Täysistunnon pöytäkirja 145/2014 vp

PTK 145/2014 vp

145. TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA 2015 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Kotihoidon tuen jakaminen vanhempien kesken

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Monessa kodissa on tänä päivänä työttömyyttä ja taloudessakin tekee tiukkaa. Keskusta katsoo, että politiikalla pitäisi luoda turvaa tulevaisuuteen ja uskoa arkeen. Valitettavasti näyttää siltä, että nimenomaan perhepolitiikan puolella hallitus on toiminut juuri päinvastoin.

Perheet ovat joutuneet vaali- ja valtapelin nappuloiksi, ja tällä tarkoitan nimenomaan kotihoidon tukeen ja päivähoitoon valmisteltuja muutoksia. Toinen päähallituspuolue, SDP, on viimeisten tietojen mukaan kaatamassa noita hankkeita. Tämä sekava päätöksenteko jo sinällään on tässäkin asiassa aiheuttanut epävarmuutta.

Kotihoidon tuen pakkoleikkaus ja pakkojakaminen vanhempien kesken vie perheiltä valinnanmahdollisuuden ja asettaa perheet eriarvoiseen asemaan. Se myös tuo kustannuksia lisää kunnille eikä luo ollenkaan uusia työpaikkoja. Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan kansalaisetkaan eivät tätä kannata.

Kysynkin pääministeriltä: (Puhemies: Aika on täynnä!) perääntyykö hallitus tässä kotihoidon tuen leikkaamisessa?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tässä on varmasti kyse kahdesta kokonaisuudesta eli kotihoidon tuesta ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Nämä ovat molemmat kysymyksiä, jotka sisältyvät meidän rakennepoliittiseen ohjelmaan.

Niillä on oikeastaan kaksi tavoitetta. Ensimmäisen, joka siis on kotihoidon tuki, tavoitteena on parantaa tasa-arvoa ja varsinkin saada naiset työelämään. Se on tavoite. Puhutaan 5 000 uudesta työpaikasta, ja sitä kautta edistetään tasa-arvoa. Toinen taas on subjektiivinen päivähoito-oikeus: siinä on kyse säästöistä, noin 20 miljoonasta eurosta.

Hallituksen parissa käymme tällä hetkellä keskustelua tästä kokonaisuudesta. Kotihoidon tuesta vastaa ministeri Huovinen ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ministeri Kiuru.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Samalla totean, että koska tällä on yhteys tähän kunnalliseen päivähoito-oikeuteen, niin sallin keskustelun myös tästä aiheesta. Myös siitä on jo aiemmin pyydetty puheenvuoroja.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos keskusta saa kansalta vaaleissa vahvan valtakirjan, me emme ole edistämässä tätä kotihoidon tuen pakkojakoa. Me katsomme, että kodeissa tiedetään itse parhaiten, miten lapset hoidetaan, ja tämä valinnanvapaus onkin meidän perhepolitiikkamme lähtökohta.

Tavoitteemme on toki lisätä naisten ja miesten tasa-arvoa myös työelämässä, mutta kotihoidon tuen leikkaus ei ole lääke siihen. Sen sijaan vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen olisi. Päähallituspuolueet ovat olleet niin täällä hallituksessa kuin myöskin työmarkkinajärjestöissä avainasemassa edistämässä vanhemmuuden kustannusten jakamista. Aiotteko tehdä jotakin asialle vielä tällä loppukaudella?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministereistä vastaa ministeri Räty. Olkaa hyvä.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Kiitoksia. — Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys tasa-arvoon liittyen on se, millä tavalla eri työnantajat kokevat, kokevatko he uhkaksi vai mahdollisuudeksi vai kokevatko he neutraaliksi palkata töihin sekä miehen että naisen. Tietenkin hallituksen tasa-arvopolitiikan lähtökohtana on ollut se, että sekä työmarkkinoilla että sitten siellä kotona, perhe-elämässä, sekä naiset että miehet ovat tasa-arvoisia.

Vanhemmuuden kustannusten jakautuminen tasaisesti työnantajien kesken riippumatta siitä, ovatko he naisia vai miehiä, on hyvin tärkeä asia. Lakisääteisten kustannusten osaltahan me olemme tilanteessa, jossa lähes kaikki kustannukset jakautuvatkin. Meillä Suomessa on sellainen ongelma, että meillä näitä vanhemmuuden kustannuksia aiheuttavat paljon myös ei-lakisääteiset kustannukset, jotka liittyvät erilaisiin työehtosopimuksiin, erilaisiin eri aloilla sovittuihin käytäntöihin, ja näiden jakaminen työnantajien kesken on hyvin vaikeaa.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä edellä tuli esille, niin kotihoidon tuella on vankka, vankkumaton kannatus suomalaisten keskuudessa. Suomalaiset perheet haluavat itse päättää sen, missä heidän lapsiaan hoidetaan. Keskustan mielestä on tosi tärkeää, että sekä kehitämme kunnallista päivähoitoa että myös pidämme jatkossakin tämän kotihoidon tuen ja mahdollisesti, talouden niin salliessa, kehitämme sitä vielä paremmaksikin.

