Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä. Hallitus on tehnyt hyvää työtä ja vieläpä nopeasti. Ongelma uusiutuvan energian edistämisessä pulpahti julkisuuteen viime kesänä, ja näin valtionhallinnon näkökulmasta melko nopealla aikataululla hallitus on pystynyt löytämään siihen mainion ratkaisun. Sen takia haluan aloittaa kiittämällä koko hallitusta mutta erityisesti valtiovarainministeri Rinnettä, jolla tässä on ollut keskeinen rooli, sekä myös silloista ministeriä, nykyistä kansanedustajaa, Ville Niinistöä, joka auttoi tämän ongelman julkisuuteen nostamisessa.

Meillähän Tulli muutti verotulkintaansa niin, että aika pienenkin kokoluokan uusiutuvan energian tuotanto pulpahti yhtäkkiä verotettavaksi, ja se uhkasi laittaa jäihin merkittäviä investointeja kotimaisen uusituvan energian tuotantoon. Nyt tällä hallituksen esityksellä ongelma ratkaistaan. Esityksessä on kolme hyvää elementtiä: Ensinnäkin verottoman pientuotannon rajaa nostetaan. Toiseksi, kohtuullisen isojakin määriä sähköä voi tuottaa ilman, että on vaaraa verotuksesta sen takia, jos pienikin sähkömäärä lirahtaa valtakunnan verkkoon. Ja kolmanneksi, tässä myös kevennetään yritysten byrokratiaa, kun ne uusiutuvaa energiaa tuottavat.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että vaikutus valtion verotuloihin voisi olla enimmillään 2 miljoonan euron luokkaa, mutta kun pohditaan kustannuksia, pitää katsoa myös, mitä hyötyjä tämä hallituksen esitys tuo mukanaan. Tämän avulla todennäköisesti saadaan merkittäviäkin investointeja liikkeelle uusiutuvan energian pientuotantoon. Sitä kautta valtio saa verotuloja arvonlisäverosta, yhteisöverojen ja myös tuloverojen kautta.

Kotimaisen uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen parantaa meillä vaihtotasetta. Se luo kotimarkkinoita suomalaisille cleantech-yrityksille, ponnistaa vientiin. Se luo työpaikkoja uusiutuvan energian asentamiseen eri puolille maata. Kun erityisesti pk-yritykset toivottavasti alkavat korvata sähkön ostamista ulkopuolelta sillä, että ne tuottavat sitä sähköä itse uusiutuvalla energialla, niin sen avulla voidaan myös leikata yritysten energiakuluja.

Tämä on siis hyvä hallituksen esitys, ja hallitus on tehnyt hyvää työtä ja ansaitsee siitä täyden tunnustuksen ja kiitoksen. Mutta toki työsarkaa vielä riittää. Kotimaisessa uusiutuvassa energiassa on valtavat mahdollisuudet, joihin voidaan tarttua, kun määrätietoisella politiikalla näin halutaan tehdä.

Mainitsen kolme konkreettista asiaa, joilla uusiutuvan energian tuotantoa voitaisiin vauhdittaa aika yksinkertaisesti ja nopeasti.

Ensinnäkin nykyisellään meillä on hyvin vaihtelevia käytäntöjä eri puolilla Suomea sen suhteen, miten kunnat vaativat rakennuslupia aurinkopaneelien ja aurinkokeräimien asentamisesta. Joissakin kunnissa sama paneeli, jonka asentaminen sujuu ongelmitta ja ilman lupaa, vaatiikin aika työlään ja kalliin hallinnollisen prosessin. Tähän pitää puuttua. Siihen yksinkertaisin ratkaisu on muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia niin, että selvissä tapauksissa mitään rakennuslupaa ei kunta voi aurinkopaneelin asentamisesta edellyttää. Oma lukunsa on tietysti kaupunkikuvallisesti arvokkaat tai kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuiset kohteet, mutta valtaosa tapauksista on aika selviä, eikä niissä mitään tarvetta rakennusluvalle ole. Kun ilahduttavasti asuntoministeri Viitanen myös tätä keskustelua kuuntelee, niin esitänkin ministeri Viitaselle vetoomuksen, että tähän ongelmaan ympäristöministeriössä puututaan ja määrätietoisesti helpotetaan aurinkoenergian edistämistä kunnissa.

