Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ei ole ongelmaton asia. Syöttötariffin määrääminen polttoturpeelle, jotta sillä ikään kuin olisi kilpailukykyä kivihiilen kanssa, on arveluttavaa silloin, kun polttoturvetta käytetään muussakin tilanteessa kuin vaihtoehtona kivihiilen polttamiselle. Polttoturve on sen takia ongelmallinen, että sen nostaminen maaperästä, soiden kuivattaminen, kaventaa entisestään maamme luonnon monimuotoisuutta. Meillä on nyt toistatuhatta metsäluonnon uhanalaista lajia, monet soilla. Kansainvälinen soiden auditointi Suomessa osoitti, että meillä on todella sananmukaisesti vähän erityyppisiä soita, jotka ovat alkuperäisessä tilassa, siis nimenomaan alkuperäisessä tilassa.

Suot aiheuttavat, kun ne on muutettu turvetuotantoalueiksi, myös pintavesien rehevöitymistä, humuspitoisuutta, joka leviää varsin laajalle. Tuolla Pohjois-Kymenlaaksossa me tiedämme Värälä-väylän alueella tämän konkreettisen ongelman.

Ruokolahdella oli vastikään tilaisuus, jossa kansalaiset kävivät vahvalla joukolla Vapoa vastaan. Vapo haluaa avata laajoja uusia suoalueita turvetuotantoon myös Etelä-Karjalassa, muuallakin. Tässä yhteydessä kävi jälleen kerran ilmi, että mennään korpialueille, joilla sudet asuvat, ed. Seppo Lahtela, aivan siellä niille kuuluvassa ympäristössä. Nyt tällaisten turvesoiden avaaminen karkottaa ne sieltä ja tällöin tulee jälleen näitä uhkatekijöitä, joista eilen keskustelimme ja joita tällaisesta seuraa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän oli kyllä vilkkaan keskustelun kohteena talousvaliokunnassa, niin kuin varmasti tässä seuraavissa puheenvuoroissa saamme havaita. Talousvaliokunta hyväksyi tässä yhteydessä ponnen, jossa se edellytti sitä, että hallitus selvittää muista EU-maista ja polttoturpeen syöttötariffeista lauhdutusvoimalaitoksissa saatujen kokemusten perusteella tariffien laajentamista uusiutuviin energialähteisiin.

Tämä syöttötariffijärjestelmähän on myös muissa Euroopan unionin maissa tuttu. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös paljon siitä, millä tavoin näitä uusiutuvia energianlähteitä voitaisiin entistä enemmän hyödyntää. Se näkökulma, joka nyt tässä komissionkin ehdotuksessa Euroopan unionin energiapolitiikan uusiksi suuntaviivoiksi on tullut vahvasti esille, tässä yhteydessä myös on noteerattu.

Turvehan on sellainen asia, joka herättää erilaisia näkemyksiä. Itse olen henkilökohtaisesti lähtenyt siitä, että ihan samalla tavoin kuin puhtaamman kivihiilen osalta ihminen pystyy teknologisesti kehittämään näitä tuotteita, uskon, että myös Suomessa pystytään turpeen osalta siihen, että siitä tulee entistä käyttökelpoisempi. Siinä mielessä näistä peloista, joita tässä nyt sitten monissa lausunnoissakin on tuotu esille siitä, minkälaisia haittavaikutuksia turpeesta ja sen käytöstä saattaa olla, päästäisiin tulevaisuudessa yhä enemmän eroon.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meidän mielestämme tämä syöttötariffi ei kuulu turpeen kohdalla asiaan. Se kuuluu sinne uusiutuvien energioiden piiriin, mutta emme jyrkästi vastustaneet.

Mitä tulee turpeeseen yleensä, niin turve yhdessä puun kanssa käytettynä on erinomainen polttoaine verrattuna kivihiileen. Tältä pohjalta tuemme sitä, että Suomen omavaraisuuden kannalta turpeeseen pitää panostaa eikä kivihiileen silloin, kun käytetään tämän tyyppisiä polttoaineita. Jos katsotaan turvevarantoamme Suomessa, se vastaa Pohjanmeren energiavarantoa. Sillä me pärjäämme pitkään tulevaisuudessa, jos muita energianlähteitä ei ole olemassa.

