Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn julkisuudessa esitettyihin arvioihin tästä hallituksen esityksestä. Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut pienpanimobuumi päällä, ja tällä ratkaisulla valtio osoittaa omalta osaltaan tukea tälle kehitykselle. Toivottavasti tämä kädenojennus kannustaa myös niitä yrityksiä ottamaan askeleita eteenpäin, jotka ovat suunnitelleet pienpanimotoiminnan aloittamista tai laajentamista.

Silti tämänkään ratkaisun jälkeen en puhuisi vielä siitä, että valtio kannustaa riittävästi suomalaisen olutkulttuurin kehittämistä. Isoin kanto kaskessa on voimassa oleva alkoholilaki, joka evää pienpanimoilta oikeuden myydä tuotteita esimerkiksi suoraan asiakkaille. On totta, että pienpanimoille on jo tähän mennessä mahdollistettu väylä saada tuotteitaan Alkon valikoimiin, mutta sen toimivuus ei saa yrittäjiltä kovin korkeaa arvosanaa. Tilanteessa, jossa käytännössä kaikki pienpanimot taistelevat vähäisistä paikoista Alkon valikoimassa, pienimmät tuottajat jäävät väistämättä jalkoihin.

Panimoiden suoramyynnin kieltoa on menneinä vuosina perusteltu tavoitteella vähentää runsaasta alkoholinkäytöstä aiheutuvia kustannuksia. Vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että tämän tavoitteen eteen tulee tehdä työtä, en ole vakuuttunut siitä, että juuri pienpanimoiden oluiden saatavuuden rajoittaminen myyntikiellolla ratkaisevasti vähentää suomalaisen ongelmajuomista. Pienpanimo-oluet ovat kuitenkin alkoholin hintasuhteeltaan sen verran kalliita, että en usko kovinkaan monen ongelmajuojan käyttävän niitä juodessaan. Kiellon asettaa kummalliseen valoon myös se, että samaan aikaan tilaviinien suoramyynti on joissakin tapauksissa jo sallittua — näissä tuotteissa alkoholimäärät ovat oluita huomattavasti korkeammat. Perusteluina poikkeuksille on usein käytetty maaseudun yrittäjyyden tukemista. Eivätkö myös pienpanimot kuulu nimenomaan tähän kategoriaan?

Siksi, arvoisa puhemies, mielestäni seuraavan hallituksen on tehtävä muutos tämän kummallisuuden korjaamiseksi: sallitaan pienpanimoiden suoramyynti suomalaisen olutkulttuurin kehittämiseksi ja maaseudun yrittäjyyden lisäämiseksi.

Eeva-Johanna  Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin jäsenmailla on vapaus itsenäisesti myöntää pienpanimoille valmisteveron alennusta jopa 50 prosenttia aina 20 miljoonaan litraan asti. Tämän tarkoituksena on ensisijaisesti elvyttää perinteistä paikallista oluentuotantoa ja tarjota maataloudelle ja pienyrittäjyydelle mahdollisuus lisätoimeentuloon. Näin parannetaan pienpanimoiden taloudellisia toimintaedellytyksiä ja lisätään työpaikkoja. Mahdolli-suus alennukseen on vain niillä pienpanimoilla, jotka ovat oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomia muista panimoista.

Veronalennuksia on Euroopassa käytössä useampia eri malleja, mutta ne ovat pääosin sidottuja tuotantomäärään ja alkoholipitoisuuteen. Vertailtaessa eri maiden malleja voidaan todeta, että ruotsalaiset pienimmät panimot maksavat suhteessa eniten veroa vertailumaista. Suomi ja Britannia tulevat seuraavina 5,5 miljoonaan asti, minkä jälkeen pienpanimoiden verotus on vertailumaista korkeinta Suomessa saavuttaen huippunsa 10 miljoonan litran jälkeen, jolloin Suomessa alennus loppuu kokonaan.

