Arvoisa puhemies! Perlos aloittaa jo toiset yt-neuvottelut kahden vuoden sisällä. Pohjois-Karjalassa ehkä yli 2 000 työntekijää joutuu työttömäksi. Tämä on inhimillinen tragedia tuhansille työntekijöille ja todellinen isku maakunnan kehittämiselle ja alueen taloudelle. Tähän on jo toimenpiteitä aloitettu. Haluaisinkin nostaa esille toisen kysymyksen, joka liittyy Suomen globalisaatiostrategiaan.

Olemme lähteneet siitä, että osaaminen ja koulutus takaavat työpaikkojen säilymisen Suomessa. Perloksen esimerkki osoittaa, että näin ei suinkaan ole. Myös osaamisen työpaikat katoavat. Hallitus tilasi globalisaatioraportin, josta nousi ei keskustelua vaan kiistelyä, ja globalisaatioraportin suositukset jäivät huomiota vaille. Siinä todetaan nimenomaan, että osaamisen työpaikat eivät enää säily Suomessa, on tuettava yksilöitä. Toinen johtopäätös on se, että jäykkien työmarkkinoiden maissa työpaikat katoavat ulkomaille. (Puhemies koputtaa) Kysymys kuuluu:

Mitä hallitus aikoo tehdä näille johtopäätöksille siten, että Suomen globalisaatiostrategia uusitaan Perloksen kokemusten valossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Näitä raportteja on tehty eri vaiheissa, ja eräs keskeinen havaintohan on ollut se, että osaamista pitää kehittää kaikilla tasoilla, kaikissa työtehtävissä, ei vain korkeammalla osaamisen tasolla. Tämä on luonnollisesti linjaus, jonka ideaa kyllä on toteutettu, ja mielestäni sitä pitää toteuttaa myös jatkossa.

Mutta tämän Perloksen kohdalla — vaikka kysymys koskikin ehkä tulevaisuuden koulutuspolitiikkaa, niin se lähti liikkeelle Perloksesta — myös on hyvä todeta, että tämä Pohjois-Karjalaa koskeva kriisi on poikkeuksellisen raju Suomen olosuhteissa. Tietysti ensimmäisessä vaiheessa pitää pyrkiä vaikuttamaan siihen, että yt-neuvottelujen kautta voitaisiin löytää tulos, joka ei toisi pessimistisintä vaihtoehtoa tässä toteutukseen, mutta samalla pitää varautua siihen, että se toteutuu täydessä mittakaavassaan alihankintaketju mukaan luettuna. Valtiovalta omalta puoleltaan on välittömästi ryhtynyt valmisteluihin ja toimenpiteisiin, ja valtiovallan tuki on nyt selkeästi Pohjois-Karjalalle.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Karjalassa on panostettu voimakkaasti muovi- ja metalliosaamiseen, muun muassa osaamiskeskusohjelman puitteissa. Maakunnassa on erittäin ainutlaatuista osaamista nimenomaan Perloksen toimialoilla.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta nimenomaan tämä osaaminen ei katoa Suomesta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Mikäli Perlos lopettaa toimintansa, niin yhtiö on jo antanut ymmärtää, että sen tuotantotilat olisivat käytettävissä jatkossa, ja valtiovallalla on menetelmiä tukea myös yrityksiä, jotka ottavat käyttöön, haluavat kasvaa, laajentua, tai jos syntyy uusia yrityksiä, hyödyntää sitä osaamista, jota juuri Pohjois-Karjalassa on. On luonnollista, että uusien työpaikkojen luominen Pohjois-Karjalaan tämän jälkeen on helpointa niille aloille, joilla vahvuus on jo olemassa, joilla on osaavaa työvoimaa ja on syntynyt teollista kulttuuria alalle.