Mitä tulee tähän susien ym. siirtymiseen, niin kyllä niitä varmaan muistakin syistä siirtyy. Mutta jos jatkamme tällä tavalla tätä kasvihuoneilmiötä, niin eivätköhän ne lähde pohjoisemmaksi kylmemmille alueille.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen puheenvuorossaan käsitteli asiaa vähän siihen henkeen, että nämä suot, mistä polttoturve otetaan, ovat ainutlaatuisia ja menettävät luontonsa jne., päätyen edelleenkin siihen, että sudet joutuvat siirtymään. Muistutan siitä, että silloin kun ensimmäisessä käsittelyssä asia oli, niin niitä siirrettiin tänne Mannerheimintien suuntaan, mitä pidin hyvänä.

Mutta kun susiin päästiin, niin eilen olimme, niin kuin ed. Tiusanen viittasi, eräässä tilaisuudessa, ja paikallinen lehti kirjoitti siitä byrokratiasta, mitä niihin häirikkösusiin liittyy. Sitä en ollenkaan usko, että ne sudet ovat sieltä turvetuotantoalueelta tulleet, vaan jostakin muualta, emo on pentunsa opettanut muulla tavoin. Tässä lupauksena, että se voisi helpommin käydä, paikallinen lehti Kymen Sanomat kirjoittaa: "Painoarvoa lupaukselle antoi se, että esimerkiksi eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kotkalainen kansanedustaja Pentti Tiusanen kannatti häiriösusien hävittämistä ilman turhaa byrokratiaa." Minusta lehti on kirjoittanut hienosti. Vähän toisenlainen tulkinta siitä tilaisuudesta jäi, mutta kansalle annetaan kuitenkin hyvä henki.

Herra puhemies! Mitä tulee tähän ed. Saarikankaan lausumaan siitä, että on parempi polttaa turvetta kuin kivihiiltä, niin se on taatusti niin Suomelle kuin koko Euroopalle kuin koko maailmallekin onni ja siunaus, että näin tehdään. Toivon, että tältä osin ed. Tiusanenkin tukisi kestävämpää kehitystä täällä Suomessa ja lopettaisi sen hiilen perässä hoopoilun.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Puutun muutamaan kohtaan. Ed. Saarikangas totesi aivan oikein, että sinänsä syöttötariffi ei kuuluisi tähän, mutta se kuuluu todellakin uusiutuviin, ja tästä kyllä plussaa talousvaliokunnalle, että se on tuon pontensa tuonne kirjoittanut. Se on nyt sitten nähtävissä, mitä se merkitsee, ja toivon mukaan vie asiaa eteenpäin, tuulivoimaa, bioenergiaa jne.

Mutta sitten ihan tähän fysiikkaan ja näihin lämpöarvoihin ed. Seppo Lahtelalle. Kun turpeella tuotetaan energiaa, niin energiayksikköä kohden hiilidioksidipäästöt ovat kaikkein suurimmat. Se on siinä mielessä vielä haitallisempi kuin joku muu fossiilinen polttoaine, ja tässä mielessä tätä ei voi ympäristösyillä tukea, siis turpeen käyttöä.

Kotimaisuusnäkökulma: hyvä on, joustavasti voisi ajatella, että kivihiiltä turve voisi korvata tai turve plus puu, jolloin se toimisi, mutta kun sitä käytetään muuten, ei korvaavana vaan muutenkin ja siinä on se syöttötariffi, niin tässä mielessä tämä on huomioitava ongelma. Lauhdevoima yleensäkään turpeella ei ole kestävää juuri tämän hiilidioksidipäästön vuoksi. Tästä uudesta teknologiasta — ccs on sen englanninkielisen käsitteen lyhenne — on nyt todettu, että hiilidioksidin kaappaaminen ja sen varastointi voisi olla käyttökelpoista teknologiaa tuossa noin 2025:n, 2030:n jälkeen, mutta meillä on juuri tämä kriittinen aika, joka on jo sitä ennen ja jolloin meidän pitää oleellisesti pystyä alentamaan hiilidioksidipäästöjä kansallisesti ja globaalisti. (Ed. Saarikangas: Silloin rakennetaan ydinvoimaa!) Näin ollen tämä turve ei siis ole vastaus näihin kysymyksiin. Sitten todellakin sillä on biodiversiteettiongelmia ja sitten pintavesien rehevöitymisongelmia.

