Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Monessa kodissa on tänä päivänä työttömyyttä ja
taloudessakin tekee tiukkaa. Keskusta katsoo, että politiikalla
pitäisi luoda turvaa tulevaisuuteen ja uskoa arkeen. Valitettavasti
näyttää siltä, että nimenomaan
perhepolitiikan puolella hallitus on toiminut juuri päinvastoin.
Perheet ovat joutuneet vaali- ja valtapelin nappuloiksi, ja
tällä tarkoitan nimenomaan kotihoidon tukeen ja
päivähoitoon valmisteltuja muutoksia. Toinen päähallituspuolue,
SDP, on viimeisten tietojen mukaan kaatamassa noita hankkeita. Tämä sekava
päätöksenteko jo sinällään
on tässäkin asiassa aiheuttanut epävarmuutta.
Kotihoidon tuen pakkoleikkaus ja pakkojakaminen vanhempien kesken
vie perheiltä valinnanmahdollisuuden ja asettaa perheet
eriarvoiseen asemaan. Se myös tuo kustannuksia lisää kunnille
eikä luo ollenkaan uusia työpaikkoja. Tuoreen
mielipidetutkimuksen mukaan kansalaisetkaan eivät tätä kannata.
Kysynkin pääministeriltä: (Puhemies:
Aika on täynnä!) perääntyykö hallitus
tässä kotihoidon tuen leikkaamisessa?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Tässä on varmasti kyse kahdesta
kokonaisuudesta eli kotihoidon tuesta ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.
Nämä ovat molemmat kysymyksiä, jotka
sisältyvät meidän rakennepoliittiseen
ohjelmaan.
Niillä on oikeastaan kaksi tavoitetta. Ensimmäisen,
joka siis on kotihoidon tuki, tavoitteena on parantaa tasa-arvoa
ja varsinkin saada naiset työelämään.
Se on tavoite. Puhutaan 5 000 uudesta työpaikasta,
ja sitä kautta edistetään tasa-arvoa.
Toinen taas on subjektiivinen päivähoito-oikeus:
siinä on kyse säästöistä,
noin 20 miljoonasta eurosta.
Hallituksen parissa käymme tällä hetkellä keskustelua
tästä kokonaisuudesta. Kotihoidon tuesta vastaa
ministeri Huovinen ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta
ministeri Kiuru.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan.
Samalla totean, että koska tällä on
yhteys tähän kunnalliseen päivähoito-oikeuteen,
niin sallin keskustelun myös tästä aiheesta.
Myös siitä on jo aiemmin pyydetty puheenvuoroja.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Jos keskusta saa kansalta vaaleissa vahvan
valtakirjan, me emme ole edistämässä tätä kotihoidon tuen
pakkojakoa. Me katsomme, että kodeissa tiedetään
itse parhaiten, miten lapset hoidetaan, ja tämä valinnanvapaus
onkin meidän perhepolitiikkamme lähtökohta.
Tavoitteemme on toki lisätä naisten ja miesten
tasa-arvoa myös työelämässä,
mutta kotihoidon tuen leikkaus ei ole lääke siihen.
Sen sijaan vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen olisi.
Päähallituspuolueet ovat olleet niin täällä hallituksessa
kuin myöskin työmarkkinajärjestöissä avainasemassa
edistämässä vanhemmuuden kustannusten
jakamista. Aiotteko tehdä jotakin asialle vielä tällä loppukaudella?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministereistä vastaa ministeri Räty. Olkaa
hyvä.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty
Kiitoksia. — Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys
tasa-arvoon liittyen on se, millä tavalla eri työnantajat
kokevat, kokevatko he uhkaksi vai mahdollisuudeksi vai kokevatko
he neutraaliksi palkata töihin sekä miehen että naisen.
Tietenkin hallituksen tasa-arvopolitiikan lähtökohtana
on ollut se, että sekä työmarkkinoilla
että sitten siellä kotona, perhe-elämässä,
sekä naiset että miehet ovat tasa-arvoisia.
