Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on hallituksen esitys, joka koskee sosiaaliturvamaksusta vapauttamista määräaikaisesti pääosassa Lappia ja eräissä saaristokunnissa eli niin sanotuissa A-saaristokunnissa. Kyse on kolmen vuoden määräaikaisesta kokeilusta, jonka tavoitteena on alentaa alueen korkeaa työttömyyttä ja hidastaa poismuuttoa. Perusteluna kokeilun toteuttamiselle ovat myös alueen olosuhteet, maantieteelliset tekijät, ilmasto-olosuhteet, pitkät kuljetusmatkat, syrjäinen sijainti ja harva asutus, jotka lisäävät yritysten kustannuksia ja heikentävät näin työllistämisedellytyksiä.

Hallintovaliokunta toteaa, että kokeilu on hyvä ja tarkoituksenmukainen. Se tähtää siihen tavoitteeseen, mitä valiokunta on pitänyt tärkeänä, eli alueellisen kehityksen tasapainoon ja parempaan työllisyyteen sekä myös poismuuton hidastamiseen. Kokeilu käynnistyy, mikäli lakiehdotus hyväksytään, ensi vuoden alusta. Valiokunta korostaa, että tärkeää asiassa on tiedottamisen merkitys ja tämän vuoksi myös maksuvapautusmenettelyn toteuttamistavan on oltava tehokkaan tiedottamisen kohteena.

Valiokunta korostaa myös kokeilun seurannan tärkeyttä ja sitä, että vaikutukset arvioitaisiin huolella. Tämän vuoksi on tärkeää, että on myös vertailualue, vastaavan tyyppinen kokeilun ulkopuolinen alue, ja sen yritykset, joita kokeiluaikana arvioidaan. Hallintovaliokunta esittää, että kokeilusta tulisi antaa selvitys kokeilun seurannasta, toteutumisesta, arvioinnista ja vaikutuksista seuraavan eduskunnan hallintovaliokunnalle.

Kokeilun pyrkimyksenä on jo olemassa olevien yritysten toiminnan kehittäminen. Samalla tavoitteena on helpottaa uusien yritysten sijoittumista kokeilualueelle. Tavoitteena on myös näin vahvistaa osaltaan kuntien taloutta ja väestöpohjaa sekä parantaa alueen kilpailukykyä. Kokeilun piirissä ovat yritykset ja valtion liikelaitokset.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on saanut kokeiluehdotuksesta perustuslakivaliokunnan lausunnon, jonka mukaan ehdotus on säädettävissä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Valiokunta on eräiltä osin tarkentanut hallituksen esitystä ja muun muassa 3 §:n kohdalta toteaa perusteluissa, että kokeilussa tarkoitettuja työnantajia ovat ne yritykset, joiden kiinteä toimipaikka sijaitsee jossakin kokeilualueen kunnassa. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota eritoten kone- ja metsäurakoitsijoihin, joiden varsinainen toiminta tapahtuu usein työmailla, jotka sijaitsevat eri alueilla urakoiden mukaan. Kysymys kiinteästä toimipaikasta saattaa nousta esiin lähinnä silloin, kun urakoitsija on elinkeinonharjoittaja, joka toimii kotoaan käsin.

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy myös vastalause, jossa ovat keskustan ja kristillisdemokraattien valiokuntajäsenet. Tässä vastalauseessa katsotaan, että kokeilu tulisi toteuttaa käsittelyssä olleen lakialoitteen n:o 96/2002 mukaisena, jolloin kokeilu koskisi myös alueen kuntia ja seurakuntia työnantajina. Vastalauseessa todetaan, että näillä alueilla kuntien taloudella on suuri merkitys sekä alueiden taloudessa että työllisyydessä. Näin ollen maksuvapautuksen suuntaaminen kunnille ja seurakunnille vahvistaisi osaltaan niitä tavoitteita, joita hallituksen esitykseen sisältyy, eli parempaa työllisyyttä alueella ja alueen vetovoimaisuutta sekä hidastaisi näin ollen poismuuttoa ja vahvistaisi myös tulomuuttoa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Norjan-mallin yhden osan kokeilun aloittaminen Lapissa ja eräissä muissa kunnissa on erittäin myönteinen aluepoliittinen avaus. Tästä kiitokset hallitukselle ja aivan erityisesti aluepolitiikasta vastaavalle ministerille!

Esityksessä on kuitenkin yksi vika, se että kuntatyönantaja ei ole kokeilussa mukana. Tämä on jo kokeilun kannalta iso puute, sillä kuntatyönantaja Lapissa on ylivoimaisesti suurin työnantaja. Toisekseen, pitää kantaa huolta myös kuntatyönantajan kilpailuasemasta kilpailutilanteessa. Siellä on kuitenkin kilpailemassa samoista töistä kuntatyönantaja ja yksityinen. Tämän vuoksi me tulemme esittämään, että myös kuntatyönantaja tulee tähän kokeiluun mukaan. Minä osoitan vetoomukseni ennen muuta vasemmistolle, jonka pitäisi kuntatyönantajaa ymmärtää aivan erityisesti, sillä kunnissa tilanne on se, että pitää töitä saada myös kilpailutilanteessa.

Julkinen sektori hoitaa työt kyllä hyvin ja tehokkaasti, mutta jos lähtökohtatilanne on kunnille epäedullinen, ei se ole oikein. Muistan viime kevään, jolloin vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien ryhmäjohtajien taholta tuotiin selvä kanta siitä, että samaan asemaan sekä kunta että yksityinen työnantaja. Kokeilu on hyvin myönteinen askel, mutta täydennetään sitä täällä salissa ottamalla myös kuntatyönantaja mukaan tähän kokeiluun.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä lakiehdotus on hyvä, osittain, sen johdosta, että nyt on pieni askel päästy eteenpäin ja työnantajan sosiaaliturvamaksun vapautumisesta ovat nyt pääsemässä osallisiksi nimenomaan pohjoiset kunnat. Uskonkin, että ed. Tennilä on tehnyt oman osuutensa edustajana, että näin on voitu tässä edistyä.

Sen sijaan täällä on herännyt kysymyksiä siitä, miksi tätä lainsäädäntöä ei ole voitu laajentaa koskemaan esimerkiksi Pohjois-Savoa, jossa myöskin on erityisalueita ja saaristokuntia. Siellä meidän alueella on myös pitkät matkat olemassa ja maaseutu on autioitunut.

Kun tiedetään myöskin työllisyystilanne, niin nimenomaan otan taas esille nuoret ihmiset, jotka ovat mielellään menossa tekemään työtä perustamalla yrityksiä. Olen usean kerran täältä puhunut, että heidän kohdallaan pitäisi mennä juuri samanlaiseen menettelyyn kuin nyt hallitus on mennyt, eli nuorten yrittäjien, työnantajien, sosiaalimaksun vapautuminen olisi seuraava askel ja parannus. Toivoisinkin, että tämmöinen lainsäädäntö voitaisiin toteuttaa jo seuraavan eduskunnan aikana. Tiedän, että tämä lainsäädäntö, jota nyt käsitellään, on kuitenkin askel parempaan ja tätä toteutetaan vuosina 2003—2005. Mutta meillä on hyvin paljon nuoria yrittäjiä, jotka eivät halua jäädä työttömiksi vaan ovat halukkaita perustamaan yrityksiä ja yrittämään, ja näin myöskin näistä koituu sitten hyöty veromarkkoina tälle maalle ja kansalle, ja totta kai niille kaupungeille koituu oma hyötynsä veromarkkojen osuudelta.

Ed. Tennilä otti myöskin huomioon kuntatyönantajan osuuden, joka on rajattu tästä pois. Itse olisin ollut halukas siihen, koska tässä ovat kysymyksessä aika pienet kunnat pohjoisesta. En tietenkään itse tässä vaiheessa voi mennä tämän ehdotuksen puolesta äänestämään sen johdosta, että tämä on kokeilulaki, mutta olisin toivonut, että valiokuntatyöskentelyn yhteydessä neuvottelujen kautta tämä olisi onnistunut. Tästähän on myöskin rajattu pois seurakunnat, ja nämä kaksi, tämä kolmannen sektorin työtä tekevä osa, sillä on myös yrittäjyystoimintaa, joka olisi mielestäni hyvin sopinut tähän lainsäädäntöön.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä on hyvä lainsäädäntö ja tästä on hyvä edetä eteenpäin. Toivonkin, että kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään, tämä lainsäädäntö laajennetaan koskemaan nuoria yrittäjiä ja myöskin eri alueille, missä on yritystoimintaa.

Kari  Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tykkyläinen oli siinä oikeassa, että tämä on ollut myös Itä-Suomessa esillä. Itä-Suomen maakunnat ja Itä-Suomen neuvottelukunta tekivät esityksiä jo ennen kuin Pohjois-Suomen keskustelu tuli esille muun muassa Itä-Suomen alueellisesta kokeilusta näiden maksujen poistamisen ja sosiaaliturvamaksujen vapauttamisen osalta. Nyt on kuitenkin tärkeätä, että tämmöinen kokeilu on uutena aluepoliittisena instrumenttina käytössä, ja erilaisia täsmätoimia on syytä jatkossakin miettiä. Esimerkiksi Itä-Suomen osalta luulisin, että paljon tärkeämpi kuin tämä olisi se, jos nyt voitaisiin tämän Pohjois-Suomen kokeilun rinnalle saada avainhenkilöiden, erikoisosaajien palkkaukseen liittyvä tukijärjestely. Kenties myöskin vaikeimpien, ja pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivien alueiden osalta tällainen täsmätuki pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen voisi olla eräänlaista hyvää täydennystä.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti erinomaisen tärkeätä, että tässä yhteydessä syntyy mahdollisimman paljon kokemuksia tulevaisuutta varten. Siis kysymys on kokeilemisesta, katsotaan, mikä on yhteiskunnan sisäinen reaktio.