Tässä kauppa- ja teollisuusministeri voi täydentää vastausta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nimenomaan tämän kysymyksen ytimen kannalta olennaista on, että noilla mainituilla aloilla Pohjois-Karjalan ja juuri tämän seudun osaaminen on todella ihan maan huippua. Kun me olemme organisoineet tällaisia osaamiskeskusohjelmia, klusteroituja ohjelmia ja aluekeskusohjelmia myöskin, niin niissä nimenomaan aiotaan panostaa ja tullaan entistä voimallisemmin varmasti näiden tapahtumien jälkeen panostamaan tuon osaamisen kohentamiseen tuolla alueella, ja kun siinä päästään eteenpäin, uskon, että myöskin sitten paitsi alueella oleva yrittäjyys saa ehkä lisää mahdollisuuksia menestyä, alueelle myöskin kenties saadaan houkuteltua muita tähän osaamiseen nojautuvia yrityksiä, jotka voivat tarjota sitten siellä työpaikkoja.

Tässä valmisteluryhmässä, joka on asetettu ja jota kaupunginjohtaja Meriläinen vetää, tämä osaaminen, huipputeknologia ja sen eteen tehtävät työt, konkreettiset ehdotukset niistä, ovat valmistelun alla, ja tarkoitus on, että 1. päivänä helmikuuta hallitustasolla ensimmäisen kerran voitaisiin näitä esityksiä sitten arvioida.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on erittäin tarmokkaasti puuttunut tähän todella ikävään Perlos-asiaan. Tässä vaiheessa varmasti on tärkeätä se, että ne kauppa- ja teollisuusministeriön taholta rakennetut tukitoimenpiteet ovat kunnossa, ja nyt on sitten ratkaisujen aika. Tällähän on erittäin iso aluetaloudellinen merkitys. Alueella ostovoima tulee todennäköisesti, jos tämä aktivoituu, merkittävästi alenemaan, ja olisi äärettömän tärkeätä, että hallitus pystyisi avaamaan töitä. Töitten kautta tulee aina uutta jaettavaa ja verotuloja, ja nämä verotulomenetykset voitaisiin parhaiten sitä kautta kompensoida. Kysyn asianomaiselta ministeriltä:

Onko suunnitteilla, että kun valmiita suunnitelmia maakunnassa on, niin nämä hankkeet voitaisiin käynnistää pikaisesti, jos tämä Perlos aktivoituu, niin kuin on pelättävissä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tulin juuri sieltä Joensuusta, ja käytiin keskusteluja sekä Perloksen edustajien, niin paikallisen yritysjohdon kuin henkilöstönkin, että sitten alueella toimivien muiden tahojen kanssa. Siellä nimenomaan on ollut se ajatus, että katsotaan niitä hankkeita, jotka on mahdollisuus käynnistää nopeasti, mutta tärkeätä on myös katsoa se, mitä tässä muutosprosessissa tapahtuu, mihin loppujen lopuksi yt-neuvottelut päätyvät. Henkilöstöpuolellakin pidetään ensisijaisen tärkeänä sitä, että jos käy huonoimman vaihtoehdon kautta ja yritys lopettaa kokonaan, niin noissa samoissa tiloissa voisi saman tyyppinen yritystoiminta jatkaa tai joku vastaava, ja siinä tietenkin kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön yhteistyö on tärkeätä. Mutta on tärkeätä pitää huolta myös tästä alkuvaiheesta, ja sen vuoksi muutosturva on ollut yksi niitä välineitä, joilla näitä rakennemuutoksia on hallittu, ja voisi sanoa, että edellisissä isoissa Perloksen irtisanomistilanteissa se toimi, koska tuosta joukosta, 600 hengestä, vain hyvin pieni ihmismäärä on enää työttömänä. Tätä samaa mekanismia pyritään käyttämään sekä työpaikkojen luomiseksi että myös ihmisistä huolehtimiseksi.

Arvoisa puhemies! Olen myöskin hyvin tyytyväinen, että tähän on näin nopeasti reagoitu ja alueelle saatu signaali siitä, että tässä tullaan todella voimakkaasti tarttumaan toimeen ja viemään myöskin käytäntöön näitä lupauksia.