Vanhemmuuden kustannusten jakautuminen tasaisesti työnantajien
kesken riippumatta siitä, ovatko he naisia vai miehiä,
on hyvin tärkeä asia. Lakisääteisten
kustannusten osaltahan me olemme tilanteessa, jossa lähes
kaikki kustannukset jakautuvatkin. Meillä Suomessa on sellainen
ongelma, että meillä näitä vanhemmuuden
kustannuksia aiheuttavat paljon myös ei-lakisääteiset kustannukset,
jotka liittyvät erilaisiin työehtosopimuksiin,
erilaisiin eri aloilla sovittuihin käytäntöihin,
ja näiden jakaminen työnantajien kesken on hyvin
vaikeaa.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten tässä edellä tuli
esille, niin kotihoidon tuella on vankka, vankkumaton kannatus suomalaisten
keskuudessa. Suomalaiset perheet haluavat itse päättää sen,
missä heidän lapsiaan hoidetaan. Keskustan mielestä on
tosi tärkeää, että sekä kehitämme
kunnallista päivähoitoa että myös
pidämme jatkossakin tämän kotihoidon tuen
ja mahdollisesti, talouden niin salliessa, kehitämme sitä vielä paremmaksikin.
Tämä esitys, mikä nyt tässä on
puolitoista vuotta roikkunut teidän käsittelyssänne,
on monella tavalla torso: kuntien menot kasvavat, tulee isompia
ryhmiä, tarvitaan lisää tiloja, ja myös
sitten naisten työttömyys todennäköisesti
lisääntyy.
Kysyisin pääministeriltä, kun näyttää,
että tästä on tullut enemmän
tai vähemmän arvovaltakysymys: eikö kannattaisi
toteuttaa viisasta, järkevää logiikkaa,
eli että viisas väistyy ja te peruuttaisitte tämän
kotihoidon tuen pakkokiintiöinnin?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Tämähän on siinä mielessä monimutkainen
kokonaisuus, että mehän kaikki kannatamme tasa-arvoa,
mehän kaikki kannatamme työllisyyskasvua ja me
kaikki kannatamme talouskasvua. Ja tosiasia on se, että kotihoidon
tuki edistäisi näitä kaikkia. Kotihoidon
tuen hakijoista ainoastaan 5 prosenttia tänä päivänä on
miehiä. Esitän kysymyksen: onko se oikein, vai
pitäisikö tätä jotenkin tasoittaa?
Ja jos VM:n arvioiden mukaan saamme 4 600—5 000
ihmistä työmarkkinoille, se on myös talouskasvua
ja verokertymää. (Välihuutoja) — Kyllä,
ymmärrän tuon valintaongelman tässä kokonaisuudessa,
mutta tässä päätöksessä on
pyritty valitsemaan tasa-arvo, työ ja kasvu.
Anna Kontula /vas:
Arvoisa puhemies! Hallitus on kaavaillut päivähoito-oikeuden
rajoittamista sellaisissa perheissä, joissa jompikumpi vanhemmista
on vanhempainvapaalla. Ideaanhan liittyy useita heikkouksia: Ensinnäkin
siitä saatavat säästöt ovat
todella vähäiset valtion budjettiin nähden.
Toiseksi siinä varsin raskaalla moukarilla käydään
nyt käsiksi sellaiseen ongelmaan, joka itse asiassa on
marginaalinen, koska tutkimusten mukaan vanhemmat jo nyt pyrkivät rajaamaan
lastensa hoitoaikoja, milloin se vain perheen työ- ja terveystilanteen
perusteella on mahdollista. Kolmanneksi se unohtaa päivähoidon
lastensuojelullisen, ennalta ehkäisevän tehtävän.
Kysyisinkin ministeri Kiurulta: onko hallitus edelleen aikeissa
peruuttaa 1990-luvun suurimman sosiaalipoliittisen uudistuksen,
subjektiivisen päivähoito-oikeuden?