Toinen merkittävä este tällä hetkellä on tuulivoimaloille kaavaillut melurajat. Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että ympäristöministeriössä on jälleen kerran siellä ministeri Viitasen osastolla harrastuneisuutta siihen suuntaan, että tuulivoimaloille asetettaisiin kohtuuttoman tiukanoloiset melurajat. On selvää, että tuulivoimaloiden meluhaittoja ihmisille pitää määrätietoisesti vähentää ja ennalta ehkäistä, mutta ei voi olla myöskään niin, että tuulivoimalle asetetaan suhteessa kohtuuttoman tiukkoja melurajoja verrattuna kaikkeen muuhun melua aiheuttavaan toimintaan. Tähänkin voidaan politiikalla vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä, kolmantena asiana nostan esille uusiutuvan energian hajautetun pientuotannon nettolaskutuksen. Se on käytössä monissa EU-maissa. Se on käytössä enemmistössä Yhdysvaltain osavaltioista. Tanskassa sillä saatiin aurinkoenergian tuotanto vauhdikkaaseen nousuun, ja sen avulla voitaisiin vauhdittaa uusiutuvan energian hajautettua pientuotantoa myös täällä meillä Suomessa.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Myöskin omalta puoleltani onnittelen hallitusta erittäin hyvästä esityksestä. Mielenkiintoista on, että nyt todellakin mahdollistetaan entistä enempi pientuotantoa ja myöskin mielenkiintoisen pienillä kustannuksilla ja kustannuksen toisena puolena on myöskin byrokratian vähentäminen. Niin kuin juuri edustaja Tynkkynen sanoi, vaikutukset verotuloihin arvioidaan noin 2 miljoonaksi euroksi, mutta jos ja kun tämä todellakin avaa nyt tällaisen aurinkopuolen pientuotannon tähän maahan, niin on mielenkiintoista nähdä tai tehdä myöskin analyysiä siitä, miten paljon tulevaisuudessa, jos tämä buumi lähtee liikkeelle, se todellakin korvaa ulkomailta olevaa sähköntuontia. Aurinkopuolellahan ei pystytä tekemään vielä kovinkaan paljoa, mutta se on osoittautunut eri puolilla maailmaa erittäinkin potentiaaliseksi, ja Suomessa ei ehkä tiedosteta sitä, että Etelä-Suomessa aurinkoenergiaa saa suunnilleen saman verran kuin pohjoisessa Saksassa, eli pientuotantomittakaavassa tämä on ihan mielenkiintoinen kysymys.

Toinen näkökulma on myöskin se, että tällainen pientuotanto mahdollistaa sen, että kun meillä on älykkäät sähköverkot ja kun itse tuotetaan osittain sähköä, niin sen jälkeen lähdetään myöskin seuraamaan, paljonko sitä aidosti kulutetaan. Jos meidän nyt on jo mahdollista esimerkiksi omaan kännykkään saada oma sähkönkulutus ja oma sähköntuotanto tulevaisuudessa, niin uskon, että aika moni meistä rupeaa analysoimaan, kuinkas paljon minä itse asiassa käytänkin sähköä, ja jos minä lisään hiukan omaa tuotantoa vaikka hankkimalla lisää aurinkopaneeleita, niin olisiko joskus sellainen hetki, että tietyissä tilanteissa jopa tuotan enempi sähköä kuin kulutan.

Mutta nämä seuraavat stepit vaativat sen, että tulee todellakin myöskin sähköverkkojen tietyllä tavalla vapautuminen siinä suhteessa, että pystytään tekemään ja sopimaan nämä tuntimittaukset. Joku puhuu nettomittauksesta, mutta minä näen, että hyvä ratkaisu olisi tuntimittaus, joka perustuu jokaisella tunnilla omaan hintaan per kilowattitunti, jolloin se toimisi markkinaehtoisesti. Mikä on ollut todella mielenkiintoista myös, on se, että tietyt edistykselliset sähköyhtiöt jo nyt ovat ottaneet käyttöön tällaisen tuntimittaussysteemin, ja se on vielä helpottanut näitten pientuottajien asemaa siinä suhteessa, että mikäli he tuottavat joskus enempi kesän aikana kuin kuluttavat, ne on tietyllä tavalla netotettu sillä tavalla, että kun syksyllä tuottaa itse vähempi, niin se vähennetään sähkölaskusta. Jatkossa voisi kyllä miettiä myöskin näitten energia- ja sähköverkkojen vapauttamisen lisäksi myöskin kaasuverkkojen vapauttamista ja kaukolämpöverkkojen vapauttamista, että sielläkin olisi monenlaisia eri tuottajia sen sijaan, että on monopoliasema, ja aina, kun on kilpailua, se myöskin tehostaa tuotantoa ja laskee hintoja.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä voi antaa tunnustuksen kyllä hallitukselle. Tämä on askel ihan oikeaan, välttämättömään suuntaan, joka olisi pitänyt pystyä ottamaan jo paljon aikaisemmin, jo edellisenkin hallituksen aikana. Sitä silloin ei kyetty ottamaan sattuneesta syystä. On hyvä, että tämän vaalikauden lopulla tämä nyt kyetään ottamaan. Toki tässä on otettu myöskin tiettyjä teknisiä tai teknologisia edistysaskeleita, jotka helpottavat tämän ratkaisun tekemistä nyt. Yhtä kaikki tämä on askel ihan oikeaan suuntaan.