Haluaisin kysyä opetusministeriltä näistä ammatillisen puolen suunnitelmista, mitä kaikkea tällä puolella aiotaan toteuttaa ja tehdä nyt sitten kenties isonkin joukon osalta yhdessä työministeriön kanssa sen joukon uudelleenkouluttamiseksi uusiin työpaikkoihin ja uusille aloille.

Toiseksi kysyisin: Onko mahdollisesti pohdinnassa myöskin yhteishakujärjestelmän alueellistaminen Joensuuhun?

Opetusministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Yhteishakujärjestelmästä ensiksi. Sitä ei ole vielä siihen mittaan läpikäyty, että voisin sanoa juuta tai jaata. Muuten olemme kyllä opetusministeriössä käyneet koko koulutusjärjestelmän lävitse siltä osin, että voisimme yhtäältä katsoa Perloksen henkilöstön asemaa koulutuksen näkökulmasta ja toisaalta, mikä on minusta yhtä painava lähtökohta, arvioida koko maakunnan kehittymistä ja koulutuspanostuksia sen osalta.

Kyse on siitä, että meillä todella on valmiudet olemassa hyvin nopeasti koulutusjärjestelmän kautta kohdentaa panostuksia. Ehkä kaikista tehokkain on työtä lähellä oleva oppiminen, siis ammatillinen koulutus, siinä ehkä oppisopimuskoulutus, sen tyyppiset toimet. Sillä puolella todella valmius on olemassa.

Ongelma on kyllä se, että koulutusjärjestelmässä lisäpanostukset edellyttävät kehysten uudelleenarviointia eli todennäköisesti lisäbudjetin valmistelua sitten hallituksessa ja eduskunnassa kohdentaen tänne. Minusta olennaista on kuitenkin se, että kyse on yhtäältä Perloksesta mutta myös koko maakunnan kehittämisestä, koska heijastusvaikutukset ovat niin laajoja.

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että hallitus nopeasti käynnistää, niin kuin on käynnistänytkin, nämä toimet, joilla pyritään luomaan korvaavia työpaikkoja näiden mahdollisesti tai todennäköisesti menetettyjen työpaikkojen tilalle. Tämä on tärkeätä ja ensisijaista. Mutta lienee myöskin todennäköistä ja eräällä tavalla valitettavaa, että kaikille ei sillä alueella työtä löydy, mutta jollakin toisella alueella olisi. Muu perhe, lapset kenties, haluaisi jäädä asumaan edelleenkin sille paikkakunnalle, mutta työn perässä muuttamista tässä tapauksessa olisi syytä harkita.

Kokoomus teki viime syksynä esityksen siitä, että työn vuoksi kahdella paikkakunnalla asuvia perheitä tuettaisiin ja helpotettaisiin sitä kynnystä sillä tavalla, että heille myönnettäisiin 3 000 euron kahden asunnon verovähennys.

Onko hallitus nyt valmis tässä uudessa tilanteessa harkitsemaan tämän tyyppisiä toimia, joilla perheitten arkea helpotetaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta tässä nyt ei ehkä kuitenkaan ensimmäisenä pohjoiskarjalaisille annettaisi neuvoksi, että muuttakaa pois, (Ed. Häkämies: En minä niin sanonut!) koska sitä tietysti myös Pohjois-Karjalassa nyt pelätään. Hallitus ja eduskunta tekivät viime vuoden aikana budjettiin liittyen useita päätöksiä, joilla alueellista liikkuvuutta lisätään. Ehkä määrällisesti vaikuttavin tulee olemaan se päätös, jolla työmatkavähennyksen rajaa nostettiin 4 500:sta 7 000 euroon, jolla pyritään siihen, että koti ja perhe voisi säilyä entisellä paikallaan, mutta yksi perheenjäsen voisi tehdä huomattavasti pidempääkin työmatkaa. Samoin otettiin käyttöön pieni muuttoavustus, samoin otettiin käyttöön näille tietyille ryhmille määräaikainen työssäkäyntiavustus, sen ehtoja parannettiin. Tehtiin useita päätöksiä, joilla sekä muuttamista että pidempää työmatkaa haluttiin suosia.

Kokoomuksella on oma ehdotus ollut. (Puhemies koputtaa) Sinällään se ideana istuu tähän sarjaan. Meillä ei ole nyt suunnitelmia tämän eduskunnan aikana muuttaa, enää tehdä uusia lainsäädännöllisiä esityksiä.

Arvoisa puhemies! Irtisanomiset kiertävät maata. Tavan takaa yksi ja toinen paikkakunta joutuu työntekijöitten irtisanomisien keskelle. Perlos on aiemmin irtisanonut väkeä Ylöjärvellä, nyt Pohjois-Karjalassa, ja työ lakkaa 1 200:lta Perloksen omalta työntekijältä ja lisäksi 200 vuokratyöntekijältä.

Katsooko hallitus, että irtisanottavien asemaa tulisi parantaa irtisanomisaikaa pidentämällä ja vielä parantaa erikseen vuokratyövoiman asemaa muuttamalla vuokratyötä koskevia säännöksiä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tälläkin kyselytunnilla näkyy jo se, että osa edustajista kysyy työelämän jäykkyyksistä ja osa edustajista taas haluaisi lisää sellaisia säännöksiä, jotka saattavat liikkua tähän suuntaan. On tärkeää, että vuokratyön pelisääntöjä kehitetään, ja ennen muuta siellä on ongelmana valvonta. Tässä meillä istuu kolmikantainen työryhmä, joka yrittää etsiä niitä ratkaisuja, joilla todellisuus saataisiin tottelemaan edes nykyistä lainsäädäntöä.

Sitten jos mietimme taas irtisanomiskynnyksen tai irtisanomisaikojen pidentämistä, niin vasemmistoliittokin oli hallituksessa silloin, kun uusi työsopimuslaki säädettiin, ja silloin sovittiin nykyisistä irtisanomisajoista. Ajatus oli se, että kyse on enemmänkin tästä kokonaisuudesta, mitä rakennetaan, ja että pyritään esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita tekemään sillä tavalla kustannusneutraaleiksi, että niistä ei tulisi korviketta tiukoille irtisanomisille, koska näiden asioiden välillä on pakko löytää jonkinlaista tasapainoa.

Arvoisa herra puhemies! Tämä valitettava Perloksen murhenäytelmä on todella kohdistunut koko maakuntaan, ja mielestäni tässä voisi menetellä kahdella tavalla: Ensinnäkin valtio itsessään on tiettyjä investointeja säästeliäästi Pohjois-Karjalan alueella toteuttanut. Toiseksi, meillä ovat yritysinvestointeihin tulleet investointituet ja niiden päätökset viipyneet te-keskuksissa mielestäni kohtuuttomaan pitkään. Nimenomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja varsinkin pienissä yrityksissä on potentiaalia ottaa uutta työvoimaa.

