Arvoisa puhemies! Kuluttajan sähkölasku on kasvanut vuoden aikana lähes 20 prosenttia ja tämän teidän hallituksenne aikana 40 prosenttia. Tämä tarkoitti kotinsa sähköllä lämmittäville, tämä vuoden sisäinen nousu, lähes 400 euron lisälaskua ja muille kotitalouksille keskimäärin noin 115 euron laskun korotusta.

Teidän hallituksenne on päättänyt, että energiaverot kohdistuvat tasaisesti, tasaveron luonteisesti, eli raskaiten pieni- ja keskituloisille, koska saman laskun maksaa maksukyvystä riippumatta niin pienituloinen kuin suurituloinen. Tämä laskun korotus koskee myös noin miljoonaa yksin asuvaa suomalaista. Sähkön hinnan valtava kasvu leikkaa kansalaisten kulutuskysyntää ja vieläpä eriarvoisesti.

Tiedättekö te, hallitus, oletteko te tietoisia näin suuresta sähkölaskun korotuksesta kotita-louksille?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Sähkölasku on kasvanut mutta ei lähestulkoonkaan kokonaan veronkorotusten seurauksena. Niin kuin olemme pystyneet julkisuudesta lukemaan, sähkölasku ja sähkön hinta ovat nousseet hyvin hyvin monista eri syistä johtuen. Osansa siihen ovat tietysti tuoneet myös veronkorotukset.

Hallituksen tavoitteena tämän laman hoidossa on ollut se, että olemme halunneet vauhdittaa talouskasvua, joka puolestaan lisää työllisyyttä eli tuo tavallisille kotitalouksille työtä. Siinä on ollut kaksi keinoa, joista ensimmäinen on työn verotuksen maltillinen keventäminen, eli ostovoima on lisääntynyt, kotimarkkinat ovat piristyneet, ja toisaalta työn verottamista eli työllistämisen verottamista olemme halunneet laskea, jotta palkanmaksuvaraa riittäisi useammalle suomalaiselle. Kun olemme halunneet pitää vastuullisesti taloudesta huolta, niin olemme sitten joutuneet korottamaan joitakin toisia veroja, ja ne ovat olleet kulutusveroja. Tämä on ollut se linja, että mieluummin työpaikkoja mahdollisimman monelle, ostovoimaa mahdollisimman monelle. Sillä pystyy sitten maksamaan vaikka vähän korkeampia kulutusveroja.

Arvoisa puhemies! Juuri nämä tasaverot, kuten sähkön ja lämmön verotus, lisäävät tätä eriarvoisuutta Suomessa, kun maksukyky ei olekaan enää verotuksen perustana.

Mutta, hallitus, te olette omin päätöksin vaikuttanut tähän hinnan rajuun nousuun, sillä nykyään yhä suurempi osa sähkölaskusta tulee tästä siirrosta ja veroista, ei kaikki, mutta myös juuri siitä, että meillä on myös tarve investointeihin, meillä on tarve päästöttömään sähköön, meillä on tarve vanhentuneiden laitosten ja verkkojen uusimiseen. Se tietää jo energian hinnan nousua, ja sen päälle te iskette rajut energiaveron korotukset. Sen vuoksi minusta tulee tarkastella tätä kokonaisuutta.

Viime syksynä, silloin kun lakia ei ollut vielä hyväksytty, me yritimme silloin jo asiaan vaikuttaa. Me emme koskaan hyväksyneet tätä energiaveropakettia, minkä te esititte juuri sen tulojakovaikutusten vuoksi. Nyt kysyn teiltä, silloin lupailitte kokonaisselvitystä: oletteko nyt tehneet kokonaisselvityksen siitä, miten nämä rajut energiaveronkorotukset kohdentuvat asumiskustannuksiin, erilaisiin tuloryhmiin ja miten ne vaikuttavat suomalaisten ostovoiman kehitykseen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Energiaverohan on ollut aina tietenkin tasavero, ja sitä maksetaan sen mukaan, kun sitä kulutetaan. Esimerkiksi asumisen kohdalla ne, joilla eniten vaikkapa sähköä kuluu, ovat yleensä isoimpien asuntojen omistajia. Eli kaikkein pienimpien asuntojen omistajat eivät yleensä kuluta enempää sähköä kuin isojen asuntojen omistajat. (Ed. Rajamäki: Suhteessa!) Näin ollen tietenkin sitten rahamäärällisesti ne, jotka kuluttavat eniten energiaa, maksavat myös enempi sitten veroja.