Kesäkuussa 2013 jättämääni kirjalliseen kysymykseen "Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä pienpanimoiden kasvun esteiden purkamiseksi?" sain valtiovarainministeri Urpilaiselta vastauksen, jossa hän lupasi hallituksen aikovan tarkastella mahdollisuuksia kehittää pienpanimoiden verovapautta ottaen kuitenkin huomioon EU-lainsäädännön ja mahdollisuudet toteuttaa alkoholipolitiikkaa. Asia on edennyt koko ajan myös valtiovarainministeri Rinteen aikana, ja olen todella iloinen siitä, että nyt vihdoin meillä on hallituksen esitys aiheesta eduskunnan käsittelyssä.

Hallituksen esitys pienten riippumattomien panimoiden alkoholiverotuksen keventämisestä ei voisi tulla parempaan aikaan. Esityksessä ehdotetaan, että pienpanimoiden alkoholiveron alennusta korotettaisiin siten, että 50 prosentin suuruinen alennus alkoholiverosta ulotettaisiin koskemaan oluen vuosituotantoa 500 000 litraan nykyisen 200 000 litran sijaan. Lisäksi ehdotetaan, että pienpanimoiden vuosituotannon ylärajaa korotettaisiin 15 miljoonaan litraan nykyisestä 10 miljoonasta litrasta. Veronalennusta ei kuitenkaan myönnettäisi 10 miljoonaa litraa ylittävälle tuotannonosuudelle. On myös syytä panna merkille, että tämä verohelpotus on tehty kustannusneutraaliksi eli valtion verotulojen ei pitäisi laskea tämän toimen myötä.

Arvoisa puhemies! Suuret panimot ovat 80-prosenttisesti ulkomaalaisomistuksessa, toisin kuin pienpanimot. Hallituksen esityksellä tuetaankin nimenomaan työllistävää ja investointihalukasta kotimaista kasvavaa elintarviketeollisuuden alaa, pienpanimoteollisuutta, jonka kasvu heijastuu myös muihin toimialoihin. Pienpanimoilla on ollut halukkuutta voimakkaaseen kasvuun, mutta pienpanimoalennuksen päättyminen kuin seinään tuon 10 miljoonan litran kohdalla on padonnut tähän asti kasvuhalut. Kun panimo on saavuttanut tilanteen, jossa se joko joutuu pidättäytymään pienpanimoalennuksesta kokonaan viimeisen vuoden osalta tai hyödyntämään alennuksen ja maksamaan sen takaisin vuoden lopussa korkeine korkoineen, sen ei ole kannattanut lähteä investointeihin tuotannon ja työpaikkojen lisäämiseksi. Nykytilanne on aiheuttanut kasvavia paineita siirtää tuotantoa jopa ulkomaille 10 miljoonan litran rajan lähestyessä. Kotimaisilla pienpanimoilla onkin kaikki mahdollisuudet merkittävään kasvuun, mutta sen vauhdittaminen tuon 10 miljoonan litran kynnyksen yli ilman valtion tukitoimia on ollut hyvin vaikeaa. Nyt se onneksi mahdollistuu, mikäli eduskunta tämän lakiesityksen hyväksyy.

Suomessa pienpanimoiden koko vaihtelee yhden henkilön työllistävistä mikroyrityksistä aina kymmeniä työntekijöitä työllistäviin pienyrityksiin. Suomessa toimii tällä hetkellä 35 pienpanimoa. Näistä noin 60 prosenttia tuottaa vuodessa alle 200 000 litraa olutta. Pienpanimot tuottavat alle 3 prosenttia kaikesta oluttuotannosta Suomessa tällä hetkellä. Se on kuitenkin kasvava teollisuuden haara. Vaikeina taloudellisina aikoina kaiken kotimaisen teollisuuden tukeminen lisää työllisyyttä ja tuo mukanaan kasvavaa toiveikkuutta. Pienpanimot ovat tärkeä osa alueidensa paikallista pienyrittäjyyttä, ja niillä on usein tärkeä merkitys alueelle myös matkailullisesti. Siksi pienpanimoiden toimintaa on tuettava.