Arvoisa herra puhemies! Kysynkin: Onko valtiovallalla itsellään esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön alalla harkittavissa vaihtoehto, että valtio itse toteuttaisi infraan liittyviä investointeja hyvin nopeutetulla aikataululla ja sitten investointitukiin, yrityksille tuleviin tukiin, ohjattaisiin määrärahaa, jolla nopeutettaisiin hyvien tukihakemusten päätöksiä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Yritystukien osalta on kohtuullisen lohdullinen tilanne Pohjois-Karjalassa tällä hetkellä, niiltä osin lohdullinen tilanne, että ihan äskettäin tämän EU:n ohjelmakauden käyttämättömiä rahoja saatettiin kohdentaa vähän uudestaan ja siinä Pohjois-Karjalakin oli mukana. Tämän lisäksi koko Pohjois-Karjala kuuluu EU:n parhaimpaan tukialueeseen EU:n alue- ja rakennepolitiikassa, ja lisäksi tuo alue kuuluu Suomen parhaimpaan tukialueeseen. Siis siellä investoinneissa, kehittämishankkeissa voi saada paremmat tuet kuin missään muualla Suomessa. Vielä kertaalleen: Ainakin näin alkuvuodesta myöskin rahaa vielä näyttäisi olevan kohtuullisesti mutta ei varmaankaan siihen kaikkeen riittävästi, jos, sanotaan, tuhannelle hengelle joudutaan tai mielellään pystytään uudet työpaikat turvaamaan, mikäli irtisanomisia tapahtuu. Varmaan joudutaan sitten katsomaan, että äsken sanotun lisäksi vielä jostain tulisi rahaa. No, hallitushan on varannut, korvamerkinnyt, 30 miljoonaa erityisistä rakenteellisista ongelmista kärsiville paikkakunnille. Kohtuullisen hyvä on nimenomaan yrityspuolen hankkeisiin varautuminen tällä hetkellä.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Näissä äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntien tilanteissa on kyllä aivan perinteisestikin katsottu myös tämä liikenneinfran puoli sillä tavoin, onko joitain sellaisia hankkeita, joita voitaisiin sitten käynnistää, jotta voitaisiin kyseisen alueen tilannetta tukea. Tietenkin tässä nyt on katsottava myöskin se, miten sitten ne liikennehankkeet sinänsä voivat vastata siihen työvoimakysyntään, joka nyt tästä Perloksen tilanteesta johtuu. Ainahan nämä työpaikat eivät kohtaa samalla tavalla sitten infrarakentamisen osalta. Mutta tähän kokonaisuuteen kuuluu se, että myöskin liikenneinfrastruktuurihankkeet tuolla alueella katsotaan läpi.

Arvoisa puhemies! Terveisiä vaan tuolta Joensuun torilta, olimme työministerin kanssa siellä. Sen väen keskuudessa syntyi semmoinen kysymys tässä, jotta miten nämä tukien takaisinperinnät. Se on päällimmäisenä aiheena, koska on tämmöinen firma, mikä aikoo viedä mahdollisesti kokonaan tuotannon pois maasta. Nythän meillä se viiden vuoden sääntö on investointituissa olemassa, mutta onko mahdollista, että tuki peritään pitemmältäkin ajalta?

Toinen kysymys liittyen tukitoimiin, joita hallitus ryhtyy tekemään: Voisiko koko maakunnan tehdä tukialueeksi, koska siellä on alihankkijoita? Muun muassa Tohmajärvellä on yksi työpaikka, joka jää pois, ja nyt ymmärsin, että ei ole kaavailtu, jotta se koskisi koko maakuntaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Viimeisen yritystukilain mukaisen tuen maksatuksesta on kulunut reilusti yli viisi vuotta, ja voimassa olevat säädökset eivät nyt siten oikein anna sen takaisinperintään mahdollisuuksia. Siitä on reippaasti yli viisi vuotta. Mutta Tekesin rahoitusta sinne on mennyt 3 miljoonan euron verran tuolle yritykselle näiden viiden vuoden sisällä, ihan muutama vuosi sitten, ja ainakin niiltä osin, kuin vielä sitä projektia ei ole loppuun viety, mielestäni on aika luonnollista, että takaisinperintä tulee kysymykseen. Onko niiltä osin, kuin rahaa kenties on jo käytetty, tämä mahdollisuus vielä olemassa, en uskalla sitä mennä vannomaan niitten säädösten perusteella, mitä on käytetty, mutta pidän sitäkin mahdollisena. Osa siitä on maksettu, osa siitä on tällä hetkellä vielä maksamatta.

Herra puhemies! Tässä ennenkokemattoman laajassa ja vaikeassa asiassa tarvitaan toki sekä nopeita että pidemmällä aikavälillä vaikuttavia toimia, jotta tulevaisuususkoa ja elinvoimaa ja työllisyyttä kyetään parantamaan.

