Ben Zyskowicz /kok:

Herra puhemies! Jos puhemies sallii, kun on kyse talous- ja rahaliiton vakaudesta, niin mielelläni arvioisin muutamalla sanalla Kreikan vaalien tuloksen perusteella syntynyttä tilannetta talous- ja rahaliiton osalta.

Kuten Suomessa olemme todenneet, niin onnittelemme Kreikan vaalien voittajaa, mutta on täysin mahdoton kuvitella, että me muissa euroryhmän maissa olisimme valmiita antamaan Kreikan lainoja anteeksi sen vuoksi, että Kreikassa on tullut uusi hallitus. Päinvastoin, Suomessa ja muissa euromaissa ymmärtääkseni on edellytettävä, että Kreikka pitää kiinni sitoumuksistaan ja jatkaa yhteiskuntansa uudistamista siltä pohjalta, mitä se on luvannut niin sanotulle troikalle. Osana näitä vaatimuksia, mitä Kreikalle on esitetty ja on esitettävä, on ollut juuri korruption kitkeminen, on ollut verojärjestelmän uudistaminen, on ollut verojen maksuunpanon toteuttaminen, on ollut siitä huolehtiminen, että myös suurituloisimmat ja rikkaimmat kreikkalaiset maksavat veroja. Ja haluan uskoa, että nyt uuden ja tässä mielessä poliittisesti ryvettymättömän hallituksen saaminen maahan tai tuleminen maahan johtaa edistysaskeliin tällä saralla.

Siitä, herra puhemies, haluan lopuksi lausua ihmetykseni, että vasemmistoliitto ymmärtääkseni on puhumassa sen puolesta, että Kreikan lainoja tulisi leikata. Meillä on siellä esimerkiksi miljardi euroa Suomen veronmaksajien rahaa lainattuna. Onko vasemmistoliitto todellakin sitä mieltä, että suomalaisten veronmaksajien asiana on antaa rahaa ja jättää rahaa kreikkalaisille, jotka itse ovat yli varojen elämällä ja syömällä enemmän kuin tienaavat tämän tilanteen luoneet?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olipa hyvä, että edustaja Zyskowicz otti tämän esille. Kun nyt siellä Kreikan vaaleissa hävisi huomattavasti kokoomuksen veljespuolue, joka ei ole kitkenyt korruptiota, ei ole laittanut rikkaita veroja maksamaan, vaan päästänyt rikkaat laivanvarustajat ja muut hyvätuloiset kuin koirat veräjästä, niin nyt meno muuttuu. Ja kun te viittasitte tähän Syriza-puolueen vaaliohjelmaan — siellä on pääsääntöisesti neljä kohtaa, joista yksi on nimenomaan korruption kitkeminen ja veropakolaisten ja veron välttelijöiden pistäminen veroja maksamaan — niin nyt se alkaakin sitten toteutua.

Siellä on myös humanitäärinen hätä. Ihmiset ilman ruokaa, ilman sähköä, ilman terveydenhuoltoa johtuen näistä tiukoista talousehdoista, ja myös ne laitetaan kuntoon. Mitä sitten tulee lainojen maksamiseen, niin pidempi laina-aika, koroista luopuminen on normaalia pankkitoimintaa vaikka Suomessa. Jos joku pankin velallinen ei pysty maksamaan velkojansa, niin kyllä silloin hyvä pankkiiri, tässä tapauksessa vaikka Suomi, huolehtii siitä, että se velallinen pysyy maksukykyisenä, eikä kurista ja tapa sitä lehmää, joka vielä pystyy lypsämään. (Puhemies koputtaa) Eli Kreikalle pitää antaa mahdollisuus maksaa ne velat takaisin eikä tehdä (Puhemies koputtaa) niin kuin kokoomus vaatii. Silloin jäävät ne viimeisetkin eurot saamatta.

Riitta  Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt olisi tärkeätä nähdä tämä koko kuva, missä ollaan menossa. Myöskin tämä vaatimus on esitettävä Kreikan uudelle hallitukselle: Minkälaisia tavoitteita he tuovat neuvotteluihin, joilla on todellista merkitystä siihen, miten Kreikan taloutta saadaan nostettua? Kasvun aikaansaaminen on pohjaedellytys sille, että Kreikan taloudellista tilannetta saadaan parannettua ja myöskin velkakestävyyttä parannettua. Me tiedämme hyvin, että Kreikan velanhoitokustannukset ovat tällä hetkellä hyvin maltilliset. Jos kaikki tarmo kiinnitetään siihen, miten helpotetaan Kreikan velanmaksua, niin silloin ei puututa oikeisiin asioihin, koska jo tällä hetkellä Kreikka maksaa pienemmät kulut velastaan kuin muut ohjelmamaat tai esimerkiksi Italia.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Synnin palkka on elatusmaksu. On tehty väärin, on tehty virheellistä politiikkaa, ja nyt se käy kalliiksi koko Euroopan rahaliiton jäsenille. Jos me katsomme, miten tätä asiaa on hoidettu ja miten sitä jatkossa hoidetaan, sitä on hoidettu väärin ja meinataan väärällä tavalla jatkaa. Ensin annettiin suoraa lainaa. Sen jälkeen perustettiin väliaikainen vakausväline. Se ei riittänyt. Perustettiin pysyvä vakausmekanismi. Se ei riitä, ja aletaan pyörittää setelipainoa. Euroopan keskuspankista on tulossa roskapankki, joka syytää rahaa minne sattuu. Ja sitten, ajatelkaa, kansleri Merkel on Euroopan vaikutusvaltaisin poliitikko. Hänellä ei ollut mitään sananvaltaa siihen, että Euroopan keskuspankki alkaa painaa rahaa. Saksan keskuspankin johtaja, Hollannin keskuspankin johtaja äänestivät vastaan. Jokainen meistä tietää, että tämmöinen inflatorinen politiikka on tuhoisaa. Perussuomalaiset eivät missään tapauksessa tätä hyväksy. Olemme olleet oikeassa koko ajan, ja kysyn, miksi Suomen edustaja Euroopan keskuspankissa, Erkki Liikanen, (Puhemies koputtaa) äänestää rahan painamisen puolesta, kun järkevät talousmahdit Saksa ja Hollanti eivät niin tee.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jo Kreikan tulo rahaliittoon on tietysti sellainen asia, että kun historiaa lähdetään kaivamaan, niin voi miettiä, mikä oli valtion vastuu silloin, kun käytännössä talousluvut väärennetään ja tullaan niillä arvoilla euroon mukaan. Ne eivät pitäneet paikkaansa. Historiaan on tietysti turha mennä, mutta kaiken kaikkiaan on kyllä todettava, että tämä Troijan uusi puuhevonen ei saa paljastua kyllä tyhjäksi. Nimittäin nyt, jos se paljastuu tyhjäksi ja Kreikka sanoo, että he eivät kanna omia vastuitaan, niin tämä on sitten käytännössä kansainvälistä petosta. Kreikan tulee kantaa oma vastuunsa niin taloudellisten, poliittisten kuin muidenkin sidonnaisuuksiensa suhteen. Tässä suhteessa kyllä meidän pitää tietysti vedota siihen, että Kreikka ja kreikkalaiset katsovat, että he nostavat omaa maataan talouskasvun myötä ja saavat hoidettua asioita, kuinka pitkälle ja kuinka pitkällä aikavälillä, sen aika näyttää. Suomi on tässä suhteessa omien velkojensa suhteen näyttänyt historiassa hyvää mallia.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On itsestäänselvää, että sovitusta on pidettävä kiinni, ja se on myös suomalaisen veronmaksajan etu.