Mutta se on ihan totta, että energiaverot vaikuttavat ostovoimaan, mutta me olemme olleet siinä valintatilanteessa, haluammeko verottaa ihmisten työllistämistä enempi eli että jäisi yrityksiin vähemmän palkanmaksuvaraa. Me emme halunneet sitä tehdä sen takia, koska emme halunneet lisätä työttömyyttä. Me halusimme lisätä työpaikkoja. Toisaalta halusimme lisätä ostovoimaa. Ja niillä, jotka eivät ole valtionverotuksen piirissä, sitten taas etuudet ovat nousseet ja sitä kautta ostovoima on lisääntynyt. Eli tämä työllistäminen (Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!) ja työn tekeminen ja hyvä ostovoima ovat olleet meille se a ja o.

Arvoisa puhemies! Kotitalouksien kannalta nuo kiinteät energian hinnan osat ovat kasvaneet rajusti, siirtomaksut erityisesti. Se koskee sekä sähköä että kaukolämpöä. Reilun viiden vuoden ikäinen lainsäädäntö on osoittautunut tehottomaksi. Käytännössä energiayhtiöt voivat vyöryttää vaikkapa ostohinnat uudelleen ja uudelleen verkon kuluttajille. Mitä hallitus aikoo tehdä tämän sääntelyn ja Energiamarkkinaviraston kontrollin tiukentamiseksi, että näissä siirtomaksuissa ei perittäisi kohtuuttomia hintoja kuluttajilta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos kuitenkin tähän koko kysymykseen sen verran voi kajota vielä: Sähkön hinta on noussut, nimenomaan verottomankin sähkön hinta. Siihen on kaksi syytä ylitse muiden. Vesialtaat Pohjoismaissa ovat 40 prosenttia normaalista tasosta. Silloin, jos Pohjolassa ei ole vettä, meillä tuotetaan sähkö Pohjolassa erittäin kalliilla fossiilisilla polttoaineilla ja se nostaa sähkön hintaa. Toinen syy siihen on se, että nimenomaan öljy, vaikkei öljyllä tuotetakaan sitä sähköä, on kuitenkin se vertailuraaka-aine, ja kun sen hinta on noussut reilusti, niin myöskin sitten perussähkön hinta on noussut.

Verojen osuus on kuitenkin ylivoimaisesti suurin, elikkä jos katsotaan, mitä vuoden aikana on tapahtunut, niin sähkön veroton siirtohinta on noussut 33 euroa vuodessa tavalliselle kotita-louskäyttäjälle mutta verojen osuus on noussut 66 prosenttia. Se on totta, että siitä hinnannoususta aivan ylivoimainen valtaosa tavallisen sähkönkäyttäjän kohdalla muodostuu nimenomaan kuitenkin tämän sähköveron noususta. (Puhemies: Nyt onkin minuutti kulunut!)

Siirtohinnan osalta, puhemies, aivan lyhyesti. Ei se määrittely vallatonta ole. Laki määrää perusteet, millä siirtohinta voidaan määrätä. Energiamarkkinavirasto valvoo. Keskimäärin siirtohinnat ovat tällä hetkellä reilusti alle sen teoreettisen maksimin, mitä tuolla sitten säännöt sallivat.