Tämä esitys, mikä nyt tässä on puolitoista vuotta roikkunut teidän käsittelyssänne, on monella tavalla torso: kuntien menot kasvavat, tulee isompia ryhmiä, tarvitaan lisää tiloja, ja myös sitten naisten työttömyys todennäköisesti lisääntyy.

Kysyisin pääministeriltä, kun näyttää, että tästä on tullut enemmän tai vähemmän arvovaltakysymys: eikö kannattaisi toteuttaa viisasta, järkevää logiikkaa, eli että viisas väistyy ja te peruuttaisitte tämän kotihoidon tuen pakkokiintiöinnin?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tämähän on siinä mielessä monimutkainen kokonaisuus, että mehän kaikki kannatamme tasa-arvoa, mehän kaikki kannatamme työllisyyskasvua ja me kaikki kannatamme talouskasvua. Ja tosiasia on se, että kotihoidon tuki edistäisi näitä kaikkia. Kotihoidon tuen hakijoista ainoastaan 5 prosenttia tänä päivänä on miehiä. Esitän kysymyksen: onko se oikein, vai pitäisikö tätä jotenkin tasoittaa? Ja jos VM:n arvioiden mukaan saamme 4 600—5 000 ihmistä työmarkkinoille, se on myös talouskasvua ja verokertymää. (Välihuutoja) — Kyllä, ymmärrän tuon valintaongelman tässä kokonaisuudessa, mutta tässä päätöksessä on pyritty valitsemaan tasa-arvo, työ ja kasvu.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on kaavaillut päivähoito-oikeuden rajoittamista sellaisissa perheissä, joissa jompikumpi vanhemmista on vanhempainvapaalla. Ideaanhan liittyy useita heikkouksia: Ensinnäkin siitä saatavat säästöt ovat todella vähäiset valtion budjettiin nähden. Toiseksi siinä varsin raskaalla moukarilla käydään nyt käsiksi sellaiseen ongelmaan, joka itse asiassa on marginaalinen, koska tutkimusten mukaan vanhemmat jo nyt pyrkivät rajaamaan lastensa hoitoaikoja, milloin se vain perheen työ- ja terveystilanteen perusteella on mahdollista. Kolmanneksi se unohtaa päivähoidon lastensuojelullisen, ennalta ehkäisevän tehtävän.

Kysyisinkin ministeri Kiurulta: onko hallitus edelleen aikeissa peruuttaa 1990-luvun suurimman sosiaalipoliittisen uudistuksen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä edustajan toiveeseen siitä, että me ymmärrämme, kuinka merkittävä voimavara päivähoidon hyvin järjestäminen on, koska yksi euro päivähoitoon sijoituksena poikii jopa 7 euroa takaisin. Siksi on erittäin tärkeätä miettiä, miten meidän lapsemme saavat tätä tärkeää päivähoitoa.

No, tällä hallituskaudella on tehty valtavan suuria uudistuksia siinä, että päivähoito ensinnäkään ei ole enää sosiaalipalvelu vaan se tulee sivistykselliseksi oikeudeksi. Ja minusta tämä on koko tämän keskustelun suuri lähtökohta. Olette oikeassa siinä, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen liittyy monia asioita, joita on syytä arvioida, ja tätä arviointia olemme tehneet ja teemme vielä hallituksen piirissä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Turvalliseen perhe-elämään kuuluu tietysti, että on riittävä toimeentulo eli jokapäiväinen leipä on perheellä, mutta näin ei valitettavasti ole, ja on käyty keskustelua myös siitä, pitäisikö kotihoidon tuki puolittaa. Meillä pitäisi olla valinnanvapaus, ei tätä byrokratiaa.