Nyt jos tässä sellaista kuvitellaan, että Kreikassa kun hallitus vaihtuu, pitäisi jotenkin Euroopan linjan sitä kohtaan muuttua, niin silloin me avaisimme kyllä aikamoisen pandoran lippaan. Täytyy muistaa se, että Espanja, Portugali, Irlanti, nämä valtiot ovat (Timo Soini: Kypros unohtui!) samantyyppisellä politiikalla nousseet, ovat tällä hetkellä talouskasvussa. Siellä on edelleen ongelmia, mutta ne ovat selvästi menossa ylöspäin. Siellä on pystytty asioita viemään oikeaan suuntaan, ja olisi väärin niitä kohtaan, jos silloin yhdelle ruvetaan olemaan erilainen ja ajattelemaan eri tavalla, eli kyllä tässä on tämä kokonaisuus ja iso kuva nähtävä. Kaikki vastaavat omaan huutoonsa, ja taloutta pystyy kyllä kasvattamaan laittamalla omaa kilpailukykyään kuntoon, ja se pätee myös täällä Suomessa (Timo Soini: Mitä mieltä kokoomus on setelirahoituksesta?)

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin tärkeää ensin se, että Kreikassa on pystytty näissä olosuhteissa käymään selvästikin rehelliset vaalit, joiden tuloksiin kaikkien on tyytyminen. Huonompiakin vaihtoehtoja voisi olla näköpiirissä tällaisessa luisussa olevassa maassa, ja sen takia tilanne on nyt tietysti uuden hallituksen kontolla siellä, ja minusta on hyvin tärkeää se, että hallitus kantaa siellä vastuunsa korruption kitkemisestä, nuorisotyöttömyyteen vastaamisesta ja muuten. Tässä toivotamme kreikkalaisille hyvää menestystä ja onnea. Tämä on erittäin tärkeää, että Kreikan talous saadaan kuntoon.

Toinen asia on tietysti se, joka täällä on otettu esiin, että velvoitteista on pidettävä kiinni. Kuten on sanottu, myöskin Kreikan velanhoitokulut ovat olleet kohtuullisia verrattuna moniin muihin, muun muassa Italiaan on viitattu täällä. Tässä mielessä meidän tehtävämme on seurata tietysti, että Kreikka pitää näistä sitoumuksistaan kiinni. Mutta on hyvin tärkeää, että uusi hallitus on nyt vastuullinen siellä ja saa talouden oikeille raiteille.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini nosti hyvin tärkeitä kysymyksiä esille, ja kyllä rehellisyyden nimissä on sanottava, että tässä salissa on kaksi ryhmää, jotka ovat olleet johdonmukaisia yksittäisiä EU-maita koskevissa tukipaketeissa, Euroopan rahoitusvakausvälineessä ja Euroopan vakausmekanismia käsiteltäessä: perussuomalaiset ja vasenryhmä.

Tämä politiikka on siinä mielessä outo ja kummallinen laji, että Kreikassa se politiikko, joka johdonmukaisesti vastusti näitä tukipaketteja ja tukipakettien karmeita ehtoja, jotka kurittavat nimenomaan kreikkalaista köyhää kaikista karmeimmin, palkittiin pääministerin paikalla mutta Suomessa ne, jotka toimivat yhtä johdonmukaisesti, ne kaksi vasemmistolaista kansanedustajaa, saivat maksimirangaistuksen. Peli ei ole ihan rehellistä, kun puhutaan Kreikasta ja Suomesta. (Naurua) Joka tapauksessa Kreikka ei tule ikinä selviämään näistä vastuistaan, se on päivänselvä asia, mutta peli olisi pitänyt viheltää jo silloin poikki, ennen kuin päätettiin ensimmäisestäkään tukipaketista. (Timo Soini: Aivan oikein, hyvä!)

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä veli oli veljen todistajana ja ei aivan osuvasti, nimittäin edustaja Soinin puheenvuorosta saattoi päätellä, näinkin lyhyestä, 2 minuutin puheenvuorosta, että hän oli kolmea mieltä: oli koko euroa vastaan, euroalueen pelastamista vastaan ja euroalueen elvyttämistä, talouden kasvun käynnistämistä vastaan tällä Euroopan keskuspankin politiikalla. Se siitä johdonmukaisuudesta.

