Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! On aika harvinaislaatuista, että tällainen lakialoite tehdään, mutta nyt sille paikka ja tarve on tullut ja siksi tämä lakialoite on nyt jätetty ja tässä lähetekeskustelussa on, ja tässä ovat kaikkien hallituspuolueiden nimet alla.
Lakialoitteen tarve tuli siitä, että niin riistavahinkolaki kuin metsälakikin on muuttunut ja näiden yhteensovittamisessa kävi sellainen tilanne, että taimikoiden osalta korvausjärjestelmä ei enää koskisi alle 1,3-metrisiä taimikoita, ja nämähän ovat niitä kaikkein tuhoherkimpiä ja kaikkein eniten hirvituhoja osakseen saavia kohteita, ja siksi on perusteltua tehdä teknisluontoinen muutos, joka tämä lakialoite on. Elikkä tällä lakialoitteella kumottaisiin riistavahinkolain 17 §:n 2 momentti, jolloin se ei olisi enää esteenä näille korvauksille, mitkä on tähänkin asti maksettu, ja toinen asia on se, että siirtymäsäännöksellä varmistettaisiin se, että tämä tulisi jatkuvaksi, niin että siinä ei välejä tulisi, koska se viime vuoden lopussa loppui, ja tämän välin ajan, ennen kuin tämä laki tulisi voimaan, sovellettaisiin sitä taannehtivasti, elikkä voimaan saattaminen tulisi tämän vuoden tammikuun alusta alkaen.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Näin pitää tehdä, se on välttämätöntä, ja myöskin sellaisella joustavalla menettelyllä, että juuri niillä perusteilla, jotka lakialoitteessa on todettu, tätä ruvetaan soveltamaan tämän vuoden alusta lukien, niin että katkosta siihen väliin ei tule, joka sotkisi sitten näitä rahavirtoja ja muita asioita.
Arvoisa puhemies! En voi olla tässä yhteydessä toteamatta, että 1987—1991 eduskunnassa oli vähän samanlainen tilanne ja silloiset viisaat ilmoittivat, että tällä tavalla ei missään nimessä asioita voida hoitaa, vaan että ehdottomasti tämmöinen korjaava hallituksen esitys pitää hallitukselta tulla eduskuntaan ja sitä kautta sitten yritetään hoitaa, jos katsotaan tarkoituksenmukaiseksi hoitaa. Siinäkin suhteessa nämä lainsäädäntöprosessit ovat järkevöityneet merkittävässä määrin, että tämmöinenkin menettely on mahdollista silloin kun siihen tarvetta on.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On erinomaista, että tämä lakiesitys on tehty näin nopeasti joustavalla tavalla ja tätä kautta tämä tekninen kömmähdys saadaan hoidettua, eli suuri kiitos tämän aloitteen allekirjoittajille ja tekijöille.
Kun tätä aloitetta ja riistavahinkolakia hiukan nyt sittemmin laajemmin katsoo, niin tietysti tässä on muistettava se, että nämä korvauksethan ovat käytännössä vasta toissijainen keino reagoida hirvivahinkoihin. Ensisijaista, totta kai, olisi pienentää talvehtivia hirvikantoja ja sitä kautta kohtuullistaa sitten myös vahinkoja alemmalle tasolle. Meidän on joka tapauksessa muistettava se, että alueella, missä näitä hirvivahinkoja käytännössä tapahtuu, myös kasvu puustossa heikkenee koko kiertoajan ja tätä kasvun alenemaa vastaavasti mikään korvausjärjestelmä meillä ei korvaa eikä kata. Sen vuoksi on äärettömän tärkeää, että pyritään myös omalta osalta huolehtimaan näistä riittävän alhaisista hirvikannoista näillä mahdollisilla vahinkoalueilla.
Keskustelu päättyi.