Jörn Donner /r:
Arvoisa puhemies! Suotakoon anteeksi, että olen hieman
ruosteessa, koska siitä on vajaat 12 vuotta, kun viimeksi
sain avata suuni täällä istuntosalissa,
ja lienee viimeisiä kertoja, mutta hauska tutustua teihin
taas.
Joka tapauksessa halusin esittää kysymyksen koskien
lähinnä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Sen itäistä dimensiotahan on paljon aikoinaan
täällä vatvottu, ja siitä en
sano sanaakaan enkä sen eteläisestä dimensiosta,
koska Baltian maihin meillä on ilmeisesti erinomaiset suhteet.
Mutta sen läntisestä dimensiosta halusin saada
muutaman selvityksen, koska Nato-korttihan on pelattu ja poissa,
mutta mediassa on esiintynyt tietoa siitä, että hallitus
mahdollisesti ajattelee jotain lähiyhteistyöstä Ruotsin
tai Pohjoismaiden kanssa. Ja mikäli hallitus ajattelee
jotain, kertokoon, mitä se ajattelee, ja mikäli
se ei ajattele, kertokoon myöskin, että se ei
ajattele mitään. (Naurua)
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Jos aloittaisin kuitenkin kertomalla siitä,
mitä koko ajan on tapahtunut viimeisten 10—15
vuoden aikana, jolloinka Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittinen
asema ja näkemys ovat muokkautuneet yhtenäisemmäksi
kuin koskaan aikaisemmin meidän historiassa. Tältä pohjalta
me olemme lähteneet siitä, että me konsultoimme
toistemme kanssa kaikista turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä,
kumpikin tekee omat itsenäiset päätöksensä,
mutta yhä useammin nämä päätökset
ja johtopäätökset ovat lähestulkoon
identtisiä. Tähän kuuluu myöskin
hyvin se, että käytännön tasolla
maittemme puolustusvoimat ovat jo olleet pidemmän aikaa
eritasoisessa yhteistyössä asiakohdittain hankinnoissa,
merivalvonnassa, tämän laatuisissa asioissa. On
luontevaa, että kun tiedämme, että Ruotsi
ja Norja yhtäältä ovat tällaista
puolustusyhteistyötä tiivistämässä,
ei pyrkimyksenä mihinkään kokonaissopimukseen,
niin kohta kohdalta me myöskin haluamme kartoittaa Ruotsin
kanssa, ja miksei myös Norjankin kanssa, minkälaisia
etuja, säästöjä, tehokkuuksia
tällainen yhteistyö voisi tuoda.
Jörn Donner /r:
Arvoisa puhemies! Tämähän oli tietysti
hyvin kaiken kattava vastaus. Nimittäin ulkoministeri Tuomioja
ei oikeastaan sanonut mitään muuta, kun mitä minä Ilta-Sanomista
olen lukenut. Mutta ilmeisesti tällä yhteistyöllä kuitenkin
pyritään jonkunlaiseen synergiaan ja rahallisiin
säästöihin. Ja jos näin on — ehkä tämä ei
ole oikea kysymys, vaan minun toteamukseni entisenä aseistakieltäytyjänä ja
siviilipalvelusmiehenä — silloinhan voitaisiin
myöskin puolustusmenoja jonkun verran rukata alaspäin,
mutta se nyt ei ole kysymys. Kuitenkin ulkoministerille:
Eikö tässä kuitenkin synny semmoisia
säästöjä, jotka voisivat edistää Suomen
valtiontaloutta?
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen
Herra puhemies! Kysymys on ehkä parhaimmillaan siitä,
että voitaisiin jotenkin hillitä ja hallita näitten
materiaalikustannusten hurjaa nousua. Siihen nähden tällä yhteistyöllä,
Suomi—Ruotsi-yhteistyöllä, ehkä muullakin
yhteistyöllä, voi kyllä olla merkitystä.
Minä huomautan siitä, että meillähän
on hyviä kokemuksia tästä hankintayhteistyöstä.
Muun muassa helikopterihankintahan oli sellainen, jossa pohjoismainen
yhteistyö pelasi ja voitiin tällä tavalla
hakea säästöjä. Minä ennustan
ja toivon, että jatkossa, kun hankintoja tehdään,
niin voitaisiin enemmän ja enemmän tehdä yhteishankintoja
ja tällä tavalla pitää kurissa
tätä muutoin hallitsematonta kustannusten nousua.
Sitäkin haluan vielä korostaa, että tässä ei
pidä pidättäytyä pelkästään
pohjoiseurooppalaiseen tai pohjoismaiseen yhteistyöhön,
vaan kannattaa harjoittaa eurooppalaista yhteistyötä EU:n
puitteissa ja Edaa hyödyntäen, jotta voitaisiin
pitää tämä kustannusten nousu
kurissa ja saada ylipäätään
käyttöömme asianmukaista puolustusmateriaalia.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on tietysti
tärkeätä, ja me olemme muilla sektoreilla
siihen tottuneet, mutta monelle oli yllätys, että tuli
tämä puolustuspoliittinen ulottuvuus nyt näin
selvästi esille.