Tämä Syrizan voitto muistuttaa sitä, mitä Italiassa tapahtui, kun siellä sikäläinen kristillisdemokraattinen puolue ja Craxin sosialistipuolue peräjälkeen suistuivat vakaviin korruptio-ongelmiin, väärinkäytöksiin, todella suuren mittakaavan. Samaan tapaan Kreikassa on korruptoitunut kahden puolueen järjestelmä ollut ja sitten tulevat uudet voimat. Italiassa sitten oli aika huono ratkaisu, että sieltä tuli Berlusconin populistinen oikeisto, ja nyt nähdään, miten sitten tämmöinen vasemmistolainen populismi onnistuu Kreikassa.

Myöskin tämä vaalijärjestelmä — juuri sen takia, että siellä kaksi puoluetta olivat sopineet, että siellä saa tämä voittaja 50 paikan lisäpotin — toi sen mahdollisuuden, että 36 prosentin kannatuksella saa käytännössä enemmistövallan.

Nyt on tärkeätä jatkaa siten, että Euroopan unioni ja Kreikka käyvät ne keskustelut, miten (Puhemies koputtaa) mennään eteenpäin.

Harri  Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on pakko kyllä kommentoida ensinnäkin edustaja Lapintielle: Minä en oikein ymmärtänyt tätä logiikkaa, että sanoitte, että nyt saadaan korruptio kitkettyä ja nyt rikkaat maksavat veroja Kreikassa, (Kari Uotila: Ainakin yritystä!) ja saman tien ilmoitetaan, että Kreikka ei maksa velkojansa sitten muualle. Eikö nyt pitäisi tehdä niin, että kun kerran pystytään niin hienosti hoitamaan siellä se asia, että verot kerätään, niin sitten ei ilmoiteta, ettemme muuten muille niitä maksa?

Sitten toisena kysymyksenä vielä lainaehdoista, täytyisi ehkä analysoida vähän, mitkä ne lainaehdot nytkin ovat: Vasta 2020-luvulla lyhennyksiä maksetaan. Aika hyvät ovat tälläkin hetkellä ehdot. Ehkä niitä voi pidentää, mutta täytyisi kyllä katsoa myöskin sisältöä.

Toinen kysymys, näihin EKP:n ostoihin. Täytyy sitäkin analysoida vähän monipuolisemmin. Pyrittiin estämään deflaatiokehitystä näillä ostoilla. Toisaalta ostettiin, esimerkiksi yksityisiltä tahoilta halutaan ostaa, velkapapereita, jotta nämä yksityiset voisivat sijoittaa tuottavampiin kohteisiin ja saada talouskasvun liikkeelle. Pikkaisen monipuolisempaa (Puhemies koputtaa) analyysia toivoisin täällä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo vuonna 2010 täällä eduskunnassa keskusteltiin paljon näistä Kreikka-tukiaisista, jotka keskustan pääministeri Vanhanen käynnisti, ja sitten kokoomus ja SDP ovat jatkaneet tätä tukipakettipolitiikkaa. Kävimme 2010 tässä salissa suuren keskustelun. Edustaja Ben Zyskowicz kokoomuksesta vertasi Kreikan kriisiä tulipaloon rivitalossa: siksi pitää sammuttaa, että kun yksi asunto palaa, niin kaikkien etu on rynnätä sammuttamaan sitä paloa. Nyt, kun kaikki rivitalon asunnot ovat tulessa, (Naurua) niin kysyisin edustaja Zyskowiczilta, mitkä ovat hänen lääkkeensä nyt tähän tämänhetkiseen tilanteeseen.

Perussuomalaisilla on ollut selkeä ja johdonmukainen linja koko ajan. Suomen ei olisi koskaan pitänyt lähteä tähän tukipakettipolitiikkaan mukaan.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että vaikka Kreikan velkoja annettaisiin puolet anteeksi, niin kahdeksaan vuoteen mitään konkreettista rahaliikennettä Suomesta ei tulisi lähtemään Kreikan suuntaan, koska lyhennykset, korot lähtevät maksuun vasta 2020-luvulla. (Timo Soini: Mitkäs nämä helpotukset sitten ovat?) Mutta velkoja on annettu anteeksi, ja tämä tarkoituksenmukaisuus voi olla kysymyksessä myös tässä yhteydessä. Suomen edun kannalta, koko Euroopan edun kannalta ja myös Kreikan edun kannalta, (Timo Soini: Miksei anneta Suomen köyhille velkoja anteeksi?) katsotaan, mikä on järkevin.

Täytyy muistaa, kun tänään vietetään Auschwitzin vapautumisen 70-vuotispäivää, että Saksa sai velkansa anteeksi sodan jälkeen. Ei sekään ihan nuhteeton kumppani ollut. Mutta tärkeintä Euroopassa on nyt talouspolitiikan suunnanmuutos: Lopetetaanko leikkaava, kuristava talouspolitiikka Euroopassa, niin Kreikassa kuin Suomessakin? Se on kaikista tärkein poliittinen kysymys, koska leikkaamalla, kuristamalla ei Eurooppa eivätkä myöskään Suomi ja Kreikka nouse.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vakavinta tässä on nähdä nyt se ja tunnistaa, että kyseessä on kasinokapitalismin kriisi, jossa sen syylliset ovat kotiuttaneet voittonsa — sadat miljoonat syyttömät kärsivät — ja syöksevät Euroopan samalla 20-luvun poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen epävakauteen.

Tältä osin voin sanoa, että sosialidemokraatit valtiovarainvaliokunnassa tekivät hylkyesityksen sille 1,6 miljardin euron vastikkeettomalle lainalle, jota Katainen ja Vanhanen markkinoivat hyvänä bisneksenä täällä eduskunnassa. Olemme myös vastustaneet johdonmukaisesti yhteisvastuuseen ajautumista.

Mutta, edustaja Soini, kun minäkin olen huolissani Euroopan keskuspankin roolista, siitä, että rahoitetaan jäsenmaiden budjetteja ja aiheutetaan varjovelkaantumista myös Suomelle tässä EKP:n operaatiossa, niin vieressäni istuu Suomen Pankin pankkivaltuutettu ja varapuheenjohtaja, edustaja Ruohonen-Lerner — kiinnostaisi, kuka valvoo parlamentaarisesti Suomen vastuita tässä tilanteessa. Ehkä me kuulemme sen Suomen Pankin valtuutetuilta.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokaisessa maassa tietysti käydään itsenäiset vaalit, ja sitä tulosta meidän täytyy kunnioittaa, ja se pitää hyväksyä.

