Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Neljännes suomalaisista palkansaajista tekee muuta kuin jatkuvaa kokoaikatyötä. Kaikki työ on arvokasta. Lainsäädäntömme perustuu kuitenkin historiaan ja vakinaisessa työsuhteessa oleviin. Laki ei ole pysynyt työelämän muutoksessa mukana.

Sosiaaliturvan, verotuksen ja työelämän sääntöjen on huomioitava oikeudenmukaisesti niin kokoaikatyötä kuin osa-aikatyötä tekevät, tekijänoikeustuloa saavat, freelancerit, samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana toimivat sekä näiden yhdistelmät. Kysymys koskee laajaa joukkoa muun muassa akateemisesti koulutettuja nuoria ja rakennemuutoksen myötä uudelle uralle lähteneitä. Kysynkin ministeri Sinnemäeltä:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että lainsäädäntömme vastaisi paremmin erilaisissa työsuhteissa toimivien ihmisten tarpeita?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kysyjä kuvaa hyvin sitä tilannetta, jossa suomalaiset työtätekevät ihmiset tänä päivänä tekevät työtä mitä moninaisimmissa työsuhteen muodoissa tai myös työsuhteen ulkopuolella.

Tämän hallituskauden aikana yksi niistä suuremmista yrityksistä helpottaa näitä kysymyksiä oli Sata-komitean työ, jossa pohdittiin erityisesti sosiaaliturvan ja työtulojen yhdistämistä, että se olisi ihmisille kannattavampaa. Tässä asiassa valitettavasti ei edetty niin pitkälle kuin moni meistä olisi halunnut, mutta sielläkin verotuksen osalta joitain asioita on korjattu, jotta työn tekeminen ihmiselle olisi kannattavaa.

Tämän lisäksi esimerkiksi apurahaa saavien osalta työttömyysturvan saamista on selkeytetty, heidän eläkejärjestelmäänsä on parannettu ja on parannettu niitä ehtoja, millä he saavat esimerkiksi vanhempainpäivärahoja.

Meillä on ensi viikolla ministeri Juha Rehulan kanssa tapaaminen muutamista erityiskysymyksistä, jotka koskevat erityisesti ...

... freelancereina työtä tekeviä henkilöitä, miten laittaisimme liikkeelle lainsäädäntövalmistelut heidän osaltaan.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Työelämämme on murroksessa myös sen vuoksi, että työtä tekevät ikäluokkamme pienenevät. Jokaiselle työikäiselle pitäisi Suomesta löytyä töitä. Vaikein tilanne on vajaakuntoisilla, ja heidän työllistymiseensä tarvitaan erityistoimia. Tämä on iso asia yhteiskunnalle mutta ennen kaikkea yksilölle itselleen. Kokoomus on esittänyt muun muassa yritysmuotoisen työpankkikokeilun vakinaistamista pysyväksi toiminnaksi sekä pysyvää palkkatukea henkilöille, joilla on pysyvästi työkykyä alentava vamma. Kysyisinkin ministeri Sinnemäeltä:

Miten te aiotte toimia, jotta Suomessa myös vajaakuntoisten oikeus työhön toteutuu?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Työpankkikokeilu on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima kokeilu, joten sen vakinaistamisesta varmaankin tehdään päätökset siellä. Sinänsä ymmärtäisin niin, että työpankki ei ole ristiriidassa meidän lainsäädäntömme kanssa ja työpankkeja on mahdollista hyvinkin pitää pysyvinä itse asiassa jo nykyisen lainsäädännön tiimoilta.

Vajaakuntoisten osalta kaikki ne palvelut ja tuet, joita meillä on työllistämisen edistämiseksi olemassa, esimerkiksi palkkatuettu työ, koulutus ja ne tuet, joita yhteiskuntamme tarjoaa nimenomaan työpaikkojen mukauttamiseen niille ihmisille, joilla on jotain sellaisia mukautustarpeita, ovat kaikki tietenkin käytössä. Meillähän on tällä hetkellä myös voimassa väliaikaista lainsäädäntöä, jolla pyritään houkuttelemaan eläkkeellä olevia vajaakuntoisia ihmisiä takaisin työelämään sillä tavalla, että he voivat jättää tuon eläkkeen lepäämään ja kokeilla työelämässä oloa niin, että heillä on oikeus palata eläkkeelle, jos työelämässä ei onnistu.