Hivenen varovainen askel toki on. Siis tällä hetkellä, kun generaattorit ovat teholtaan 50 kilovolttiampeeriin saakka, pientuotanto on täysin verotonta kuluttajalle, kun sen käyttää. Mutta jos sattuu tuottamaan vähän enemmän ja pistää ulos verkkoon, niin se omakin kulutus jo menee tällä hetkellä veronalaiseksi. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että moni sellainen pientuottaja, joka ajattelisi, että en itse kuitenkaan tarvitse määräänsä enempää ja että kun panen myllyn pystyyn, mielellään sitten panen siitä vähän verkkoonkin, siis annan vähän yleiseen verkkoonkin, ei hevin tähän lähde, koska verotus kohtelee sitä omaa tuotantoa äsken kuvatulla tavalla.

Nyt tässä tapahtuu muutos sillä tavalla, että raja nousee 100 kilovolttiampeeriin ja sitten vielä tulee sähkön määrään 800 000 kilowattitunnin raja. Nämä ovat askeleita ihan oikeaan suuntaan. Jos vielä rohkeutta olisi vähän lisää, niin voisi tietysti ajatella, että voisiko tuo 100 kilovolttiampeeria olla vielä vähän suurempi. Käytännössä se tarkoittaa noin 800 neliömetrin suuruista paneelistoa, tämä määrä, joka jää tässä kokonaan verotuksen ulkopuolelle. Tänne eduskuntaan on jätetty aloite, joka tässä mielessä tarkoittaa vähän rohkeampaa edistysaskelta 250 kilovolttiampeeriin, mutta nyt tämän hallituksen esityksen hyvä puoli on se, että sähkö on kuitenkin 800 000 kilovolttiampeeriin asti ulospantuna verotonta. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että sitten, kun se verkkoon laitetaan, niin kyllähän se verolle mennee. Se mennee verolle sitten siinä vaiheessa, kun se verkosta edelleen myydään, että verotontahan se ei tule olemaan silloin, kun se kerran verkkoon menee. Mutta oman käytön verottomuus tässä laajenee, ja tämä on tässä mielessä ihan hyvä.

Mitä tulee vielä etäluettaviin mittareihin ja uuden teknologian tarjoamiin erilaisiin mahdollisuuksiin, niin ensinnäkin se mittariuudistus, mikä Suomessa tehtiin muutama aika sitten: Olen edelleen erittäin tiukasti sitä mieltä, että se on todella ollut hyvä uudistus ja tarpeen ja tarkoituksenmukainen oli aikanaan tehdä. Nyt teknologia paranee kaiken aikaa, ja näitä teknologisia mahdollisuuksia hyödyntäen on myöskin kuluttajalla mahdollisuus säännellä jatkossa entistä enemmän sitä, milloin sähköä kuluttaa. Kaikilla kuluttajilla ei ole tilaisuus valita, että käytän nyt vähän enemmän tuolloin ja tuolloin, mutta jos hän tietää, että tuona hetkenä sähkö maksaa enemmän kuin jonain muuna hetkenä, niin monen kuluttajan mahdollisuus on kuitenkin vähän muuttaa kulutuskäyttäytymistään sen mukaiseksi, milloin sähköä on enemmän tarjolla, milloin se on halvempaa. Tässä mielessä sekä edustaja Tynkkysen että Jaskarin esille tuomat asiat ovat ihan tärkeitä. Niitä mahdollisuuksia, mitä uusi teknologia tarjoaa, täytyy kyetä heti käyttämään hyväksi. Suomessa toimii yksi maailman johtavista tämän alan yrityksistä. Se ei ole tosin suomalainen, taitaa olla sveitsiläis-amerikkalaisesti omistettu, nimeltään Landis+Gyr, joka valmistaa juuri näitä tuotteita, jotka ovat tässä mielessä niin tavattoman edistyksellisiä.