Lopuksi vielä yksi esimerkki. Esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osalta tämä lakiesitys toteutuessaan realisoituu välittömästi vientipäätöksenä ulkomaille. Tämä tuo meille varsinaissuomalaisille mukanaan investointeja ja työpaikkoja merkittävästi. Kaikki riippuu toki kysynnästä, mutta esimerkiksi USA:ssa kuulemma vientimarkkinoissa vetoa riittää. Oleellista on, että tämän päätöksen myötä pienpanimoiden riskinottokyky paranee. Useita muita investointipäätöksiä on alalla lähtenyt liikkeelle, ja tämän päätöksen myötä ainakin kahdessa pienpanimossa voidaan nyt kasvattaa tuotantoa tämän kasvun esteen poistuttua ja tehdä sitä varten investointeja. Tämä päätös ei maksa valtiolle mitään ja saa aikaan investointeja, työllistymistä ja jopa niitä kipeästi kaivattuja vientieuroja.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Erilaisten erikoisoluiden harrastaminen ja suomalainen pienpanimokulttuuri ovat viime vuosien aikana kasvaneet ja kehittyneet voimakkaasti. Se toivottavasti kertoo hienoisesta alkoholikulttuurin suunnanmuutoksesta, jossa laatu korvaa määrän. Alueelliset pienpanimot ovat hyvin tärkeässä asemassa vaaliessaan paikallista juomientekokulttuuria, ja niiden on myös pieninä ja ketterinä helppo tuoda markkinoille uudenlaisia tuotteita kuluttajille. Joidenkin suomalaisten pienpanimoiden ongelmana on ollut se, että veronalennukseen oikeuttavan vuosituotannon alhaisen enimmäisrajan vuoksi ne eivät ole voineet investoida, työllistää ja kasvaa suuremmiksi, vaikka halukkuutta olisi ollutkin.

Kuten edellä kuulimme, näihin muutostarpeisiin vastataan nyt tällä lakiesityksellä. Se on hyvin kannatettavaa, ja nämä uudistukset ovat kannatettavia. Pienimmät panimot pystyvät kasvattamaan tuotantoaan, kun taas suurimmat pienpanimot voivat esimerkiksi viedä eteenpäin hankkeita, joiden toteuttaminen on ollut aiemmin riskialttiimpaa.

Kuten edustaja Eloranta jo totesi, esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehdas pystyy nyt pienpanimoalennukseen oikeuttavan vuosituotannon rajan noston vuoksi tuomaan Yhdysvaltain markkinoille uuden gluteenittoman oluen, mikä ei nykyisen lain puitteissa olisi onnistunut. Samalla odotettavissa on uusien työpaikkojen syntyminen alueelle. Haluan siis kiittää edustaja Elorantaa tästä hänen tekemästään kirjallisesta kysymyksestä ja asian eteenpäinviemisestä ja tietenkin ministeri Rinnettä tämän lakiesityksen tuomisesta eduskunnalle.

Markku  Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa olutvero on Euroopan unionin korkein. Se on 1,51 euroa olutlitralta, se on viisi kertaa suurempi kuin Virossa, ja kun me puhumme aina Viron-tuonnista ja sielläkin saattaa veromuutoksia tapahtua, niin täytyy muistaa, että Latviassa ja Liettuassa tämä ero on kymmenkertainen ja se meidän hankintapisteemme hyvin helposti siirtyy vähän kauemmaksi.

Tässä verohelpotuksessa on erityisen hyviä asioita, kuten se, että pienpanimot voivat nyt tuottaa maksimituella 500 000 litraa olutta. Tämä on koko verotuen perimmäinen ajatus: että me tuemme pienyritystoimintaa ja pieniä yrityksiä, kuten tässäkin tapauksessa, joten tämä linja on täysin oikea.

Mutta sitten itse en ole ihan tietoinen kaikista yksityiskohdista, että mihin perustuu se, että tätä rajaa pitää nostaa 10 miljoonasta 15 miljoonaan litraan. Yleensä verohelpotusten pitäisi koskea merkittävää määrää yrityksiä, ja jos kysymys ei ole merkittävästä määrästä yrityksiä, niin kyseessähän on silloin hyvin helposti laillistettu, kohdennettu yritystuki, joka saa lain muodon. Tätä minä haluaisin täällä olevilta asiantuntijoilta kysyä: montako yritystä nyt on, jotka sijoittuvat tähän 10—15 miljoonan litran väliin?

Asia on myös periaatteellinen sen takia, että näillä yrityksillä saattaa olla asiaa kaupan hyllylle kaupan omilla merkeillä, private label -merkeillä, ja silloin, jos kaksi panimoa kilpailee samasta hyllytilasta eri verotasoilla, niin joudutaan kysymään, missä on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Nämä kysymykset minulla tulivat mieleen, kun luin tätä hallituksen esitystä. Mielellään kuuntelen täällä, mitkä ovat ne yritysryhmät, joita tämä veroalennus koskee.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Jokaisessa maassa on olemassa jokin sellainen aine, millä ihmiset saavat päänsä sekaisin. Suomessa se valitettavasti on alkoholi, ja se tuo mukanaan omat kirot ja omat hyveensä. Joka tapauksessa tilanne on tällä hetkellä se, että suomalaiset juovat 100-prosenttista alkoholia noin 10 litraa per asukas per vuosi. Tämän esityksen mukaan tilastoimatonta tästä on noin 2 litraa per asukas, eli sellaista 100-prosenttista alkoholia, jota tuodaan maan rajojen sisäpuolelta.

Sinänsä nämä tilastot ovat aika mielenkiintoisia, nimittäin THL:n mukaan tuo tilastoimaton osuus on 22 prosenttia eikä 2 prosenttia, mutta mene ja tiedä, miten on. Panimoliitto joka tapauksessa ilmoittaa, että Virosta on tänne tuotu olutta 32 miljoonaa litraa vuonna 2013. Se on aikamoinen määrä: kun muutetaan se vaikka alennetuiksi veroeuroiksi, niin se on melkoinen määrä. Mitä suuremmassa määrin me pystyisimme edesauttamaan sitä, että meidän omat toimijamme, meidän omat valmistajamme pystyisivät itse valmistamaan ne alkoholijuomat, mitä Suomessa tarvitaan, niin sen paremmin meillä menisi. Joka ikinen lahden yli tehtävä matka vie meiltä veroeuroja pois, ja jokainen menetetty veroeuro lisää työttömien ja työttömyyden määrää.

Se on sitten eri asia, mitä tehdään varsinaisesti alkoholin kulutukselle, siitä ei tässä nyt puhuta, mutta pienpanimoille ihan mielelläni soisin vielä paremman veroalen kuin tässä. Mutta hyvä, että ollaan edes tässä menossa.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen tätä hallituksen esitystä käsittelemässä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, joten saan kuulla tästä asiantuntijoita, enkä sillä lailla tässä vaiheessa perusteellisesti ota kantaa. Mutta noin yleisesti voin sanoa, että tämä hallituksen esitys on kannatettava sillä perusteella, että alueelliset pienpanimot, joita on monella kaupunkipaikkakunnalla, ovat olleet pääsääntöisesti aina taloudellisissa vaikeuksissa, ja se johtuu kysynnästä ja oluen tekemisen hinnasta. Se on sen verran kallista ja kysyntä on kuitenkin pienempää, niin aina seuraa taloudellisia vaikeuksia.

Meillähän on monella paikkakunnalla myöskin olutkulttuurin vaalimiseksi paikallisia seuroja, olutveljiä, joissa ei ole humalahakuista juomista, vaan se on nimenomaan oluen monipuolista nauttimista. Sen takia on tärkeää, että tämä mahdollistaa myöskin tällaisen kulttuurin jatkumisen.

Kun katsotaan kaupan tämänhetkistä tilannetta, se on keskittynyt kahden suuren kaupparyhmittymän hallitsemaksi. Näin voi sanoa myöskin, että massaoluttuottamisessa vain suuret, isot panimot, jotka ovat ulkolaisia, hallitsevat. Minun mielestäni tämä on hyvä asia, että nyt mahdollistetaan pienpanimoille elämisen mahdollisuus.

Kiitän myöskin edustaja Elorantaa aktiivisesta osallistumisesta ja hyvästä puheenvuorosta.