Kun ministeri Tuomioja ei minusta ollenkaan vastannut ed. Donnerin
kysymyksiin, niin minäkin haluaisin kuulla, mitä hallitus
ajattelee nyt eteenpäin, miten tästä mennään.
Pohjaksi kysyisin, kun kerroitte 15 vuotta vanhoja asioita, että mitenkäs
se doktriini on muuttunut, kun Suomen sodan jälkeen käsittääkseni
vuonna 1812 Ruotsi ja Neuvostoliitto, silloinen Venäjä,
sopivat keskenään, että Ruotsi ei jatkossa
tule auttamaan Suomea millään lailla, niin onko
tämä sopimus nyt täysin sitten muutettu
toisenlaiseksi, aktiviteetti täysin erilaista? (Naurua)
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ehkä me voimme tätä historiakeskustelua
jollain toisella foorumilla jatkaa, mutta en suinkaan kertonut 15
vuotta vanhoista asioista vaan sellaisesta kehityksestä,
joka noin 15 vuotta sitten on lähtenyt liikkeelle ja joka
jatkuu ja joka koko ajan syvenee, ja hallituksen aikeena on jatkaa
tällä linjalla.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen
Herra puhemies! Minä haluan kyllä todeta sen, että yhteistyö puolustuksen
alalla, siis Suomi—Ruotsi-akselilla, on korkealla tasolla
oleva asia ja se on fakta, kun katsoo siis operaatioita, katsoo hankintoja
ja katsoo harjoitustoimintaa. Kaikissa näissä kolmessa
suhteessa me olemme tällä hetkellä korkealla
tasolla. Tämä Suomi—Ruotsi-yhteistyötilanne
on ainutlaatuinen tilanne jo tällä hetkellä.
Minusta on aivan selvää, että Suomi ja Ruotsi
tekevät molemmat itsenäisiä päätöksiä koskien
omaa turvallisuuttaan, mutta totta kai ottaen huomioon, mitä naapuri
tekee, mitä naapuri ajattelee, ja siihen kyllä kuuluu
yhteistyön lisääminen myös tulevaisuudessa.
Tarja Cronberg /vihr:
Arvoisa puhemies! Kannatan puolustus- ja turvallisuuspoliittista
yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta kysyisin:
Silloin, kun pohjoismainen yhteistyö, Pohjoismaiden neuvosto
ja ministerineuvosto perustettiin, turvallisuuspoliittinen yhteistyö jätettiin tämän
organisaation ulkopuolelle. Onko nyt aika uudelleen arvioida, liitetäänkö ulko-
ja turvallisuuspolitiikka myös Pohjoismaiden neuvoston toimintaan?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ei ole varmaankaan ajateltu, että sitä liitettäisiin
toimintaan. Ei Pohjoismaiden neuvostolla ole sinänsä puolustuspolitiikkaan liittyviä
tehtäviä,
mutta sen sijaan se muutos, mitä ed. Cronberg hakee, on
tapahtunut itse asiassa myöskin jo aika pitkän
aikaa sitten. Toisin sanoen Pohjoismaiden neuvosto ja pohjoismaiset
yhteistyöelimet ovat sellaisia, joissa hyvin avoimesti
ja laajasti keskustellaan kaikista, myös turvallisuuspolitiikkaan
liittyvistä kysymyksistä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt kysymys puolustusministerille:
Te mainitsitte äsken näistä yhteistyössä Ruotsin kanssa
hankittavista helikoptereista. Menivätkö ne Ruotsiin,
kun niitä ei ole Suomessa näkynyt?
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen
Arvoisa puhemies! Eivät tietenkään
menneet vaan tulevat kylläkin Suomeen, ja se määrä,
mikä tarvitsee tullakin, mutta myöhässä.
Sen asian toinen puoli on se, että sopimussakot ovat tietysti langenneet
ja tulleet Suomen hyödyksi, niin että sekin asia
on järjestyksessä. Ne tulevat aikanaan ja koulutus
käynnistyy. Ne ovat täysin välttämättömiä Suomen
puolustuksen, nimenomaan liikkuvuuden, näkökannalta.
Ilkka Kanerva /kok:
Herra puhemies! Kun ulko- ja puolustusministereillä on
ollut pitkään pitkään aikaan
kukaties ainutlaatuinen tilaisuus eilen keskustella asioista, niin
haluaisin ministereiden ystävällisesti raportoivan
kahta asiaa tässä keskustelussa.
Toinen on se, minkälaisia turvallisuuspoliittisia vaikutuksia
nähdään Itämeren pohjaan asetettavalla
kaasujohdolla olevan. Sitä ei voida sivuuttaa keskustelussa,
jos keskustelu on ollut reaalipoliittinen.