Varmaan käytännön tasolla ministerikin tietää, että erikoisen paljon tämä koskettaa yrittäjiä. Jos yrittäjän pitäisi laittaa yritys kiinni ja lähteä kotiin hoitamaan lapsiansa, vaikkei näin toinen puolisko haluaisikaan, ja sitten tämä äiti lähtee vaikka kortistoon, niin ei siinäkään ole mitään järkeä. Ja meillä on myös ollut tämä lapsilisien heikennys, ja päivähoidon rajoitus ei olekaan sitten niin mustavalkoinen: saattaa toisille lapsille olla hyväksi, että he saavat olla päivähoidossa. Tämäkin pitäisi katsoa kokonaisvaltaisesti, että jos molemmat vanhemmat ovat kotona, niin kyllä sitä ainakin pitäisi rajoittaa niin, ettei kokopäiväistä hoitopaikkaa ole, mutta tästä yrittäjiin kohdistuvan (Puhemies koputtaa) kotihoidon tuen puolittamisesta haluaisin kyllä saada vas- tauksen.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä ensiksi korjata se ajatus, että tämä kotihoidon tuen uudistus, josta olemme keskustelleet, olisi leikkaus. Se on siis kotihoidon tuen jakaminen isän ja äidin kesken, ja uskon, että meillä on itse asiassa erittäin laaja yhteisymmärrys siitä, että me tarvitsemme näitä tasa-arvotoimia, koska 95 prosenttia kotihoidon tuen käyttäjistä tänä päivänä on naisia. Ja tällä on vaikutusta naisten työmarkkina-asemaan, palkkoihin, eläkkeisiin ja niin edelleen, eli emme voi sulkea tältä tasa-arvonäkökulmalta tietenkään silmiä.

Lisäksi muistuttaisin siitä, että meillä on lukuisia muitakin perheille suunnattuja tukimuotoja, kun edustaja Mäkipää kysyi tästä yrittäjien asemasta, joka on tärkeä kysymys. Meillä on tämän lisäksi olemassa esimerkiksi yksityisen hoidon tuki, joka tulee sitten avuksi, mikäli halutaan esimerkiksi palkata perheeseen siten, että lapsi ei mene päivähoidon tai varhaiskasvatuksen piiriin, kotiin joku hoitamaan lasta. Eli meillä on erilaisia tukimuotoja, ja tavoite (Puhemies koputtaa) tietenkin on se, että kaikki perheet löytäisivät näistä tukimuodoista sen itselleen parhaiten sopivan tavan hoitaa lapset.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Juuri ennen joulua hallitus toteutti aika erikoisen veivauksen, kun opetuksen kehittämisestä leikattiin yllättäen 6 miljoonaa euroa. Silloin ymmärsin budjettikeskustelussa, että hallitus on valmis palauttamaan nuo 6 miljoonaa euroa tammikuussa. Me vihreät olemme sitä mieltä, että perusopetuksesta missään tapauksessa ei pitäisi enää leikata, ja ymmärsin ennen joulua eduskuntakeskusteluissa, että hallitus on palauttamassa rahaa perusopetukseen mutta olitte keskuudessanne sitoneet tämän palauttamisen siihen, mitä hallitus päättää päivähoito-oikeudesta ja kotihoidon tuesta. Haluaisinkin kuulla, missä ne perusopetuksen rahat viipyvät.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustaja, tartuitte oikeaan asiaan, koska siellä on kysymys siitä, onko meillä satsattavana 6 miljoonaa euroa enemmän perusopetuksen kehittämiseen. Me olemme tehneet todella tärkeää työtä koko eduskunnan voimin tässä parlamentaarisessa työssä kehittää suomalaista peruskoulua. Me olemme siellä monessa suhteessa liemessä, ja jokainen euro tarvitaan. Siltä osin ymmärrän sen, että olemme tarkkaan nyt höyläpenkin alla siinä, että nuo rahat saadaan palautettua sinne takaisin. Katsotaan, kun mennään tätä kuuta vielä eteenpäin ja seuraavaa kuuta eteenpäin, millä tavalla tämä ongelma on ratkaistavissa. Mutta tiedän ja tunnen asian hyvin ja pyrin tekemään kaikkeni, että saamme nuo rahat palautettua.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Laadukas päivähoito ja varhaiskasvatus on Suomen tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeimpiä palveluita.

Ministeri Huovinen, totesitte, että on tärkeää, että perheet löytäisivät sieltä tukijoukosta itsellensä sopivan tuen, ja totta tosiaan, tämä lapsiperheiden tukiviidakko on aika suuri: meillä on kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha, ja tämä kokonaisuus alkaa olla aika mittava. Silloin kun tämä kotihoidon tuen jakaminen tuli esille, niin sieltä ministeriaitiosta luvattiin, että tämä kokonaisuus katsotaan, jotta löydettäisiin ehkä tulevaisuudessa perheille joustavampi vaihtoehto.