Jaana  Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalainen alkoholipolitiikka yleisesti on varsin surkuhupaisaakin seurattavaa eikä positiivisia sanoja juurikaan ansaitse. Tämä hallituksen esitys on osin poikkeus, ja on ollut ilo huomata ja kuulla, että näinkin moni kansanedustaja on samaa mieltä tästä asiasta.

Suurimpaan verohelpotukseen oikeuttavan rajan noustessa puoleen miljoonaan litraan pienpanimot voivat muun muassa kehittää toimintaansa, tehdä investointeja ja, mikä tärkeintä, työllistää. Pienpanimoiden osalta olisi korkea aika muutoinkin herätä todellisuuteen ja sallia ulosmyynti ilman erillisten elintarvikekioskien perustamispakkoa. Olemme tehneet yhdessä joukon kansanedustajia kanssa yli puoluerajojen lakialoitteen, jossa pienpanimoiden ulosmyynti sallittaisiin 9,5-prosenttisten ja sitä miedompien oluiden osalta. Maailmalla on lukuisia loistavia esimerkkejä siitä, miten pienpanimoista on nopeasti kasvanut merkittäviä työllistäjiä ja myöskin vienninedistäjiä. Tähän kasvukehitykseen nykyinen holhoava sääntely ei kuitenkaan valitettavasti johda.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä tarkastelen tätä lähinnä makuelämysten kautta.

Kun ajattelee, että suurpanimoita on pari kolme merkittävää ja pienpanimoitten markkinoillepääsy on hankalaa, niin tällä tavalla heidän tuotantokustannuksiaan tietyllä tavalla pystytään tulemaan vastaan ja markkinoilletulo on sitä kautta sitten helpompaa. Ja kun katselee tällä hetkellä esimerkiksi pienpanimotuotteita, niin en minä usko, että se lisää alkoholin kulutusta, vaan se antaa vain erilaisia makuelämyksiä niille, jotka oluesta tykkäävät, ja kuulun heihin. — Kiitos.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin, meillä on väärällä tavalla holhoava alkoholipolitiikka. Oluen ja viinan tuonti Virosta on valtavaa, tilanne on hälyttävä, veroeurot menevät sinne. Olisi parempi alentaa myös ravintoloissa myytävien alkoholien hintaa, joko ravintolassa myytävän alkoholin alvia tai sitten viinaveroa muuttamalla, mieluummin niin, että ihmiset joisivat hallitusti alkoholia. Se on toinen asia.

Mutta tämä esitys, mitä hallitus nytten on tässä tuonut esille, on minusta ihan kannatettava, että nimenomaan parannetaan pienpanimoiden alkoholin tarjontaa, oluen tarjontaa. Itse olin mukana myös tuossa kansanedustajien ryhmässä, joka myös haluaisi sallia sen, että 9,5-prosenttisten ja sitä miedompien oluiden osto olisi mahdollista ja voitaisiin luopua kioskeista ja muista keinotekoisista esteistä.

Kaiken kaikkiaan: Totta kai tämä veronalennus jossain määrin voi myös aiheuttaa vuotuisien verotulojen menetystä. Mutta uskon, että tällä on yrittäjyyden ja suomalaisen maaseudun kannalta suuri merkitys, ja siinä mielessä kannatan lämpimästi tätä esitystä.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä pohti, onko kyseessä yritystuki. Meillä Suomessa on kuitenkin 35 pienpanimoa, joista 60 prosenttia tuottaa todellakin alle 200 000 litraa, mutta nämä pienpanimot ovat sellaisia, että ne ovat kaikki pikkuhiljaa kasvamassa ja kasvavat koko ajan, ja yhä useammat kolkuttelevat niitä rajoja ja käsittääkseni — vaikkeivät nyt välttämättä samaan aikaan, mutta pikkuhiljaa — tulevat siellä perässä. Ja käsittääkseni nyt ainakin kahden panimon osalta tämän rajan muuttaminen realisoituu investoinneiksi. Niin kuin sanottu, EU:n jäsenmailla on vapaus valmisteveron alennukseen aina 20 miljoonaan litraan asti, mutta nythän me olemme varovaisia, olemme nostamassa sitä vain 15 miljoonaan litraan asti. Varaa siihen nostamiseen vielä on, ja kun EU:ssa ollaan, niin varmaan niiden sääntöjen mukaan mennään.