Mutta kyllä hieman ihmettelin, että vasemmistoliiton puheenjohtaja on siellä läsnä ja julkisesti iloitsee siitä, että sellaisen linjan voitto, kun puolue uhoaa, että me emme maksa velkoja takaisin, me olemme eläneet toisten rahoilla, olisi jotenkin hyvä. Minusta tämä ei sovi suomalaiseen kulttuuriin, olipa puolue mikä tahansa. Meillä on kyllä semmoinen kulttuuri ollut, että me pyrimme ne velvoitteet, mitä me olemme ottaneet hoitaaksemme, hoitamaan, ja sama koskee velkoja. Se on varmaa, että me emme niitä velanlyhennyksiä tule kyllä näkemään. Mutta jos lähtökohdallisesti lähdetään siitä, että vaalivoitto saavutetaan sillä, että sanotaan niille, jotka ovat meille rahaa antaneet, että me emme tule maksamaan niitä rahoja takaisin, me haluamme, että meidän velkamme puolitetaan tai jotakin sinnepäin, niin onhan se vähän kohtuutonta sillä hankkia vaaleissa voittoa.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kreikalla on tosiaan vielä kahdeksan vuotta aikaa, ennen kuin sen on edes alettava lyhentää velkojaan. On kuitenkin selvää, että sovittujen velkojen takaisinmaksusta tulee pitää kiinni. Muut Etelä-Euroopan maat ja Irlanti tosiaan ovat korjanneet talouttaan, ja olisi huono viesti näille maille, että voidaan antaa velat anteeksi. On sovittu asia, ja silloin ei voida enää jatkaa holtitonta taloutta.

On tietysti toinen asia, voidaanko Kreikassa päästä taloudelliseen kasvuun ilman rahaliitosta eroamista ja saadaanko myös Kreikan superrikkaat maksamaan enää veroja, kun ne omaisuudet on jo ulkoistettu kauppalaivastoa myöten pois Kreikasta.

On totta, että tämä ensimmäinen tukipaketti avattiin jo tosiaan Kiviniemen hallituksen aikaan, mutta sixpack-hallituksen aikana niitä todella on jatkettu vahvasti ja voimakkaasti. Ja mitkä ne takuut ovat olleet sitten? Onko niillä takuilla enää mitään merkitystä tässä tilanteessa, vai onko tämä vain akateemista keskustelua?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi pitää näistä vaaleista todeta se, että kun tämä Syriza leimataan nyt jonkinlaiseksi äärivasemmistolaiseksi ääripuolueeksi, joka on jotenkin vaarallinen Euroopalle, niin kyllä siellä Kreikan vaaleissa äärivasemmisto on ihan omalla listallaan. Kreikan kommunistinen puolue KKE sai 15 paikkaa parlamenttiin noissa vaaleissa eikä ole mukana Syrizan hallituskoalitiossa, koska sen mielestä Syriza on jotenkin periaatteeton ja löysä puolue. (Timo Soini: No, niinhän se onkin!) Eli kyllä Syriza on ihan yhteistyökykyinen poliittinen voima, jonka taustalla on hyvinkin vahvoja talouspoliittisia neuvonantajia. Siinä mielessä tämä todistus täytyy ekaksi kumota.

Toiseksi, kyllä meidän täytyy miettiä myös sitä, miten se Kreikka pääsee parhaiten jaloilleen, pystyy saamaan aikaan talouskasvua, työllisyyttä, kitkemään korruptiota, jotta pystyy maksamaan mahdollisimman hyvin velkansa takaisin. Silloin suomalaisten etu voi olla jonkinnäköinen velkajärjestely, jonka sisällöstä emme tiedä vielä, mutta valmiutta täytyy olla sitäkin korttia katsoa, jos tehdään politiikkaa ajassa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa, että demokraattinen vallankumous on aina paljon parempi kuin aseellinen vallankumous, ja näinhän Kreikassa kävi. Meistä kukaan ei vielä tiedä, mihin Syriza Kreikan tulee viemään, mitkä lupauksistaan se tulee lunastamaan ja mitä se ei tule lunastamaan. Osan se joka tapauksessa lunastaa tai ainakin yrittää lunastaa.

Toinen asia on se, että ihmettelen suunnattomasti edustaja Lapintien puheita näistä hyvistä pankkiireista. Muistuttaisin mieleen 90-luvun laman. Silloin oli tilanne, missä suomalaiset joutuivat aikamoiseen kurimukseen, ja ne, jotka silloin lainaa ottivat, eivät muuten todellakaan ole enää tällä hetkellä niin isossa kurimuksessa, koska he pääsivät velkajärjestelyyn, mutta takaajat ovat edelleenkin ja maksavat joka ikisen pennin takaisin — nykyisin kyllä euron. Tässä Kreikka-asiassa me olemme näiden takaajien asemassa, me tulemme maksamaan. Jos Kreikka ei pysty maksamaan, niin me olemme niitä ihmisiä, olimmepa hyviä tai huonoja, me joudumme maksamaan. Tästä 7 miljardista minä olen huolissani. Tietysti harmittaa (Puhemies koputtaa) hirvittävästi se 1,6 miljardia ja vielä enemmän, kun sillä ei taida kunnon vakuuksia edes olla, niin että sekin kaatuu ihan omaan nilkkaan.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa päämies! Kreikan vaalitulos tarjoaa paljon mahdollisuuksia mutta myös uhkakuvia. Se tarjoaa mahdollisuuden siihen, että Kreikan hallitus ja hallinto ryhtyvät vihdoinkin tekemään sitä, mitä niiden olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta, eli pistämään omaa maataan myös hallinnollisesti — verotuksen osalta, korruption kitkemisen osalta ja niin edelleen — kuntoon. Toivottavasti ei toteudu kuitenkaan se uhkakuva, että kreikkalaiset jättävät nämä omat toimenpiteet tekemättä ja tuudittautuvat siihen, että muualta euromaista tulee lisätukea. Sanon "lisätukea", koska jo vanhoilla päätöksillä sitä tukea olisi tulemassa keväällä 7,2 miljardia. Pidän hyvin huolestuttavana sitä, jos kreikkalaiset torjuvat nyt tuon jo päätetyn tuen, koska ilman sitä he eivät tule selviämään. Heiltä erääntyy heinä—elokuussa 7 miljardin EKP:n joukkolaina, ja tältä osin uskon, että tulevissa neuvotteluissa tarvitaan molemmilta osapuolilta joustoa, mutta ei siten, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan yhtään enempää.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on erikoislaatuinen tilanne, kun halutaan antaa vastauksia ennen kuin Kreikka on kysynyt. Eikö olisi parempi, että nyt odotettaisiin, mitkä tulevat olemaan Kreikan vaatimukset, ja vasta sen jälkeen otetaan niihin kantaa?