Eilen julkistettiin hallituksen alueellistamisselvitys. Se osoitti, että tässä on varsin hyvin onnistuttu, ja muun muassa Joensuussa sijaitseva sisäasiainministeriön palvelukeskus on hyvä esimerkki tästä. Kysyn:

Onko mahdollista nopeuttaa joidenkin valtionhallinnon tehtävien siirtoa, muun muassa henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtoa, tähän toimivaan palvelukeskukseen tai tehdä päätöksiä nyt sitten jo ennakkoon ripeämmässä tahdissa muista alueellistettavista tehtävistä Pohjois-Karjalaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Alueellistamisen koordinaatioryhmälle on annettu tehtäväksi katsoa nyt myös se, onko Pohjois-Karjalaan löydettävissä jotakin. Tärkeintä tässä kaikessa nyt on korostaa yhteistyötä, sitä, mitä täällä Helsingin päässä tehdään, sitä, mitä tehdään maakunnassa, ja myös sen yrityksen kanssa laaditaan suunnitelma, joka lähtee näistä ihmisistä liikkeelle. Selvitetään niitä yrityksiä, joilla on työvoimatarvetta ja työvoimapulaa ollut, haetaan yrityksiä, joilla on kasvuhalua olemassa, jotka pystyisivät käyttämään tätä osaavaa työvoimaa. Kaikkeen siihen löytyy sitten tukivälineet KTM:stä ja työministeriöstä. Tehdään suunnitelma, jossa luonnollisesti sitten otetaan myös nämä valtion muut toimet ja päätökset huomioon ja tehdään näistä laaja toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Mutta sitä haluan korostaa, että kaikkein tärkeintä tässä on löytää yrityksiä, jotka ovat nyt valmiita kasvamaan, ja tämä vetoomus on koko maassa yrityksille, jotka toimivat aloilla, jotka kokevat, että osaavaa työvoimaa (Puhemies koputtaa) saattaisi nyt olla, että suuntaisivat katseensa Pohjois-Karjalaan.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että hallitus on kiitettävästi lähtenyt liikkeelle tässä asiassa, ja totta kai me toivomme, että kun näitä yt-neuvotteluja käydään, niin niissä voidaan saavuttaa sellaisia menettelyjä, että ainakin osasta näistä irtisanomisista voidaan luopua ja löydetään muita vaihtoehtoja. Mutta tässä Perloksen tapauksessa tosiaan työntekijät ovat ympäri maakuntaa ja nämä heijastukset aluetaloudelle ovat erittäin suuret, siis koko Pohjois-Karjalalle. Siellä on erittäin paljon hyviä hankkeita, joilla ollaan yrityksiä laajentamassa ja tällä tavalla luomassa uusia työpaikkoja tai perustamassa kokonaan uusia yrityksiä. Kysynkin:

Onko hallituksella valmiudet tässä yhteydessä — sieltä löytyy myös niin sanotusti hitaasti rakennemuutoksen piirissä olevia paikkakuntia — tästä 30 miljoonasta, tai sitten lisäbudjetin kautta sitä kasvatetaan, irrottaa myös (Puhemies koputtaa) näihin hankkeisiin rahaa ja sitä kautta saada korjattua tätä tilannetta ja vahinkoa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä toistan, että Pohjois-Karjalassa on normaaleja yritystukia, kiintiöitä on, mutta sen lisäksi tämä 30 miljoonaa, jossa on työministeriön rahaa itse asiassa suurin osa, vähän suurempi kuin KTM:n. Nämä ovat kaksi päärahoittajatahoa. Nämä ovat periaatteessa käytettävissä. Kuinka suuri osa tästä potista, noin 30 miljoonasta, irrotetaan sitten juuri tänne Pohjois-Karjalaan, se on vielä tällä hetkellä päättämättä, mutta tätä varten juuri tämä paikallinen työryhmä työskentelee siellä, se ideoi, katsoo, käy läpi niitä hankkeita, jotka voisivat olla rahoituskelpoisia, ja lisäksi täällä on tämä eri ministeriöiden välinen koordinaatioryhmä, joka katsoo, millä tavalla keskushallinto, siis valtiovalta, voi täältä käsin reagoida niihin hankkeisiin. Tarkoitus on, niin kuin sanoin, että helmikuun 1. päivänä käydään ensimmäinen kierros näistä hankkeista läpi. Siellä esimerkkinä erittäin hyvistä hankkeista, joka vastaa myöskin ed. Cronbergin aiempaan kysymykseen, on teknologiakeskuksen laajennushanke, joka nimenomaan tähtää siihen, että tarjottaisiin tiloja niille uusille yrityksille, aika korkeankin tason osaamisen yrityksille.