Toistan vielä sen, että Kotkan Energia on siirtynyt vahvasti turpeen käyttöön ja Kymenlaakson Vesi Osakeyhtiö, joka tuottaa Etelä-Kymenlaaksoon myös Haminaan, Kotkaan ja Pyhtäälle juomaveden, on joutunut ongelmiin, koska väliväylästä, josta tämä raakavesi otetaan Salpausselän pohjoispuolelta Valkealan kunnan Kuivalan kylästä, on tulossa nyt nomen est omen -ilmiö, jossa nimi on enne: Kylä on Kuivala, ja tämä paikka kuivuu, koska raakavedessä on niin paljon humusta, ettei enää keinopohjavettä pystytä tuottamaan vanhalla menetelmällä. Harjut, joita on käytetty siivilöintisysteeminä, ovat täyttyneet turpeella ja siitä peräisin olevalla humuksella. Tämä on siis ihan oikea ongelma, tuottaa turvallisuusriskin tämän vedensaannin suhteen ja myös tulee kalliiksi.

Sitten vielä näihin yhteisiin harrastuksiimme eli suden suojeluun ed. Seppo Lahtelan kanssa. Tämä on todella vakava asia silloin, kun on kysymys häirikkösusikysymyksestä. Se pitää pystyä hoitamaan. Sitähän ei voi muuten hoitaa kuin niin, että jätetään sellainen aikaa vievä paperin kääntely pois. Se pitää nimenomaan pystyä osoittamaan, spesifioimaan, mikä on se eläin, joka joudutaan lopettamaan, jotta tällainen ongelma, joka tuottaa usein sitten myös pelkoa haja-asutusalueilla, väistyy. Silloin ei voida pitkää aikaa ihmetellä asian kanssa, koska sitten ei tiedetä, mikä on se eläin, joka pitää ampua. Tässä mielessä tämä lehtikirjoitus pitää ihan paikkansa.

Sitten vielä tähän Ruokolahden tapaukseen. Siellä on tämä Saunalammensuo, jonka Vapo Oy haluaisi avata turvetuotannolle. Nimenomaan sen ympäristössä ja sen vieressä olevalla korpimetsäalueella, laajalla erämaaluonteisella alueella, elää 4—6 suden lauma, ja niillä on siellä luontainen elinympäristö. (Ed. Seppo Lahtela: Mitä ne syövät siellä? Millä ne elävät?) Nyt tämän tyyppiset hankkeet aiheuttavat siirtymisiä, ja tämä on yksi pieni, siis yksi pieni, vaikutus vain tähän kokonaisuuteen, ei mitenkään niin kovin ihmeellinen. Mutta kyllä Ruokolahdella on sekä susia että hirviä ja karhuja ja ihmisiä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän korkeatasoiseen keskusteluun pitää ilman muuta osallistua, koska tuolta huoneesta kun kuuntelin, niin tässä on semmoisia pimeitä kohtia olemassa, jotta pakko on oikaista käsityksiä.

Nimittäin lähden tästä viimeisestä, mitä ed. Tiusanen totesi: susi ja turve, ovatko ne kytköksissä toisiinsa. Siinä on mielenkiintoinen näkökulma siinä mielessä, jotta näen, jotta ainoa kytkös on siinä, jotta kun susi on turpeen alla, niin siinä tapauksessa se on kytköksissä turpeeseen ja suohon. Nimittäin vaikka täällä joku totesi, jotta kun tämä kasvihuoneilmiö ilmeisesti vaikuttaa lämpenemiseen ja susi menee tuonne pohjoisempaan sen takia, niin se ei pidä paikkaansa. Nimittäin koirahan on kuitenkin suden jälkeläinen, ja meillä sattui olemaan aikanaan koira, joka tykkäsi saunan löylyistä, ja minä väitän, jotta sillä on ne geenit olemassa, jolloin se ei välitä siitä ollenkaan, vaikka kasvihuoneilmiö tulee. Todennäköisesti se ei kasvata niin vahvaa turkkia. Se on aika fiksu. (Ed. Seppo Lahtela: Mutta tarkeneeko kylmässä?) Se katsoo, jotta mukava on köllötellä lämpimässä auringonpaisteessa, jotta ei niin väliä tästä lumesta ole. Sen takia kun on tämä teoria, mitä on sudesta puhuttu, niin kytkös turpeeseen tulee sieltä kautta, kun on käytetty vihtavuorelaista ja se pannaan sinne turpeen alle nätisti.

