Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vankeinhoidon koulutuksen uudelleenorganisointia voidaan pitää kannatettavana ja oikeastaan erinomaisen hyvänä ja suotavana. Esitykseen sisältyvä koulutus- ja rahoitusratkaisu ei kuitenkaan ole toimiva eikä tarkoituksenmukainen.

Vankeinhoidon koulutus on tähän asti ollut kokonaan valtion rahoittamaa. Lakiehdotuksen hyväksyminen muuttamattomana merkitsee vankeinhoidon koulutuskustannusten osittaista siirtämistä myös kuntien maksettavaksi. Tämä ei ole perusteltua, koska vankeinhoidon koulutuksen järjestäminen on perusluonteeltaan valtion intressissä olevaa toimintaa. Jos kunnille siirretään kokonaan uusia tehtäviä, ehdotuksen tulee yleisten edellytysten ohella sisältää myös riittävä rahoitussuunnitelma ja -ratkaisu kunnille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Vankeinhoidon koulutuksen rahoituksen osalta ratkaisumallin hakeminen pelastusalan ammattikorkeakouluopintojen järjestämisestä ei ole sopivaa. Pelastustoimi on kunnan lakisääteinen tehtävä. Myös pelastustoimen koulutus on kuulunut kuntien toimintaan, ja kunnat ovat siten osallistuneet pelastusalan toisen asteen koulutukseen. Pelastustoimen ja vankeinhoidon koulutuksen rahoitusmallien rinnastus ei ole kuntien näkökulmasta perusteltua pelastustoimen ja vankeinhoidon perustehtävien erilaisuuden vuoksi.

Edellä olevan lisäksi on huomioitava, että niin sotilas- kuin poliisikoulutuskin on järjestetty täysin valtion kustannuksella. Vankeinhoito on hyvinkin rinnastettavissa edellä mainittuihin ammattialoihin, joten myös kulut tulisi kohdentaa valtion maksettaviksi.

Arvoisa puhemies! Kun tähän lakiin vielä liittyy hallintovaliokunnan yksimielinen lausunto, jossa myös edellytetään kustannusten kuuluvan valtiolle, tulen lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään vastalauseen mukaista muutosta 1 b §:ään.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Vankeinhoidon koulutuksen järjestämisen uudistaminen on perusteltua. Tätä koskevan esityksen hallitus on eduskunnalle antanut, ja lakivaliokunta on yksimielisesti järjestelmän sinänsä hyväksynyt ja pitää sitä hyvänä. Kaksi asiaa tässä kuitenkin on allekirjoittaneen mieltä hieman jäänyt vaivaamaan.

Ensinnäkin tämäkin uudistus toteutetaan siten, että koulutus keskitetään järjestettäväksi Uudellamaalla ja itse asiassa Pääkaupunkiseudun ruuhka-alueella toimivassa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Mielestäni tämän koulutuksen olisi voinut toteuttaa esimerkiksi Kuopiossa, jossa on sen tyyppistä koulutusta pelastusalalla, joka olisi voinut olla yhdistettynä samaan oppilaitokseen. Jopa kaikki tällaiset erityisalojen koulutukset olisi voitu koota sinne. Näin olisi hajasijoitettu toimintoja pois Pääkaupunkiseudulta. Tätä eivät kuitenkaan asiantuntijat pitäneet mahdollisena, enkä asiaa valiokunnassa sen pitemmälle vienyt. Muutamassa puheenvuorossa totesin valitettavana tosiasiana tämän, mihin hallitus on päätynyt. Tästä ei ole siis vastalauseessakaan mitään mainintaa, mutta haluan sen tässä yhteydessä todeta ja samalla todeta, että hallituksen teot ja puheet ovat ristiriidassa edelleen sen osalta, mitä tulee hajasijoitukseen.

Arvoisa puhemies! Ed. Myllyniemi mainitsi rahoitusjärjestelmän, joka tähän uudistukseen liittyy. Sitä pidän sellaisena, että en voi hyväksyä hallituksen ja valiokunnan enemmistön valitsemaa linjaa. Mielestäni tässä on ammattikorkeakoulujärjestelmän väärinkäytöstä kysymys. Vaikka on perusteltua, että koulutus järjestetään ammattikorkeakoulujärjestelmän sisällä, rahoitus on syytä järjestää samalla tavalla kuin se on esimerkiksi poliisikoulutuksen osalta. Poliisit koulutetaan valtion tarpeita varten, vaikka poliiseja voidaan palkata esimerkiksi eräisiin turvallisuustehtäviin kuntien ja yksityiselläkin puolella. Siitä huolimatta poliisiammattikorkeakoulu on kokonaan valtion rahoittama.