Puhemies! Kyllä energiaveron noin suuri korotus on epäoikeudenmukainen. Täytyy muistaa, että niissä harvoissa mummonmökeissäkin monta kertaa nykyaikana sähköllä lämmitetään ja pienituloisille tämä sähkölaskun korotus on vaikea.

Sitten siirtohinnat. Vaikka ministeri täällä sanoi, että siirtohintoja Energiamarkkinavirasto säätelee, säätely on puutteellista. Samoin pohjoismainen sähköpörssi, joka vaikuttaa itse sähkönhintaan, ei toimi riittävästi. En tiedä, voidaanko sen tilalle jotain muuta tehdä, mutta nykytilanne mahdollistaa kaikenlaiset spekulaatiot sähkön hinnalla. Kysyisin ministeriltä: onko harkittu sitä, että kohtuullistettaisiin sähkön hintoja ja esimerkiksi siirtohintoja, ja voidaanko tähän sähköpörssin hintamekanismiin puuttua?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sanoin äsken väärin, ministeri Väyrynen halusi korjata. Vielä toistan: Sähköenergian veroton hinta tavalliselle kotitalouskäyttäjälle on noussut 33 euroa vuodessa, ja verot ovat nousseet 66 euroa vuodessa. Jos menivät prosentit ja eurot sekaisin, (Vasemmalta: No, ei se niin nuukaa ole!) niin tässä tuli tarkennettua, eikö? (Ed. Saarinen: Se oli parempi se edellinen vastaus!)

Mitä tulee vielä Pohjolan tilanteeseen, Pohjolassa tukkusähkön hinta määräytyy näillä markkinoilla. Väite kuitenkin kuuluu, että nämä yhteiset sähkömarkkinat toimivat paremmin kuin missään muualla maailmassa. Mutta liian vähän on toimijoita yhteisellä markkinapaikalla. Pitäisi saada sinne lisää toimijoita, ja aito kilpailu parantaisi tilannetta.

Toisaalta, kun siirtoyhteyksissä on pullonkauloja, niin siirtoyhteydet saattavat kriisiytyä joissakin tilanteissa. 22.2. viime vuonna hinnat nousivat noin satakertaisiksi, yhden tunnin hinta, normaalitilanteeseen verrattuna. Näistä on nyt sovittu, että nämä kerta kaikkiaan poistetaan, ja ennen kaikkea Ruotsi joutuu kantamaan suuremman vastuun. He eivät ole kyenneet hoitamaan omalla puolellaan siirtoa, ja se on satunnaisesti (Puhemies: Jälleen minuutti on kulunut!) vaikuttanut todella paljon.

Arvoisa puhemies! Oleellinen asia tässä on se, että kun kelamaksut poistettiin ennen muuta suurimmilta yrityksiltä, silloin te, valtiovarainministeri Katainen, lupasitte tämän eduskunnan edessä ja sanoitte, että tätä kelamaksun poistoa ei maksateta tavallisilla ihmisillä.

Nyt on käynyt juuri täysin päinvastoin kuin te lupasitte tämän eduskunnan edessä. Kelamaksun poistoa ei ole kerätty teollisuudelta ja yrityksiltä, niin kuin te täällä lupasitte, ympäristö- ja energiaveroina, vaan se on laitettu tavallisten ihmisten, pienituloisten, keskituloisten, työssäkäyvien ja eläkeläisten maksettavaksi.

Miten esimerkiksi lämmityskustannuksiin voi vaikuttaa kaukolämpökerrostalossa asuva ihminen, kun te sanoitte, että voi vaikuttaa niihin? Sanoitte, että etuisuuksia korottamalla hoidetaan tämä lasku, joka on energiaverotuksen kautta tullut. Esitän teille selkeän kysymyksen: kuinka paljon työmarkkinatuki on noussut viime vuonna, ja kuinka paljon se on noussut teidän hallituskautenne aikana? Työmarkkinatuki, en kysy mistään muusta kuin työmarkkinatuesta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Pitää nyt alkuun korjata ekana nuo asiavirheet, mitä kysyjällä oli, kun kysyjä sanoi, että yritykset eivät joudu maksamaan yhtään enempää energiaveroja. Tänään tuli yrityspuolelta vastaus. Hekään eivät ole tyytyväisiä siitä, että joutuvat maksamaan enempi energiaveroja. Ehkä he kuitenkin joutuvat, se on meidän tarkoituksemmekin ollut.