Olisin vain kiinnittänyt huomiota siihen, että aika jännittävää tässä on ollut seurata asian valmistelua ja nyt sitä, että Norjan tilannetta kukaan ei oikeastaan tuo esille, ei edes ed. Tykkyläinen äsken tuonut. Ihan odotin, että sieltä tulee tämä Norjan vertailuesimerkki. Siellähän on saatu sen Norjan-mallin eri versioista kokemuksia vaikka kuinka paljon, ja ne eivät ole häppösiä olleet loppujen lopuksi. Siellä on ollut massiivista rahoista kysymys, sadoista miljoonista Norjan kruunuista, eli siinä suhteessa tämä kokeilu meillä on erittäin arvokas, että saadaan näitä tietoja, mikä on suomalaisen kulttuurin reaktio.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Toteaisin, että kokeilu on kokeilu. Varmasti on jatkossa katsottava tarkkaan sitten se, mille alueille Norjan-mallin mukaiset toimet laajennetaan. Niitä on hyvä kokeilla. Minä uskon, että kokeilu tuottaa myönteisiä tuloksia myös meillä.

Kuntatyönantajan puuttuminen tästä kokeilusta on kuitenkin iso puute, ja muistutan siitä, että sisäasiainministeriö esitti kuntatyönantajia mukaan siinä alkuperäisessä esityksessään.

Ed. Pulliaiselle totean, että Norjassa Norjan-mallin mukaiset yli toistakymmentä tointa ovat kyllä vaikuttaneet erittäin myönteisesti Norjan pohjoisosan kehitykseen. Mihin vertaa, tietysti on aina asia erikseen, ja siitä voidaan keskustella. Kyllä siellä ollaan erittäin tyytyväisiä Norjan-mallin mukaisiin etuuksiin. Ne ovat todella mittavat. Kyllä meillä sinne suuntaan on pakko lähteä myös siltä osin, mikä koskee esimerkiksi juuri lääkäreitä, opettajia, heidän saamistaan pohjoiseen ja itäiseenkin Suomeen töihin. Silloin pitää ottaa käyttöön myös tuloverohelpotus, ja siitä olen aivan varma jatkon osalta.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäen puheenvuoron johdosta: Hän otti esille avainhenkilöiden tukijärjestelmän. Siihen mielelläni kyllä voin yhtyä. Tulevaisuuden kannalta tämä on varmaan hyvin hyvä asia.

Ed. Pulliainen toi esille Norjan-mallin. Tietoisesti en tätä ottanut esille, koska katsoin, että siihen satsattu rahamäärä ei ihan täysin ehkä vastaa sitä kokeilua, jonka toivon Suomessa onnistuvan paremmin.

Mitä tulee sitten ed. Tennilän puheenvuoroon liittyen kuntaan työnantajana, se on kyllä minusta virhe, että sitä ei saatu mukaan tässä valiokunnan käsittelyssä. Toivon, että tähän saadaan sitten tuloksien ja kokemuksien jälkeen korjaamista.

Jyrki  Katainen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä puhuttiin aika lailla odotetusti Norjan-mallista. Norjan-mallissa on varmasti jotakin hyvääkin, mutta jos ajatellaan, että se ulotettaisiin Itä- ja Pohjois-Suomeen, niin kuin on vaadittu, sen kustannusvaikutus olisi noin 2 miljardia markkaa. Kaikki tutkimukset, mitä Norjan-mallista on tullut, ovat osoittaneet sen, että taloudellisten suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat äärettömän paljon myös ihmisten muuttopäätöksiin, myös siellä pohjoisessa Norjassa. Näillä mittavilla subventioilla ei ole pystytty pysäyttämään sitä muuttovirtaa.

Ed. Tennilä otti esille tämän tuloverotuksen alentamisen alueperusteisesti. Saa olla aika suuret tulot, jotta ne kompensoisivat esimerkiksi asumiskustannuksissa olevat erot. Jos ajatellaan, että ihminen vaikkapa myy täällä Uudellamaalla asuntonsa ja muuttaa vaikka pohjoiseen Suomeen ja ostaa sieltä asunnon, niin sitä gäppiä, mikä esimerkiksi ihan tämmöisissä perusasioissa kuten asuntojen hinnassa tulee, on hyvin vaikea kompensoida tuloverotuksellisten seikkojen kautta. (Puhemies koputtaa)

Mutta äärettömän positiivista, että tämmöinen yrityksiin kohdistuva kokeilu on menossa, ja uskon, että tästä saadaan hedelmällisiä tuloksia.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin rakentavahenkisenä kommenttina ed. Tennilälle: Ihan varmasti, jos siihen verrataan, että ei olisi Pohjoismaissa tehty yhtään mitään, niin ihan varmasti on myönteisiä tuloksia. Se on aivan saletti juttu. Mutta sitten suhteessa siihen, mitä on sijoitettu, ja suhteessa, millä tavalla sitten on muualla Norjassa toimittu, tulos on se, minkä ed. Katainen sanoi.

Matti  Huutola  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Norjan-mallissa ja Norjan tukijärjestelmissä on ollut suuria menestyksiä mutta erittäin suuria pettymyksiäkin. Minusta nyt pitää kaksi eri asiaa tässä erottaa:

Norjassa on kysymys laajasti ottaen siitä, että siellä ei ole käytettävissä työvoimaa. Työpaikkoja on, mutta ei ole työvoimaa. Näitä tukijärjestelmiä on tästä näkökulmasta keskeisiltä osin tehty. Nyt on kysymys Suomen puolella siitä, että meillä ei ole työpaikkoja. Juuri tämä esitys nyt vastaa siihen tarpeeseen nimenomaisesti, että pyritään luomaan uusia työpaikkoja. Siis on vähän toisenlaiset tarpeet Norjassa kuin Suomessa.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi on helppo yhtyä puheenvuoroihin siitä, että tämä lakiesitys ja sosiaaliturvamaksuista vapauttamiskokeilu on erittäin myönteinen aluepoliittinen toimenpide. Mutta haluaisin kiinnittää arvon edustajien huomiota tämän mietinnön liitteenä olevaan perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa se pohti sitä, mitkä ovat tämmöisen kokeilun järjestämisedellytykset nimenomaan perustuslain 6 §:n valossa.

Siinä valossa kun tarkastellaan, yhdenvertaisuuden valossa, edellytyksiä kokeilun aikaansaamiselle on nimenomaan se, että ensinnäkin maantieteellinen alue on tarkasti rajattu. Tähänhän törmättiin, vähän liberaalimpaan määritelmään, seutuyhteistyökokeilulain yhteydessä ja silloin nimenomaan piti tämmöinen erittäin täsmällinen maantieteellinen rajaus sisällyttää lakiesitykseen.

Toinen seikka, millä saattaa olla vaikutusta myöskin siihen arviointiin, voidaanko tätä kokeilua laajentaa, on se, että sen täytyy olla ajallisesti rajattu ja tasavertaisuuden olla siinä, että kustannuksista ei saa muodostua kohtuuttomia niille yrittäjille, jotka jäävät tämän kokeilun ulkopuolelle. Sitten kun katsotaan tätä hallintovaliokunnan mietintöön sisältyvää lakiehdotuksen tavoitteitten tarkastelua, niin nimenomaan valiokunta päätyi tähän ratkaisuun siitä lähtökohdasta käsin, että lakiehdotuksen tarkoituksena on ennen kaikkea yrityssektorin työllisyysvaikutuksiin liittyvän kokeilun järjestäminen ja siihen liittyvien tulosten selville saaminen.

On aivan varmaa, niin kuin tässä on jo kuultu, että hyvin monessa osassa Suomea olisi vastaavanlaisessa taloudellisessa tilanteessa olevia kuntia ja aivan yhtä hyvin tämä kokeilu voitaisiin järjestää muuallakin Suomessa. Mutta pitäisin nyt erittäin tärkeänä, kun täällä on monta kertaa arvosteltu sitä, että tämmöisiä kokeiluja ei saada liikkeelle, että nyt kuitenkin saadaan kokeilu liikkeelle, ja siitä saaduilla tuloksilla täytyy sitten arvioida sitä, antaako tämä rakennuspuita sitten pysyvämpiin käytäntöihin myöskin muualla Suomessa.

Korostaisin myöskin sitä, mihin valiokunnan puheenjohtaja oivallisesti viittasi, että tämän kokeilun seuranta on järjestettävä huolellisesti ja nimenomaan niin, että ei rajoituta pelkästään tämän kokeilualueen mahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin — niin uskon, aivan kuin ed. Tenniläkin, että niitä tässä seuraa — vaan otetaan todella näitä verrokkialueita ja katsotaan sitten, mitä eroavaisuuksia kokeilualueella ja verrokkialueella on. Todellakin luulen niin, että jos sinänsä kuntatalouden ongelmiin olisi ikään kuin tällä kokeilulla haluttu puuttua, tältä kokeilulta ainakin jossakin määrin varmaankin menisi terä pois ja saattaisi olla, että tästä kokeilusta ei saataisi niitä tuloksia, mitä alun perin on haettu.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Raville voisi todeta, jotta tämä voi antaa juuri sen väärän kuvan, kun kunnat eivät ole tässä mukana. Siinä tapauksessa näkyykin se kuva, jotta siellä siirtyy kunnallisia palveluita yksityisten suoritettaviksi ja sieltä näyttää tulevan hyviä lukuja, mutta se ei ole todellista. Loppuanalyysi johtaa siihen, jotta siinä tapauksessa muuallakin täytyy siirtää kunnallisia palveluja yksityisille. Tämä vaara tässä on olemassa. Sen takia minusta pitäisi eduskunnan ehdottomasti ottaa huomioon, jotta tämä koskee myös kuntatyönantajia.