Edustaja Wallinheimo puuttui pienpanimoiden suoramyyntiin, ja onkin varmasti hyvä asia, että se jossain vaiheessa toteutuisi. Mitä ministeri on asiasta kertonut, niin mietojen oluiden suoramyyntioikeus olisi jo kirjattu alkoholilain kokonaisuudistukseen, mikä ei, ikävä kyllä, ole vielä tällä kaudella tulossa eduskunnan käsittelyyn, mutta sitten ensi kaudella. Toivottavasti se pykälä siellä pysyy voimassa, että saadaan miedot oluet suoramyyntiin pienpanimoissa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole oluen enkä pahemmin muittenkaan alkoholituotteiden käyttäjä, mutta suomalaiset käyttävät ja saavat kyllä käyttääkin, kunhan tämä käyttö pysyy kohtuumäärissä. Minä en usko, että tämä laki tulisi missään tapauksessa lisäämään alkoholinkäyttöä, vaan erittäin hyvä asia on se, että se tulee suuntaamaan suomalaisten alkoholinkäyttöä enemmän tukemaan kotimaista pienyritystoimintaa ja yleensäkin kotimaisten raaka-aineiden käyttämistä.

Tämän lain osalta on minun mielestäni kyse ennen kaikkea suomalaisesta yrittäjyydestä, pienyrittäjyydestä ja maaseudun kehittämisestä. Byrokratiaa tulee muutenkin jatkossa yhä enemmän keventää ja eri säädöksiä tulee helpottaa, jotta maaseudulla voidaan harjoittaa monimuotoista elinkeinotoimintaa. Suomalaisista raaka-aineista tulee voida jalostaa monipuolisia, erilaisia myöskin alkoholituotteita. Moni ihminen on maaseudulla aloittanut erilaisia alkoholiin liittyviä jalostustoimintoja, mutta lähes kaikki ovat sen lopettaneet, ja syynä ovat olleet kuulemma erilaiset byrokratiasäädökset ja -kuviot.

Tämä on askel eteenpäin, mutta minun mielestäni meidän alkoholiin liittyviin säädöksiin tulee tehdä vielä paljon muutoksia, jotta meidän pienimuotoinen alkoholintuotantotoiminta olisi mahdollista suomalaisista raaka-aineista.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Olutkulttuuria on Suomessa edistettävä ja pienpanimotoimintaa on edistettävä, ja sen lisäksi kaikki promillerajoitteet ja muut pitää poistaa paikallisesta myynnistä silloin, kun on kyse olutkulttuurin ja pienimuotoisen yritystoiminnan edistämisestä. Minun mielestäni tämmöisestä holhoavasta otteesta pitää päästä pois, ja siinä mielessä täällä on tehty hyviä lakialoitteita tämän asian edistämiseksi.

Tämä hallituksen esitys juuri tämän alarajan noston kohdalla on kannatettava, koska se koskee nimenomaan pienyritystoimintaa ja pienpanimotoimintaa. Mutta kun Suomi on pieni maa ja me alamme vertailla kansainvälisesti, niin Ruotsissa ei ole lainkaan vastaavanlaista verohelpotusta, Isossa-Britanniassa se on muistaakseni 6 miljoonaa litraa, Irlannissa 2 miljoonaa litraa. Minä toivon, että täällä olevat valtiovarainvaliokunnan edustajat — sitä en kyllä tiedä, onko heitä täällä paikalla — pohtivat tarkkaan sen, miksi tämä raja sitten nostetaan 10 miljoonasta 15 miljoonaan litraan. Nimittäin täällä käytettiin joku puheenvuoro, jossa viitattiin, että se koskisi kahta yritystä. Minun mielestäni tämä täytyy asiantuntijoiden avulla arvioida, miksi tämä tehdään. Jos se koskee vain paria yritystä, niin se on laillistettu kohdennettu yritystuki. Jos nämä yritykset kilpailevat samasta hyllytilasta kaupoissa vaikka jonkun private labelin nimissä tai jonkun muun ja tuottavat ihan samanlaista tuotetta täysin samanlaiseen kulutusmyyntiin, miksi toiselle pitää antaa veroetu ja miksi toiselle ei? Tämä on vähän periaatteellinen kysymys, että tässä ei saa liian suppealle mennä.