Meidän ajatuksemme oli se, että emme leikkaa palkansaajien emmekä eläkkeensaajien ostovoimaa tuloverotusta nostamalla. Sitäkin esitettiin, että nostakaa tuloveroa, mutta siihen ihminen ei koskaan voi vaikuttaa. Häneltä viedään tuloista suurempi osa, jos valtio niin päättää tai kunta niin päättää, mutta energiaveroissa joiltakin osin ihmiset voivat tehdä omia valintojaan, eivät tietenkään kokonaan säästää, mutta joiltakin osin voi tehdä valintoja. (Ed. Rajamäki: Istuvat pimeässä!)

Meidän pääpainopisteemme oli nimenomaan se, että alennamme työllistämisen verotusta ja työnteon verotusta, ja sitten taas pienituloisimpien kohdalla, jotka elävät etuuksien varassa, tämä kompensoituu indeksitarkistusten kautta, tosin vuoden myöhään, mutta joka tapauksessa indeksitarkistusten kautta. Ja työmarkkinatukeen ei ole tasokorotusta tullut, se on selvä. (Ed. Arhinmäki: No niin, tulihan se sieltä!) Mutta etuuksien varassa eläville ihmisille (Puhemies: Minuutti on jo ylittynytkin!) indeksitarkistusten kautta kustannukset korvataan niin kuin tähänkin saakka.

Arvoisa puhemies! Suomessa ei voi, ministeri Katainen, asua veneen alla. Toivoisin kyllä, että osoittaisitte vähän enemmän ymmärrystä niille ihmisille, jotka kamppailevat näiden todella suuriksi nousseiden energialaskujensa kanssa ja tulevat vielä kevään aikana olemaan aika yllättyneitä kokoomuslaisesta veropolitiikasta. Valintanne tässä tapauksessa, kuten itsekin äsken täällä totesitte, oli kelamaksun poiston osalta elinkeinoelämä, eivät tavalliset suomalaiset.

Haluan nyt kysyä teiltä, kun korostatte tässä koko ajan sitä, että jokainen kansalainen voi tähän asiaan ihan itse vaikuttaa: pitäisikö tavallisen suomalaisen siis muuttaa omasta kodistaan pienempään asuntoon, jotta selviää näistä jokapäiväisistä kustannuksista, ja missä viipyvät, ministeri Katainen, teidän tänne lupaamanne tulonjakoselvitykset tästä asiasta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei minusta tarvitse muuttaa pienempään asuntoon, jos ei muuta tarvetta ole. Olen ihan samaa mieltä, ettei kukaan voi eikä kenenkään pidä asua veneen alla. Mutta meillä oli tarkoitus, ja tästä me olemme sosialidemokraattien kanssa eri mieltä, me halusimme maksimoida työpaikkojen määrän, ja siitä syystä johtuen me alensimme työllistämisen verotusta.

Tätä logiikkaa ei ole vaikea ymmärtää. Jos yritykselle jää esimerkiksi lamankin aikana viivan alle enempi rahaa, se voi käyttää sitä esimerkiksi ihmisten palkkaamiseen tai sille ei ainakaan tule pakotetta irtisanoa ihmisiä sen takia, että rahat loppuvat, kun muutenkin kysyntää on vähemmän.

Meillä on tästä perustavaa laatua oleva erimielisyys sosialidemokraattien kanssa. Me halusimme nimenomaan, että yrityksissä on palkanmaksuvaraa, jottei työttömyys räjähdä käsiin, ja niin kuin nyt näemme, 8 prosentin bruttokansantuotteen romahdus ei johtanut totaalikatastrofiin työttömyyden puolella. Työttömyys kasvoi tietenkin mutta ei johtanut totaalikatastrofiin, ja olen hyvin tyytyväinen siitä.