Arvoisa puhemies! Mitä matalamman osaamisen työpaikoista on ollut kyse, sitä todennäköisemmin nämä työpaikat ovat siirtyneet globalisaation mukana Kiinaan, Intiaan, ehkä Viroonkin. Täällä on kuitenkin nyt valtioneuvoston puolelta sanottu, että tällainen Perloksen tyyppinen yritys voisi jatkaa näissä Perloksen tiloissa ja tätä Perloksen henkilökunnan osaamista voitaisiin käyttää.

Kun tämmöinen matalan osaamisen yritystoiminta on Suomessa niin kovin heikosti kannattavaa, niin mihin toimiin hallitus on päättänyt ryhtyä, että tällaisen osaamisen työpaikat jatkossa säilyvät Suomessa eivätkä karkaa globalisaation myötä muihin maihin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On varmaan niin, että on paljon muitakin sellaisia toimialoja eikä pelkästään nyt tämän tyyppistä, lähinnä puhelimille kuoria valmistavaa tuotantoa, joilla kerta kaikkiaan valmistavan työn tyyppinen työ ei hevin pärjää täältä käsin haastamaan. Ei se pysty hevin haastamaan Intian, Kiinan ja muilla vastaavilla markkinoilla tehtävää työtä. Meidän on panostettava entistä enemmän osaamiseen, innovatiivisuuteen, huipputeknologiaan, autettava ihmisiä kouluttautumaan entistä osaavammiksi ja sitä kautta olemaan entistä tuottavampia. Sitä kautta ehkä pystytään pelastamaan näitäkin työpaikkoja täällä Suomessa, näitäkin työpaikkoja. Kannattaa muistaa — se ei ole tietystikään nyt mikään helpotus pohjoiskarjalaisille — että samalla, kun me olemme menettäneet tuhansia työpaikkoja, tänne on tullut monin verroin enemmän uusia työpaikkoja ja ne, jotka ovat tänne tulleet, monta kertaa ovat olleet sitten vähän korkeamman osaamisen työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Hal-litus kertoo, että on saavutettu lähes 100 000 uutta työpaikkaa, mutta ne ovat olleet pitkälti silppu- ja pätkätöitä ja niissä työskentelee noin 300 000 ihmistä. Toivoisi Joensuussa ja Perloksella, kun nyt kehitellään uusia työpaikkoja, että ne olisivat sellaisia työpaikkoja, missä sillä työllään elää ja elättää perheensä. Kysynkin:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että maahan syntyisi työpaikkoja ja niillä työpaikoilla ihmiset eläisivät ja tulisivat toimeen, että ne olisivat kokoaikaisia töitä? Tätä toivoisi perloslaisillekin.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallitus on panostanut työn laatuun ja työn tuottavuuteen. Itse asiassa, jos katsomme viimeisiä tilastoja siitä, miten osa-aikaisten ja määräaikaisten töiden suhteellinen osuus on kehittynyt, niin se on alentunut huomattavasti. Jos arvioimme esimerkiksi työvoimatoimistoissa avoinna olevia työpaikkoja, niin yli vuoden kestoisia työpaikkoja on enemmän kuin koko 90-luvun aikana tai 2000-luvun aikana. Elikkä tämä käänne on tässä lähimenneisyydessä kääntynyt positiiviseen suuntaan. Se vaihtelee hiukan suhdanteittain. Aina, kun me lähdemme noususuhdanteeseen ja työpaikkoja syntyy, ne aluksi syntyvät silppu- ja osa-aikaisina töinä ja sitten, kun kehitys kulkee eteenpäin, ne kypsyvät pysyvämmiksi työsuhteiksi. Silloin, jos me menemme kohti lamaa, (Ed. Kuopan välihuuto) kehitys on toisen suuntainen. Mutta sen eteen, että näitä erilaisia epätyypillisiä työsuhteita ei käytettäisi epätarkoituksenmukaisesti, on tehty paljon työtä. Meillä vielä viimeisiä esityksiä odotetaan kolmikantaiselta työryhmältä, että tässä päästäisiin eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Mutta pitää muistaa, että lyhytkin työsuhde on aina parempi kuin ei työtä ollenkaan.

