Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):
Rouva puhemies! Tämä lakiehdotus tuloverolain 47 §:n
muuttamisesta koskee myyntivoiton
verotusta.
Verohallinnon myyntivoiton verotuksen ohjeiden mukaan oman asunnon
myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on verovapaata
tuloa, jos on omistanut luovutettavan huoneiston hallintaan oikeuttavat
osakkeet tai osuudet taikka rakennuksen vähintään
kaksi vuotta ja jos on käyttänyt huoneistoa tai
rakennusta omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään
kahden vuoden ajan omana tai perheen vakituisena asuntona ennen
luovutusta. Omistusaika lasketaan yleensä ostosopimuksen
tekemisestä luovutussopimuksen tekemiseen. Henkilöllä voi
kuitenkin olla omistuksessaan useita asuntoja, joita hän
on eri aikoina käyttänyt vakituisena asuntonaan
siten, että oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytykset
täyttyvät. Verohallituksen ohjeiden mukaan verovapautta
koskevia säännöksiä ei sovelleta
luovuttajan vapaa-ajan asunnon tai muiden asuntojen luovutuksiin,
jos omistaja ei ole käyttänyt asuntoa vakituisena
asuntonaan kahta vuotta.
Rouva puhemies! Myyntivoiton voi laskea kahdella tavalla. Sen
voi laskea vähentämällä myyntihinnasta
ostohinnan ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Tällaisia
menoja ovat esimerkiksi asuntoa hankittaessa maksettu varainsiirtovero
ja myyntikulut. Ostohintaan voidaan lisätä myös
omaisuuden perusparannusmenot, kuten asunnon arvoa parantavat toimenpiteet.
Vaihtoehtoisesti myyntivoiton veron voi laskea siten, että vähentää 20
prosenttia myyntihinnasta omistettuaan asunnon alle 10 vuotta ja 40
prosenttia omistuksen kestettyä yli 10 vuotta.
Myyntivoiton veron laskennan perusteet kaipaavat tarkistamista.
On useita tapauksia, joissa omistaja on vuosien kuluessa pikkuhiljaa
kunnostanut omistamaansa kiinteistöä. Vuosien
saatossa kiinteistön arvo on noussut jopa huomattavastikin.
Tehtäessä kunnostusta vähittäin
erilaisten hankintojen kuitit eivät välttämättä ole
enää vuosien kuluttua tallessa. Useissa näissä tapauksissa
kiinteistön myynnin yhteydessä verottaja on kuitenkin
määrännyt täysimääräisen
myyntivoiton veron ottamatta huomioon perusparannuksia, jotka ovat
johtaneet ja vaikuttaneet kiinteistön hinnan nousuun.
On tapauksia, joissa puolueeton viranomainen, kuten esimerkiksi
kunnan rakennustarkastaja, on antanut lausunnon kiinteistössä tehdyistä perusparannuksista
ja arvioinut niiden perusparannusten suuruuden. Näissä tapauksissa
verottaja on vedonnut kuitenkin siihen, ettei remonttikulujen kuitteja
ole ollut liittää veroilmoitukseen. On sangen
kohtuuton vaatimus, että kaikenlaiset kuitit olisivat tallessa
vuosien jälkeenkin. Tällaisen menettelytavan takia
kansalaiset ovat sangen eriarvoisessa asemassa. Joku kunnostuttaa
esimerkiksi vapaa-ajan asuntonsa urakoitsijalla ja isolla kertainvestoinnilla
saaden kaikista hankinnoistaan ja teettämistään
töistä muutamia kuitteja lyhyen ajan sisällä.
Toiset puolestaan kunnostavat vapaa-ajan asuntoaan pitkän
ajan kuluessa tehden osan työstä, joskus jopa
kaiken työn, itse ja hankkien tarvikkeita vähitellen
tarpeen mukaan, eikä kuitteja ole välttämättä ymmärretty
tallettaa. Verovelvollisten tasavertaisen kohtelun kannalta on ongelmallista,
että käytännöt ja verotuskohtelu
vaihtelevat paljonkin riippuen veropiiristä.