Arvoisa puhemies! Tietysti on selkeästi todettava, että energian hintahan on ainakin osittain poliittinen valinta. Energian hinnalla vaikutetaan tietysti kulutuskäyttäytymiseen, ja täälläkin on aina sanottu, muun muassa ydinvoimalupien yhteydessä, että säästö on parasta energiapolitiikkaa. No, näin se onkin, ja hinnalla siihenkin tietysti vaikutetaan. (Ed. Skinnari: Muttei hinnalla millä hyvänsä!) Mutta kiistämättä me olemme tulleet siihen tilanteeseen, että me olemme nostaneet energian hintaa, ja ainakin me keskustassa katsomme, että me olemme nyt sillä tasolla, että esimerkiksi Hetemäen työryhmän esityksiä energiaverojen jatkuvista korotuksista ei voida enää hyväksyä.

Sitten kysyisin lähinnä, kun nyt on puhuttu ennen kaikkea Euroopan yhteisistä energia- ja sähkömarkkinoista, jotka merkitsisivät Suomen sähkön hinnan korotusta: Mikä on hallituksen kanta? Ajaako hallitus aktiivisesti yhteisiä eurooppalaisia sähkömarkkinoita, vai olisiko järkevää pitää sordiinoa päällä tässä asiassa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Siis jos ja sitä mukaa kun keskisessä Euroopassa markkinat saadaan toimiviksi, on Suomen ja koko Euroopan yhteinen intressi rakentaa yhteiset sähkömarkkinat. Se aina kuitenkin silloin tasaa. Tällä hetkellä kaikkialla Euroopassa markkinat eivät kuitenkaan vielä oikein toimi. Siellä on erilaisia kilpailun esteitä, erilaista regulaatiota, jota täällä meillä Pohjolassa ei sallita. Vasta sitten, kun naapurit tämän homman hoitavat, edellytykset yhteisille sähkömarkkinoille ovat olemassa. Silloin, mutta vasta silloin, se varmaan koituu kaikkien hyväksi.

Vielä sähkön hinnasta. Viime vuoden aikana sekä verojen, siirtohinnan että sitten varsinaisen sähkön hinnan, näiden kaikkien, kokonaisvaikutus kuluttajan vuotuiseen sähkölaskuun oli 114 euroa vuodessa, siis silloin, kun ei ollut sähkölämmittäjää. Jos on kysymyksessä 100 neliötä ja sähkölämmittäjä, vuosivaikutus on 373 euroa vuodessa kaiken kaikkinensa. Mutta nyt korostan, että kysymys on suorasta sähkölämmityksestä.

Arvoisa puhemies! Lienee syytä oikaista ministeri Kataisen väitteet, kun hän antaa väärän todistuksen lähimmäisestä. SDP:n vaihtoehdolla avoin työttömyys Suomessa olisi itse asiassa vähäisempi kuin mitä se tällä hetkellä on. (Ed. Zyskowicz: No eikä olisi, ei todellakaan!) Meidän tavoitteenamme on seuraavalla vaalikaudella synnyttää Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa, ja meillä on myöskin olemassa keinot siihen, miten nuo työpaikat syntyvät sekä yksityiselle sektorille, osa niistä, että julkiselle sektorille osa.

Mutta se, ministeri Katainen, mikä aidosti erottaa keskusta—kokoomuslaisen hallituksen sosialidemokraattisista linjauksista, on oikeudenmukainen verotus. Nimittäin tällä hetkellä noin 90 prosenttia valtion verotuloista kerätään nimenomaan tasaverojen kautta ja enää vain kymmenesosa valtion verotuloista kerätään veronmaksukykyyn pohjautuvalla progressiivisella verotuksella. Ja sen takia me emme voi hyväksyä energiaveron nousua, koska se kohdistuu juuri pienituloisille ihmisille.