Minun mielestäni kuitenkin täytyy huomioida, että meillä on isoja kotimaisessa omistuksessa olevia panimoita, joilla on toimintaa maan rajojen ulkopuolella, ja kaikki veronlisäykset — niitä on tehty puolenkymmentä, kaksi kertaa viimeksi pelkästään olueen — lisäävät paineita siirtää työpaikkoja ja tuotannollista toimintaa maamme rajojen ulkopuolelle Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Tämäkin pitää teidän valiokunnassa ottaa huomioon.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Pienpanimoita on Suomessa 35 tällä hetkellä, ja on tietysti hyvä niiden panimoiden kannalta, että pystyvät toimimaan paremmilla edellytyksillä Suomessa.

Herra puhemies! Iso kysymys on tietysti se, kuinka kannamme huolta ylipäätänsäkin kotimaisesta tuotannosta ja elintarvikkeiden jatkojalostuksesta, mitä tietysti oluen paneminen omalta osaltaan myös on, kaikki muutkin juomat mukaan lukien. Tässä tullaan tietysti sen ison kysymyksen ääreen, miten meidän veroerot kohtautuvat niin etelässä Viron suunnalla kuin vastaavasti myös Venäjänkin suunnalla, ja tämä on iso kysymys koko tämän suomalaisen panimoteollisuuden kannalta, kuinka se pysyy sitten pystyssä.

Kun on sanottu, että suomalainen alkoholipolitiikka on holhoavaa, niin on hyvä muistaa, että 5.4.1932 kello 10 Suomessa kumottiin tuo niin sanottu kuuluisa kieltolaki kansanäänestyksen pohjalta, joka oli ensimmäinen kansakuntamme historiassa. Kun tähän päivään on tultu, niin alkoholin kulutushan todellakin nousi, mutta se on nyt tässä viimeisen vuoden aikana hieman alentunut, ja se on hyvä suunta.

Tämän holhoavan alkoholipolitiikan peruslähtökohta tietysti on, että pyritään ehkäisemään alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja ja vaurioita, jotka lopuksi sitten koituvat yhteiskunnan maksettavaksi. Tämä on varmaankin tämän niin sanotun holhoavan alkoholipolitiikan perusta. Se, kuinka paljon siinä voidaan käyttää tällaista ihan tavallista maalaisjärkeä, on sitten toinen kysymys, ja kuinka pitkälti erilaisissa rajoituksissa, jopa esillepanossa tai kuvissa tai muissa vastaavasti mennään, on tietysti vähän sitten oma ajan ilmiö.

Herra puhemies! Oleellista on pystyä turvaamaan koko suomalaisen elintarviketalouden ketjun säilyvyys myös Suomessa, ja silloin se koskettaa jatkossa myös ihan kaikkia Suomen panimoita.

Mikko  Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Koska tässä sai puhua vielä pidempään, niin sen verran jäi tuossa sanomatta vielä tästä, että ehkä tässä holhoavassa alkoholipolitiikassa on juuri ollut se ongelma, että kyllähän alkoholistit sen juomansa saavat joka tapauksessa, vaikka lasten rahoista. Mutta se, mitä minä itse toisen ammattini kautta olen nähnyt, niin on hyvin surullista, että ihmiset tulevat ravintoloihin kello 12 yöllä valmiiksi erittäin kovassa humalatilassa. Näköjään tämä politiikka ei ole parantanut tätä suomalaisten alkoholikäyttäytymistä.