Ne asiat, jotka tulevat pöydälle, ovat seuraavat: ensinnäkin on laina-aikojen mahdollinen pidennys, sitten korkojen mahdollinen alennus ja sitten lainojen leikkaus. Olen ymmärtänyt, että vasemmistoliiton puheenjohtaja on ollut valmis siihen, että leikattaisiin näitä Kreikan lainoja — se on aika yllättävää, että tässä vaiheessa otetaan sellainen kanta, kun ei ole mitään vaatimuksia edes esitetty. Toisaalta ainakin meidän taholtamme on esitetty, että tämä ei tule missään tapauksessa kuitenkaan kysymykseen, vaan muut keinot ovat tässä sitten ainoastaan käytettävissä.

Tämä on sikälikin ihmeellistä, että Kreikan taloushan on jo alkanut elpyä, ja olisi parempi katsoa, miten hyvin se alkaa toimia. Minäkin odotan myönteisesti sitä, mitä Syriza saa aikaan. Siellähän ovat oligarkkien (Puhemies koputtaa) verohelpotukset ja muut veronkierrot, kaikki, mahdollisia. On todella hyvä, jos Syriza panee nämä asiat järjestykseen.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voisin olla melkein pitämättä puheenvuoron ja sanoa, että olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa mutta sillä korjauksella, että en ole veljeni vartija enkä vastaa siitä, mitä puolueen puheenjohtaja on mahdollisesti siellä veljespuolueen vaalivalvojaisissa tuonut ilmi.

Ihan selvää on, kuten edustaja Salolainen sanoi, tehdään kompromissi, ja toivon ainakin, että meillä valtiovarainministerillä on voimia nähdä tämä tilanne Euroopan kokonaisedun kannalta niin, että siellä myönnytyksiä tehdään Kreikkaan nähden mutta huolehditaan erityisesti Suomen asemasta ja siitä, että euron kurssi ei lähde vahvistumaan dollaria vastaan, vaan että tämä koko kokonaisuus otetaan nyt huomioon.

Ja täytyy sanoa Soinille, että se, miksi järkevät talousmahdit tekevät niin, johtuu siitä, että varmasti ajattelevat juuri omaa etuaan tässä kehikossa ja välittävät hyvin vähän siitä, mitä Eurooppa-tasolla tapahtuu. Odotetaan se, sillä onhan sieltä jo annettu viesti, että me olemme jo liikaa antaneet, he eivät halua suomalaisilta veronmaksajilta enää yhtään rahaa.

Ilkka  Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kreikan sanotaan olevan demokratian kehto, ja niin kai se historiallisesti onkin. Nyt kun Kreikassa pidettiin avoimet, vapaat vaalit demokraattisesti, niin oppositiopuolue sai valtavan, Suomessa sanoisimme, jytkyn, valtavan suosion. Ja mitä tapahtuu siellä? Syriza tulee hallitusvastuuseen. Kun Suomessa pieni oppositiopuolue sai valtavan vaalimenestyksen, niin se ei ottanut hallitusvastuuta vastaan. Kreikka on demokratian kehto.

Arvoisa puhemies! Minusta tässä on käytetty loppupuolella keskustelua hyviä puheenvuoroja siitä, että annetaan nyt uudelle hallitukselle Kreikassa mahdollisuus lähteä kehittämään sitä hallintoa, järjestelmää niin, että korruptio vähenee, verojen kerääminen tehostuu ja saadaan niitä kasvun eväitä ja tavoitteita läpi, joiden avulla sitten Kreikan kyky huolehtia vastuistaan, veloistaan, velvoitteistaan kasvaa. Annetaan nyt tälle kehitykselle mahdollisuus ja katsotaan, mihin uusi hallitus ja hallinto siellä pystyy.

Ja niin kuin täällä on todettu, neuvotteluissa pitää olla tietysti avoin ja ottaa vastaan ne kysymykset, mitkä sieltä tulevat, (Puhemies koputtaa) ja lähteä sitten meidän omat intressimme huomioiden kehittämään sitä yhteistä ratkaisua.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu pidemmistä laina-ajoista ja koroista luopumisesta ja sanottu, että se on normaalia pankkitoimintaa. Kyse ei ole pankkitoiminnasta, ja kyse ei ole varsinkaan normaalista pankkitoiminnasta. Kysymys on siitä, miten valtiot hoitavat sopimuksiaan ja sitoumuksiaan. Oliko Suomella varaa maksaa sotakorvauksensa? Ei ollut. Maksoiko Suomi sotakorvauksensa? Kyllä maksoi. Järjestikö Suomi olympialaiset vuonna 52? Kyllä järjesti. Järjestikö Suomi olympialaiset velkarahalla? Ei järjestänyt. Kreikka selviää, jos Kreikka haluaa selvitä.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten Kreikan vaalituloksesta on tullut todettua, vaaleissa hyvin pärjänneet vasemmistopoliitikot ovat olleet hyvin taitavia retoriikassaan ja vierittäneet syyn omasta huonosta tilanteestaan muiden Euroopan maiden vastuulle. Tosiasia kuitenkin on se, että poliitikot itse siinä maassa ovat vastuussa maansa huonosta tilanteesta. Harmaa talous, veronkierto ja yleensäkin leväperäinen taloudenhoito on ollut siinä maassa tuttua jo vuosikymmenten ajan. On aivan päivänselvää, että näitä velkoja ei tule antaa anteeksi, vaan Kreikkaa tulee kohdella aivan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin maita, jotka ovat lainaa saaneet, kuten Portugalia ja Irlantia.