Hyvä esitys, arvoisa puhemies, kaiken kaikkinensa.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edelliset edustajat ovat kehuneet, tämä hallituksen esitys ansaitsee kyllä kiitosta. Eräs asia, joka kannattaisi ottaa huomioon valiokuntakäsittelyssä, on, että jos meillä nyt olisi rohkeutta tehdä sellainen tekstilisäys, joka olisi muotoiltu näin, "Tätäkin tehokkaammat voimalaitokset saisivat verovapauden, jos niiden vuosituotanto jäisi alle 800 megawattitunnin", niin tämä voisi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja antaa uusia työpaikkoja.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä tähän kuoroon, joka kiittää tätä esitystä. On erittäin tärkeää, että myös me suomalaisina olemme linjaamassa näitä uusia mahdollisuuksia energiantuotantoon, nimenomaan uusiutuvan energian tuotantoon, niin että me kykenemme toimimaan nimenomaan niin, että hajautettua energiantuotantoa, hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa lisätään ja katsotaan aina, että siellä, missä energiaa kulutetaan, myöskin energiaa voidaan tuottaa. Tämä on hyvä askel tähän suuntaan, ja tämä on mielestäni myöskin se tulevaisuuden kuva, jota meidän täytyy aktiivisesti lähteä edistämään. Meillä on paljon mahdollisuuksia — asuinalueilla, maataloudessa, teollisuudessa, kaupan lähiympäristössä — aikaansaada sellaista tuotantoa, joka merkitsee sitä, että se siellä tuotettu energia eri tavalla, esimerkiksi aurinkoenergialla tuotettuna, voidaan sitten käyttää kulutukseen siinä lähialueella.

Olen samaa mieltä, että tässä on myöskin liiketoimintamahdollisuuksia. Lappeenrannan yliopisto on tehnyt paljon tutkimusta tällä alalla, ja sieltä on kerrottu, että esimerkiksi aurinkoenergian varastointi alkaa olla jo hyvin mahdollista. On erilaisia tekniikoita sen suhteen, ja näissä meidän pitää olla aktiivisesti mukana, niin että suomalaista teknologista osaamista saadaan yhdistettyä sellaiseen tuotantoon, jolla on aitoa kysyntää maailmalla.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Sähkön hajautettu, pienimuotoinen tuotanto on varmasti tulevaisuutta, ja siinä mielessä hallituksen esitys on oikeansuuntainen. Jos sillä 2 miljoonaa on tämä hintalappu ja se koskee sataa yritystä, niin se aukaisee tien sitten ja innostaa ehkä enemmänkin viemään eteenpäin sähkön pienimuotoista tuotantoa.

Viime aikoina varsinkin Itä-Suomessa ovat aika ikävällä tavalla sääilmiöt aiheuttaneet sähkökatkoksia, ja minusta tämäkin asia on syytä tuoda tässä salissa julki, sillä täytyy nyt miettiä myös lainsäädännössä sitä, voidaanko näitten johtokatujen vierimetsiin jollakin tavalla, tietenkin neuvottelujen kautta, lisätä sähköyhtiöitten ennaltaraivaamisoikeutta — ja nimenomaan -oikeutta. Sitten voidaan miettiä, mitenkä se energiapuu käytetään hyväksi ja mitkä ovat korvaukset, mutta tähän suuntaan pitäisi nyt mennä, sillä myös tämä paljon puhuttu maakaapelointi aiheuttaa siinä mielessä ongelmia, että se lisää aika paljon sähkön siirtohintoja juuri näillä metsäisillä alueilla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, ja se on aivan ilmiselvä rasite yritystoiminnalle. Tämä täytyy nyt vakavasti ottaa huomioon ja pohtia niitä malleja, että voidaanko jollakin tavalla jopa lähteä tasoittamaan sähkön siirtohintojen suurta eriytymistä maan eri alueilla, koska sähkö kuitenkin on — aivan samalla tavalla kuin maantiet ja rautatiet — tietynnäköinen perushyödyke ja perusedellytys yrityksille, kun ne harjoittavat yritystoimintaa. Se tuo viivan alle lisää rasitetta, ja tätä ei välttämättä pidä aina hyvällä katsoa.

Sen takia nämä kaksi asiaa, raivausoikeus ja sitten jollakin tavalla sähkön siirtohintojen kurissa pitäminen, ovat ihmisten kannalta tärkeitä, ja ne ovat yritystoiminnan kannalta tärkeitä nimenomaan Itä-Suomessa ja niillä alueilla, missä nämä sähkölinjat tällä hetkellä kulkevat metsissä. Tulevaisuudessahan ne tulevat sitten entistä enemmän kulkemaan teiden varsilla, sillä eduskunta on tässäkin suhteessa säätänyt lakia oikeaan suuntaan.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä pienvoimaloiden vapautus sähköverosta on ilman muuta paikallaan, edistää alan teknologian kehittymistä, tuotantoa, ja tässä suhteessa on erinomaisen hyvä esitys.