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä edustajan toiveeseen
siitä, että me ymmärrämme, kuinka
merkittävä voimavara päivähoidon
hyvin järjestäminen on, koska yksi euro päivähoitoon
sijoituksena poikii jopa 7 euroa takaisin. Siksi on erittäin tärkeätä miettiä,
miten meidän lapsemme saavat tätä tärkeää päivähoitoa.
No, tällä hallituskaudella on tehty valtavan suuria
uudistuksia siinä, että päivähoito
ensinnäkään ei ole enää sosiaalipalvelu
vaan se tulee sivistykselliseksi oikeudeksi. Ja minusta tämä on koko
tämän keskustelun suuri lähtökohta.
Olette oikeassa siinä, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden
rajoittamiseen liittyy monia asioita, joita on syytä arvioida,
ja tätä arviointia olemme tehneet ja teemme vielä hallituksen
piirissä.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Turvalliseen perhe-elämään
kuuluu tietysti, että on riittävä toimeentulo
eli jokapäiväinen leipä on perheellä,
mutta näin ei valitettavasti ole, ja on käyty
keskustelua myös siitä, pitäisikö kotihoidon
tuki puolittaa. Meillä pitäisi olla valinnanvapaus,
ei tätä byrokratiaa.
Varmaan käytännön tasolla ministerikin
tietää, että erikoisen paljon tämä koskettaa
yrittäjiä. Jos yrittäjän pitäisi
laittaa yritys kiinni ja lähteä kotiin hoitamaan
lapsiansa, vaikkei näin toinen puolisko haluaisikaan, ja
sitten tämä äiti lähtee vaikka
kortistoon, niin ei siinäkään ole mitään järkeä.
Ja meillä on myös ollut tämä lapsilisien heikennys,
ja päivähoidon rajoitus ei olekaan sitten niin
mustavalkoinen: saattaa toisille lapsille olla hyväksi,
että he saavat olla päivähoidossa. Tämäkin
pitäisi katsoa kokonaisvaltaisesti, että jos molemmat
vanhemmat ovat kotona, niin kyllä sitä ainakin
pitäisi rajoittaa niin, ettei kokopäiväistä hoitopaikkaa
ole, mutta tästä yrittäjiin kohdistuvan
(Puhemies koputtaa) kotihoidon tuen puolittamisesta haluaisin kyllä saada
vas- tauksen.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä ensiksi korjata se
ajatus, että tämä kotihoidon tuen uudistus,
josta olemme keskustelleet, olisi leikkaus. Se on siis kotihoidon
tuen jakaminen isän ja äidin kesken, ja uskon,
että meillä on itse asiassa erittäin
laaja yhteisymmärrys siitä, että me tarvitsemme
näitä tasa-arvotoimia, koska 95 prosenttia kotihoidon tuen
käyttäjistä tänä päivänä on
naisia. Ja tällä on vaikutusta naisten työmarkkina-asemaan,
palkkoihin, eläkkeisiin ja niin edelleen, eli emme voi sulkea
tältä tasa-arvonäkökulmalta
tietenkään silmiä.
Lisäksi muistuttaisin siitä, että meillä on
lukuisia muitakin perheille suunnattuja tukimuotoja, kun edustaja
Mäkipää kysyi tästä yrittäjien asemasta,
joka on tärkeä kysymys. Meillä on tämän
lisäksi olemassa esimerkiksi yksityisen hoidon tuki, joka
tulee sitten avuksi, mikäli halutaan esimerkiksi palkata
perheeseen siten, että lapsi ei mene päivähoidon
tai varhaiskasvatuksen piiriin, kotiin joku hoitamaan lasta. Eli
meillä on erilaisia tukimuotoja, ja tavoite (Puhemies koputtaa)
tietenkin on se, että kaikki perheet löytäisivät
näistä tukimuodoista sen itselleen parhaiten sopivan
tavan hoitaa lapset.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Juuri ennen joulua hallitus toteutti aika erikoisen
veivauksen, kun opetuksen kehittämisestä leikattiin
yllättäen 6 miljoonaa euroa. Silloin ymmärsin
budjettikeskustelussa, että hallitus on valmis palauttamaan
nuo 6 miljoonaa euroa tammikuussa. Me vihreät olemme sitä mieltä,
että perusopetuksesta missään tapauksessa
ei pitäisi enää leikata, ja ymmärsin
ennen joulua eduskuntakeskusteluissa, että hallitus on
palauttamassa rahaa perusopetukseen mutta olitte keskuudessanne
sitoneet tämän palauttamisen siihen, mitä hallitus
päättää päivähoito-oikeudesta ja
kotihoidon tuesta. Haluaisinkin kuulla, missä ne perusopetuksen
rahat viipyvät.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Edustaja, tartuitte oikeaan asiaan, koska
siellä on kysymys siitä, onko meillä satsattavana
6 miljoonaa euroa enemmän perusopetuksen kehittämiseen.