Edustaja Soinille toteaisin vielä tästä EKP:n setelirahoituksesta, että sehän ei ole tietenkään hyvä vaihtoehto. Mutta jos mietitään vaihtoehtoja, joita meillä on tarjolla, niin ehkä se kuitenkin on niistä jollain tapaa siedettävin siinä mielessä, että sillä tavalla me saamme rahaa liikkeelle, me saamme investoijat investoimaan ja saamme ehkä jossakin vaiheessa lopun (Puhemies koputtaa) tälle näivetyskierteelle, mutta kuten sanottua, hyvä vaihtoehto se ei tietenkään ole.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raha- ja talousliiton vakaus on ilman muuta meille kaikille tärkeää, mutta vaikka niin sanotut EU-kriittiset kuinka messuavat, on hyvä pitää mielessä, että EU ei käytä mitään pakkokeinoja, ja pallo on nyt tulevan uuden pääministerin Tsipraksen käsissä. Jos hän ilmoittaa, että Kreikka ei velkojaan maksa takaisin, niin vastuu kuuluu silloin ilman muuta kreikkalaisille itselleen. Ei muu Eurooppa voi tehdä politiikassaan täyskäännöstä minkään yhden puolueen vaalivoiton perusteella.

Mutta, puhemies, toivon kyllä, että Kreikan tuleva uusi hallitus valitsee yhteistyölinjan ja lähtee neuvottelemaan ohjelman jatkosta. Se olisi myös kreikkalaisten etu, ja se olisi ilman muuta koko Euroopan etu. Uskon, että näin tapahtuu, mutta ellei tapahtuisi, on hyvä muistaa, että Suomi on neuvotellut mahdollisia luottotappioita vastaan vakuudet. Ne ovat SDP:n edellisen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen neuvottelemat. Ne ovat todelliset vakuudet, ja ne turvaavat suomalaisten veronmaksajien saatavia.

Timo   Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan tähän alkuun tämän moraalisen aspektin, sitten menen pitämään viiden minuutin puheenvuoron myöhemmin.

Miksi tässä tilanteessa ollaan? Siksi, että EU rikkoo omia sääntöjään. Perussopimuksen 123 § ja 125 § yksiselitteisesti kieltävät ottamasta toisten maiden velkoja vastattavakseen. Tästä on kysymys, ja tätä on rikottu, EU:n peruskirjaa, ja tämän takia nyt tässä suossa ollaan. Kyllä minulla on kanttia antaa julkinen tunnustus edustaja Mustajärvelle ja edustaja Yrttiaholle: he tiesivät tämän, äänestivät vastaan. Heidät potkittiin ryhmästä pois, ja nyt koko ryhmä on sitten mukamas sitä mieltä mitä he vastustivat. Kyllä täytyy ihmetellä. Mutta se lohduttaa minua suuresti, kun laajasydäminen edustaja Yrttiaho totesi, kun potkut tuli, että minä en ole pitkään vihainen sitten, kun me tulemme takaisin.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Toivottavasti tämä nyt menee arvokkaan parlamentaarisen puheenparren piikkiin, että höpö höpö, edustaja Soini. Tuo ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Tässä kriisissä ollaan sen vuoksi, että kokoomuksen veljespuolue ja valitettavasti myös sosialidemokraattien veljespuolue vuosikymmenien aikana Kreikassa eivät ole kitkeneet korruptiota, ovat antaneet verohelpotuksia erityisesti suurrikkaille eivätkä ole keränneet veroa. Se vaaliohjelma, jolla nyt vasemmistolainen Syriza voitti — ensisijaisesti kreikkalaiset äänestivät sitä puoluetta siksi, että he haluavat poistaa sen humanitäärisen kriisin, 300 000 ihmistä on alle köyhyysrajan, elää hyvin vaikeassa tilanteessa — työllisyyden palauttaminen ja poliittisen järjestelmän eli korruption kitkeminen, yksi osa sitä on näiden velkaehtojen järkiperäistäminen, ja minun mielestäni se on kyllä ihan perusteltua. Kuten aikaisemmin sanoin, (Puhemies koputtaa) järkevä lainanantaja pitää huolta myös siitä, että lainansaaja pystyy maksamaan velkansa. Kokoomuksen (Puhemies koputtaa) linjalla ei Kreikka sitä pystyisi maksamaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussyy Kreikan ongelmiin on se, että he ovat eläneet yli varojensa, (Annika Lapintie: Kenen johdolla, kenen johdolla!) syöneet enemmän kuin tienanneet, ottaneet velkaa tolkuttomasti. Tämä on hyvä Suomessakin nyt muistaa, kun katsotaan meidän omia velkaantumislukujamme.

Toiseksi, edustaja Ruohonen-Lerner, 2010 oli välttämätöntä olla mukana tukemassa, jotta tämä kriisi ei leviäisi tämmöisen roihun tavoin koko Eurooppaan. Nyt ei samanlaista välttämätöntä tilannetta ole, vaikka totta kai huolta aiheuttaisi se, jos Kreikka lähtisi eurosta. Eduskunnan pöytäkirjoista, edustaja Ruohonen-Lerner, löytyy jo parin vuoden takaa käsityksiäni siitä, mitä Kreikassa on tehtävä: kitkettävä korruptiota, pantava rikkaatkin maksamaan veroja ja kerättävä ne verot.

Mitä Syrizaan tulee, niin Syrizan talouspoliittinen puhemies vertasi suomalaisia Ranskan Le Peniin, jos emme ole halukkaita maksamaan kreikkalaisten velkoja. Jos tämä on käsitys siellä ja Etelä-Euroopassa yleisemminkin, että mikä on euron tarkoitus eli olla tulonsiirto pohjoisesta etelään, niin sellaiselle eurolle sanon: kiitos, ei. (Timo Soini: Kiitos, ei!)