Puutun myös näihin myrskyvaurioihin ja sähkökatkoksiin, jotka aika ajoin, eri vuodenaikoina ilmenevät maassamme laajoilla alueilla ympäri Suomea. Hallituksen tulee omalta osaltaan pystyä vastaamaan näihin kysymyksiin. Tämä laki on oma asiansa, mutta sähkönjakeluyhtiöiden kohdallahan tilanne on se, että jos olisi sellainen mahdollisuus, että verotus olisi keveämpää haja-asutusalueilla ja niillä alueilla, joilla noita myrskytuhoja helposti tulee ja jotka ovat myös laajoja sähkökatkosalueita, niin tämä omalta osaltaan edistäisi yhtiöiden mahdollisuutta myös kaapelointiin, jota varmasti tarvitaan. Esimerkiksi Savon Voiman ja Pohjois-Karjalan Sähkön alueella nuo kaapelointityöt tulevat kestämään toistakymmentä vuotta nykyisen lain velvoitteiden mukaisesti, ja tässä suhteessa se on aivan liian hidasta, mikä tapahtuu. Nythän on tilanne myös niin, että siirron korkeammista kustannuksista joutuvat nuo yhtiöt vastuunsa kantamaan. Tämä olisi sitten myös vastaantuloa yhteiskunnalta niin, että nuo yhtiöt pystyisivät toimimaan, jos tätä veropuolta voitaisiin tarkastella.

Herra puhemies! Vielä tähän se, että tällaisen koko yhteiskunnan haavoittuvuuden kannalta esimerkiksi puhelinverkkojen sulkeutuminen sähkökatkosten myötä, mikä nytkin tapahtui aivan hiljattain, on aivan käsin kosketeltava asia. Tässäkin suhteessa koko tämä sähkönsiirto ja siihen liittyvät sekä verotuksen tuki että myös investointiasiat ovat koko maan turvallisuuden, ihmisten turvallisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Ei voi olla niin, että verkot pimenevät, puhelimet pimenevät ja kaikki ihmettelevät, mitä sitten tapahtuu. Tässä mielessä kyllä nykyhallituksellakin on vielä toiminta-aikaa.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy vielä palauttaa nämä mittasuhteet suurin piirtein oikeaan kohtaan. Elikkä se verottomuuden rajan nousu 50:stä 100 kilovolttiampeeriin, se ei ole kyllä kovin suuri nousu. Tämä on pieni askel oikeaan suuntaan, sanotaan näin, eikä tällä koko sähköhuollon kannalta kyllä kovin paljon ole merkitystä, enempikin periaatteessa, askel oikeaan suuntaan, ja ansaitsee siinä tietysti tunnustuksen.

Mutta edustaja Eestilän puheenvuoron johdosta kuitenkin haluaisin sanoa vielä, että ihan oikein, näin juuri niin kuin te tässä sanotte: olisi kyllä erittäin tärkeä, että huolehdittaisiin nyt siitä, että sähkönsiirron kustannukset eri puolilla maata eivät muodostuisi kovin kohtuuttoman erilaisiksi. Se laki, sähkömarkkinalaki, joka täällä käsiteltiin vähän aikaa sitten, johtaa nyt käytännössä siihen, että ne erot tulevat kasvamaan kaksin—kolminkertaiseksi eri alueiden välillä Suomessa, sähkönsiirron kustannukset voivat nousta ja niin poispäin.

Keskusta esitti tässä yhteydessä tasausjärjestelyä, mutta se ei täällä mennyt läpi tuossa vaiheessa, kun tätä asiaa käsiteltiin. Kaiken lisäksi tuossa ratkaisussahan kävi niin, että Helsingin, kanta-Helsingin, Helsinginniemen paikallisverkko, tosiasiallinen paikallisverkko, sehän liitettiin kantaverkoksi, niin että Suomussalmella ja Rovaniemellä ja Iissä ja kaikkialla maksetaan myöskin tämän Helsingin verkon kustannuksia näiltä osin, kuin se tässä sanotussa ratkaisussa tällä tavalla määrättiin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tästä sähkönsiirrosta nyt halutaan nostaa keskustelua, mutta täytyy nyt muistuttaa siitä, että hallitushan sen halusi myydä eteenpäin. Omistajaohjausministeri ei siihen puuttunut, ja se oli hallituksen mielestä hyvä kauppa. Kuitenkin Perussuomalaiset jo aikaisemminkin siitä varoitti, että kuitenkin huoltovarmuuden kannalta tämmöisiä strategisia ja keskeisiä, valtiolle tärkeitä liiketoimia ei pitäisi myydä eteenpäin sijoittajien käsiin. Tokihan me voimme täällä säätää lakeja, millä tavalla se hinnoittelu tapahtuu, mutta kuitenkin ne keinot ovat hyvin vähäisiä siihen nähden, mitä se olisi voinut olla valtion omistuksen käsissä.