Mutta sitten tämä turve itse asiassa energiana. Sen verran paljon minä olen tutkimustyötä tehnyt ojanpohjia pitkin, jotta tämä turve on semmoinen juttu, jotta alun perin, kun katsoo taustaa tuonne pitkälle menneisyyteen, niin näissä turvesoissa Suomessa ei ole yhtään ollut turvetta. Jääkausi on vienyt humusta pois sieltä, sinne on tullut kuoppia, ja pikkuhiljaa ne ovat täyttyneet vedellä, ja sinne on kasvanut turvetta. Kysehän on siitä, kun otetaan turve pois, jotta siinä ennallistetaan niitä monttuja, elikkä mitään uutta se ei ole sinällään auringon alla, vaan kiertokulku jatkuu. Nyt otetaan pois sitä, siihen taas kasvaa turvetta, jos sen annetaan kasvaa, ettei käydä ruokohelpeä kasvattamaan, joka on yksi mahdollisuus kyllä. Siinä tapauksessa tätä pitää katsoa siitä näkökulmasta, miten tämä suo toimii myös nieluna. Se joskus aikanaan on toiminut nieluna ja toimii nytkin. Suomen turvevaroista kun on käytössä 2—3 prosenttia, niin ainakin näiden tutkijoiden mukaan ihan oikeasti, jota tutkimusta en itse ole tehnyt, väitetään sillä tavalla, jotta tällä hetkellä suot ovat nieluja, mikä tarkoittaa, jotta niitä kun otetaan niin vähän, niin se toimii ilmastopäästöjen kerääjänä ja myös hiilidioksidinieluna, jolloin noston lisäyksen mahdollisuus olisi huomattava, moninkertainen tähän verrattuna, ja siitä huolimatta me emme aiheuttaisi mitään ongelmaa.

Sitten toinen iso kysymys, joka tulee tähän, jota ed. Tiusanen vähän sivusi, on se, millä tavalla se hiili osataan jatkossa ottaa talteen, siis hiilidioksidi. Minusta siihen meidän pitäisi käyttää näitä tutkimusvaroja. Nimittäin minä väitän, jotta siinä vaiheessa, kun joku maa pystyy kehittämään järjestelmän, millä tämä hiili napataan sieltä, kaapataan talteen ja järkevämpään muotoon, se on monta kertaa enemmän kuin Nokia, se on semmoinen bisnes. Sen jälkeen nauretaan näille kaikille päästökauppajärjestelmille, että ihmeellisiä olette kyllä tehneet. Tässäkin pitäisi keskittyä siihen oleelliseen, miten se ongelma hoidetaan, jotta ei siitä ei tehdä ongelmaa, vaan kun tekniikalla pystytään hoitamaan monia asioita, niin miksi siihen ei satsata riittävästi varoja, jotta tehdään tämä ongelma ongelmattomaksi.

Suomi joutuu tappelemaan monissa asioissa, jotta ollaan edelläkävijöitä. Just puhuttiin Perloksesta tuossa iltapäivällä, millä tavalla siinä on käynyt, Kiinaan menee joku juttu. Antaa mennä sitten, kun me emme vaan sille mahda mitään. Kun meillä ei ole semmoisia temppuja, millä aidat siihen eteen tehdään, niin meidän pitää olla edelläkävijöitä. Tiedon puolella, tieteen puolella, kehityksen puolella ja tutkimuksen puolella meidän pitää olla edelläkävijöitä. Hiilidioksidin osalta, kun se onnistutaan panemaan purkkiin, sillä tavalla talteen, jotta siitä ei ole ympäristölle haittaa, silloin me nimittäin voimme todeta, että taas menee muutama kymmenen vuotta, jotta hoidetaan bisneksiä ja Suomeen virtaa rahaa, jos ei myydä sitä ahneuksissaan taas jollekin ulkolaiselle, anneta sitä vaan noin pikkuhintaan toiselle, joka vaara on aina olemassa. Siitä olen sitä mieltä, jotta siitä tehdään sitten valtionyhtiö ja suoraan voitot tuotot tänne valtion kassaan, jotta on tosi helppoa meidän sitten alennella verotusta ja katsoa, kun homma pyörii ja hyvinvointiyhteiskunta rullaa ja ihan puhtaasti semmoisilla uusilla innovaatioilla, jotka on sitten patentoitu Suomeen.