Nyt kuitenkin tässä järjestelmässä, joka on valittu vankeinhoidon koulutuksen osalta, rinnastus on enemmänkin pelastustoimen suuntaan. Pelastustoimi taas on Suomessa järjestetty lähes poikkeuksetta joitakin lentoasemia ja vastaavia lukuun ottamatta kuntien toimesta. Tämä vertailu ei ole kohdallaan. Vankeinhoito on valtion tehtävä, valtion vastuulla. Meillä ei ole yksityisiä vankiloita eikä kunnallisia vankiloita ainakaan toistaiseksi.

Tähän lähtökohtaan vedoten hallintovaliokunta, joka on kuntavaliokunta varsinaisesti, on päätynyt yksimielisesti siihen kantaan, että rahoitusjärjestelmä, jota hallitus esittää, on epätarkoituksenmukainen. Se merkitsee sitä, että kunnille tulee uusi tehtävä. On myönnettävä, että suurista rahoista ei ole kysymys, mutta periaate on tässä tärkeä. Mielestäni periaate on selkeä. Tätä järjestelmää ei ole syytä rakentaa kuntien rahoitusvastuulle, mitä hallituksen esitys ja valiokunnan mietinnön enemmistön kanta merkitsevät.

Eli ei ole perusteita siihen, että menetellään näin kuin hallitus on esittänyt, vaan on meneteltävä niin kuin Kuntaliitto ja hallintovaliokunta lausunnossaan yksimielisesti esittävät, että vastuu rahoituksesta jätetään kokonaan valtiolle. Tätä merkitsee vastalauseessa oleva 1 b §:n muutosesitys, joka tulisi siis täällä hyväksyä. Korostan sitä, että kysymys on periaatteesta. Jos tässä eduskunta nyt siirtää vastuuta kunnille, niin tämä voi olla avaus järjestelmään, joka johtaa eri alojen toimintojen siirtämiseen kuntien vastuulle.

Äsken käytiin erittäin pitkä keskustelu kuntien tehtävistä ja kuntien taloudesta. Siihenkin viitaten totean, että vastalauseen mukaan on syytä edetä. Kannatan esitystä, jonka ehkä ed. Myllyniemi tulee tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen myöskin allekirjoittanut vastalauseen. Edellä ovat edustajat Myllyniemi ja Kankaanniemi perustelleet asioita, joten en rupea käymään niitä sen laajemmin lävitse. Totean myöskin, että kyse on perusratkaisusta ja siitä, mistä ministeri Korhonen äskeisen asian yhteydessä puhui. Hän sanoin nimenomaan, että jos eduskunta lisää velvoitteita kunnille, niin niihin pitää myöskin osoittaa rahaa. Tässä on juuri siitä kyse.

Myöskin haluan nähdä, miten hallintovaliokunnan jäsenet tulevat äänestyksessä käyttäytymään. Kääntävätkö he takkinsa täysin toiselle puolelle? Mitään lisäargumentteja meille ei esitetty, vaikka me saimme hallintovaliokunnan lausunnon ja kuulimme eri asiantuntijoita. Ketään ei vakuuttanut, ei ainakaan minua ei ed. Myllyniemeä eikä ed. Kankaanniemeä, että tässä puhuttaisiin mistään sosiaalialan koulutuksesta, vaan koulutus on puhtaasti vankeinhoidon tarpeisiin, joten se on valtion tointa. Tässä on piilevänä peikkona vissiin se, että kunnat saavat kohta koko vankeinhoidon hoitaakseen. Kun nyt työntekijät jo kuntien vastuulla koulutetaan, niin kai vankeinhoitokin sitten siirretään kunnille.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Jos vankeinhoito tosiaan olisi kuntien tehtävä, niin sosiaalirahoitus olisi aivan toista luokkaa kuin se nyt on.