Me olemme tehneet todella tärkeää työtä koko
eduskunnan voimin tässä parlamentaarisessa työssä kehittää suomalaista
peruskoulua. Me olemme siellä monessa suhteessa liemessä,
ja jokainen euro tarvitaan. Siltä osin ymmärrän
sen, että olemme tarkkaan nyt höyläpenkin
alla siinä, että nuo rahat saadaan palautettua
sinne takaisin. Katsotaan, kun mennään tätä kuuta
vielä eteenpäin ja seuraavaa kuuta eteenpäin,
millä tavalla tämä ongelma on ratkaistavissa.
Mutta tiedän ja tunnen asian hyvin ja pyrin tekemään
kaikkeni, että saamme nuo rahat palautettua.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa puhemies! Laadukas päivähoito ja
varhaiskasvatus on Suomen tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeimpiä palveluita.
Ministeri Huovinen, totesitte, että on tärkeää, että perheet
löytäisivät sieltä tukijoukosta
itsellensä sopivan tuen, ja totta tosiaan, tämä lapsiperheiden
tukiviidakko on aika suuri: meillä on kotihoidon tuki,
yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha, ja tämä kokonaisuus
alkaa olla aika mittava. Silloin kun tämä kotihoidon
tuen jakaminen tuli esille, niin sieltä ministeriaitiosta
luvattiin, että tämä kokonaisuus katsotaan,
jotta löydettäisiin ehkä tulevaisuudessa
perheille joustavampi vaihtoehto.
Kysynkin nyt: Olisiko mahdollista, että katsottaisiin
tämä koko kokonaisuus yhteen ja luotaisiin semmoinen
malli, jossa se raha seuraisi sitä lasta ja perheiden valintoja
ja valinnanva-paus olisi suurempi perheille, ja siinä yhteydessä voitaisiin
katsoa sitten nämä tasa-arvoasiat ja myöskin
isien kannustaminen? Monissa muissa Euroopan maissa ei näin
moninaista järjestelmää ole, vaan siellä korostuu
juuri se perheiden valinta mutta samalla kannustetaan isiä ja äitejä jakamaan
vanhemmuutta. Onko mahdollista, että tällaista
mallia katsottaisiin (Puhemies koputtaa) ja tehtäisiin
Euroopan tasolla vertailuja?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Tässä valmistelussa, jota
nyt on tehty, on lähdetty siitä hallituksen tekemästä rakennepoliittisen
ohjelman päätöksestä ja ollaan
tietenkin jouduttu katsomaan lasten hoidon tukia tavallaan yhdessä yhtenä kokonaisuutena,
mutta
tämänkaltaista viitoitusta tähän
toimeksiantoon ei ole nyt sisältynyt.
Itse kyllä pidän vahvuutena myös
sitä, että meillä erilaiset lapset ovat
samoissa päiväkodeissa. Minusta on erittäin
hyvä, että päiväkodin arjessa
nähdään, että on erilaisia lapsia
ja erilaisia vanhempia, ja vähän pelkään
sitä, jos tähänkin asiaan tuomme tämän
valinnanvapauden, johtaako se pahimmillaan siihen, että sitten
hyvätuloisilla on hyvätuloisten päiväkodit
ja sitten heikompituloisilla toisenlaiset päiväkodit.