Rouva puhemies! Myyntivoiton laskennan perusteita tulisikin
muuttaa siten, että ostohintaan lisättävien
perusparannusmenojen arvioimiseksi riittää puolueettoman
viranomaisen, kuten kunnan rakennustarkastajan, arvio tehdyistä perusparannuksista,
niistä syntyneistä kuluista ja tehdystä työmäärästä.
Tuloverolakia tuleekin muuttaa siten, että omaisuuden perusparannusmenot voidaan
osoittaa alkuperäisin tosittein tai muulla luotettavalla
selvityksellä. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi
katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty
verotusarvo.
Rouva puhemies! Toivon, että tämä lakiehdotus
vielä saisi sellaisen kohtelun valiokunnassa, että ainakin
seuraavalla vaalikaudella tämä laki voitaisiin
sitten korjata.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa kajotaan
aika tärkeään ongelmaan, joka pitäisi
korjata. Kiinteistön luovutuksissa kohdataan silloin tällöin
sellainen tilanne, että pitäisi löytyä näitä hankintamenokuitteja jopa
sellaiselta ajalta, jolloin Suomessa vielä luovutusvoittoverot
olivat jokseenkin yleisesti kokonaan verotuksen ulkopuolella. Nimittäin
ennen vuotta 1986 oli tämmöiset tietyt omistusaikarajat,
joiden jälkeen kiinteistöjen ja irtaimenkin luovutusvoitot
olivat verovapaita. Vuoden 1993 alusta varsinaisesti alettiin näitä enemmälti verottaa.
On todella niin, että ihmisillä ei voi olla
tämmöisiä kuitteja ainakaan noin vanhalta
ajalta ja yleensä ei niitä kaikkia pieniä kuitteja
panna talteen. On sitten eri kysymys, että vaikka tämä ehdotus
sinänsä on erittäin kannatettava, niin
voidaanko sitten verotuksessa tämmöistä arviota tässä kohtaa
käyttää, kun veroperusteissa noudatetaan
tiettyä tämmöistä tarkkarajaisuuden
periaatetta. Minun mielestäni tämä esitys
on sinänsä kyllä ihan järkevä.
Toinen mahdollisuus olisi se, että korotettaisiin hankintameno-olettamaa,
joka valitettavasti näissä vähintään
kymmenen vuoden omistustapauksissa alennettiin tuossa vuoden 2005
alusta 50 prosentista 40 prosenttiin. Se oli erityisesti kiinteistöjen
osalta ehkä vähän harkitsematon ratkaisu.
Toivoisin, että siihen voitaisiin palata ja palauttaa tämä hankintameno-olettama
vähintään kymmenen vuoden omistustapauksissa
takaisin 50 prosenttiin. Se helpottaisi myöskin osaltaan
tätä kuittien säilyttämisongelmaa.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Panin mielihyvällä merkille,
että veroasiantuntija ed. Kiviranta näkee tämän
lakiehdotukseni tarpeelliseksi ja haluaa alleviivata vielä tässä sitä kansalaisten
eli tässä tapauksessa verovelvollisten tasavertaista
kohtelua. Kun tällä hetkellä todellakin
on käytännön esimerkkejä, joiden
valossa on selvästi nähty, että verovelvollisten
kohtelu veropiireittäin vaihtelee tavattomasti, niin sen vuoksi
tällainen selvennys tähän tuloverolain
47 §:ään olisi paikallaan. Toivon todella,
että niin minä itse kuin ed. Kivirantakin vielä seuraavalla vaalikaudella
olemme täällä ja tässä talossa
ja hallituksen esityksiä valmisteltaessa voisimme olla
edistämässä tätä lakiuudistusta.
Keskustelu päättyy.