Kysyn teiltä nyt, ministeri Katainen, kolmannen kerran ja toivon, että te kunnioitatte ja arvostatte meitä kansanedustajia niin paljon, että te ensinnäkin kuuntelette, mitä teille puhutaan, ja toiseksi vastaatte siihen, mitä teiltä kysytään, kysyn teiltä: Missä viipyy tulonjakovaikutus niin energiaveron uudistuksen osalta kuin myöskin Hetemäen työryhmän esitysten osalta? Milloin se tulee eduskuntaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hetemäen työryhmältä te voitte ihan pyytää sen tulonjakovaikutuksen. Se ei tule eduskuntaan, kun sitä ei ole tarkoitettukaan eduskuntaan tuotavaksi, vaan jokainen puolue saa käyttää sitä niin kuin hyväksi katsoo tai olla käyttämättä. En tiedä, onko Hetemäellä tarkoitus tehdä tulonjakovaikutus ... Tai itse asiassa hehän tekivät ja julkaisivatkin sen. Te saatte sen esimerkiksi internetistä, tai voin toimittaa teille ihan henkilökohtaisesti, jos sopii, sen, minkä he tekivät. Mutta se on Hetemäen, ja kaikkein nopeiten saatte sen varmaan sähköpostilla Hetemäeltä. Kannattaa oikeasti olla yhteydessä. Hän varmaan toimittaa sen.

Mitä tulee sitten tähän tasaverokysymykseen, niin se pitää paikkansa, että sosialidemokraatit ovat poistaneet yhden tasaveron eli varallisuusveron. Se varmaan lisäsi suhteellisesti progressiivisen verotuksen osuutta. Tietysti se oli hyvin lievästi progressiivinen, mutta tehän sen varallisuusveron silloin poistitte. (Puhemies: No, nyt on minuutti kulunut!)

Olennaista on se, että tulevissa vaaleissa jokainen sitten esittää sen, millä työllisyyttä hoidetaan parhaiten ja millä progressiota kiristetään.

Herra puhemies! Hallitus on johdollanne, pääministerin sijainen Katainen, toteuttanut vihreää verouudistusta, eli painopistettä on siirretty työn ja myös eläkkeiden verottamisesta energia- ja ympäristöveroihin eli ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Tä-mä on tietysti ollut järkevää sekä työllisyyden että ympäristön kannalta. Oppositio ei näköjään tätä hyväksy ja puhuu virheellisesti ja propagandistisesti tasaverosta. Nyt kysyn: onko hallituksen mielestä mahdollista ja oikeudenmukaista, että esimerkiksi bensaa ostettaessa hinta ei määräytyisikään ostetun litramäärän mukaan vaan se määräytyisi autoilijan tulotason mukaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ainakin se olisi erittäin vaikea toteuttaa, että bensatankilla kysyttäisiin aina, mikä on kunkin tankkaajan tulotaso. Mutta se pitää paikkansa, että tällä hallituksella on ollut poikkeuksellisen vahvasti semmoinen näkemys, että mieluummin ympäristön kuormitusta verotetaan kuin työn tekemistä tai eläketuloja tai työllistämistä. Se on ollut meillä ihan selkeä painopiste.

Vielä muutamia vuosia sitten, tai itse asiassa muutamia kuukausia sitten, aika yleisesti Suomessa pidettiin hyvänä sitä, että mieluummin ympäristön kuormitusta verotetaan kuin työllistämistä ja työn tekemistä. Nyt tämä ilmapiiri on muuttunut aika rajusti. Mutta me haluamme pysyä tällä linjalla, koska uskomme, että työnteon varassa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta lepää tulevinakin vuosina. Meillä pitää olla palkanmaksajia. Heillä pitää olla varaa maksaa palkka, ja meillä pitää olla osaavia työntekijöitä, joille maksetaan hyvä palkka hyvästä työstä.