Kun täällä hallituksen esityksen puolustajia näyttää olevan vähän, niin minun on se varmaan tehtävä. Vankeinhoidon koulutus on ollut lapsenkengissä, voisi sanoa, vuosikymmeniä. Se on täällä salissakin todettu, ja jos en väärin muista, niin lakivaliokuntakin sen viime vuonna budjettilausunnossaan totesi. Sijoitusta Vantaalle voidaan perustella muun muassa sillä, että Vantaalle rakennetaan tämän maan suurin vankila ja tämä koulutus varmaan tarvitsee harjoittelupaikkaa. On todennäköistä, että rekrytoituminenkin tapahtuu suurelta osin Vantaalta tai Pääkaupunkiseudulta.

Sivistysvaliokunta on todennut, että ehdotettu järjestely soveltuu luontevasti Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään. Ehdotus parantaa mahdollisuuksia kouluttautua vankeinhoitoalan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. On huomattava, että he eivät valmistu vankilanjohtajiksi, vaan esimerkiksi sosionomeiksi ja voivat hakeutua vaikka kunnan palvelukseen.

Tämä ratkaisu ei ole poikkeus, vaan se on ammattikorkeakoulujen rahoituksen pääsääntö. Sekin voi olla, aivan kuten ed. Kankaanniemi sanoi, periaate, että pääsäännöstä pidetään kiinni. Jos Uuraisten kunta tai Mäntän kaupunki saisi sen kokoisen valtion rahoittaman vankilan kuin Vantaa saa, niin varmaan ne kiljuen ottaisivat myöskin tämän ammattikorkeakoulun.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys sinänsä varmasti on hyvä sellaisessa muodossa, että tällainen vankeinhoidon koulutus aloitetaan. Niin kuin sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, annamme asialle tuen. Ainoa asia, josta sivistysvaliokunnassa keskusteltiin aika laajastikin, olivat nimenomaan nimikeasiat, joissa toivoimme yhtenäistä käytäntöä ammattikorkeakoulusta valmistuvien henkilöitten suhteen.

Mutta asia, johon itsekin haluan puuttua, liittyy rahoitukseen. Sen verran voin lohduttaa täällä rahoituksesta huolestuneita henkilöitä, että kun laadimme hallituksen esitystä 132 mietintöasteelle sivistysvaliokunnassa, niin ilokseni yksimielisesti saimme sinne asiakokonaisuuden, joka nimenomaan ottaa kantaa tähän, että kuntien ja valtion kustannusten jaosta tulisi tehdä selvitys koskien valtakunnallisia tarpeita erityisryhmien koulutuksessa. Näihin luemme sekä vankeinhoidon koulutukseen että myöskin lennonjohtajakoulutukseen liittyvää koulutusta, kuten myöskin rautateille erikoisosaamista vaativan koulutuksen. Toivon, että valtioneuvosto myöskin huomioi tämän rahoituksen järjestelyä koskevan sivistysvaliokunnan toteamuksen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Olen myös samaa mieltä, kuin ed. Kerola toi esille, että käsittely, missä itsekin olen ollut mukana sivistysvaliokunnassa, on keskittynyt sisältöön ja kysymys on koulutuksen kehittämisestä. Näissä ratkaisuissa, keskittämisessä Vantaalle, on todella kysymys synergiaeduista koulutuksen ja vankeinhoidon yhteydessä. Siinä etsitään hyvää ratkaisua koulutuksen kehittämiseen ammattikorkeakoulutasoiseksi ja nimenomaan sitä, että jatko-opinnot myös siinä lähtisivät käyntiin. Sosionomi-nimike oli tietysti ongelma, mutta siihen varmasti myöhemmin palataan.

Samoin oli ajatukseni tuoda esille se, että rahoituskysymys nousi esille toisen hallituksen esityksen yhteydessä, kun oli valtionosuuksista kysymys, ja se tulee siinä mainittua. Näin ollen se, mitä hallintovaliokunta on esittänyt ja mitä vastalauseessa on esitetty, ne sisällöt ovat tietenkin sitten siinä toisen esityksen yhteydessä. Olen samaa mieltä kuin tässä vastalauseessa ollaan, että tämä jako kuntien ja valtion rahoitusvastuusta selvitetään. Se on myös tämmöinen periaatteellinen kysymys.