Kysynkin nyt: Olisiko mahdollista, että katsottaisiin tämä koko kokonaisuus yhteen ja luotaisiin semmoinen malli, jossa se raha seuraisi sitä lasta ja perheiden valintoja ja valinnanva-paus olisi suurempi perheille, ja siinä yhteydessä voitaisiin katsoa sitten nämä tasa-arvoasiat ja myöskin isien kannustaminen? Monissa muissa Euroopan maissa ei näin moninaista järjestelmää ole, vaan siellä korostuu juuri se perheiden valinta mutta samalla kannustetaan isiä ja äitejä jakamaan vanhemmuutta. Onko mahdollista, että tällaista mallia katsottaisiin (Puhemies koputtaa) ja tehtäisiin Euroopan tasolla vertailuja?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tässä valmistelussa, jota nyt on tehty, on lähdetty siitä hallituksen tekemästä rakennepoliittisen ohjelman päätöksestä ja ollaan tietenkin jouduttu katsomaan lasten hoidon tukia tavallaan yhdessä yhtenä kokonaisuutena, mutta tämänkaltaista viitoitusta tähän toimeksiantoon ei ole nyt sisältynyt.

Itse kyllä pidän vahvuutena myös sitä, että meillä erilaiset lapset ovat samoissa päiväkodeissa. Minusta on erittäin hyvä, että päiväkodin arjessa nähdään, että on erilaisia lapsia ja erilaisia vanhempia, ja vähän pelkään sitä, jos tähänkin asiaan tuomme tämän valinnanvapauden, johtaako se pahimmillaan siihen, että sitten hyvätuloisilla on hyvätuloisten päiväkodit ja sitten heikompituloisilla toisenlaiset päiväkodit. Pitäisin korkeassa arvossa sitä, että varhaiskasvatuksen osalta mutta nimenomaan myös lasten hoidon ja hoivan osalta olisimme mahdollisimman tasavertaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Jag tror att, om vi ska tala om jämställdhet mellan föräldrarna, så borde vi tala om helt andra saker, till exempel en modell med 6+6+6, där man helt enkelt delar upp föräldraledigheterna mellan föräldrarna på ett givet sätt. Sedan tycker jag att det är jättebra att vi har fått den här första delen av lag om småbarnsfostran till riksdagen och att vi nu i utskottet tar i tu med den. Det är en efterlängtad reform som vi måste föra vidare under den här perioden.

Samtidigt är jag lite rädd för att man glömmer den här paletten som kommunerna behöver erbjuda åt familjerna, det vill säga klubbverksamhet, parkverksamhet och så vidare, att man nu satsar allt på den här lagen om småbarnsfostran.

Mutta, arvoisa puhemies, mielestäni tämä ensimmäinen vaihe tässä varhaiskasvatuslaissa, joka on nyt eduskunnassa, on äärimmäisen tervetullut uudistus, ja meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta voimme viedä tätä nyt eteenpäin. Mutta kysymykseni kuuluu: Jotta päästäisiin eteenpäin näissä sensitiivisissä kysymyksissä, jotka liittyvät tähän varhaiskasvatuslain toiseen vaiheeseen, niin miltäs näyttää tämä parlamentaarinen työ tässä nyt? Saadaanko kaikki mukaan tekemään tällaista tiekarttaa seuraavaa eduskuntakautta (Puhemies koputtaa) ajatellen?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Itse asiassa minun pitäisi melkein tehdä jatkokysymys eduskunnalle, kelpaako se, että tekisimme tämän varhaiskasvatuslain toisenkin vaiheen kuntoon.

Nyt me puhumme todella tärkeistä asioista, ja minä kiitän kyllä edustaja Nylanderia, että nostitte tämän kysymyksen esille. Tämä ei ole, kuulkaa, ministeri Kiurun projekti. Minä haluaisin nyt sanoa, että mikään ei olisi hienompaa 41,5 vuoden jälkeen kuin se, että me kaikki voisimme panostaa siihen, että näille pienille ihmisille myös ne kaikkein vaikeimmat asiat otetaan pöydälle ja ruvetaan pöyhimään sitä karttaa. Käytännössä kysymys on kelpoisuuksista ja mitoituksista, ja olen hyvin ymmärtäväinen sille, että kenttä ei ole hyväksynyt sitä, että eduskunnassa kaikki muut asiat voidaan käsitellä mutta nämä vaikeimmat asiat jäivät. Sen takia vetoan vielä kerran tähän parlamentaariseen, suureen porukkaan, voisimmeko me myös tämän toisen vaiheen uudistuksen yhdessä ottaa tehtäväksemme ja laatia sitä tiekarttaa. Odotan nyt vielä vastauksia, (Puhemies koputtaa) olisitteko kaikki mukana tekemässä.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Olisi kyllä väärä todistus sanoa, ettei tämä hallitus ole tehnyt mitään lapsiperheiden eteen. Nyt kuitenkin sosiaalihuoltolaki tuo kotipalvelut lapsiperheille, peruskouluihin on saatu koulurauhapaketti ja viimeisimpänä verotukseen lapsivähennys. Kaikki nämä asiat suoraan lapsiperheille.