Arvoisa puhemies! Minä nyt kysyn neljännen kerran teiltä, ministeri Katainen: aiotteko te esittää sen lupaamanne selvityksen tästä energiaveropaketista?

Toisekseen, ministeri Katainen, kun kuitenkin valtaosa suomalaisista asuu kerrostaloissa ja kerrostaloissa asutaan erityisesti niin, että suuremmat perheet asuvat suuremmissa asunnoissa, lapsiperheet asuvat suuremmissa asunnoissa, ja vastikkeita ja vuokria maksetaan neliöitten mukaan, niin voisitteko te nyt kertoa, kun te puhuitte näistä helpotuksista, mitä etuutta työssä käyviltä lapsiperheiltä on korotettu teidän vaalikautenne aikana, siten että ne kompensoisivat nyt tätä erityisesti lapsiperheitten osalta tapahtuvaa asumiskustannusten nousua?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niillä lapsiperheillä, joissa vanhemmat esimerkiksi käyvät töissä ja maksavat valtionveroja, tuloverotus on alentunut. Sitten toinen päätös, minkä hallitus on tehnyt: lapsilisät sidotaan indeksiin, ensimmäistä kertaa, tämmöistä ei ole vuosikausiin ollut, eli se tulee tästä vuodesta eteenpäin. Ja tietysti niiden lapsiperheiden osalta, jotka elävät puhtaasti tulonsiirtojen varassa, pääsääntöisesti tulonsiirtoja korotetaan hintojen nousun mukaisesti, ihan niin kuin tähänkin saakka. Sitten tietysti on olemassa vielä ne lapsiperheet, joissa vanhemmat saavat pienimpiä äitiys- ja isyyspäivärahoja. Heillä tulonsiirrot, siis se päiväraha, ovat nousseet 170 euroa kuukaudessa. (Ed. Zyskowicz: Kuukaudessa!) Eli hyvin paljon on tehty, eli siis yhdessä kuukaudessa varmaan enemmän kuin se korotus on vuositasolla ollut. En väitä, etteikö hintojen nousu rassaa itse kutakin, (Ed. Laakso: Ei se teitä rassaa!) ja verojen korotus on siinä osa. Se on ikävä asia, mutta valtiontaloutta pitää hoitaa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tarkkaan, ja meidän tavoitteenamme on ollut maksimoida työllisyys.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on jo vanhastaan lähes miljoona köyhää ihmistä. Nyt sattui olemaan tänä talvena raskas lumitaakka ja kovia pakkasia, joten asumiskustannukset ovat siitä syystä kasvaneet. Lisäksi hallitus on tässä viime aikoina pakottanut kuntia nostamaan kiinteistöveroa, ja nyt sitten vuoden vaihteessa tuli tämä ankara energiaveron korotus. Kaikki nämä kohdistuvat asumiskustannuksiin ja elämisen perusasioihin, ja nämä lähes miljoona köyhää ihmistä, jotka meillä on, ovat todella vakavassa tilanteessa tällä hetkellä. Eilen illalla olin Keuruulla kuuntelemassa ihmisten mielipiteitä. Siellä on hätä ihmisillä, niin työttömillä, pienen eläkkeen varassa elävillä kuin lapsiperheilläkin. Indeksitarkistukset — nyt tuli 57 senttiä joillekin — tulevat ehkä vuoden kuluttua.