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ravin puheenvuoron johdosta haluan korostaa, että ainakin minun käsitykseni asiasta on se, että kuntien ja seurakuntien poisrajaaminen, ainakin kuntien poisrajaaminen, tulee päinvastoin enempi sekoittamaan niitä vaikutuksia, nimenomaan sillä perusteella että kuntien merkitys työllistäjänä noissa kunnissa on 20:stä jopa 35 prosenttiin. Se, mitä sillä sektorilla kunnan työllisyydessä tapahtuu nimenomaan työllistämisen kautta ja vaikutuksina palvelukysyntään yksityisissä yrityksissä, on hyvin ratkaisevaa tuloksen arvioinnin kannalta. On valitettavaa, että tässä ei ole noudatettu tätä lakiesitystä valmistelleen työryhmän alkuperäistä ehdotusta.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Juuri näihin seikkoihin on varmaan siinä arvioinnissa ja seurannassa kiinnitettävä erityistä huomiota. Mutta haluan aivan selvästi lausua vielä kerran sen, jos äsken sanoin epäselvästi, että jos tätä mukaan tulevien tahojen kirjoa laajennetaan, minun ymmärtääkseni putoaa myöskin esitetyltä rahoitusjärjestelmältä pohja pois, koska ei voi olla oikein, että kohtuuton kustannus koituisi niille työnantajille, jotka jäävät tämän kokeilun ulkopuolelle. Tämä tuli erittäin selvästi myöskin asiantuntijalausunnoissa esille.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! On annettava kiitos hallitukselle ja asianomaiselle ministerille, että meillä on käsittelyssä esitys työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa. Näin kokeilujen kautta on ainakin hyvä edetä, vaikka tähän ilman muuta sisältyy tiettyjä ongelmia.

Ensinnäkin tietysti alue on rajattu 20 kuntaan, joista 14 Lapissa ja 6 saaristossa. Siltä osin ollaan aika pienellä alueella — pinta-alaltaan suurella, mutta muutoin pienellä ja heikko-osaisella alueella — liikkeellä. Olisi ehkä ollut hyvä, että olisi eri puolilla maata kokeilu saatu aikaan ja sitä kautta saatu vielä tuntuvampia kokemuksia tästä asiasta.

Toinen kysymys, johon myös viittaan, on kuntien ja seurakuntien poisjättäminen kokeilun piiristä. Ed. Tennilän lakialoite olisi ollut syytä hyväksyä ja palata siihen alkuperäiseen suunnitelmaan, että myös kunnat ja seurakunnat olisivat mukana. Ne ovat kai ylivoimaisesti suurimpia työnantajia lähes kaikissa näissä kunnissa. Tätä kautta olisi saatu todella pontta tähän asiaan. Olisi varmaan myös saatu ehkäistyä sellaista mahdollisesti epätervettä tilannetta, että nyt, kun yksityiset palvelut halpenevat vähäksi aikaa, kolmeksi vuodeksi, kunnalliset palvelut vastaavasti saattavat heikentyä. Jos kokeilu päättyy eikä sitä pysyväiseksi säädetä tai jatkoa anneta, silloin on saatettu tehdä jopa vahinkoa näitten kuntien yksityistetyille julkisille peruspalveluille. Tällaisia vaaroja on, ja ne on syytä tässä ottaa hyvin tarkasti huomioon.

Kolmen vuoden kokeiluaika on tietyllä tavalla hyvä, mutta se on varmasti liian lyhyt siinä näkökulmassa, että hyvin harva yrittäjä tekee sijoituspäätöksiä, muuttopäätöksiä, kolmen vuoden tähtäimellä. Jos tämä ei jatku, tilanne muuttuu takaisin siihen epäedulliseen malliin, mikä on voimassa oleva, pysyvä järjestelmä. Toisaalta taas kolme vuotta on aika pitkä aika odottaa kokemuksia, joiden odottamisen aikana ei näiltä osin ilmeisesti tule tapahtumaan yhtään mitään. Tämä tilanne ikään kuin kokeilun seurauksena jäätyy nykyiselleen.

Se on vahingollista, kun tiedämme aluepoliittisen kehityksen tässä maassa. Meillähän reuna-alueet menettävät väkeä ja yritystoiminta on vaikeuksissa jne. Jos sitten mitään muuta ei tehdä niiden alueiden hyväksi kuin odotetaan kolmen vuoden ajan, että tämä purisi, saattaa olla, että menetetään tärkeitä aikoja ja vuosia eikä myönteistä kehitystä saada aikaan. Tämä johtaa siihen, että muuttoliike jatkuu ja yhteiskunnalle ja koko kansantaloudelle tulee mittava lasku kuitenkin muuttoliikkeestä, kun monet seudut tyhjenevät ja eräät seudut nopeasti ja voimakkaasti kasvavat. Sehän on tavattoman kallista koko kansantaloudelle.

Arvoisa puhemies! Kannatan siis huomisessa äänestyksessä ed. Tennilän lakialoitteen mukaista vastalausetta, että kunnat ja seurakunnat otetaan mukaan tähän kokeiluun näillä alueilla.

Arvoisa puhemies! Edelleen täällä on käyty keskustelua Norjan-mallista. Pitää täysin paikkansa se, että Suomen ja Norjan tilanne on hyvin erilainen. Suomessa on työttömyys ongelmana noissa kunnissa ja yleensä syvemmällä maaseudulla. Norjassa taas pohjoisessakin on työvoimapulaa. Tämä lähtökohta on tietysti muistettava, kun mietitään keinoja ja niitä lääkkeitä, joita esitetään ja etsitään.

Mutta Norjan-mallista on kyllä tässä annettu mielestäni aivan liian yksioikoisia tuomioita tai sitten yksioikoisia kehuja. Norjan-malli on kaksiosainen, voi karkeasti sanoa.

Siellä annetaan samalla tavalla, kuin meillä perinteisessä aluepolitiikassa on annettu, yrityksille tukea, kun ne ovat siirtäneet tai luoneet työpaikkoja pohjoisiin osiin maata.

Sen lisäksi, että tällaisen välillisen aluepolitiikan keinoja Norjassa käytetään, niin siellä on käytössä suoraan ihmisiin kohdistuvia tukitoimenpiteitä, eli yksittäinen ihminen, lääkäri taikka opettaja tai joku työntekijä, kun menee johonkin yritykseen pohjoiseen töihin, saa suoraan sellaista etua, joka tuntuu välittömästi hänen rahapussissaan: Opintolainoja annetaan anteeksi tai annetaan korotettua lapsilisää perheelle, joka sinne muuttaa, tai vastaavia tällaisia etuuksia. On aivan selvää, että me ihmiset olemme joka paikassa, niin kuin on tässä viime päivinäkin kuultu, jossain määrin halukkaita saamaan lisää rahaa, ja varsinkin velkaiset nuoret menevät mielellään sinne töihin saamaan kokemusta ja näin saadaan työntekijöitä niihin tehtäviin, mitkä muutoin eivät tule siellä pohjoisessa hoidetuiksi. Norjassa siis palkitaan suoraan työntekijää. Työntekijä lähtee silloin sinne töihin, kun hän saa siitä varmasti suoraan edun itselleen.

Välillinen vaikuttaminen työpaikkojen syntymiseen ja säilymiseen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Mielestäni hallituksen pitäisi ottaa Norjan-mallista tämä toinen osa erityiseen tarkasteluun eikä tyrmätä sitä sillä lailla kuin nyt on tapahtunut: todetaan, että se on kelvoton. Se ei ole tältä osin kelvoton, mutta selvää on, että kaikki Norjan-mallin osat eivät sovellu Suomeen meidän oloihimme johtuen juuri muun muassa työllisyystilanteen täydestä vastakkaisuudesta meidän maissamme.

Arvoisa puhemies! Toivon, että vasemmistokin tukee huomenna äänestyksessä tätä ed. Tennilän hyvää aloitetta ja sen mukaan tehtyä vastalausetta.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosille 2003—2005 on mielestäni merkittävä virstanpylväs.

Monet itseyrittäjät tai yksinyrittäjät tai yrittäjät yleensä pitävät sosiaaliturvamaksusta vapauttamiskokeilua tai sivukustannusproblematiikkaa tärkeänä asiana. Tämän lain tarkoitushan on toteuttaa määräaikainen kokeilu niin, että selvitetään työnantajan sosiaaliturvamaksujen vapautuksen vaikutuksia työllisyyteen ja työllistämisedellytyksiin. Yrittäjäthän monesti kokevat, että usein sivukustannukset ovat työllistämistä estävä seikka. Toki yrittäjät ja työntekijät tietävät, miksi sivukustannuksia on maksettava, mutta silti on hyvä, että nyt tehdään koe, miten työnantajan sosiaaliturvamaksun vapautus vaikuttaa työllisyyteen.

Olen itse ollut ajamassa asiaa muiden mukana vuodesta 1995 ja olen tyytyväinen, että näin suuri asennemuuri on pystytty purkamaan. Aiemmin tälle hankkeelle viesti on ollut selkokielellä "ei".

Katson, että tällä hallituksen esityksellä on myös aluepoliittista merkitystä. Tietenkin tärkeitä ovat nämä kokeilualueet, missä kokeilu tullaan toteuttamaan. Henkilökohtaisesti tietenkin olisin nähnyt mielelläni, että oma kotiseutuni Päijät-Häme olisi ollut mukana kokeilussa, koska juuri Lahti ja Lahden seutu kärsii korkeasta työttömyydestä, joka on yli maan keskiarvon.

Kokeilun pyrkimyksenä on edistää olemassa olevien yritysten kehittymistä ja varsinkin saada uusia yrityksiä sijoittumaan alueelle ja näin siis lisätä työpaikkoja, jotta saadaan ihmisiä pysymään paikkakunnalla taikka ehkä jopa muuttamaan takaisin kotiseudulleen tai muuten saadaan alueelle uusia asukkaita.