Jotta sen pituinen tämä juttu, ja turvetta pitää vaan nostaa lisää, ja tässä nämä sudet ja hiilet pannaan sitten oikeaan järjestykseen.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun kysymys on polttoturpeen ja sillä tuotetun sähkön toimitusvarmuuden turvaamisesta ja siitä koskevasta lainsäädännöstä, niin ed. Tiusanen aavistuksen verran sivusi tätä asiaa mainitessaan Kymenlaakson Veden alkulähteet ei Valkealasta vaan Luumäeltä. Tiedän, että Vapo ottaa sieltä erään semmoisen niin sanotun vapaa-ajanasumuksen ympäriltä, vanhan maatilan, mitä voisin kuvailla tässä ikään kuin sellaiseksi onnellisten paikaksi, särkyneen pyörän karjatilaksi, semmoinen sekin paikka on olemassa, joka puolella otetaan tätä, eikä siitä mitään haittaa ole käsittääkseni ainakaan itselleni ollut olemassa. Sieltä se vaan vesi lähtee, ja ne ovat niitä alkulähteitä, mistä tämä vesi tulee sitten sinne Kotkaankin päin.

Mutta kun se toimitusvarmuus on niin ilmoista kiinni ja niin olosuhteista kiinni kuin on, niin kyllä tämä laki siltä osin on ainutlaatuisen hyvä, että ne urakoitsijat pystyvät työskentelemään, toimimaan ja pelaamaan. Väitän, että kun on nämä nykyaikaiset suot ja hyvät järjestelmät niin kuin sielläkin Vapolla on, niin ei sieltä paljon väliväylään vettä lirahtele, ja luulisin, että tämä humusongelma siellä Kuivalan kankailla on aika kaukana.

Sen verran voisin sanoa ed. Tiusaselle kotkalaisena päättäjänä, että kun siellä Vuohijärvellä Valkealassa on semmoista vettä, mitä riittää ikuisesti koko Kymenlaaksoon, ja paljon muutakin aitoa pohjavettä, pitäisi tiivistää ne rivit yhteen ja alun perinkin hankkia sieltä se vesi ja lopettaa tämä tekopohjaveden teko. Kotkalaisten vesi parani niin paljon, että ikuisen hyvää se on siihen entiseen järjestelmään ajatellen, tulipa se mistä suolta tahansa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on rikas maa muun muassa siksi, että meillä on uusiutuvan energian mahdollisuus. Metsät kasvavat, ja metsässä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, mutta Suomessa on myös paljon turvetta. Vapo on esittänyt tarkat luvut siitä, kuinka paljon meillä todella on turvesoita ja kuinka paljon sieltä on turvetta otettavissa, vaikka vain pienen pieni murto-osa tästä käytetään. Se käytettävä turvekin sisältää monella tavalla energiaa paljon enemmän kuin tietyt öljylöydökset vaikka tuolla Barentsin merellä, Pohjanmerestä puhumattakaan. Elikkä Suomella on käyttämättömiä mahdollisuuksia erittäin paljon omassa maaperässä, ja minä uskon, että aivan kuten ed. Esa Lahtela viittasi, keksinnöillä ja innovaatioilla on vielä tehtävissä hyvin paljon nimenomaan puusta saatavan energian käytössä, mutta myös turpeen osalta.

On paikallaan, että meillä nähdään se, että turpeella voidaan tuottaa lämmön ohella myöskin sähköä. Meillä toimitusvarmuus on kaikin tavoin tärkeä kysymys. Kun turvetta kuljetetaan, niin se merkitsee muun muassa ... Tiedän Keski-Suomessa hyvin niin sanotun Suomenselkätien, Kinnula—Kivijärvi—Karstula—Pylkönmäki—Multia—Keuruu, joka on paljolti bioenergian kuljetusreitti, mutta myöskin muun puutavaran, metsän raaka-aineen kuljetusreitti, mutta tuota tietä on joskus sanottu myöskin turvetieksi. (Ed. Seppo Lahtela: Eikö rautatie korvaa sitä?)

Minä haluaisin tässä yhteydessä tuoda esille sen, että myös rautateillä olisi mahdollisuuksia, ja aivan kuten edellisen kerran puhuttiin, myös vesiteillä olisi mahdollisuuksia olla kuljetusreittinä, koska haluaisin tässä asiassa olla myöskin ympäristöystävällinen, että mahdollisimman vähän saasteita tulisi kuljetuksista. Ymmärrän hyvin, että silloin kun monet turvesuot ovat siellä kaukana metsän keskellä ja kun rekka-autoon turvelasti laitetaan, niin sitä ei kannata sitten viedä puolimatkassa enää rautatien ääreen, vaan viedään sitten perille.

Pidän asianomaista hallituksen esitystä ja siitä valmisteltua mietintöä hyvänä. Toivon, että jatkossa sitten voidaan aina tehdä tarkistuksia, millä tavalla asioissa olisi mentävä eteenpäin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella, susi on eurooppalainen eläin, niin että esimerkiksi Italiassa kanta on paljon suurempi kuin Suomessa, ja näin ollen tämä lämpötila ei sinänsä vaikuta näihin.

Mutta vielä itse tähän turvekysymykseen: Meillä on aika tavalla avattuja turvesoita, joidenka tuotanto voisi suuntautua enemmän muuhunkin kuin energiaan. Turpeestahan saadaan todella verrattomia tuotteita, joita voidaan käyttää muun muassa vesienpuhdistusprosesseissa, ja tällaisia asioitahan Vapo on tutkinut ja myös tuotekehittänyt. Tämä olisi tällainen positiivinen suunta.

Mitä tulee ed. Seppo Lahtelan aivan hyvään huomioon siitä, että todellakin putki pitäisi, siis Utti-putki, jatkaa sinne pitemmälle, olen ihan samaa mieltä tässä asiassa ja uskon, että se tulee aika pian tapahtumaan. Siihen, miksi kotkalaiset joivat maailman, siis maailman, mutageenisintä vettä, joka otettiin Kymijoesta, taas syynä oli ennen muuta nimenomaan Kymi-yhtiön aikoinaan 1959 tapahtunut tulipalo Kuusaanniemessä ja siitä seuranneet dioksiini- ja furaanipäästöt Kymijokeen. Se oli se perussyy, ja muuten: mehän joimme sitä, mistä kouvolalaiset lähettivät meille terveisiä.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Hallituksen esitys on kaikin puolin hyvä, ja on tärkeää, että tämä asia saadaan nyt käsiteltyä ja valmiiksi ja toivon mukaan mahdollisimman pian voimaan.

Meillähän turvetta on käytetty varsin vastuullisesti ja tällä hetkellä käytetään yhä vastuullisemmin. Kuten kaikki tiedämme, on sinällään hieno asia, että meillä on mittavasti turvevaroja: vain muutama prosentti suopinta-alasta riittää meidän tulevan energiatarpeemme ja nykyisen energiatarpeemme näiltä osin tyydyttämään. Turpeen noston ja käytön teknologiaa on kehitetty, ja tietysti sitä pitää koko ajan kehittää niin, että siitä on mahdollisimman vähän ympäristöongelmia. Ne ovat vuosien ja vuosikymmenten mittaan olennaisesti vähentyneet. Turve on meillä tärkeä paikallinen, työllistävä, kotimainen polttoaine. Toki sillä on monta muuta käyttömuotoa, mutta sitä tulee riittämään, ja on korostettava, että sehän on tosiasiassa hitaasti uudistuva luonnonvara, ja tässä mielessä meillä Suomessa on varsin tärkeä kansallinen varallisuus ja rikkaus.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Väistön puheeseen on hyvä jatkaa siinä mielessä, että nimenomaan se on hitaasti uudistuva elikkä se kuitenkin uusiutuu, mutta kivihiili ja öljy ja maakaasu eivät uusiudu eikä uraanikaan taida hirveästi uusiutua. Siinä mielessä minä ihmettelen joidenkin tässä salissa ajatuksia siitä, jotta jotenkin vierastetaan turpeen käytön lisäämistä. Nythän me joudumme katsomaan vaikka liikennepolttoainepuolella, joka on eri asia kun tässä, mutta kuitenkin sen kuuluu näihin tuleviin energiantarpeisiin, millä tavalla sillä puolen toisen polven teknologiaa voidaan hyödyntää. Sitä ollaan parasta aikaa kehittämässä, ja yhtenä siinä on turve. Sen takia jotenkin toivoisi, jotta me näkisimme kokonaisuuden siinä, onko parempi, jotta kulutetaan vain näitä fossiileja, jotka ovat todellisia fossiileja, mitkä eivät uusiudu yhtään, mutta turve sentään uusiutuu, vaikka pitemmässä pelissä.