Mutta tähän kotihoidon tukeen liittyy kyllä naisten ja miesten tasa-arvokysymys. Avain tasa-arvoon on perhevapaiden kustannusten jaossa. Pääministeri Stubb: Te olette todennut, että politiikka on rikki, että konsensusta ei tarvita. Tähän perhevapaiden kustannusten jakoon tarvitaan kuitenkin työmarkkinaosapuolten yhteinen näkemys ja neuvottelu ja yhteinen ratkaisu. Miten te hoitaisitte naisten ja miesten tasa-arvon, vanhemmuuden kustannusten jaon ilman konsensusta? Miten te tekisitte tämän, jos politiikka on rikki? Jääkö tasa-arvo myös pysyvästi rikki?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämä lienee kyselytunti, ei vaalitentti.

Meidän tavoitteena hallituksessa on toteuttaa rakennepoliittinen ohjelma mahdollisimman pitkälle. Se sisältää muun muassa nämä kaksi kokonaisuutta eli kotihoidon tuen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Ja niin kuin olemme matkan varrella nähneet, niin rakennepoliittisesta ohjelmasta olemme saaneet suuren osan maaliin, mutta on vielä sellaisia lainsäädäntähankkeita, joissa emme ole onnistuneet. Hallituksen esityksiä laskeskellessa tuossa syksyllä niitä taisi olla putkessa 250, joista nyt yli 230 on eduskunnan käsittelyssä. Me jatkamme näiden kahden kokonaisuuden, kotihoidon tuen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden, eteenpäinviemistä. Toivottavasti me siinä onnistumme. Jos emme, niin sitten jatkamme toisaalla.

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa puhemies! Tasa-arvon edistäminen on aina yhtä tärkeä tavoite, mutta varmasti monissa kodeissa naiset erityisesti miettivät myöskin sitä, että ettekö te luota heidän arviointikykyynsä siinä, että kyllä hyvin monet äidit ja isätkin tietävät, mitä pitkä perhevapaa voi työuran kannalta heille vaikuttaa, mutta tekevät silti oman arviointinsa perusteella toisenlaisen valinnan ja varmasti miettivät, että ettekö te luota heidän omiin valintoihinsa.

Työelämän kehittämisen ja myöskin näitten tukijärjestelmien kehittämisen kautta olisi varmasti mahdollista myöskin kannustaa entistä useampia isiä jäämään perhevapaalle. Mutta kun kotihoidon tuen jaon tarkoitus on lisätä työvoiman tarjontaa, niin silloinhan ajatus onkin, että sieltä tullaan töihin ja alle 3-vuotiaita lapsia tulee kosolti päivähoitoon. Ja kun te puhutte toisen uudistuksen kohdalla säästöistä, niin tässä uudistuksen kohdalla sitten tulee runsaasti lisäkustannuksia.

Mutta olennaisinta ehkä, pääministeri, suomalaisten perheiden kannalta on nyt se, (Puhemies koputtaa) että nämä asiat ovat olleet pitkään pinnalla. Mitä te nyt vastaatte ihmisille, pienten lasten vanhemmille, millä tavalla he voivat omaa elämäänsä nyt suunnitella...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja aika on nyt tullut täyteen.

Puhuja

...saavatko he itse päättää, kuka hoitaa, vai ei?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lehtomäki taisi tuossa viitata siihen, että varmasti perheet osaavat itse valita, kumpi menee töihin ja kumpi ei. Kyllä minä myös perheille, tuohon teidän kysymykseen viitaten, toteaisin: he voivat myös ihan itse suunnitella oman elämänsä ilman, että hallitus on sitä tavalla tai toisella ohjaamassa. Kuten totesin, kotihoidon tuki on kysymys, joka liittyy tasa-arvoon, työllisyyteen ja kasvuun, ja uskon, että tulemme viemään tämän kokonaisuuden eteenpäin. Jos ei nyt, niin myöhemmässä vaiheessa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja tämä kysymys on tällä kyselytunnilla käsitelty.