Sen sijaan, kun puhutaan tästä avoimesta, tällaisesta keskieurooppalaisesta, voi sanoa, oluiden maistelukulttuurista, niin se nyt on ehkä lähempänä sitä, mitä meidän pitäisi tavoitella. Siinä mielessä tämä esitys on ihan hyvä. Pienpanimoiden vero toki on myönnettävä nimenomaan kotimaisten panimoiden tuottaman oluen ohella myös tuontioluille. Tämä on tietysti vähän komplisoitu kysymys, mutta toisaalta välttämättä nämä pienpanimo-oluet eivät ole tässä se iso ongelma. Ilmeisesti sieltä ulkomailta ei niin paljon ole niitä tulossa.

Kaiken kaikkiaan sanoisin vielä tästä ravintolapuolesta, että se työllistää nuoria ihmisiä paljon ja myös sellaisia nuoria, jotka eivät välttämättä osaisi olla kahdeksasta viiteen -työssä. Monet, jotka ravintola-alalla työskentelevät, ovat tällaisia vähän erikoispersoonia, ja väitän, että tämä on hyvä työpaikka monille heistä, tämä ravintolassa työskentely.

Ne nuoret, jotka sitten kotona juovat, niin se on suuri ongelma. Siinä tulee syrjäytyminen ja kerta kaikkiaan erakoituminen pois yhteiskunnasta. Mieluummin niin, että ollaan toisten seurassa ja haetaan tätä sosiaalista puolta. Sehän on myös näissä pienpanimotuotteissa yksi tärkeä pointti.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Edustaja Alatalo puuttui mielenkiintoiseen asiaan, joka liittyy tähän alkoholinkulutukseen, nimenomaan ravintoloissa, ja ravintolan tapakäyttäytymiseen.

Tässä oikeastaan heittäisin kyllä haasteen taiteilijoille, niille esiintyville taiteilijoille, jotka aina ravintolassa esiintyvät. Nimittäin tänä päivänähän on siirrytty jo ajat sitten järjestelmään, jossa huippubändit ja esiintyjät aloittavat varsin myöhään yöllä. Jos tuota ravintolakelloa voitaisiin kääntää vaikka pari tuntia aikaisemmaksi, esimerkiksi niin, että bändit aloittaisivat yhdeksältä tai kymmeneltä puolen yön sijasta, niin tämähän johtaisi siihen, että porukka ei joisi kotona ja sitten valmiiksi päihtyneenä saapuisi ravintolaan, vaan se ilta alkaisi varhemmin ja loppuisi myös varhemmin. Elikkä neljän kolmen aikaan ei olisikaan sitten sitä ruuhkaa, vaan ihmiset ehkä lähtisivät kotiutumaan jo tuolla yhden kahden aikaan.

Kysymys on myös vähän tällaisesta ravintolakellon säätämisestä, ja tämä vain esimerkkinä siitä, että alkoholipolitiikkaankin voidaan vaikuttaa monella tavalla, ei yksistään sillä, mikä on valtion verojen tai muiden säädösten taso.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tosiaan me menimme nyt vähän ulos tästä pienpanimoasiasta. Kommenttina täytyy sanoa sen verran, että tätähän yritettiin muun muassa ministeri Hyssälän aikaan, että ravintoloiden aukioloaikoja rajoitettaisiin, mutta siitä nousi niin hirveä meteli sitten alalla, että se ei tuntunut toimivan. Minä olen ihan samaa mieltä tässä, että pitäisi mennä terveempään kulttuuriin, ja ei niin, että kotona juodaan kalsarikännejä, vaan mieluummin nautittaisiin ravintoloissa hallituissa olosuhteissa.

Sen verran vielä tästä hyvästä esityksestä, joka koskee näitä pienpanimoita, niin edelleen korostan sitä, että näihin kuuluvat myös nämä vähän vahvemmat oluet, 9,5-prosenttiset: että myös niitä voitaisiin myydä, koska ne ovat myös esimerkiksi Englannissa iso, voi sanoa, nautintoaine ja elintarvike. Siinä mielessä tässä varmasti täytyisi tämän hallituksen esityksen lisäksi tehdä tulevia toimenpiteitä näiden pienpanimoiden toiminnan parantamiseksi.