Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat edustajakollegat, oletteko huomanneet, että ennakkoäänestys on menossa jo tulevissa eduskuntavaaleissa hyvin ongelmalliseen toteutukseen? Vielä 1999 eduskuntavaaleissa ennakkoäänestys oli kautta maan kaikkialla yhtäläinen. Olivat yhtäläiset ennakkoäänestyspäivät, yhtäläiset ennakkoäänestyskellonajat, ja vielä helpotti sekin, että ennakkoäänestys oli pääsääntöisesti postitoimipaikoissa. Tämä helpotti ennakkoäänestyksestä tiedottamista. Television, radion viestintä kertoi, milloin on ennakkoäänestys, kertoi kellonajat, ja kansalainen, äänioikeutettu, saattoi hyvin helposti täyttää äänestysvelvollisuutensa etsimällä lähimmän postin missä tahansa maassa ja käydä äänestämässä. Kun sitten postin kohdalla ovat tapahtuneet ne ikävät muutokset, mitä tähän vajaaseen neljään vuoteen on mahtunut, jouduttiin pohtimaan, kuinka toimitaan, ja osaltaan tämän vuoksi on maassa sitten tämä nykyinen vaalilaki.

Lakia tehtäessä oli hyvä tarkoitus, että annetaan kunnille paikallisen asiantuntemuksen pohjalta ennakkoäänestyksen toteuttamisen tehtävä. Vielä valtiollisissa vaaleissa valtio korvaa kunnille tästä kuluja, itse asiassa kulut, jotka lienevät tulevien eduskuntavaalien osalta 1,7 euroa kunnassa olevaa äänioikeutettua kohti. Tämä poikkeaa kunnallisvaaleista, joissa tätä korvausta ei ole. Viime kunnallisvaaleissa tapahtui jo noin 10 prosenttiyksikön vähentyminen ennakkoon äänestäneitten kohdalla, koska kunnat toteuttivat omia ratkaisujaan, kun postitoimipaikat olivat paljolti kadonneet. No, kunnallisvaltuustot saatiin toki valittua. Äänestysprosentit vain laskivat.

Tulevien eduskuntavaalien osalta pidän hyvin hälyttävänä sitä, että kun valtio maksaa ja on valtion tarpeisiin pidettävät vaalit, niin kunnat ovat lakia tulkitessaan heikentämässä olennaisesti ennakkoäänestyskäytäntöä. Meillä aikoinaan ennen vanhaan oli kaksipäiväiset vaalit, ennakkoäänestyksen jo ollessa, ja sitten kun alettiin kunnissa ja yhteiskunnassa muutenkin todeta, että kun puolet kansalaisista äänestää jo postissa ennakkoon, niin ei tarvita kuin yksi vaalipäivä. Edelleen maaseudun kunnissa ryhdyttiin keskittämään kylien äänestyspaikat kuntakeskukseen. Monessakin kunnassa on vain kuntakeskuksessa varsinaisena vaalipäivänä äänestys, kun ennakkoäänestys tavoitti noin puolet äänestäneistä.

Nyt sitten kato kohtaa ennakkoäänestyskäytäntöä. Yleensä niissä kunnissa, joissa on vain yksi äänestyspaikka, on myöskin yksi ennakkoäänestyspaikka ja se toimii kyllä kaikkina aikoina ja kaikkina päivinä. Mutta ongelmia tulee useamman taajaman, useamman yhdyskunnan kunnissa ja aivan erityisesti kaupunkilähiöissä. Kunnat ovat ryhtyneet väärällä säästäväisyydellä tulkitsemaan oikeusministeriön ohjetta, joka sanoo, että jos on ennakoitavissa vähäinen ennakkoäänestäjien määrä, silloin riittää, että joinakin päivinä ennakkoäänestysaikana kunnan hyväksi näkemänä kellonaikana toteutetaan erikseen virallisesti ilmoitettavassa paikassa ennakkoäänestys.

Tulkinnan vara jää tuohon, mikä on "vähäinen". Tästä asiasta olen tehnyt äskettäin kaksi kirjallista kysymystä, joista toiseen olen saanut vastauksen. Oikeusministeri antamassaan vastauksessa toteaa, että muutaman sadan asukkaan kyläyhdyskunta, muutaman sadan asukkaan siis, on se, jossa ennakkoäänestys voidaan toteuttaa yhtenä—kolmena päivänä ennakkoäänestysaikana. Kuitenkin kunnat ovat ryhtyneet tulkitsemaan vähäisiksi usean tuhannen asukkaan taajamia, vieläpä suurempiakin paikkoja. Voin mainita esimerkiksi ed. Rönniä lähellä olevan Kolhon Vilppulan kunnasta, oman kotitaajamani Haapamäen, Jyväskylän maalaiskunnan Tikkakosken, ja näitä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Kannattaisi käydä kaikki kaupunkilähiöt läpi. Todennäköisesti äänestys onkin vain muutamina päivinä. Ääritapauksen voisi ajatella Helsingissä, että pidettäisiin pääpostissa joka päivä ja sitten lähiöissä olisi miten sattuisi. Näin ei varmaankaan ole, mutta tuon tulkinnan mukaan tähänkin tultaisiin.

Pidän tätä erittäin vakavana kansan osallistumisen kannalta. Toki alhaisillakin äänestysprosenteilla aivan varmasti 200 kansanedustajaa saadaan valittua, sitä en epäile, mutta sitä pidän hyvin valitettavana, että vaalin tekninen toteuttaminen ohjaa siihen, että äänestysprosentti vakavalla tavalla laskee. