukselle on annettu elinkeinopoliittinen tehtävä. Meidän pitää myöskin huolehtia siitä, että sen on mahdollista sitä tehtäväänsä myöskin toteuttaa.

Kaiken kaikkiaan tämä lakiesitys on tarpeellinen ja siihen liittyvä mietintö on hyvä koskien myöskin tuota lausumaehdotusta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ihan kiitosta siitä, että joka tapauksessa tästä itse laista ollaan yhtä mieltä. Sitten tämän lausuman osalta näyttää olevan vähän erilaista käsitystä, eikä se nyt ole niin vaikea ymmärtää, että on vähän erilaista käsitystä. Tosin minun oli kyllä vähän vaikea ymmärtää, että ed. Saarikangas perusteli hivenen toisella tavalla tämän vastalauseensa ja sitten ed. Kuosmanen perusteli minun mielestäni vähän vastakkaisilla perusteilla. Mutta minä ehkä ymmärsin väärin, ehkä saan myöhemmin selostusta siihen tämän keskustelun ulkopuolella.

Ed. Laitisen puheenvuoron johdosta vaan aivan lyhyesti totean, että todellakin on niin, että tämän hallituksen aikana ei Tesiä ole valtio juuri pääomittanut. Osin tämä on tietysti seurausta siitä, että Tesillä on mennyt hyvin näiden menneitten vuosien aikaan. Sillä on erinomaisia eksittejä muutama kappale, joista kertaheitolla aina tulee kymmenen tai jopa muutama kymmenen miljoonaa euroa parhaimmillaan. Se on antanut sen liikkuma-alan, millä Tesi on voinut toimia hyvin tässä menneitten vuosien aikaan.

Mutta yhdyn ed. Laitisen siihen ajatukseen, että tässä ei voi tuudittautua tavallaan siihen ajatukseen, että Tesi pystyy hoitamaan sen aika varhaisessa vaiheessa sille uskotun markkinatehtävän niin, että se pystyy ihan tuolta markkinoilta vuosittain aina tekemään sellaista tulosta, että se tulos riittää sitten siksi pääomahuoltotarpeeksi, mikä sillä on, eli on varauduttava todellakin siihen, että jatkossa pääomitetaan 5 Teollisuussijoitusta.

Mitä vielä tulee sitten tavallaan tähän ponnen alueeseen, niin kun meillä on useita julkisia toimijoita, jotka ovat vain sitä varten, että ne täydentävät markkinaehtoisia toimijoita, niin kyllä siinä aika tarkka saa olla kuitenkin, missä määrin Tesi lähtee tänne private equity -alueelle, ja se rajankäynti on aika herkkä. Minusta tämä valiokunnan mietintö näiltä osin kuitenkin tässä herkässä maastossa kulkee aika taitavalla tavalla.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun olen huomannut tuossa Teollisuussijoituksen sijoitusneuvostossa sellaisen epäkohdan, että julkishallinnon eli valtion omistamat yritykset kilpailevat samoista hankkeista vuodesta toiseen, kysyn teiltä, ministeri Pekkarinen, mitä tälle asialle voitaisiin tehdä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy kyllä sanoa, että en oikein ymmärtänyt, koskeeko tämä sitä, että Teollisuussijoitus ja Finnvera esimerkiksi jossakin tilanteessa kilpailevat, vaiko mitä. Minä joudun esittämään näin päin kysymyksen, jos puhemies sallii.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa puhemies! Nimenomaan tämä ongelma on siellä, että Finnvera, Tekes ja nämä kilpailevat samoista hankkeista ja sitten vihdoin viimein monta kertaa se kaatuu Teollisuussijoitukseen tämä hanke, koska riskit ovat niin suuret. Voisikos ministeri vaikuttaa sillä tavalla, että samoista hankkeista ei julkishallinto kilpailisi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Puhemies! Ensinnäkin sellaista tilannetta ei pitäisi olla teoriassakaan olemassa, että Tekes ja Finnvera tai Tekes ja Teollisuussijoitus kilvoittelevat samasta hankkeesta, koska niiden tehtävä on ihan erilainen. Tekes rahoittaa vain teknologiahankkeita, avustaa tai joissakin tapauksissa lainoittaa tällaisia teknologiahankkeita. Sitten taas Finnvera joko myöntää takauksia tai myöntää luottoja ja eräissä tapauksissa myöskin tuonne pääomasijoitusyhtiöiden toimintaan osallistuu, ja Tesi on taas pääomasijoituksen puolella täällä kaikista varhaisimmassa vaiheessa. Kyllä tämän työnjaon pitäisi olla selvä.