Mutta, arvoisa puhemies, itse asia, mitä halusin sanoa, oli se, että tulevaisuudessa me tulemme yhä enemmän niin sanotuksi omavaraiseksi kotitaloudeksi, ja se tarkoittaa silloin sitä, että pystytään tulevaisuudessa varmasti tuottamaan kaikki se käytettävä energia, jopa ruokakin, siellä kotona. Siinä mielessä meidän täytyisi ottaa vähän rohkeampia askeleita eteenpäin ja tehdä semmoisia avauksia, joissa me voisimme edistää tätä uusiutuvan energian käyttöä ja vaikka bioenergian käyttöä kotitalouksissa saakka jopa. Näitähän on paljon tämmöisiä tutkimuksia tehty jo, ja pilotteja on menossa ympäri maailmaa.

Pelkään kuitenkin pahoin, että kun esimerkiksi ilmalämpöpumppu nyt saa kannatusta hyvin paljon kotitalouksien keskuudessa, ja maalämpökin on saanut, niin tulevaisuudessa voi olla jopa niin, että täällä hallituksessa halutaan niitä enemmän verottaa. Pitäisi pyrkiä päinvastaiseen suuntaan ja tukea ennen kaikkea näitä yksittäisiä kotitalouksia hankkimaan semmoista teknologiaa ja lämmitysmuotoa ja energiamuotoa, jossa päästäisiin tämmöiseen omavaraiseen suuntaan ja ympäristöystävällisempään kehitykseen.

Oras  Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on sivuttu sähköverkkoja ja sähkönsiirtoja, jotka eivät suoranaisesti tähän hallituksen esitykseen liity, sinänsä tärkeä kysymys.

Oikeastaan tarttuisin vain tuohon edustaja Pekkarisen huomioon siitä, että tällaisella hajautetulla pientuotannolla ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa mitään valtavaa roolia meidän energiajärjestelmässä ole, niin kuin ei varmaan sinänsä olekaan. Sinänsä suhtaudun ehkä karvan verran toiveikkaammin hajautetumman tuotannon mahdollisuuksiin kuitenkin, ja siitä on muutamia rohkaisevia esimerkkejä maailmalta. Tanskassa saatiin aika pitkälle juuri netotuksen ansiosta liikkeelle investoinnit 400 megawattiin aurinkosähkökapasiteettia. Se alkaa olla jo ihan kohtuullinen määrä.

On myös hyvä muistaa se asia, mitä useassa puheenvuorossa on jo sivuttu, eli kestävät energiaratkaisut kehittyvät kovaa vauhtia. Usein on käytetty esimerkkiä, että aurinkokennojen hinta on kuudessa vuodessa laskenut 80 prosenttia, eikä sille kehitykselle näy vielä mitään loppua. No, jos vaihtoehtojen hinta tulee vuosi vuodelta kilpailukykyisemmäksi, niin jossain vaiheessa on sellainen piste, että itse asiassa melkein jokaisen kynnelle kykenevän kotitalouden ja pk-yrityksen kannattaa investoida omaan hajautettuun pientuotantoon, ja sitten jos siihen pisteeseen päästään, niin siinä vaiheessa myös tällä hajautetulla pientuotannolla voi alkaa olla jo ihan valtakunnallisesti suurta merkitystä, ja sitä kai me kaikki myös tässä tavoittelemme.

Markku  Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen totesi, että hajautettu tuotanto ja pienimuotoinen sähköntuotanto ja sähkönsiirto eivät millään tavalla kuulu yhteen. Minun oman käsitykseni mukaan ne kuuluvat aivan oleellisella tavalla yhteen. Silloin kun me puhumme pienimuotoisesta, hajautetusta, pistemäisestä sähköntuotannosta, niin täytyy aina saman tien puhua sähkönsiirrosta. Sähkönsiirto on kuitenkin aina asiakkaitten maksamaa, ja mitä enemmän tulevaisuudessa tulee olemaan niitä pisteitä, minne siirretään vähemmän sähköä, niin sitä enemmän tämän sähkön siirtohintarasitus siirtyy niille talouksille ja yrityksille, jotka eivät itse tuota sähköä, eli tämä siirtohinta kuuluu aivan oleellisena kysymyksenä tähän. Täytyy rakentavilla neuvotteluilla ratkaista, miten me tulemme menettelemään.