Pitäisin korkeassa arvossa sitä, että varhaiskasvatuksen osalta
mutta nimenomaan myös lasten hoidon ja hoivan osalta olisimme
mahdollisimman tasavertaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.
Mikaela Nylander /r:
Värderade talman! Jag tror att, om vi ska tala om
jämställdhet mellan föräldrarna,
så borde vi tala om helt andra saker, till exempel en modell
med 6+6+6, där man helt enkelt delar
upp föräldraledigheterna mellan föräldrarna
på ett givet sätt. Sedan tycker jag att det är
jättebra att vi har fått den här första
delen av lag om småbarnsfostran till riksdagen och att
vi nu i utskottet tar i tu med den. Det är en efterlängtad
reform som vi måste föra vidare under den här
perioden.
Samtidigt är jag lite rädd för att
man glömmer den här paletten som kommunerna behöver
erbjuda åt familjerna, det vill säga klubbverksamhet,
parkverksamhet och så vidare, att man nu satsar allt på den
här lagen om småbarnsfostran.
Mutta, arvoisa puhemies, mielestäni tämä ensimmäinen
vaihe tässä varhaiskasvatuslaissa, joka on nyt
eduskunnassa, on äärimmäisen tervetullut
uudistus, ja meidän täytyy tehdä kaikkemme,
jotta voimme viedä tätä nyt eteenpäin.
Mutta kysymykseni kuuluu: Jotta päästäisiin
eteenpäin näissä sensitiivisissä kysymyksissä,
jotka liittyvät tähän varhaiskasvatuslain
toiseen vaiheeseen, niin miltäs näyttää tämä parlamentaarinen työ tässä nyt?
Saadaanko kaikki mukaan tekemään tällaista
tiekarttaa seuraavaa eduskuntakautta (Puhemies koputtaa) ajatellen?
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Itse asiassa minun pitäisi melkein
tehdä jatkokysymys eduskunnalle, kelpaako se, että tekisimme
tämän varhaiskasvatuslain toisenkin vaiheen kuntoon.
Nyt me puhumme todella tärkeistä asioista,
ja minä kiitän kyllä edustaja Nylanderia,
että nostitte tämän kysymyksen esille.
Tämä ei ole, kuulkaa, ministeri Kiurun projekti.
Minä haluaisin nyt sanoa, että mikään
ei olisi hienompaa 41,5 vuoden jälkeen kuin se, että me
kaikki voisimme panostaa siihen, että näille pienille
ihmisille myös ne kaikkein vaikeimmat asiat otetaan pöydälle
ja ruvetaan pöyhimään sitä karttaa.
Käytännössä kysymys on kelpoisuuksista
ja mitoituksista, ja olen hyvin ymmärtäväinen
sille, että kenttä ei ole hyväksynyt
sitä, että eduskunnassa kaikki muut asiat voidaan
käsitellä mutta nämä vaikeimmat
asiat jäivät. Sen takia vetoan vielä kerran
tähän parlamentaariseen, suureen porukkaan, voisimmeko
me myös tämän toisen vaiheen uudistuksen
yhdessä ottaa tehtäväksemme ja laatia
sitä tiekarttaa. Odotan nyt vielä vastauksia,
(Puhemies koputtaa) olisitteko kaikki mukana tekemässä.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Olisi kyllä väärä todistus
sanoa, ettei tämä hallitus ole tehnyt mitään
lapsiperheiden eteen. Nyt kuitenkin sosiaalihuoltolaki tuo kotipalvelut
lapsiperheille, peruskouluihin on saatu koulurauhapaketti ja viimeisimpänä verotukseen
lapsivähennys. Kaikki nämä asiat suoraan
lapsiperheille.
