Täysistunnon pöytäkirja 145/2006 vp

PTK 145/2006 vp

145. PERJANTAINA 19. TAMMIKUUTA 2007 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta

 

Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Nykyinen julkisen hallinnon yhteispalvelua koskeva lainsäädäntö on vuodelta 1993. Tämän nyt käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tarkoituksena on ensinnäkin uudistaa yhteispalvelua koskevaa lainsäädäntöä niin, että perustuslainmukaiset vaatimukset otetaan laissa huomioon. Toinen tavoite on, että lainsäädännöllä turvataan mahdollisimman kattavasti julkisen sektorin yhteistyö ja näin ollen yhteispalvelussa järjestettävien asiakaspalvelujen saatavuus.

Hallintovaliokunta on käsitellyt tähän liittyviä asiakokonaisuuksia useassa eri yhteydessä, muun muassa hallintoselonteosta antamassaan mietinnössä. Hallintovaliokunta on katsonut, että julkisen sektorin toimijoiden yhteistyöllä palvelujen järjestämisessä tulee olemaan entistä suurempi merkitys palvelujen saatavuuden turvaamisessa. Yhteispalvelun avulla voidaan ylläpitää alueellisesti riittävän kattavaa palveluverkostoa nykyistä tehokkaammin. Tässä tarvitaan palveluvalikoiman kehittämistä kattamaan keskeisten palvelujen saatavuus. Tämä lainsäädäntö ja yhteistoiminta mahdollistaa myös asiantuntijaresurssien nykyistä paremman ja tehokkaamman kohdentamisen.

Toinen asiakokonaisuus, johon nyt käsiteltävänä oleva asia liittyy, on äskettäin hyväksytty kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mietintö. Tietoyhteiskunnassa tieto- ja viestintäteknisillä ratkaisuilla on entistä suurempi merkitys ja niiden avulla voidaan hyödyntää organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävän yhteispalvelun toiminta- ja yhteispalvelumallin hyödyt. Kihlakuntahallinnon osalta asia oli myös esillä.

Herra puhemies! Nyt tässä käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa lähdetään siitä, että yhteispalvelua voidaan käyttää sekä valtion viranomaisten, kunnallisten viranomaisten että Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelutehtävien järjestämisessä ja hoitamisessa. Tämä on kuitenkin hallintovaliokunnan mielestä tarpeellisella ja täsmällisellä tavalla rajattu niin, että yhteispalvelussa hoidettavat tehtävät ovat nimenomaan avustavia asiakaspalvelutehtäviä, jotka laissa on määritelty. Näin ollen sellaiset tehtävät, joissa edellytetään päätöksentekovallan käyttöä tai joissa edellytetään henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisessa viranomaisessa tai edelleen joissa kysymys on julkista valtaa sisältävän toimivallan siirrosta, eivät tässä tule kysymykseen.

Valiokunta pitää tärkeänä asetetun yhteispalvelun tehostamishankkeen työtä. Sen tavoitteena on nimenomaan parantaa palvelupisteiden palveluvalikoimaa ja näin ollen saada toimintamalli nykyistä toimivammaksi, laajemmaksi ja yhtenäisemmäksi.

Herra puhemies! Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämän tehtävän hoito edellyttää henkilöstön koulutusta samalla, kun huolehditaan riittävän ja asianmukaisen tukimateriaalin laatimisesta. Neuvontatilanteessa on hyvin tärkeää, että voidaan tukeutua myös toimivaltaisen viranomaisen tukeen. Kielilain säännökset ilman muuta tulee ottaa tässäkin toiminnassa kattavasti huomioon. Henkilöstön kannalta tällä lainsäädännöllä ei toteuteta muutoksia. Henkilöstö on yhteispalvelun toimeksisaajan palveluksessa jatkossakin.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta on perusteltu, ajankohtainen, ja hallintovaliokunnan mietintö on hyvin asiaa selostava, mitä valiokunnan puheenjohtaja juuri täysistunnolle selvitti.

Kysymyshän on hyvin olennainen, jotta palveluja voidaan säilyttää seutukunnilla. Viime aikoina on ollut voimakas palvelujen keskittämisen suuntaus ja monia maaseudun palveluita on keskitetty muualle. Monet palvelupisteet, jotka ovat olleet aiemmin käytössä, ovat poistuneet, ja vaarana on, että tämä kehitys saattaisi jatkua. Sen takia on hyvä, että julkisen hallinnon palveluita voidaan koota yhteen, jotta asiakkaat voivat saada mahdollisimman läheltä ne palvelut, joita on totuttu aiemminkin saamaan. Kysymys on lähipalveluista, ja aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä selvitti, silloin jos on kysymys vallankäytöstä tai ratkaisujen tekemisestä, jotka vaativat asianomaisen hallinnon viranomaispäätöksiä, niin nämä asiat sitten etenevät muualle tai asioidaan muualla, mutta olennaista on, että kansalainen voi saada palvelut mahdollisimman läheltä. Siinä suhteessa tämä on erittäin ajankohtainen ja oikeaan osunut hallituksen esitys.

Nykyajan tietotekniikka mahdollistaa sen, että asiakaspalvelija, joka palvelee asiakasta, voi saada tiedon, joka on asiantunteva. Kysymyshän on hyvin haasteellisesta tehtävästä. Henkilöitten pitää olla monialaosaajia, silloin he voivat nykyajan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen saada osaavaa neuvoa myöskin kauempaa asiakkaan tarpeisiin. Tällä tavalla pidetään palvelujen tarjontaa hajautettuna seutukunnilla mahdollisimman monessa kunnassa ja samalla turvataan myös nyt olevien julkisen hallinnon työpaikkojen säilymistä seutukunnilla.

Arvoisa puhemies! Pidän esitystä ja siitä annettua mietintöä kannatettavina.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä ja kannatettava. Perussuomalaiset ovat tässä vuosien saatossa monta kertaa niin välikysymyskeskusteluissa kuin myös muissa kannanotoissaan tuoneet esille sen, että maakuntiin, periferiaan, on saatava yhteispalvelupisteitä. Viime aikoina eri sektoreitten osalta on ollut tilanne se, että jos on jonkun pisteen halunnut säilyttää siellä esimerkiksi työvoimatoimiston osalta, niin kunta on joutunut vuokraamaan ne tilat. Nyt kun tämä laki lähtee toteutumaan, me saamme eri hallinnonalojen yhteisen palvelupisteen ja silloin nimenomaan, kuten ed. Oinonenkin täällä totesi, voimme saada pidettyä myöskin hieman enemmän työpaikkoja niillä alueilla.

Arvoisa puhemies! Toivon vaan, että myöskin Posti omalta osaltaan osallistuu tähän yhteispalvelupisteitten rakentamiseen.

Yleiskeskustelu päättyy.