On hyvä, että kokeilu käynnistyy heti vuoden 2003 alusta ja on heti säädetty useampivuotiseksi. Uskon ja toivon, että tämä kokeilu tuo tullessaan vastaavanlaisia tuloksia, mitä niin sanottu kotitalousvähennys on tuonut. Kotitalousverovähennysoikeutta kokeiltaessa itse moitiskelin sitä ja pidin parempana verovähennysmallia, joka onkin nyt sitten toteutunut. Nythän perheen molemmat vanhemmat voivat vähentää verotuksessa tietyn summan kotiin palkatun henkilön sivukustannuksista, ei palkasta. Kyse on vastaavan suuntaisesta hankkeesta.

Olen jäänyt ihmettelemään asiaa mietiskellessäni ja papereita luettuani sitä, miksi kokeilua ei voitu sisällyttää Seutuhankkeeseen. Seutuhankehan on kuntien välisen vapaaehtoisen yhteistyön edistämishanke. Mielestäni tällä olisi juuri voitu saada aikaan kuntien välistä yhteistyötä ja yritysten välistä yhteistyötä kuntaseuduilla, joka koetaan tänä päivänä hyvin tärkeänä seikkana. Esimerkiksi Lahdesta monet henkilöt käyvät ympäristössä töissä ja päinvastoin. Tällä lailla olisi voitu luoda uusia työpaikkoja ja tavallaan ehkä se malli olisi saattanut tuoda myös kunnalliselle sektorille säästömalleja tai ideoita yhteistyöstä, josta tosin on jo Päijät-Hämeessä kokeilua muun muassa taloushallinnon puolelta.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa vuosina 2003—2005. Asiahan pohjautuu varsinaiseen hallituksen esitykseen, ja hallintovaliokunta on tehnyt asiasta mietintönsä. Nyt täällä todettiin, muun muassa ed. Ravi, että tämä on aluepoliittisena toimena merkittävä. Päänavauksena minusta tämä on merkittävä, mutta aluepoliittisilta vaikutuksiltaan jää hyvin ohueksi, koska kysymyksessä on nimetty joukko Lapin kuntia ja A-saaristokuntia. Kun ajatellaan, että nämä kunnat ovat elinkeinorakenteeltaan varsin yksipuolisia ja sitten EU-lainsäädännöstä johtuen tässä rajataan vielä ulos tyypilliset tämän alueen elinkeinot maatalous, porotalous, kalatalous ja liikenne, tämä vielä ohentaa tätä kokeilua. Täällä on mukana kokeilussa valtion liikelaitokset, mutta kunnat ja seurakunnat, niin kuin on todettu, on rajattu tästä ulos.

Muun muassa ed. Rajamäki kysyi aivan oikein sitä, miksi tätä kokeilua ei suoritettu aikanaan Itä-Suomessa, mistä esityksen Lipposen hallituksen asettama Itä-Suomi-työryhmä teki jo aikanaan. Siellä olisi ollut paljon laajempi elinkeinopohja ja kokeilun tulokset olisivat antaneet todella realistisen kuvan ja näkemyksen. Nyt tietysti EU:n aluepolitiikan myötä hyvin olisi voinut ajatella, että tämä kokeilu olisi kattanut ohjelmapoliittisen tavoite 1 -alueen elikkä Lapin ja Itä-Suomen. Siinä mielessä tämä jää hyvin ohueksi ja ontuvaksi. On tietysti merkittävää se, että tästä on haettava kokemuksia ja että tätä periaatetta voidaan noudattaa sitten tulevaisuudessa laajemmin koko maassa.

Ed. Ravi otti myöskin esille rahoituskysymyksen. No, tämmöinen ohut kokeilu tietysti onnistuu siten, että se sosiaaliturvamaksujen menetys, joka tämän kokeilun kautta valtiolle aiheutuu, korvataan vastaavalla toisten työnantajien sosiaaliturvamaksun korotuksella. Mutta tietysti, jos aiotaan saada kunnon kokeilu ja vaikuttavuus, kokeiluun pitäisi olla alttius panostaa ja uhrata, jolloin myöskin budjetin kautta tulisi voida rahoittaa tämän kaltaisia kokeiluja ja kompensoida sosiaaliturvamaksujen menetyksiä. Se, että nämä Lapin ja saariston kunnat ja seurakunnat olisivat olleet mukana, olisi merkinnyt asiantuntijakuulemisessa saadun kuntien ilmoituksen mukaan, että ne olisivat olleet valmiit työllistämään enempi. Siis vastaavasti tämä ei olisi ollut kuntatalouden korjausoperaatio, vaan merkittävä lisä alueen työllistämiseen. Siinä mielessä on aivan perusteltua, niin kuin vastalauseessa todetaan, että lain 1 § kirjoitettaisiin siten, että kokeilussa olisivat mukana sekä kunnat että seurakunnat.

Arvoisa rouva puhemies! Tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään esityksen, joka tarkoittaa 1 §:n muotoilua vastalauseessa esitetyllä tavalla.

Timo E. Korva  /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi on syytä todeta ilolla se, että vihdoinkin aluepolitiikassa on selvästi nähtävissä uusi avaus. Tämä työnantajien sosiaaliturvamaksun poistokokeilu, vaikka se onkin taloudelliselta merkitykseltään pieni, periaatteelliselta merkitykseltään varmasti on hyvin suuri ja siinä mielessä tärkeä kokeilu. Todellakin toivon tälle kokeilulle kaikkea menestystä ja myöskin tämän kokeilun tulosten seurannalle sellaista analyyttista, oikeaa otetta.

Se on kuitenkin valitettavaa, että tämä kokeilu ei saanut hallituksen asettaman työryhmän alun perin ehdottamaa muotoilua kokeilun laajuuden osalta. Kuntien ja seurakuntien jättäminen pois kokeilun piiristä tulee osoittautumaan ilman muuta selväksi virheeksi niillä perusteilla, jotka tässäkin salissa on moneen kertaan esitelty, eli kun kuntien työllistävä merkitys noilla alueilla on niin suuri, se on ratkaisevan suuri, niin ilman että kunnat ovat tässä kokeilussa mukana, ei tulla saamaan täyttä kuvaa tämän tyyppisten toimenpiteitten vaikutuksista. Varmasti myöskin jo lyhyenkin kokeilun aikana joudutaan monenlaisiin ongelmatilanteisiin niissä tapauksissa, joissa kuntien ja tämän kokeilun piiriin tulevan yritystoiminnan intressit selvästi tulevat menemään ristiin. Se toisaalta vääristää eräissä tapauksissa myöskin kilpailutilannetta.

Näyttää siltä, että hallintovaliokunnan mietinnön perusteella kuitenkin joutuu toteamaan, että kuntia ja seurakuntia ilmeisestikään ei kokeiluun saada mukaan. Hallitusrintama tässä asiassa pitää.

Toinen seikka, johon haluan kiinnittää huomiota, on se, että olisin odottanut valiokunnalta käsittelyä siitä, miten luonnontuoteala määritellään kokeilun yhteydessä. Hallituksen esityksessähän todetaan muun muassa, että EU:n perustamissopimuksen liitteen I perusteella kokeilun ulkopuolelle joudutaan rajaamaan kalastus-, vesiviljely- ja tietyt maataloustuotteet. Edelleen tuohon samaan perustamissopimukseen viitaten todetaan, että maataloustuotteita jalostavia yrityksiä ovat sellaiset yritykset, jotka harjoittavat tuon sopimuksen liitteessä tarkoitettujen maataloustuotteiden sellaista lajittelua, pakkaamista, säilyttämistä, jalostamista tai muuta käsittelyä, jonka jälkeen tuote on edelleen maataloustuote. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi lihanjalostusta, (esimerkiksi sian-, naudan- ja poronlihatuotteet) marjojen jalostusta (hillot ja mehut) sekä vihannesten ja kasvisten jalostusta (esimerkiksi perunan jatkokäsittely) harjoittavat yritykset.

Tähän jää käytännön tasolle sellainen ristiriita ja myöskin todella käytännön ongelma, mitä ovat sitten sellaiset yritykset, jotka Lapissa järjestävät luonnonmarjojen keräämistä, ostavat niitä ja jalostavat niitä tuotteiksi. Minusta olisi voinut selkeästi tuohon EU:n perustamissopimukseenkin viitaten määritellä ja todeta täällä kansallisella tasolla, että luonnonmarjojen jalostus ei ole missään tapauksessa rinnastettavissa maataloustuotteisiin ja maatalouspolitiikkaan eikä siis myöskään maataloustuotteiden jalostamiseen. Jos tällainen selkeä mietinnön perustelu olisi tänne jo tässä vaiheessa kirjoitettu, niin voitaisiin selkeästi ohjeistaa kentälle, että luonnonmarjoja jalostavat yritykset olisivat tämän toiminnan piirissä. Sillä olisi ilman muuta iso, tärkeä merkitys kokeilun tarkoituksen kannalta juuri niillä vaikeimmilla alueilla, minne tämä kokeilu on kohdennettu. Yritetään antaa sellaista viestiä verottajalle, kun kerran tämä eduskunta ei näytä tätä asiaa muuten korjaavan, että verottaja uskaltaisi tehdä tämän irtioton EU:n perustamissopimuksesta ja selkeästi tulkita perustamissopimusta oikein kansallisen edun mukaisesti.