Arvoisa puhemies! Kun tämä sähkön pistemäinen tuotanto Suomessa yleistyy ja sähkön varastointia aletaan kehittää — meillä on nämä älykkäät sähköverkot olemassa ja tämä mittarointi, mihin edustaja Pekkarinen viittasi — niin meidän täytyy pyrkiä siihen, että kulutuskäyrä tulee olemaan mahdollisimman tasainen. Nyt sinne tulee valtavan isoja piikkejä, jotka aiheuttavat kallista sähköä momentaarisesti. Kun me saamme nämä älykkäät sähköverkot ja sähkön varastoinnin ja muut hajautetun sähköntuotannon uudet ajatukset tavallaan pelaamaan yhteen pooliin, niin me saamme aika tasaisen sähkön kulutuskäyrän. Se on kaikkien etu, ja se on myös sähköntuotannon etu.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niikko nosti puheenvuorossaan hyvin esille uusiutuvan energian ja lämmitysmuodot. On todellakin niin, että meidän tulisi pyrkiä siihen, että meillä ei olisi enää öljylämmitettäviä kotitalouksia Suomessa. Tällä hetkellä tämä lämmitysmuoto on kuitenkin suosiossa, nimittäin öljyn hinta on niin alhainen, ja se ei ainakaan ole tällä hetkellä kannustavaa siten, että ihmiset ajattelisivat siirtymistä muihin lämmitysmuotoihin. Ilmalämpöpumppu ja maalämpö ovat niitä hyviä vaihtoehtoja, ja todellakin voisimme miettiä sitä, millä tavalla valtio voisi investoida ja kannustaa ihmisiä siirtymään näihin lämmitysmuotoihin, joskin siinä sitten on se pelko monella asiantuntijalla ja varmasti myös kuluttajilla, millä tavalla näiden lämmitysmuotojen yhä vain yleistyttyä verottaja tulee heitä tulevaisuudessa kohtelemaan, tullaanko sinne energian päälle laittamaan lisää verotusta vielä jollakin tavalla.

Mutta kuten sanoin, uusituvan energian käyttö ja se, että me jokainen omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa siihen, millä tavalla ilmastomme lämpenee ja niin poispäin, on hyvin tärkeää.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vain.

Edustaja Tynkkynen on ihan oikeassa siinä, että kaikki nämä asiantuntijat sanovat, että erityisesti aurinkosähkön hinta laskee kaikista nopeimmin, se tulee hyvää vauhtia, kovaa vauhtia alas, ja että 30-luvulla se voi olla hyvinkin kilpailukykyinen, voi olla jo sitä ennen, 20-luvulla, mutta varsinkin 30-luvulla jo hyvinkin kilpailukykyinen. Mutta kuitenkin esimerkiksi ABB:ssä lasketaan ja katsotaan, ja se on kuitenkin alan yritys, että 3 terawattituntia on kova luku tuonne 30-luvulle tultaessa, ja jos kokonaiskulutus on 100 terawattituntia, hivenen vajaa, niin se ei hirveän suuri määrä ole, ja siinä on sitten kaikki mahdollinen tuotanto, sekä pientuotanto että sitten niissä vähän isommissa yksiköissä. Yritän tällä sanoa, että tämä on tärkeä, tämä on periaatteellisesti tärkeä, tällä on jonkun verran ihan aineellistakin merkitystä, mutta kokonaishuollon kannalta määräänsä suurempi tämä ei ole. Kaiken uusiutuvan energian kustannukset laskevat kaiken aikaa, ja ne kyllä haastavat.

Niin kuin täällä ydinvoimahankkeen yhteydessä sanoin, on erittäin todennäköistä, että uusista ydinvoimaluvista ei enää Suomessa tarvitse päätöksiä tehdä. Siinä niin kovaa vauhtia näiden erilaisten uusiutuvien energialähteiden hinnat tulevat tällä hetkellä alas. (Eduskunnasta: Teknologian ansiosta!) — Teknologian ansiosta, aivan oikein.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tukisin tässä edustaja Tynkkystä siinä mielessä, että kyllä tässä hallituksen esityksessä on nyt kyse sähkön tuesta pientuotannolle, ja se on äärimmäisen hyvä. Uskon myöskin, kuten edustaja Pekkarinen totesi, että se on tulevaisuutta. Minä uskon myös siihen, että pientaloissa ja jopa kerrostaloissa tulevaisuudessa on omia aurinkopaneeleja ja sillä lailla tuotetaan osa sähköstä.