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä mielenkiintoista, että iso osa niistä tahoista, jotka aikoinaan vastustivat näitä lainoja Kreikalle, nyt vastustaa sitä, että Kreikka maksaisi nämä lainat takaisin. Kun pohditaan, miten tilanteeseen pitäisi reagoida, voi sanoa, että johtoa ei löydy siitä, että katsottaisiin taaksepäin, kuka on mitäkin missäkin puhunut, koska eri puolueista on sen verran monta eri mielipidettä ja tilannekatsausta tullut, että se on loputon suo. Vastaavasti johtoa ei myöskään löydy siitä, että Kreikasta lähdetään sisarpuolueita, on sitten kokoomus, sosialidemokraatit tai vasemmistoliitto, etsimään ja linkittämään. Se on loputon ja turha tie.

Sen sijaan edustaja Salolaisen tiellä sitä johtoa on löydettävissä. Nimittäin Kreikan tilanne on selkeästi parempi kuin Suomessa ymmärretään. Viime vuonna luottoluokitus on noussut, viime vuonna Kreikan valtio teki 2 miljardia ylijäämäisen tuloksen, siis 10 miljardia paremman kuin Suomi, ja myös talous on lähdössä nousuun tänä vuonna. Eli tilanne Kreikassa ei ole yhtään niin synkkä kuin on kuviteltu, ja sen takia puheet lainojen anteeksiannosta ovat ennenaikaisia. (Pertti Salolainen: Hyvä puhe!)

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Jungner tässä juuri totesi sen, että Kreikassakin talous on kasvanut, toisin kuin Suomessa, joten onhan tämä aika erikoinen tilanne, missä nyt ollaan.

Mutta, puhemies, meillä Euroopassa on varmaan yksi asia, joka meidän pitää opetella uudelleen, ja se on se, että kun me teemme sopimuksia, kun me teemme sitoumuksia, me myöskin noudatamme kauttaaltaan niitä. Tässä on iso ero, siinä miten me pohjoisen Euroopan valtiot suhtaudumme asioihin ja miten suhtaudutaan muualla. Tämä on myöskin osasyy siihen, miksi me olemme tällaisessa tilanteessa. Elikkä tätä oppimisprosessia me tarvitsemme lisää.

Puhemies! Silloin 2010, kun ensimmäinen Kreikka-ohjelmapaketti rakennettiin, myös siinä oli ehtoja, myös siinä oli ehtoja, ja niitä ehtoja ei pystynyt silloin Kreikka noudattamaan. Sen jälkeen tehtiin lukuisa joukko muita ohjelmia, jotta päästiin siihen samaan tulokseen, ja silloin myöskin osa puolueista ei enää nähnyt tarpeellisena, että niitä ohjelmia lähdettäisiin tukemaan, tässä on myöskin iso ero.

Mutta Kreikalla on nyt pallo asioissa, ja sen pitää noudattaa niitä sitoumuksia ja sopimuksia, mitä se on luvannut noudattaa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia, ja valiokunta on perusteellisesti tähän puuttunut, ja näin pitää ollakin. Tässä syväluodataan tätä raidetta, millä mennään eteenpäin. Mutta pakko on kosketella kriittisesti, mitä on tapahtunut jatkossa...

...ja se johtuu siitä, että tässä talous- ja rahaliitossa, joka nyt on olemassa, Kreikan ongelma on se, että he valehtelivat tilastonsa. Brysselissä tiedettiin, että he valehtelevat, ja kreikkalaiset tiesivät, että Brysselissä tiedetään, että he valehtelevat. Tämän jälkeen ei ole sopimuksista pidetty kiinni, on rikottu useita sopimuksia — yhteisvelkaa, julkisen velan määrää — ja mitä sitten tulee koko rahaliiton näihin tukipaketteihin, nämähän ovat johdannaisia.

Jos me ajattelemme Euroopan unionin maita, niin eiväthän näistä vastuussa ole Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia. Tämä on Euroopan talous- ja rahaliitto, jossa Suomi on mukana, ja Suomi on tähän uitettu. Meidän olisi ehdottomasti pitänyt vaatia, että noudatetaan sääntöjä. Silloin kun tämä tukipakettipolitiikka alkoi, Suomi olisi voinut ilmoittaa: "Nämä ovat EU:n perussopimusten vastaisia, me emme ole tässä mukana." Mitä Suomelle olisi muka käynyt? Olisiko meidät heitetty eurosta ulos? Sallikaa minun hieman hymyillä.

Mutta sitten kun me ajattelemme talous- ja rahaliiton ja tämän mietinnön kautta sitä tulevaisuudennäkymää, joka tästä aukeaa, niin ei voi todellakaan olla, että ruvetaan talous- ja rahaliittoa pitämään pystyssä setelirahoituksella. Jos minä pistäisin kivijalkaan setelikoneen ja rupeaisin pyörittämään, niin minut vietäisiin nippusiteissä poliisille, ja niin pitäisikin viedä.

Arvoisa puhemies! Minä kyllä luotan tässä enemmän Saksan keskuspankin ja Hollannin keskuspankin kantaan kuin etelävaltioiden keskuspankkien kantaan. Me olemme luomassa triljoonasinkoa, siis tuhat miljardia. Suomen osuus siitä on 1,8 prosenttia. Jollen pahasti erehdy, niin se lienee 17 miljardin luokkaa, joka tulee Suomen Pankin vastuuseen. Luuleeko joku tässä salissa, että näillä rakennetaan teitä, homekouluja korjataan Suomessa? Nämä rahat menevät suoraan sijoitusmarkkinoille ja EU-alueen ulkopuolelle. Tämä tilanne on äärimmäisen vakava.

Kun talous- ja rahaliitto perustettiin, ei siellä ollut tilapäistä rahoitusvakausvälinettä, ei siellä ollut EVM:ää, pysyvää mekanismia. Nyt ne ovat, ja niihin ei voi kukaan puuttua, niitä ei saa syytteeseen, ne ovat luxemburgilaisia yhtiöitä. Tämä on ihan hämmästyttävä näkymä, mikä tästä aukeaa, ja se aukeaa koko Euroopan unionin alueella. Tämähän merkitsee sitä, että euromaat ja ei-euromaat eriytyvät toisistaan, ja siitä nyt ei sitten mitään hyvää seuraa.

