Jaana  Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yhtä lyhyesti kuin edelliseenkin lakialoitteeseeni pohjustan vain keskustelua sillä, että tavoitteena tässäkin kohdin on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Meillä on jostain kumman syystä ikäraja 16 vuotta tälläkin kohdin koskien kansaneläkkeensaajan lapsikorotusta, kun täysi-ikäisyys kuitenkin on vasta 18-vuotiaana. Kaikessa yksinkertaisuudessaan uusi 29 § tarkoittaisi sitä, että lapsikorotusta maksettaisiin 18-vuotiaaksi saakka, elikkä tämä on sama keskustelu, joka on nousemassa lapsilisien maksun osalta jälleen ajankohtaiseksi. Markkamäärä, joka tähän sisältyy, on lähinnä paluuta menneeseen siinä mielessä, että päästäisiin sille tasolle, mistä on muutama vuosi sitten lähdetty, kun leikkaukset on aloitettu.

Leea  Hiltunen  /skl:

Arvoisa puhemies! Tämäkin lakialoite, minkä ed. Ylä-Mononen on tuonut meille käsittelyyn, astuu aivan oikeaan aikaan nyt käsittelyyn, koska keskustellaan siitä, mikä on esimerkiksi lapsilisien korotusmahdollisuus 18 ikävuoteen saakka, ja varsinkin, kun tiedämme, mitkä vaikeudet ovat juuri monissa lapsiperheissä näillä, joilla on pienemmät tulot ja jotka elävät kansaneläkkeellä. Siinäkin mielessä nyt kaikki mahdolliset keinot, kun meillä on taloudellista hyvinvointia, tulisi ottaa käyttöön ja korjata nämä tällaiset ikään kuin aukkokohdat ja lähteä parantamaan lapsiperheiden tilannetta. Siinä mielessä todella toivon, että tätä lakialoitetta nyt pikaisesti ryhdyttäisiin valiokunnassa käsittelemään ja vietäisiin eteenpäin ja samalla kaiken kaikkiaan selvitettäisiin se, miten erilaisissa tilanteissa perheet ovat ja mitä muita mahdollisia tukitoimenpiteitä tarvittaisiin ja palautuksia, jos ajatellaan menneiden vuosien leikkaustoimenpiteitä, mitä on suoritettu, että voitaisiin palauttaa perheiden toimeentulokyky sillä tavalla, että hyvinvointia olisi näissä perheissä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jaana Ylä-Monosen tekemä lakialoite kansaneläkelain muuttamisesta on varsin kannatettava, ja sillä parannettaisiin tietyn lukumäärältään varsin vähäisen ryhmän taloudellista asemaa. Meillä on ollut syyskaudella useampaan kertaan puheena se, että tarpeettomasti ei kansalaisia pidä ohjata toimeentulolain pariin. Minä uskon, että jos kansaneläkelainsäädännön puitteissa voidaan taloudellista asemaa turvata, vältämme toimeentulolain soveltamista näissä tapauksissa. Elikkä kannatan lämpimästi ed. Ylä-Monosen tekemää lakialoitetta 193/2000 vp.

Leena Rauhala /skl:

Arvoisa puhemies! Lakialoite, joka koskee lapsiperheitä, on mielestäni kannatettava. Tiedämme, että lapsiperheitäkin on hyvin erilaisia erityisesti ajatellen taloudellista tilannetta. Niin kuin ed. Ylä-Mononen on tässä perustellut, että nyt kyseessä olevassa on nimenomaan sellaisesta perheestä kysymys, jossa eletään taloudellisessa mielessä hyvin tiukalla. Näen, että näitä kohtia meidän tulisi nyt nostaa esiin ehkä enemmänkin. Tässä on nyt yksi. En nyt tietysti osaa muuta sanoa kuin tuntuu tai näyttää, että tällainen ei vaadi paljon. Ei ole suurista summista kysymys, taloudellisesti myöskään budjetissa. Tuntuu, että tämä ajatellen sitä, minkälaisia keskusteluja olemme käyneet lapsista ja lasten hyvinvoinnista, olisi nyt siinä linjassa. Toivonkin, että tämä etenee ja ehkä laajemminkin kaikki se, millä me voimme nostaa esille niitä, sanotaanko, kipupisteitä, missä lapsiperheet elävät.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jotta tämä ei menisi pelkästään oppositiopuolueiden jurinaksi, pakko on hallituspuolueesta todeta, että tämä on sentään hyvä aloite. Tämä poikkeaa edellisestä siinä mielessä, että tässä pyritään tasa-arvoistamaan ja poistamaan köyhyyttä. Siinä mielessä, hallituspuolueen edustajana, voin ehdottomasti todeta, jotta toivon mukaan hallitus nyt kuulee tämän, pöytäkirjoista lukee tarkkaan ja tuo esityksen ihan oikeasti tänne ja tämä hoidetaan kuntoon. Tämä on nimittäin ollut todellinen ongelma koko ajan. Siinä mielessä pitää kiittää ed. Ylä-Monosta siitä, että tämmöisen aloitteen on värkännyt meidän pohdittavaksemme.

Jaana  Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tiedän varsin hyvin, että tältä teemalta tulee varmasti laajempiakin aloitteita ja aloitteellisuutta tämän kevään aikana, uskoisin niin. Kiinnitän vielä huomiota siihen, että ikäraja 18 vuotta tulisi jotenkin konsensukseksi, on sitten kysymys laista kuin laista, että ei olisi monenlaisia ikärajoja eri etuuksien kohdalla. Ennen kaikkea perheiden osalta, joissa tällainen tukimuoto tulisi kyseeseen, se ei ole mikään ohimenevä tila vaan yleensä lapsen vanhempi, joka saa kansaneläkettä, on sillä pitkään ja useimmiten pysyvästi. Sen vuoksi tällä on erityinen merkitys näille muutamille tuhansille perheille.