Arvoisa herra puhemies! Toissa päivänä valtiovarainministeri Heinäluoma sanoi, että annetaan Pohjois-Karjalalle kaikki mahdollinen tuki. Ymmärrän kyllä, että ei ihan verbaalisesti hän ihan kaikkea tätä tarkoittanut mutta osoitti, että halu antaa tukea on suuri. Kysynkin:

Eikö olisi mahdollista nyt kokeilla jotakin uutta tällä supistetulla alueella, kuten esimerkiksi sitä, että työantaja, joka palkkaa ensimmäisen uuden työntekijän, saisi huomattavan edun? Nyt näkisimme, miten se toimisi, kun se olisi näin rajoitetulla alueella ja alueella, jossa on vaikeuksia.

Sitten toinen esitys:

Minä muistan sitä aikaa, milloin yritykset juoksivat verohelpotusten perässä ja muun muassa Pohjois-Karjalaan investoi moni yritys sen takia, että yrityksellä oli vapaa poisto-oikeus. Jotain tällaista kannattaisi minun mielestäni kokeilla tällä alueella. Sen jälkeen tietäisimme myöskin, miten tämä puree. (Puhemies koputtaa) Tämähän kohdistuisi juuri sellaisiin yrityksiin, joilla on investointihalua, muttei aina kykyä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Voikkaan ikävä tapaus on meidän kaikkien tiedossa. Muutama kuukausi sitten lopulta siellä irtisanomisia tuli 670. Heistä 216 oli eilen vailla työtä, kaikkien muiden kohdalle joku ratkaisu on löytynyt. Näiden ratkaisujen, mitä siellä on löytynyt, joukossa kiistatta oli tällaisia uuden tyyppisiä ratkaisuja. Siellä on esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat hakeutuneet yrittäjiksi tai pieniin yrityksiin, joita sinne on syntynyt sitten, ei näiden työttömäksi joutuneiden toimesta vaan eräiden muiden henkilöiden toimesta. Tätä kautta kieltämättä hivenen perinteisestä kaavasta on poikettu.

Nyt, kun nämä työryhmät tekevät työtään, tiedän, että esimerkkinä tämä ed. Kalliksen mainitsema ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen idea on siellä noussut esille. Sitä, onko hallituksen lopullisessa toimenpiteitten luettelossa tämä toimi mukana, minulla ei ole valtuutta vielä arvioida, mutta tiedän, että esimerkiksi tuo nimenomainen idea työkalupakissa siellä on ja monta muutakin tämmöistä uuden tyyppistä ideaa siellä on mukana.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaista duunaria on puolustettava, ja työmies on palkkansa ansainnut. Tässä toteutuu nyt se perusnäkemys, että tällainen vastakkainasettelu työn ja pääoman välillä on vanhentunut. Tässä on työmiehen ja pienyrittäjän ja yritystoiminnan yhteinen etu, ja se on hyvä, että hallitus on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle.

Mutta, ministeri Pekkarinen, puhuitte EU-tuista ja EU:n panoksesta. Kyllä raha kelpaa sieltä minullekin, mutta haluaisin hieman laajentaa tähän euroon. Nythän euro on yliarvostettu, ylivahva valuutta. Käykö tässä nyt niin, että osa suomalaisista työpaikoista on menettänyt kilpailukykynsä sen takia, että me olemme tämän Euroopan keskuspankin ja vahvan valuutan vankeina? Voiko hallitus tälle tehdä yhtään mitään?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vastaukseni on aika lyhyt. Perlos ei minusta käynnistä yt-neuvotteluja euron kurssitason takia. Se ei ole se perimmäinen syy tässä.