Sitten kun katsotaan se kokonaiskulutus, -otto, mikä tällä hetkellä Suomessa on olemassa, niin kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin meillä on varaa lisätä sitä vielä huomattava määrä ja siitä huolimatta me olemme vielä kestävällä tiellä, elikkä sitä tällä hetkellä kasvaa paljon enemmän kuin sitä otetaan. Minusta se on semmoinen kriteeri, joka on yksi tässä. Mutta sen lisäksi pitää miettiä, kun öljyvarat hupenevat, kaasuvarat hupenevat, maakaasuvarat, onko mahdollista jopa meidän turpeen käyttöä lisätä siitäkin yli, mikä on sen kasvun määrä, koska sitä meillä on niin valtavat määrät. Niin kuin täällä joku edustaja totesikin tuossa, taisi olla ed. Saarikangas, sitä on enemmän kuin Norjan öljyvarat yhteensä, ja olemme me nyt aika pöljiä, kun me öljy-sheikeille maksamme hirveät hinnat kaikesta ja tuomme sieltä sitä ja annamme turpeen olla siellä jonkun semmoisen keinotekoisen oman syyn takia, mikä on kehitetty Suomessa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä turvekeskustelu vaatii tietysti nyt sitten kyllä sellaisen kommentin, että ennen kuin tämä mainitsemani ccs-systeemi on käytössä, niin hiilidioksidipäästöt turpeella suoritetussa energiantuotannossa ovat niin mittavat, että ilmastonmuutoksen torjunta estää tämän turpeen laajan polttamisen.

Turvetta tankkiin autoihin: Hyvä on, tämä ajatus on kestävä siinä mielessä, että meillä on teknologiaa, jolla voidaan toisen, kolmannen sukupolven biopolttoainetta tuottaa turpeesta. Se tiedetään. Mielestäni se on mahdollista, siinä mielessä se on mahdollista, että se kilpailee positiivisella tavalla tuontiöljyn kanssa, maaöljyn kanssa. Mutta autossahan nyt ei käytetä kivihiiltä, siis auton biopolttoaineena.

Tämä teknologia vaatii paljon kehittelyä, mutta kuitenkin turve pitää ottaa vain niiltä alueilta, jotka ovat ympäristöllisesti kestäviä. Meillä on aika tavalla avattu jo vanhoja soita, ja niiden käyttö on viisasta. Nyt tällä hetkellä Vapolla on menossa vähän tällainen kova valtausbuumi, halutaan vallata vähän sieltä sun täältä uusia turvetuotantoalueita, ja tämä syöttötariffi ehkä on ollut vähän väärä signaali, joka on tämän aiheuttanut.

Lopuksi tuohon, mitä arvon ed. Esa Lahtela totesi turpeesta ja sudesta, niin kyllä ne turpeen alle haudatut sudet vähän viittaavat salametsästykseen, ja se ei ole kyllä Suomen kansainvälisen maineen ja muun suhteen positiivinen asia. Siitä kyllä kannattaisi myöskin joskus keskustella, miten se asia voi.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Minusta turve soveltuu erinomaisesti myös toisen polven biopolttoaineeksi. Se teknologia, kuten ed. Tiusanen totesi, on olemassa. Toisaalta on syytä korostaa, että niiden turvealueiden, jotka on avattu, sisältämät turvevarat ovat jo varsin mittavat, ja totta kai on tärkeää myös kunnostaa uusia alueita lähinnä sieltä, missä käyttö on suurinta. Teknologia on kehitetty, se on erinomainen asia.

Tavoitteenahan on lähinnä korvata näissä chp-laitoksissa kivihiiltä, jota Saksa sinällään tukee erittäin merkittävästi. Me Suomessa olemme tässä suhteessa paljon vähemmälle jättäneet oman meille tärkeän kansallisen energiavaran tukemisen. Eli tässä mielessä kyllä meidän pitää myös kansallisista intresseistä huolehtia ja tietyllä tavoin itsekkäästi ajatella omien mahdollisuuksien puolesta ja kehittää niitä voimavaroja ja niiden energiavarojen varassa energiantuotantoa, jotka meillä on.