Mitä tulee sähkönsiirtoon, niin se on aivan eri asia ja se ei ole tässä hallituksen esityksessä, mutta siinä mielessä edustaja Eestilä on siinä oikeassa, että se on erittäin tärkeä asia, koska tällä hetkellä, kun sähkön hinta painuu alas, niin sähköyhtiöt rahastavat näillä sähkönsiirroilla, ylirahastavat kuluttajia. Sillä lailla se on varma tulonlähde, mutta tässä on tosiaan kyseessä nyt pientuotannon tukiasia.

Raimo  Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun kuunteli ja samalla perehtyi tähän lakiesitykseen, niin onhan tässä hyvänä puolena tosiaan se, että nostetaan tuosta 50 kilowatista teho 100 kilowattiin ja saadaan sillä pyöritettyä, jos tasaisena tehona lasketaan, vuorokaudessa 2 400 kilowattituntia. Aika merkittäväähän se on, jos ajatellaan vaikka omakotitaloa tai jotakin hallitilaa, missä uusiutuvalla voidaan tuottaa energiaa ja sillä tavalla.

Mutta sitten yli 100 kilowatin tehoisilla vehkeillä tämä 800 000 kilowattituntia. Lähinnä sitä mietin, olisiko vielä tuossa semmoinen välimuoto olemassa, että esimerkiksi se, joka pienimuotoista uusiutuvaa energiatuotantoa maatilalla tai jossakin harjoittaa pienemmällä yksiköllä, voisi olla myös verovapautettu. 800 000 kilowattituntiin saakkahan jos tuotetaan, niin yli 100-kilowattisella tuotantolaitoksella on rekisteröidyttävä tähän ja tehtävä veroilmoitus tästä sähköntuotosta vuosittain Tullille.

Tässä saattaisi hyvinkin olla semmoinen uusiutuva, että kun maatilalla, kuten tiedätte, energian tarvetta on merkittävästi tai sitten jossakin teollisuushallissa tai tämäntyyppisessä, niin saattaisi hyvinkin olla, että se lisäisi sitä ja tavallaan uusiutuvan kautta vähentäisi sitten muuta sähköntuotantoa.

Ville  Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Sähkön pientuotanto on tulevaisuutta. Monet teknologiset keksinnöt viittaavat siihen suuntaan, että kohta aletaan enemmänkin tuottaa kotitalouksissa sitä omaa sähköä omaan käyttöön. Oikeastaan ainut pullonkaulatekijä, mikä tämän tilanteen estää, ovat akkuteknologiat. Ne eivät ole vielä kyllin kehittyneitä siihen, että sitä sähköä pystyttäisiin säilömään hyvin edullisesti ja tehokkaasti.

Kaikkinensa täytyy todeta tästä hallituksen esityksestä: hyvä esitys, oikeaan suuntaan mennään.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! On ihan selvää, että tämä hallituksen esitys on hyvä ja pientuotannon edistäminen kaikella tavalla on koko kansantalouden kannalta merkittävä asia. Tietysti, niin kuin täällä edustaja Pekkarinen sanoi, kun sähkönsiirrosta oli äsken kysymys ja puhe, sen taannoisen lain osalta, joka sähkönsiirtoa määrittelee, toivoisin kyllä kriittisyyttä, koska se jakaa tätä maata kahtia aivan selkeästi. Se on yksi keskittämisen väline, joka silloin tehtiin. Siksi keskusta sitä vastusti, ja se ei edelleenkään maistu lainkaan hyvältä.

Sitten toinen asia on se, minkälaisia esityksiä jatkossa sitten hallitus vielä näinä viimeisinä viikkoinaan täällä tekee ja minkälaisia muutoksia se esitettyihin lakiesityksiin sorvaa. Muun muassa tämän muuttuvahintaisen sähköntuotantotuen osalta, joka nyt on lausuntokierroksella, lausunnonantajat ovat selkeän yksimielisiä siitä asiasta, että muutoksia tarvitaan ja paljon siihen hallituksen esitykseen. Siksi toivonkin, että kun tätä samaa linjaa kuin tässä nyt tätä asiaa käsitellessä viedään eteenpäin, ollaan hyvillä mielin kaikki ja kannatetaan tätä, niin samalla tavalla ajatellaan myöskin tuosta lainsäädännöstä, jotta siitä tulee kunnollinen ja hyvä, ettei se jää torsoksi ja päinvastoin vaikeuta sitä meidän isoa tavoitettamme, joka meillä kaikilla on yhteinen, elikkä suomalaista omavaraista sähköntuotantoa ja energiantuotantoa kasvatetaan.