Mutta tähän kotihoidon tukeen liittyy kyllä naisten
ja miesten tasa-arvokysymys. Avain tasa-arvoon on perhevapaiden
kustannusten jaossa. Pääministeri Stubb: Te olette
todennut, että politiikka on rikki, että konsensusta
ei tarvita. Tähän perhevapaiden kustannusten jakoon
tarvitaan kuitenkin työmarkkinaosapuolten yhteinen näkemys
ja neuvottelu ja yhteinen ratkaisu. Miten te hoitaisitte naisten
ja miesten tasa-arvon, vanhemmuuden kustannusten jaon ilman konsensusta?
Miten te tekisitte tämän, jos politiikka on rikki?
Jääkö tasa-arvo myös pysyvästi
rikki?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Tämä lienee kyselytunti,
ei vaalitentti.
Meidän tavoitteena hallituksessa on toteuttaa rakennepoliittinen
ohjelma mahdollisimman pitkälle. Se sisältää muun
muassa nämä kaksi kokonaisuutta eli kotihoidon
tuen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Ja
niin kuin olemme matkan varrella nähneet, niin rakennepoliittisesta ohjelmasta
olemme saaneet suuren osan maaliin, mutta on vielä sellaisia
lainsäädäntähankkeita, joissa
emme ole onnistuneet. Hallituksen esityksiä laskeskellessa
tuossa syksyllä niitä taisi olla putkessa 250,
joista nyt yli 230 on eduskunnan käsittelyssä.
Me jatkamme näiden kahden kokonaisuuden, kotihoidon tuen
ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden, eteenpäinviemistä.
Toivottavasti me siinä onnistumme. Jos emme, niin sitten jatkamme
toisaalla.
Paula Lehtomäki /kesk:
Arvoisa puhemies! Tasa-arvon edistäminen on aina yhtä tärkeä tavoite,
mutta varmasti monissa kodeissa naiset erityisesti miettivät
myöskin sitä, että ettekö te luota
heidän arviointikykyynsä siinä, että kyllä hyvin
monet äidit ja isätkin tietävät,
mitä pitkä perhevapaa voi työuran kannalta
heille vaikuttaa, mutta tekevät silti oman arviointinsa
perusteella toisenlaisen valinnan ja varmasti miettivät, että ettekö te
luota heidän omiin valintoihinsa.
Työelämän kehittämisen ja
myöskin näitten tukijärjestelmien kehittämisen
kautta olisi varmasti mahdollista myöskin kannustaa entistä useampia
isiä jäämään perhevapaalle.
Mutta kun kotihoidon tuen jaon tarkoitus on lisätä työvoiman
tarjontaa, niin silloinhan ajatus onkin, että sieltä tullaan
töihin ja alle 3-vuotiaita lapsia tulee kosolti päivähoitoon.
Ja kun te puhutte toisen uudistuksen kohdalla säästöistä,
niin tässä uudistuksen kohdalla sitten tulee runsaasti
lisäkustannuksia.
Mutta olennaisinta ehkä, pääministeri,
suomalaisten perheiden kannalta on nyt se, (Puhemies koputtaa) että nämä asiat
ovat olleet pitkään pinnalla. Mitä te
nyt vastaatte ihmisille, pienten lasten vanhemmille, millä tavalla
he voivat omaa elämäänsä nyt
suunnitella...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja aika on nyt tullut täyteen.
...saavatko he itse päättää,
kuka hoitaa, vai ei?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lehtomäki taisi tuossa viitata
siihen, että varmasti perheet osaavat itse valita, kumpi
menee töihin ja kumpi ei. Kyllä minä myös
perheille, tuohon teidän kysymykseen viitaten, toteaisin:
he voivat myös ihan itse suunnitella oman elämänsä ilman,
että hallitus on sitä tavalla tai toisella ohjaamassa.
Kuten totesin, kotihoidon tuki on kysymys, joka liittyy tasa-arvoon,
työllisyyteen ja kasvuun, ja uskon, että tulemme
viemään tämän kokonaisuuden
eteenpäin. Jos ei nyt, niin myöhemmässä vaiheessa.