Puhutaan eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Toivoisin, että eurooppalaiset vasemmistopuolueet, sekä sosialistit että kommunistit, kertoisivat omille veljespuolueilleen EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella, esimerkiksi Britanniassa, Tanskassa ja Ruotsissa, millaisella solidaarisuudella te olette vapaaehtoisesti valmiita tulemaan pelastamaan saksalaisten ja ranskalaisten pankkiirien keinottelua. Ruotsin kommunistinen puolue, Tanskan kommunistinen puolue, Britannian työväenpuolue — ei kukaan tule rahoittamaan tällaista moraalittomuutta. Ainoa tapa, millä Euroopan talous- ja rahaliitto tulee selviämään, on se, että aiheuttaja maksaa. Se on ainoa, mikä pörssipeliin ja keinotteluun tehoaa, että se, joka keinottelee, menettää rahansa. Mikään muu ei tehoa.

Arvoisa puhemies! Tässä oli muutama johdanto tulevaan.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, nyt käsiteltävään mietintöön kyllä liittyy noin kansanedustajankin näkökulmasta se, että kun ajatellaan tätä historiaa, mihinkä ollaan sitouduttu, kuinka ollaan rahaliiton taloudesta ja vakaudesta huolehdittu, kuinka ollaan yhteen sovitettu asioita, niin totta kai se pistää pohtimaan, olemmeko edelleen, vielä nyt, sillä tiellä, mitä historia meille osoittaa. Eli asioista ei ole pystytty niin sopimaan, että niillä pystyttäisiin tätä kokonaisuutta rakentavasti ja yhdessä ja kestävästi viemään eteenpäin.

Mutta toki on pakko sanoa, että tässä kohtaa, kun tästä Suomen edustaja on ollut äänestämässä, niin kyllä on sellainen usko, että Liikanen on tässä kohtaa Suomen etua ollut ajamassa. Siltä osin se ratkaisu tässä kohtaa on ainakin vielä edustaja Myllykosken saanut vakuuttuneeksi, että se, mitä on aiemmin tapahtunut, on valitettavaa. Kun tätä pakettia on yleensä ruvettu kokoamaan, niin ollaan tehty virheellisin, puutteellisin perustein, esimerkiksi Kreikan kohdalta, käsikopelolta, silmät ummessa. Nyt minä toivon kovasti ja uskonkin siihen nyt ainakin tässä vaiheessa, että nyt tässä on se ratkaiseva askel, että voidaan edetä hieman rauhallisemmin mielin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme valtiovarainvaliokunnan mietintöä.

Meillähän on ongelmana se, että valtio ja koko julkinen sektori on erittäin velkaantunut. Valtiolla on velkoja noin miljardi euroa. Lisäksi lukuisat kunnat ovat korvia myöten veloissa, myös kuntayhtymät ja kansalaiset, joten meillä Suomessa on suuri taloudellinen hätä. Ja kun vuonna 2010 eduskunnan enemmistö päätti lähteä mukaan tähän tukipakettipolitiikkaan, niin olemme joutuneet sen johdosta myös vastuuseen muiden maiden ongelmista, ja Kreikan kohdalla meidän suora velkamme on miljardi euroa. Sitten meillä on takausvastuita 5,4 miljardia, ja tämä niin sanottu tuottojenvaihtosopimus on arvoltaan noin 930 miljoonaa euroa, elikkä Suomen riskit Kreikassa ovat merkittävän suuret.

Ja kuten puheenjohtaja Soini puheenvuorossaan otti esille, kun nämä Suomen Pankin vastuut ovat aivan valtavia: Voimme vain todeta, että tälle tukipakettipolitiikalle on saatava loppu ja mahdollisimman nopeasti, jotta suomalaiset pystyvät omaa maata hoitamaan, pystyvät rakentamaan teitä, korjaamaan kouluja, päiväkoteja ja niin edespäin ja ylläpitämään vanhusten ja muiden kansalaisten palveluja. Tämä tukipakettipolitiikka on saatava totaalisesti loppumaan Suomessa.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintöhän käsittelevät yhdeltä pieneltä osaltaan sitä, miten nyt eurokriisin jälkeen on talous- ja rahaliiton vakautta pyritty kehittämään, keskinäistä luottamusta lisäämään, varmistamaan se, että pidetään kiinni niistä sitoumuksista, joita tämä talous- ja rahaliitto edellyttää. Eli täytyy muistaa, että on menty kovin paljon eteenpäin siitä, missä oltiin, kun talouskriisi alkoi Euroopassa.

On totta, että monelta osin ongelmat johtuivat juuri siitä, että sovitusta ei pidetty kiinni. Nyt tältä osin tilanne on huomattavasti parantunut Euroopan unionissa. Meillä on välineitä, joilla varmistaa se, että sovitusta pidetään kiinni. Myöskin sitten se on tarkoittanut sitä, että komissiolle on tällaista koordinaatiovastuuta annettu entistä enemmän. Eli nyt ei voi enää tapahtua sitä, että yhtäkkiä huomataan, että joku maa ylivelkaantuu, ilman että muut sitä huomaavat, koska tämä tulee esille silloin, kun komissio arvioi ja tarkastelee seuraavan vuoden budjettiesityksiä. Tässä esityksessä pyritään myös varmistamaan se, että nämä ennusteet, jotka ohjaavat kunkin maan taloutta, perustuvat luotettavaan, riippumattomaan tutkimukseen. En voi, vielä kerran, olla korostamatta sitä, että kuitenkin kaiken edellytys — sen, että me pääsemme Euroopan taloudessa eteenpäin — on kasvun aikaansaaminen. Uskon, että myös se investointipaketti, joka nyt on Euroopan unionin pöydällä, voi tässä auttaa, ja erityisesti sitten nämä rahastot, EIB ja EBRD.