Onko hallituksella suunnitelmaa, että nyt tehtäisiin kesken vuoden tämän poikkeuksellisen tilanteen vuoksi indeksitarkistukset kaikkiin etuuksiin, myös asumistukeen, muutaman kuukauden jaksoissa, niin että tämä kohtuuton tilanne, joka ajaa ihmisiä todella suuriin vaikeuksiin, (Puhemies: Ja vastaukseen!) nopeasti saataisiin tasaantumaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei ole tämmöistä suunnitelmaa. Sehän vaatisi tietysti lakimuutoksen, ja tokkopa täällä kerittäisiin sitä edes käsittelemään, (Ed. Skinnari: Kyllä se käsitellään!) eikä ole nyt tarkoitus tehdä. Se on totta, että jos Suomessa aiotaan lisää tuloja saada veroja kiristämällä — niin kuin olen ymmärtänyt, että hyvin monet ovat sitä mieltä, että veroja pitää kiristää — niin aina sen joku maksaa. Suuria verotuloja tulee semmoisista, missä on paljon maksajia. Ne ovat palkkaverotus tai ylipäänsä tulojen verotus sekä arvonlisäverotus tai ylipäänsä kulutusverot. Ja silloin pitää aina tehdä se valinta, korotetaanko työllistämisen kynnystä, viedäänkö eläkkeensaajilta heidän kuukausittaisista eläkkeistään suoraan tuloveron korotuksella enemmän ja palkansaajilta, lapsiperheiltä suoraan heidän palkastaan lisää, vai pistetäänkö se veropaine kulutukseen, johon voidaan sitten ainakin jollakin tavalla vaikuttaa. Varmaa on tietysti se, että mitä korkeammat ovat työllistämisen kustannukset, sitä enempi meillä on työttömiä, ja sitä hallitus on vastustanut.

Arvoisa puhemies! Kun varallisuusvero poistettiin, samassa yhteydessä osingot laitettiin verolle. Valtion tulot kertyivät nelinkertaisesti tuon jälkeen. Toiseksi, kun te poistitte kelamaksun yrityksiltä ja siirsitte sen kansalaisten maksettavaksi, niin tuo miljardin huti, kuten ed. Urpilainen sitä aika hyvin kuvasi, ei kyllä velvoittanut yhtään ainutta työllistämään lisää. Se sama kelamaksun poisto kohdistui myös yrityksiin, jotka ovat voineet irtisanoa ihmisiä. Vai toimitatteko te tästä arvion, miten tämä verotus on oikeasti vaikuttanut tulonjakoihin?

Oliko tämä nyt viides kerta? Viidennen kerran kysymme, mikä on tulonjakovaikutus tässä energiapaketissa. Ja olisi ehkä työllistämisvaikutuskin tästä paljon mainitsemastanne kelamaksun poistostakin mukava nähdä, arvio, montako työpaikkaa olette miljardin hutilla tänne tuonut.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Sitä on vaikea arvioida, kuinka monta uutta työpaikkaa on syntynyt tähän mennessä kelamaksun poiston seurauksena, mutta jo noin maalaisjärjellä kun ajattelee sitä tilannetta, kun Suomen talous syöksyi itsenäisyyden ajan syvimpään lamaan, tilauskirjat ammottivat tyhjillään, niin kyllä sen nyt jokainen suomalainen ymmärtää, että silloin on vaihtoehtona se, että pistetään ihmisiä kaiken varalta liukuhihnalle, jos rahaa ei tule taloon sisään. Mutta me halusimme tuoda yrityksille tulevaisuudenuskon eli alentaa heidän kustannuksiaan, ettei ole pakko pistää kaiken varalta turhan paljon ihmisiä työttömiksi.

Jos me katsomme tätä suomalaista työttömyyskehitystä, niin aika hyvässä seurassa me olemme. 8 prosenttia bkt romahti, työttömyys ei räjähtänyt ollenkaan, lähimainkaan, sille tasolle kuin 1990-luvulla, vaikka meidän bkt supistui enempi ja nopeammin kuin silloin. Ihan hyvin me olemme tässä pärjänneet. En ota kunniaa itsellemme, mutta minä olen tyytyväinen, että mahdollisimman monella suomalaisella on säilynyt työpaikka. (Puhemies: Ja minuutti on jälleen täyttynyt!) Se on isille ja äideille ja lapsille ja vanhuksille hyvää tulevaisuudenuskoa vahvistava viesti, että meillä on saanut tehdä töitä.