Vielä yhteen asiaan mietinnön pohjalta haluan kiinnittää huomiota. Se on kokeilussa yrityskohtaisesti maksettavan tuen määrä. Perusteluissa monissa yhteyksissä ja myöskin lakiesityksen 4 §:ssä sanotaan, että maksuvapautuksen muodossa annettavan tuen ja yritystoimintaa harjoittavan työnantajan mahdollisesti saaman tuen muun de minimis -tuen yhteismäärä ei saa kolmen vuoden ajanjaksolla ylittää 100 000:ta euroa. Toinen momentti sanoo, että yritystoimintaa harjoittavan työnantajan tämän lain nojalla tekemien maksuvapautusvähennysten määrä ei saa ylittää 30 000:ta euroa kultakin palkanmaksuvuodelta määräytyvästä sosiaaliturvamaksusta. Tämä kirjaus käytännössä tarkoittaa sitä, että vaikka laissa ja lain perusteluissa puhutaan, että tässä on tarkoitus ryhtyä maksamaan yrityskohtaisesti kolmen vuoden ajalta enintään 100 000 euron tukea, niin kuitenkin 4 §:n 2 momentilla annetaan selkeä määräys siitä, että tuki ei saa olla kuin 30 000 euroa yritystä kohti. Tätä perustellaan niinkin hullunkurisesti, että kaiken varalta pannaan vuosikatto matalammaksi, ettei muista syistä sattuisi tämä EU-maksimisääntö, 100 000 euroa kolmen vuoden aikana, ylittymään.

Minusta tämä on hullunkurista perustelemista ja lähes myöskin harhautus tässä asiassa sikäli, että totta kai nykyisessä veronkantomenettelyssä ja myöskin seurannassa voidaan valvoa sitä, että yrityskohtaisesti eivät tämän tuen ja muiden yrityksen saamien de minimis -ehtoisten tukien yhteissummat nouse kolmen vuoden aikana yli 100 000 euroon. Vielä ääritapauksessa on mahdollista takaisinperintä. Siis ongelma tässä on se, että lakiteksti ei nyt vastaa selvästikään perusteluissa luvattua tuen tasoa. Sen vuoksi aion yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittää 4 §:n 2 momentin korjaamista sillä tavalla, että perustelujen mukainen enimmäistukitaso on mahdollista maksaa.

Matti Huutola /vas:

Rouva puhemies! Työllisyys ja työpaikka ja siitä ansaittu palkka ovat itse asiassa kaikkein parasta aluepolitiikkaa ja parhaiten alueellisia eroja tasoittavaa toimintaa. Nyt tämän hallituksen esityksen keskeinen lähtökohta on kuitenkin se, kyetäänkö tällaisin erityistoimin luomaan uusia työpaikkoja nimenomaisesti vaikeimmilla alueilla Suomea. Esitys on hyvä, ja se oli itse asiassa jo vuoden 2001 budjettiriihen yhteydessä esillä. Silloin se oli vähän toisen näköisenä; esitettiin kolmea pohjoisinta kuntaa, myös kaikkia työnantajia koskevana esityksenä, joka sittemmin ei edennyt budjettiriihessä, mutta jäi kuitenkin auki myöhemmässä vaiheessa sitten jalostuen tähän muotoon, jossa se nyt on hallituksen esityksenä eduskunnalle tuotu.

Kokeiluna se on tuotu sen vuoksi, että on selvää, että tarvitaan varma ja vakuuttunut arvio siitä, että tämän tyyppisillä toimilla voidaan luoda uusia työpaikkoja, nimenomaisesti uusia työpaikkoja, että se toimisi oletetulla ja arvioidulla tavalla. Siitä ei kukaan voi olla tässä vaiheessa varma. Sen vuoksi seurannan ja arvioinnin tältä osin on oltava mahdollisimman hyvä ja totuudenmukainen niin, että voidaan arvioida myöhemmin erityyppisiä veroratkaisuja ja niiden vaikutusta sitten työllisyyden parantamisen näkökulmasta.

Ongelmia tietysti tällaisen kokeilun ja alueiden rajauksien osalta tulee aina. Ne ongelmat tietysti tulevat yritysten välisten kilpailuedellytysten suhteen. Tuntuuhan se tietysti aika oudolta, jos jollain alueella naapurikunnissa yrittäjillä on pienemmät työnantajamaksut ja käytössä edullisempaa työvoimaa kuin rajan toisella puolella. Tämä rajan vetäminen on tietysti se ongelma. Nyt tehty rajaus näiden Lapin kuntien osalta ja muutaman saaristokunnan osalta on kuitenkin sellainen, että ne ovat elinkeinopoliittisesti niin etäällä toisistaan, ettei voida edes ajatella, että tämän pienyritystoiminnan osalta syntyisi kilpailua vääristävää tukimuotoa. Varmaan tämä on yksi seikka, mikä on ollut vaikuttavana tekijänä siinä, mitkä kunnat ja minkälaiset alueet ovat kokeilun piirissä.

Valitettavaa on se, mihin ed. Korvakin täällä viittasi, että on tiettyjä luonnonvara-aloja, jotka jäävät kokeilun ulkopuolelle ilmeisesti kuitenkin Suomesta riippumattomista syistä. Tässä esityksessä nyt ei ole siihen otettu laajemmin kantaa. Minusta nyt on kuitenkin tärkeintä, että pää on saatu auki, ja eihän tämä ole kirkossa kuulutettu niin, etteikö tämän jälkeen sitten tätä tulkintaa voida muuttaa. Yhdyn tähän ed. Korvan esitykseen siitä, että kyllä edelleen on eduskunnassa haettava ratkaisuja, voidaanko näitä tiettyjä luonnonvara-aloja, kuten marjojen jatkojalostaminen, joka on ihan tosiasiassa muuta kuin maataloustoimintaa, se on teollisuuspolitiikkaa ja elinkeinopolitiikkaa, kyetäänkö sieltä muutamia aloja ottamaan myöhemmin tähän matkaan, tämän kokeilun piiriin. Minusta sitä voitaisiin kokeilla ja hakea siihen ratkaisuja, jos ne näin syntyisivät.

Tässä esityksessä on todettu myös, että ministeriön alkuperäisessä esityksessä olivat mukana myöskin kunnat. Itsekin näin niin, että juuri näillä alueilla, missä nyt kokeilua suoritetaan, kuntien mukanaolo olisi ollut välttämätön, jo siitäkin syystä, että elinkeinopolitiikan kehittämisen näkökulmasta ja myös yritystoiminnan näkökulmasta näillä alueilla yleensä kunnilla on ratkaiseva merkitys myös koko yritystoiminnalle ja ne toimivatkin tietyllä tavalla yritystoiminnassa mukana. Samaten tämä voi vääristää jonkin verran julkisen sektorin, kuntatyönantajan ja yksityisen sektorin välistä kilpailua, mitä aidosti tänä päivänä eri kunnissa on. Tässä tulee selvästi parempaan asemaan yksityisen palveluntuottajan tarjoama palvelu kuin se, mitä julkinen sektori tekisi omanansa. Silloin voidaan sanoa, että kun käydään kiistaa siitä, mitä tehtäviä tehdään kuntien toimesta ja mitä sitten mahdollisesti yksityisten toimesta, tämä voi tätä kilpailua hiukan vääristää. Mutta kuitenkin uskon, että se ei ole niin merkittävää näiltä osin, että se nyt muodostuisi tässä suhteessa kovin suureksi ongelmaksi.

Arvoisa puhemies! Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä olisi tullut ulottaa koskemaan myös kuntia, ja itsekin aion huomenna kyllä äänestää sen puolesta, että kunnat tulisivat mukaan kokeilun piiriin. Näen kyllä niin tärkeänä myös kuntien mukaantulon tämän kokeilun piiriin.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Alueellisen eriarvoisuuden kasvu on Lipposen hallituksen suurimpia epäonnistumisia työllisyyden hoidon epäonnistumisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun ohella. Politiikassa arvovalinnat ovat keskeisessä asemassa. Me emme tosiasiassa elä vaihtoehdottomassa yhden vaihtoehdon politiikassa, niin kuin hyvin usein annetaan ymmärtää.

Kun tämänkin lain osalta on esitetty lain laajentamista kuntiin, myöskin alueellista laajentamista esimerkiksi Itä-Suomeen, on heti esitetty kysymys, mistä raha. Kysymys on sinänsä aivan aiheellinen. Mutta rahaa löytyy sellaisiin tarkoituksiin, joita pidetään todella tärkeänä. Hyvin usein tähän kysymykseen vastataan ensimmäiseksi, ettei ole rahaa, asiaa ei voida toteuttaa. Mutta kun tulee riittävän painavat perusteet — jos me ajattelemme esimerkiksi Soneran osalta, kun piti sijoittaa 3 miljardia markkaa osakepääoman korotukseen — ei tule kysymykseenkään keskustelu siitä, mistä raha, vaan kun asia on tärkeä ja välttämätön, rahat silloin löytyvät ja ne haetaan.

Minusta aluepolitiikka ja Lapin pohjoisten alueiden elinkeinoelämän kehittäminen on todella niin tärkeä asia ja loppujen lopuksi on kysymys niin pienistä summista, ettei tässä yhteydessä ole tarvetta kysyä, mistä rahat tällaiseen tarkoitukseen. Tämähän on toteutettu kustannusneutraalisti niin, että muut työantajat maksavat. Se ei ole minusta välttämätöntä, vaan kuten täällä on todettu, tärkeää aluepolitiikkaa hoidetaan jo nyt ja olisi voitu tässäkin tapauksessa hoitaa myöskin yleisin verovaroin eikä panna vain toisia yrittäjiä maksamaan oman yrityskentän sisällä.

Mitä tulee sitten siihen, miksi tätä ei ole esitetty Itä-Suomeen: Kysymys on siitä, että hallitus ei ole nähnyt Itä-Suomen kehitystä niin vaikeana, että se olisi pitänyt välttämättömänä tällaisen kokeilun ulottamista sinne. Kysymys on hallituksen arvovalinnoista tässäkin yhteydessä.

Mitä tulee sitten tämän lain heikkouksiin — en sinänsä halua mitätöidä tätä lakia, minusta se on hyvä päänavaus, kuten ed. Korva täällä totesi, ja se on myöskin uuden tyyppinen avaus, johon vihdoinkin hallitus loppumetreillään on suostunut — niin ensinnäkin alue on suhteellisen pieni, mutta jos ajattelee yksistään Lappia, voi todeta, että ehkä joitakin yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta Lapin osalta sitä voi pitää kutakuinkin oikeaan osuneena.

Se, että siinä eivät ole kunnat eikä seurakunnat mukana, on suurin puute Lapin kannalta, sillä kun lukuun ottamatta ilmeisesti ministereitä, jotka yleensä eivät lakialoitteita allekirjoita, Lapin edustajat olivat allekirjoittajina tämän asian takana, niin meidän kaikkien lähtökohtahan oli se, että nämä säästyvät varat, jotka kunnat saisivat tästä säästönä, käytettäisiin kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseen. Sitäkin kautta olisi haluttu tukea näiden kuntien alueilla tapahtuvaa yritystoimintaa ja luoda lisää työpaikkoja.

Tosiasiassahan voi olla niinkin, että jos kokeilu onnistuu todella hyvin, lopputuloksena voi olla, ettei tämä maksa valtiolle mitään, tai ei se nytkään maksa, mutta myöskin voi olla niin, että tämä tavallaan kustantaa itse itsensä. Yhteiskunnalle voi tulla verotuloina, sosiaalimaksuina ynnä muina tuloina periaatteessa selvästi enemmän kuin tähän uhratut varat olisivat, vaikka ne olisi otettu verovaroistakin. Myöskin kunnathan hyötyvät silloin tietysti, se on päivänselvä asia.

Näin ollen voi todeta, että kovin varovaisesti on lähdetty liikkeelle, vaikka avaus sinänsä on ihan kannatettava ja siitä on tietysti kiitettävä hallitusta. Voisi sanoa perinteiseen tapaan, että kiitos tästä vähästäkin, Lipposen hallitus — eihän teiltä paljon enempää ole kyllä voinut odottaakaan.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista koskevaksi kokeiluksi on perusteiltaan ja lähtökohdiltaan aivan oikea ja kannatettava. Siitä on syytä kiittää nykyistä hallitusta, erityisesti sisäministeriä, joka on määrätietoisesti tätä kokeilua ajanut piippuun. Kokeilussa alue rajataan pääsääntöisesti Lapin kuntiin ja muutamiin saaristokuntiin. Näin ollen alue on pinta-alaltaan tosin laaja, mutta väestöpohjaltaan kohtalaisen suppea. Siinä mielessä kokeilun tulokset välttämättä eivät muodostu kovin hyvin vaikutuksia kuvaaviksi.

Kun kokeilun tarkoituksena on selvittää erityisesti työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevan vapautuksen vaikutus työllisyyteen ja työllistämisedellytyksiin, tavoite on tietenkin lähtökohdiltaan oikea. Työnantajamaksujen vaikutuksesta työllisyyteen ja työllistymiseen on käyty oikeastaan kymmeniä vuosia keskustelua. Tämän kokeilun ansiosta saadaan jonkinlaisia tuloksia aikaan. Ymmärrän tosin sen kritiikin, johon osittain voin yhtyäkin, mitä täällä keskustan edustajan puheenvuorossa on esitetty erityisesti kuntien pois rajaamisen osalta. On kuitenkin syytä todeta se, että tämä on sen tyyppinen uusi avaus, että sillä on niin aluepoliittisesti kuin työllisyyspoliittisestikin oma merkityksensä. Vaikka keskustelua työnantajamaksusta on pitkään käyty, vastaavia avauksia ei ole kuitenkaan aikaisemmin tehty. Siinä mielessä tämä on merkittävä päänavaus.

Myös itse olisin nähnyt tarpeellisena kuntien sisällyttämisen mukaan. Erityisesti näillä alueilla, mistä tässä on kysymys, kuntien merkitys työvoiman osalta on ratkaiseva. Ne ovat suurimpia työnantajia näillä alueilla. Siinä mielessä vaikutukset tulisivat selvimmin ilmi tässä kokeilussa, mikäli kunnat olisivat mukana. Ymmärrän toki sen, kun lähtökohtana on verrattain rajoitetusti lähteä kokeilemaan, että on päädytty tähän ratkaisuun, jota myös kilpailun neutraalisuuden kannalta voi pitää jonkin verran arveluttavana.

Kaiken kaikkiaan vastaavan tyyppistä kokeilua esitti aikanaan täällä jo aikaisemmin mainittu pääministerin aikanaan asettama Itä-Suomi-työryhmä lähinnä Itä-Suomen alueelle. Ilmeisesti Itä-Suomen alueelta olisi löytynyt elinkeinorakenteeltaan ja työvoimaltaan erityyppisiä alueita, ja todennäköisesti kokeilu olisi paremmin kuvannut sitä, mikä vaikutus työnantajamaksuilla on, koska itse ymmärrän niin, että näillä kokeilualueilla elinkeinorakenne ja työpaikkarakenne on oleellisesti erityyppinen kuin yleisesti maassa useimmilla eri alueilla. Siinä mielessä tämä ei välttämättä anna kovin edustavaa kuvaa kokonaisuudessaan työnantajamaksujen alentamisen vaikutuksista työllistymiseen.

Täällä aikaisemmin sivuttiin Norjan-mallia ja arvioitiin sen vaikutuksia. Minusta ed. Huutola aivan oikein kuvasi sen tilanteen ja eron, eli kun Norjassa lähtökohtana on ollut se, että saadaan työvoimaa pohjoisen työpaikkoihin, ja täällä on käytännössä päinvastainen tilanne, pyritään saamaan työtä olemassa olevalle työvoimalle, niin eivät keinotkaan voi olla samoja. Samoilla keinoilla ei saada samoja vaikutuksia, kun lähtökohdat ovat aivan erilaiset.

Kaiken kaikkiaan vielä yhteenvetona voi todeta sen, että pidän myönteisenä avauksena ja uudistuksena tätä esitystä, vaikkakin se on verrattain suppea. Mutta ehkä sen kokemusten perusteella voidaan vastaavaa käytäntöä laajentaa myöhemmin eri alueille ja tarvittaessa koko maahan, mikäli se osoittaa vaikutukset myönteisiksi.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Polvi piti hyvin hyvän puheenvuoron. Toivottavasti huomenna, kun äänestämme, hän tukee keskustan vastalausetta, niin kuin vasemmistoliitosta tukea on tulossa toivottavasti laajemminkin.

Tämä esityshän koskee paitsi todella Pohjois-Lapin kuntia, myöskin oman vaalipiirini Varsinais-Suomen saaristokuntia, Nauvoa, Velkuaa, Houtskäriä jne. Näissä saaristokunnissa ei juurikaan ole merkittäviä yrityksiä, joten tämä ei merkitse kovin paljoa näille kunnille. Sen sijaan niissä on kyllä merkittävästi kunnallisia työpaikkoja ja joku seurakunnankin työpaikka. Olisi siis hyvä asia, jos tämä voitaisiin laajentaa kuntiin ja seurakuntiin.

Mutta, arvoisa puhemies, mitä minä tässä nyt pelkään, kun on paljon puhuttu siitä, että alueellista kehitystä voidaan edistää veropoliittisin keinoin, on se, että kun huonosti kokeillaan, niin tulee huonoja tuloksia. Sitten sanotaan, että ei näistä veroporkkanoista ole aluekehityksessä mihinkään, kun kuitenkin tämä tulos johtuu huonosta kokeilusta. Pitäisi reilusti kokeilla ja riittävästi satsata tähän kokeiluun, jotta voitaisiin katsoa, mitä tuloksia tällä aikaansaadaan. Olisi minimi todella, että tähän nyt otetaan kunnat mukaan, niin kuin keskusta esittää. Toivottavasti saamme tälle esitykselle laajaa tukea huomenna, niin kuin uskon.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä hallituksen esitys tuli käsittelyyn, se herätti silloin valtavan paljon ristiriitaisia tunteita. Nyt on ollut kiva kuulla, kun useammat toteavat, että kysymyksessä on kuitenkin myönteinen kokeilu. Olen itse samaa mieltä ja pidän tätä erittäin myönteisenä avauksena. Toivon kuitenkin, että näitä tuloksia seurataan hyvin tarkkaan niin hyvässä kuin pahassa ja erityisesti nimenomaan kunta- ja seurakuntatyönantajan jättämistä pois tästä kokeilusta. Ainakin se vaikuttaa näin etukäteen ajateltuna selkeältä epäkohdalta ja saattaa vaikuttaa kuntatyöntekijöiden työpaikkoihin. Toivon, ettei näin kävisi, mutta sehän selviää sitten tämän kokeilun kuluessa.

Olisin itse toivonut, että kunnat ja seurakunnat olisivat olleet mukana, mutta koska kyseessä on tällainen ajallisesti ja alueellisesti rajattu kokeilu, niin olen valmis hyväksymään tämän esityksen. Toivon, että kun kokeilu mahdollisesti jatkuu tai laajenee tai muuttuu käytännöksi, niin silloin sitten punnitaan nämä vaikutukset erittäin tarkasti ja katsotaan, mitä tämä kokeilu on tuonut tullessaan.

Sitten jonkinlaiseksi, jos voisi sanoa, toiseksi epäkohdaksi voisi nostaa sen, että aika keinotekoisesti on rajattu nämä kunnat, jotka ovat päässeet mukaan tähän kokeiluun. Jossain kohtaa voi kysyä, miksei naapurikunta päässyt ja tämä kunta pääsi, mutta johonkin se raja on vedettävä, ja sen takia myös kokeiluna voi tämän hyväksyä.

Muuten erittäin hyvä yritys ja toivon mukaan onnistunut kokeilu parantaa työllisyyttä näillä pahoilla työttömyysalueilla.