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta ed. Erkki Kanerva käytti täällä hyvin tärkeän ja sivistyneen puheenvuoron tästä asiasta. Minulle on ainakin päivänselvää, että kun vankilapäivän hinta on kuitenkin erittäin korkea, on välttämätöntä pitää myöskin vankilahoidon laadusta tarkka huoli. Meillähän on suuri osa vankeinhoidon henkilökunnasta aika vaatimattomasti koulutettua ollut tähän saakka, mikä ei mitenkään vastaa tämän päivän vaatimuksia.

Vielä haluan korostaa sitä, että monet epäilijöistä saattavat olla samoja henkilöitä, jotka kuitenkin toisissa puheenvuoroissaan asettavat itse yhä suurempia vaatimuksia vankiloille ikään kuin myös hoitolaitoksina, koska kaikkein tärkein kysymyshän olisi tätä paluuta vankilaan kyetä estämään, ja oma merkityksensä on myöskin tällä seikalla.

Kari Myllyniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Eihän täällä todellakaan kukaan varmasti koulutusta vastusta, ja tämä on hyvin tärkeätä, että tuolla alalla tapahtuu parannusta.

Ed. E. Kanerva valitettavasti poistui, mutta hänelle kyllä sattui siinä pieni lipsahdus. Vaikka tämä vankeinhoidon koulutus nyt tulisi tapahtumaankin Vantaalla, hän oletti sitten myöskin, että Helsingin alueelta ja tältä alueelta tulisivat myöskin koulutettavat sinne, mutta kyllä se varmaan ei näin tule tapahtumaan, vaan tulee tapahtumaan niin edelleenkin, että koulutettavat tulevat tuolta muualta Suomesta, mikä on sinänsä ihan hyvä, koska siellähän niitä työpaikkoja on kuitenkin enempi kuin täällä Pääkaupunkiseudulla. Toivoa vain saisi, että tämä koulutus saataisiin siihen uuteen uskoon, että tältä alueelta myöskin tulisi riittävästi koulutettavia. Se pula on ollut niin poliisissa kuin vankeinhoidossa ja monessa muussakin tämän tyyppisessä tehtävässä, ettei täältä tahdota saada riittävästi koulutettavia henkilöitä.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Tuon Laurea-ammattikorkeakoulun, joka nyt tulee tämän ehdotuksen mukaisesti kantamaan tästä koulutuksesta päävastuun, yksi erittäin vahva erikoistumisala on ollut nimenomaan turvallisuusjohto ja turvallisuusjohtaminen, jota viime vuosina on kehitetty hyvin pitkälle eteenpäin. Siinä valossa myös, kun katsoo niitä henkilöitä, jotka tähän turvallisuusjohdon koulutukseen ovat hakeutuneet, niin kyllä siinä toisaalta toteutuu se, että Pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta tulee erittäin paljon koulutettavia, mutta niin kuin ammattikorkeakoulussa yleensäkin, haku opintoihin on mahdollista tietenkin mistä päin Suomea vain. Tämä on koko ammattikorkeakoululaitoksen yksi erittäin tärkeä erityispiirre, että se ei pyrikään olemaan vain paikallinen koulutuslaitos.

Tässä tapauksessa käydyn keskustelun johdosta haluan korostaa aivan erityisesti tätä laadullista kehitystyötä, johon nyt tämä ammattikorkeakoulumaisuus antaa edellytykset, ja toisaalta sitä, että on tarkoituksenmukaista hakea todella tätä synergiaetua paitsi tähän mainitsemaani turvallisuusjohdon koulutukseen myös yleensä sosiaalialan koulutukseen. Kyllä nyt pitää katsoa hyvin pitkälle tulevaisuuteen ja vankeinhoitoalan kehitysnäkymiin, ja siinä mielessä tämä ratkaisu on mielestäni täysin linjassa myös näiden perusrahoitusprinsiippien kanssa, joiden mukaan ammattikorkeakouluopetusta rahoitetaan näillä yleisillä periaatteilla. Nyt kun toteutus tapahtuu Vankeinhoidon koulutuskeskuksen kanssa, silloin myös nämä rahoitusasiat voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hoitaa, niin kuin tässä myös Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa on neuvoteltu ja ratkaisu on syntynyt hyvässä yhteisymmärryksessä. Ei tästä kannattaisi tehdä liian laajaa periaatteellista kysymystä, jollainen tämä ei ole.