Toinen kysymys, jolla on suuri mielenkiintoarvo vähänkään
pidemmälle olevassa tulevaisuudessa, ovat Jäämeren
alueella löytyvien, hyödynnettävissä olevien
kaasu- ja öljyvarantojen vaikutukset turvallisuuspoliittiseen
asetelmaan koko Pohjolan alueella. Näitä kysymyksiä ei
varmasti ole eilen voitu jättää koskettelematta,
jos siellä on olennaisia turvallisuuspoliittisia asioita puhuttu.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ensinnäkin huomautus tapaamisen ainutlaatuisuudesta.
Puolustusministerit ja ulkoministerit tapaavat naapureitten kesken
toisiaan, voi sanoa, lähestulkoon harva se päivä,
koska kahdeksan päivän aikana minulla tulee olemaan neljä eri
tilaisuutta, joissa olen ministeri Bildtin kanssa samanaikaisesti.
Mutta neljän ministerin kokoaminen, sen tietää entinen
ministeri Kanerva varmaan, kahdesta maasta ei ole aina yksinkertaisimpia
tehtäviä, samaan paikkaan samaan aikaan. Hyvä,
että tällainen on olemassa. Olemme sopineet, että tätä jatketaan
tiiviimpään tahtiin.
Molemmat kysymykset tulivat esille. Ruotsalaisten käsitys
hyvin yksiselitteisesti on se, että tällä kaasujohdolla
ei ole sellaisia turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, joita Ruotsin
lehdistöstä käsin voisi kuvitella. Tämä on
heidän käsityksensä.
Pohjoisten alueiden osalta pidimme luontevana ja luonnollisena
sitä, että nämä ovat niitä kysymyksiä,
joita haluamme myöskin keskustella ja arvioida yhdessä Norjan
kanssa, ja tällainenkin vapaamuotoinen tapaaminen on vireillä.
Ed. Olli Nepponen merkitään
läsnä olevaksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Viime päivien ja tämänkin
päivän uutiset Puolustusvoimien hankinnoista pitävät
sisällään varsin taloudellisesti raskaita
kohteita, muun muassa nämä ilmatankkauskoneet,
joista on keskusteltu. Kysyisin arvoisalta puolustusministeriltä, mitä hintaluokkaa
tällainen hankinta olisi, jos se joskus toteutuisi, jolla
siis pidettäisiin nämä Hornet-hävittäjät
pitempään ilmassa, ja miten se liittyy mahdollisesti
näiden hävittäjien käyttöön. Muuttuvatko
ne enemmän torjuntahävittäjistä mahdollisesti
hyökkäysaseeksi?
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen viittaa varmaankin siihen työryhmään,
joka tänä päivänä jätti työnsä ja
esityksensä ja suosituksensa koskien raskaan kuljetuskalustomme
kykyä ja sen lisäämistä, joka
on kiistaton asia. Sen tarve on selkeä ei pelkästään
Puolustusvoimien kannalta vaan myös tiettyjen siviilitarpeitten
kannalta ja oman turvallisuutemme kannalta. Se on koko valtionhallintoa,
koko yhteiskuntaa koskeva kysymys, että pystymme turvaamaan
kuljetuskalustomme ajanmukaisuuden ja riittävyyden tulevaisuudessa.
Ilmatankkauskyky tähän liittyy yhtenä vaihtoehtona
tai yhtenä mahdollisuutena, mutta totta kai silloin on
kysymys kotimaan puolustamisesta. Kun kysytään,
mihin tarkoitukseen, niin se tarkoitus kotimaassa on vain yksi:
kotimaan puolustus. Minä uskon siihen, että sitä kykyä tarvitaan
kotimaan puolustamiseen ja torjuntaan. Ei siinä ole mistään
muusta kysymys, ja nyt puhun ilman propagandaa.
Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että naapurin
kanssa käydään keskustelua turvallisuus-
ja puolustuspolitiikasta, kuten koko EU:n puitteissa. Täällä tuli
jo varsin hyvin esille, että puolustustarviketeollisuus
ja uusi teknologiahan on erittäin kallista, ja siksi on
tärkeää juuri miettiä niitä toimenpiteitä,
millä selvitään tulevaisuudessa, niin
että turvataan Suomen itsemääräämisoikeus
ja turvallisuus. Toivoisinkin, että ministerit kertoisivat
siitä, käytiinkö keskusteluja Suomen
tulevasta turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelusta
ja myös siitä, tullaanko siinä tekemään
selvitystä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Millä tavalla EU:n kautta uudet jäsenmaat ovat
muuttaneet Nato-yhteenliittymää ja sitä kautta
myös sitä arviota, millainen on tämän
päivän Nato?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tietysti informoimme toisiamme, mikä on
turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskustelu- ja valmistelutilanne
maissamme. Mutta se keskeisin johtopäätös:
emme me tällaisiin yksityiskohtiin menneet. Me puhuimme
hyvin käytännöllisistä asioista.
Mutta keskeinen hyvin selkeä toteamus molemmin puolin oli
se, että kummallakaan hallituksella ei ole aikeita nyt
esittää tai valmistella muutoksia turvallisuuspolitiikan peruslinjauksiin.