Yksi esimerkki: Esimerkiksi nämä Teollisuussijoituksen varhaisimman vaiheen rahoitusinstrumentit — tässä viitataan ilmeisesti tähän Averaan — ovat sellaisia, että niissä Avera voi olla mukana ilman, että siinä on tätä yksityistä partneria, mutta aina kaikissa Finnvera-hankkeissa pitää olla myöskin yksityinen partneri, joka on vähintään 50 prosentilla mukana siinä pääomasijoituksessa silloin, jos Finnvera on pääomasijoittajana kuvioissa mukana. Kyllä voi olla, että joskus on tämmöinen kilpailualue, jossa molemmat ovat, mutta minä en ymmärrä, että se on haittaavaa, jos jonkun verran tässä päällekkäisyyttä on. Sitä on aika vähän lopulta kuitenkin.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Minä ymmärsin myöskin, että ed. Kuosmanen viittasi nimenomaan Averaan. Työnjaon näitten eri toimijoitten kesken pitäisi olla selkeä, ja se varmasti sitä onkin, mutta aivan aiheellista on puuttua siihen kysymykseen, miten sitten keskinäinen tiedonkulku ja tiedonvälitys näitten yhtiöitten välillä eri asioissa menee. Kun täällä valiokuntakin korostaa sitä, että keskinäinen yhteistyö muun muassa tiedonvälityksen kautta on välttämätöntä, niin se on varmaan tällä tavalla. Kyllä tässä semmoisia pieniä jännitteitä on olemassa käytännön toiminnassa, vaikka sen työnjaon sinänsä, niin kuin ministeri täällä sanoi, pitäisi olla ihan selkeä. Yhteistyötä enemmän, sitä tässä tarvitaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Voi olla, että tällaista pientä jännitettä on, mutta sitä joutuu kysymään, onko se hirveän huono asia, jos sitä jännitettä sitten on.

Mitä vielä tulee Averan toimintaprofiiliin, fokukseen, mihin sen pitää keskittyä eduskunnan täällä ja talousvaliokunnan valmisteleman lain mukaan, ja siihen, mitä Finnvera voi tehdä, niin yksi erittäin keskeinen ja tärkeä rajankäynti liittyy juuri siihen, että Avera voi ja sen lain mukaan itse asiassa pitää olla mukana siellä varhaisimmassa vaiheessa, siellä, minne markkinaraha ei tule, siellä, mihin markkinaraha ei tule. Se on Finnveran tytäryhtiö tämä Avera, sen pitää hoitaa se siivu, ja sillä on valtuus tehdä ja se nimenomaan tähän saakka ymmärtääkseni on aina tehnyt sijoitukset niin, että niissä se Averan osuus ylittää 50 prosenttia siitä sijoitetusta pääomasta, minkä pääomasijoittajat ovat siihen yritykseen laittaneet.

Mutta taas Finnveran muun toiminnan tai Teollisuussijoituksen varsinaisen toiminnan osalta niillä tätä oikeutta ei ole. Aina mukaan lähtiessään yksityisen partnerin pitää laittaa enemmän kuin 50 prosenttia omaa pääomaa siihen hankkeeseen. Tämä mielestäni on yksi tärkeä ikään kuin rajankäynti näiden, Averan ja sitten Finnveran muun toiminnan ja Teollisuussijoituksen toiminnan, välillä.