Leea  Hiltunen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on erittäin hyvä, että hallituksella on tahto selvittää, mikä merkitys ja vaikutus on nimenomaan työnantajan sosiaaliturvamaksuista vapauttamisella, mitä se saa aikaan, mitä tapahtuu työllisyydessä ja tuleeko työllistämisedellytyksiä, luodaanko todellisia mahdollisuuksia työnantajille, yrityksille, työllistää, tapahtuuko niin, että yritykset voivat todella kehittää omaa toimintaansa tämän avulla ja mahdollisesti niin, että tulee myöskin uusia yrityksiä näille kokeilualueille. Tämä tavoite ja ajatus tässä hallituksen esityksessä ja nyt valiokunnan mietinnössä on erinomainen asia, ja siihen voi täysin yhtyä.

Tietysti siihen kysymykseen, mikä tämän avauksen merkitys kokonaisuudessaan on aluepoliittisesti työllisyysnäkökulmaa ajatellen, sanoisin näin, että en itse ainakaan uskalla vielä sanoa niin, että tämä on merkittävä avaus, mutta haluan sanoa, että tämä on varmasti hyvä avaus, avaus sillä tavalla, että lähdetään tekemään jotain konkreettista näillä alueilla. Tietysti täytyy toivoa sitä, että tämä kokeilu todella toisi jotakin uutta tietoa.

Itse olen myöskin vahvasti yhtymässä niihin huolenaiheisiin ja näkökulmiin, joissa on tuotu esille sitä, että kunpa tämä nyt ei olisi virhe, että tästä on rajattu pois niin merkittäviä alueita. Ensinnäkin, tämä on niin kapea-alainen, että on ainoastaan Lapin alueen 14 kuntaa ja saaristoalueet mukana. Ajattelen niin, että jos tässä olisi ollut toisen tyyppinen maakunta, alue, rinnalla, olisi varmasti vaikutuksia ja tuloksia arvioitaessa ollut paljon enemmän saatavissa jatkotoimenpiteiden pohjaksi tietoa, miten sitten lähdetään kehittämään näitä ratkaisuja eteenpäin. Siinä mielessä tämä jäi kapea-alaiseksi. Jos oli rahoituksesta kysymys, niin tuntuu huolestuttavalta, että tässä ei löytynyt tapaa sitten etsiä rahoitusta. Kustannusneutraali tapa ei ole oikea, vaan nimenomaan asian tärkeyden kannalta olisin nähnyt, että tähän olisi pitänyt löytyä rohkeutta myöskin budjetin kautta löytää rahoitusta, niin että tämän kokeilun aikana olisi myöskin rahoitusta tullut.

Ajattelen myös sitä, että kun tästä nyt jäävät kunnat ja seurakunnat pois, niin tietysti voi sanoa näin, että on mielenkiintoista seurata sitä, mitä tällä alueella nyt tulee tapahtumaan, tapahtuuko jotakin siirtoa, tuleeko niin, että yksityiselle sektorille siirtyy mahdollisesti niitä tehtäviä, aloja, joita nyt julkisen sektorin alueella on tehtävinä hoidettu. Totta kai, jos tervettä siirtymistä tapahtuu, on aivan hyvä sekin tulos. Kaiken kaikkiaan, kun meillä on huoli kuitenkin kuntien peruspalvelujen laadukkuudesta ja kehittämismahdollisuuksista ja kuntien työllistämismahdollisuuksista myöskin, niin sitä taustaa vasten on erittäin suuri puute, että kunnat eivät ole tässä mukana ja seurakunnat eivät ole tässä mukana. Tietysti kysymys on myöskin siitä, tapahtuuko joitakin intressiristiriitoja, mikä on julkisen ja yksityisen sektorin tulevaisuus kaiken kaikkiaan, erityisesti tietysti peruspalvelujen puolella ja monilla sellaisilla alueilla, missä tällä hetkellä on erittäin suuria vaikeuksia, jos ajattelemme terveydenhuoltoa ja sosiaalitoimen palveluja, joilla aloilla kuitenkin odotetaan, että tapahtuisi, ihan peruspalvelujen tehtäväalueillakin tapahtuisi, sillä tavalla, että yrittäjyyttä löytyisi ja yrityksiä syntyisi ja työllistämistä tapahtuisi, uusia työpaikkoja tulisi.

Ennen kaikkea olisin toivonut, että kunnat olisivat olleet tässä mukana. Silloin olisi varmasti terveemmällä tavalla voitu seurata sitä kehitystä, mikä on kuntien tehtävä nimenomaan palvelujen kehittämisessä ja miten siinä esimerkiksi sitten erityisesti yksityinen sektori olisi otettu kumppaniksi ja löydetty erilaisia uusia verkottuneita toimintamalleja. Näitä huolia näen tässä merkittävästi nyt, kun tämä kokeilu toteutetaan tällä tavalla kuin se toteutetaan.

Tietysti ajattelen myöskin niin, kun kokeiluaika on kolme vuotta, ettei nyt vain niin tapahtuisi, että odotetaan kolme vuotta ja vasta sitten lähdetään mahdollisesti arvioimaan näitä tuloksia, seurausvaikutuksia. Toivoisin todella, että jo tämän kolmen vuoden aikana, mikäli todetaan, että ne huolenaiheet, mitkä täällä useissa puheenvuoroissa on nostettu esille, ovat todellisia, lähdetään etsimään ratkaisuja, korjataan tätä kokeilua ja laajennetaan sitä niille alueille, mistä täällä nyt on toivomuksia esitetty, niin että saadaan todellisia tuloksia ja päästään ikään kuin nopeammin sellaiseen toimintatapaan, joka on varmasti sitten myöskin aluepoliittisesti ja työllisyyttä ajatellen ja meidän elinkeinoelämäämme ajatellen enemmän antava ja tuloksia tuova.

Lähinnä toivon niin, että vaikutusten arviointia, tulosten arviointia, lähdetään välittömästi toteuttamaan, eikä niin, että kolmen vuoden kuluttua vasta sitten katsotaan, mitä jäi käteen. Kannatan myöskin sitä, että tämä laajennetaan koskemaan kuntia ja seurakuntia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämän kaltainen hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa 2003—2005 on annettu ja että tästä asia on edennyt tähän vaiheeseen. Kun täällä vielä on esitetty, että kunnat ja seurakunnat saadaan mukaan, niin toivon, että se saadaan siinä muodossa sitten itse laiksi. Tässä on todella hyvä kokeilu, jonka pohjalta on sitten, toivottavasti jo tämän kokeilun rinnalla, tilaisuus tätä laajentaa sillä tavalla kuin edustajat ovat esille tuoneet. Jostakin on alulle lähdettävä, ja siitä on hyvä jatkaa.

Vielä toisin yhden mallin esille: Ajattelen tiettyjä pisteitä, niin kuin kotipaikkakuntani Haapamäki, joka valtion toimesta on menettänyt työpaikkoja 750:sta johonkin 50:een ajan saatossa. Se on raju pudotus. Joitakin tämmöisiä pistekohteita, jotka ovat kokeneet rajuja menetyksiä, pitäisi vielä jatkossa, kun asiaa kehitellään, saattaa näitten tulevien lainsäädäntöjen pariin. Mutta hankitaan tästä kokemukset ja tehdään uusia parempia kokeiluja ja lainsäädäntöjä nopeasti tämän rinnalla ja jälkeen.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että saadaan käyntiin tällainen kokeilu, jossa kokeillaan työnantajan sosiaaliturvamaksun poistamisen vaikutuksia uusiin työpaikkoihin. Tästä asiasta on paljon väitelty ja toivottavasti tällä saadaan nyt sitten näyttöä. Tällä kokeilulla on puutteensa. Tämä on minunkin mielestäni suunnattu kovin pienelle alalle ja kovin pienellä volyymillä, 20 kuntaa, 8 miljoonaa euroa, ja sillä ei varmasti kovin voimakkaasti voida sanoa, milloin on työpaikka tämän ansiosta syntynyt, milloin jonkin muun.

Mutta siitä asiasta olen vakuuttunut, että on oikein, että kunnat ja seurakunnat jätetään tästä pois. Kuntien ja seurakuntien pääasiallinen tulonlähde on kuitenkin verotus ja valtionosuudet, ja sillä sektorilla on vielä paljon vaikeampi mennä varmasti sanomaan, minkä vuoksi jokin työpaikka syntyisi. Tämä kokeiluhan on sinänsä nollasummakokeilua, elikkä toiset yritykset maksavat sen osan, mitä nyt näiden 20 kunnan alueella toimivien yritysten sosiaaliturvamaksujen poistaminen vaikuttaa.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Muutamalla sanalla käsittelen tätä hallituksen esitystä laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003—2005. Tämä hallituksen esitys koskettaa erityisesti Lappia, kolmea pohjoisinta seutukuntaa, ja sen lisäksi muutamia saaristokuntia. On pakko todeta tässä yhteydessä, että kun katsoo Lipposen toisen hallituksen aluepoliittisia uurastuksia, niin kyllähän tämä esitys merkittävimmästä päästä on.

Arvoisa puhemies! Jotta ymmärrämme tämän hetken ja voimme katsoa tulevaisuuteen tämän esityksen pohjalta, on tietenkin rinnalle nostettava se, että erilaistakin aluepolitiikkaa maassa on tehty. Kehitysaluepolitiikan päivinä luotiin yhtenäiskoulujärjestelmä, sosiaaliturvalainsäädäntö, kansanvakuutusjärjestelmä ja vieläpä sen jälkeen aluepolitiikan päivinä luotiin alueelliset korkeakoulut, yliopistot ja sen lisäksi valtiojohtoista yritystoimintaa ohjattiin eri puolille maata. Nyt kun näihin todellisiin aluepoliittisiin toimenpiteisiin ei enää ole haluttu satsata eikä panostaa, voi sanoa, että tällä hetkellä paras aluepoliittinen esitys on näinkin laiha, ja voi sanoa, että hyvin pitkällehän tässä on kysymys mielikuvista, siitä että kun tuli Pohjois-Lappi-työryhmä aikanaan asetettua, jollakin tavalla tämän Pohjois-Lappi-työryhmän esitystä tulee kuunnella.

Tässä yhteydessä on tietenkin muistettava, että eihän Pohjois-Lappi-työryhmä, minkä mietintöön lakiesitys pohjaa, ole ainoa työryhmä tämän hallituksen aikana. Niin kuin, arvoisa puhemies, tiedämme, selvitystä, selvitysmiestä, seminaaria ja muuta on järjestetty tuhkatiheästi viimeisten neljän vuoden aikana puhumattakaan Itä-Suomi-projektista ja monista muista, jotka vielä odottavat kristallisoitumista lakiesityksen muodossa. Mutta tämä lakiesitys on todellakin saanut pohjansa Pohjois-Lappi-työryhmän esityksestä, arvoisa puhemies, jotta olisin tarkka: Pohjois-Lappi-työryhmän väliraportista kaiken kaikkiaan on todettava, että tämä väliraportti sinällään oli oikean suuntainen mutta ei ehkä uskaltanut mennä aivan perimmäisille kysymyksille sekään johtuen ajan yleisestä hengestä ja aluepolitiikan yleisestä ohuudesta. Siitä huolimatta hallitus edelleen kevensi sitä niin, että tämän esityksen ulkopuolelle jäivät kunnat ja seurakunnat.

On tietenkin myös muistettava se, että kun tätä esitystä katsotaan ja mietitään Lappia, miten tämä koskettaa kolmea pohjoisinta seutukuntaa, siellähän merkittäviä tulonlähteitä ovat myöskin porotalous, kalastus ja maatalous. Nämä myöskin ovat EU-lainsäädännöstä johtuen tämän kokeilun ulkopuolella. Näin ollen voi sanoa jo lyhyenkin tarkastelun jälkeen, että yritystoiminta, mitä tähän kokeiluun jää, on aivan liian suppea. Tämä kokeilu on aivan liian suppea ja pieni, jotta sillä saataisiin todellisia tuloksia aikaan. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, vaikka tässä pitäisikin katsoa juuri tätä esitystä eikä katsoa eteenpäin, mutta niin kuin pääministerikin monissa puheenvuoroissa on jo katsonut eteenpäin, ja tämähän koskettaa seuraavaa hallituskautta, niin olisi todella hyväksi tälle maalle, että tulisi sellainen hallitus, joka ottaisi aluepolitiikan tosissaan ja huomioisi erityisolosuhteet, joita Pohjois-Suomessa, myöskin itäisessä Suomessa ja saaristokunnissa on.

Kaiken kaikkiaan haluan todeta, että tämä avaus on kuitenkin jykevintä aluepolitiikkaa, mitä Lipposen hallituksen toimesta on toteutettu, parasta tältä hallitukselta. Tämä ei ole vielä sitä parasta, mitä olisi voitu tehdä. Koska me tiedämme, että vain kunnolla tehty ja todella paras on kyllin hyvää, olisi toivonut, että tässä esityksessä myöskin olisi lähdetty kunnianhimoisesta tavoitteesta, laajemmasta kokeilualueesta ja sellaisesta tutkimuksesta, mitä olisi voitu suoraan rinnastaa laajemminkin niille alueille, jotka kärsivät tällä hetkellä muuttotappiosta ja harvasta asutuksesta ja jotka ovat olleet viimeisten vuosien aikana aluepolitiikan toimenpiteitten ulkopuolella.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on käynyt tästä hyvän keskustelun, tiedän sen. Erityisen ilahtunut olin siitä, että myöskin vastalause tähän esitykseen on laitettu, vastalause, joka ei ole tämän esityksen vastainen vaan on tätä esitystä täydentävä. Uskon näin, että ne, jotka haluavat parasta, ovat varmasti tämän vastalauseen takana ja tätä kautta laajennetaan kokeilua koskettamaan myöskin kuntia ja seurakuntia, koska niiden merkitys pohjoisella alueella työllistäjänä on erityisen suuri.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti 6 minuuttiin typistettynä hallintovaliokunnan mietintö 11/2002.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvin tervetullut avaus aluepolitiikassa. Juuri tämäntapainen kokeilu olisi vain pitänyt toteuttaa jo monia vuosia aiemmin. Me keskustassa olemme aika paljon puhuneet Norjan-malleista. Tämä on tietyllä lailla sukua niille. Siellä on toki toteutettu toisenlaisiakin malleja, että houkutetaan työntekijöitä pohjoisille alueille antamalla esimerkiksi verohelpotuksia opintolainoihin jne. Mutta muuttoliike on sen verran rajua ollut, että tämäntapaisia veroporkkanoita on syytä käyttää ja ulottaa, jos kokeilusta saadaan hyviä tuloksia, laajemmaltikin.

Mutta meidän mielestämme, jotka jätimme vastalauseen, aivan kuten ed. Takkula edellä totesi, se oli hallituksen esitystä täydentävä, ja halusimme olla sisäasiainministeriön Pohjois-Lappi-työryhmän kannalla, mitä he esittivät väliraportissaan, että myös kunta- ja seurakuntatyönantajia tämän kokeilun tulisi koskea. Useimmissa kokeilukunnissahan taloudellinen tilanne on vaikea, ja ne tarvitsevat joka tapauksessa erityistukea selviytyäkseen palveluiden järjestämisestä ja työllisyyden hoidosta. Niillä on merkittävä osuus pohjoisessa myös työllistäjinä.

Kuntaliittokin oli lausunnossaan juuri tällä kannalla. Ja sitten tämä kilpailueriarvoisuus: Lapin liitto erityisesti oli sitä mieltä, että kun kunnat ja seurakunnat nyt otetaan mukaan, ei tule tällaista kilpailuristiriitaa palvelujen järjestämisessä.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voisin todeta, että Lappi on varmaan tämän kokeilun ansainnut. Olen samaa mieltä siitä, että tämä tulisi laajentaa pitäjäkohtaisesti, että se koskisi kaikkia työnantajia. Siinä on näitä näkökohtia varmaan olemassa, että jotkut voivat väittää sitä kilpailun vääristäjäksi, mutta näkisin, että tässä on tavoitteena hakea laajempi käsitys ja kokemus siitä, millä tavalla se kunnan sisällä kokonaisuutena tulee vaikuttamaan. Tulee muistaa, että kuitenkin kunnilla ja seurakunnillakin on omat ongelmansa. Jos muita yrityksiä ei ole, silloin veronmaksajia on äärettömän vähän.

Sitä olisin kyllä odottanut, että tätä olisi laajennettu kokeiltavaksi myös jonkin muun maakunnan alueella Suomessa. Silloin olisi haettu perusrakenteeltaan vähän erilaisempia kuntia kuin nämä nyt tässä olevat. Silloin olisi saatu vertailukohtaa, kokemusta ja näkemystä. Uskon, että tässä on yksi keino tällä tavoin tehdä tätä niin sanottua aluepolitiikkaa, oli se sitten uutta tai vanhaa nimeltään, kun se vain tehoaa. Silloin voitaisiin hakea näitä keinoja ja se antaisi paremman kokonaisvaikutuksen ja näkemyksen siitä, millä tavalla tässä tulisi edetä. Varmaan seuraavalle hallituskaudelle olisi sitten parempia eväitä.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Oli ilahduttavaa kuulla, että ed. Oinonen keskustan puolesta kehui tätä hallituksen esitystä ja hallituksen tekemää työtä myös Pohjois-Suomen hyväksi.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on varmasti tarpeellinen alue-erojen tasaamiseksi, mutta haluaisin vielä ottaa semmoisen ihan erityisen näkökulman, että nyt tämä koskettaa nimenomaan työnantajamaksujen osuutta elikkä veronluonteisten maksujen kohdetta. Toivon mukaan jatkossa keskustellaan myös arvonlisäverosta. Minusta tämä arvonlisävero näkökulmana on sellainen, joka pitäisi perkata myös aluekehityksen näkökulmasta, ja kaiken kaikkiaan siis harkita monipuolisemmin erilaisten verokannustimien käyttöönottoa.

Mutta haluan todellakin nähdä sen, että tämänkin tyyppinen kokeilu, mikä nyt tässä on käynnistymässä, on monessa suhteessa merkityksellinen. Erityisen tärkeää on nyt, että kokemuksia seurataan ja tehdään niistä jatkojohtopäätöksiä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Otin vielä puheenvuoron oikeastaan ihan pelkästään sen takia, että halusin vielä tuoda sen esille, että olisin toivonut, että olisi ollut erilaisia veropoliittisia ratkaisuja ja kokeiluja tähän sisällytettyinä ja muun muassa juuri arvonlisäverokäytäntö. Tietysti se, että tässä on rajattu maatalous, porotalous ja tietyt alueet ja varsinkin luomumarjojen jalostus elinkeinona ulos, on huolestuttavaa. Toivon, että niitä voidaan kokeilun aikana vielä arvioida, jos voidaan joltain osin ottaa mukaan.

Arvoisa puhemies! Vielä Norjan-mallista: Kun se on aika useissa puheenvuoroissa todettu huonoksi, haluan kuitenkin tuoda esille, että se tietysti lähtee eri lähtökohdista: on työvoimapula ja sinne haetaan ratkaisuja, ja meillä taas on työttömyyttä ja vaikeita työllistämisongelmia. Mutta olisin halunnut nähdä, että tässä olisi haettu myöskin erilaisia suoria tukimahdollisuuksia tai konkreettisia veroratkaisuja, niin kuin aikoinaan meillä oli syrjäseutulisä työntekijöille suoraan kohdennettuna, jotain vastaavan tyyppistä, siis suoraan yritykselle ja suoraan toisaalta ihmisille kohdennettuja erilaisia ratkaisuja, joita täällä joissain puheenvuoroissa on esitetty. Olisin nähnyt, että tämä kokeilu olisi saanut olla paljon monipuolisempi, kun se kuitenkin käynnistetään, niin että sinä aikana olisi useita erilaisia käytäntöjä voitu arvioida.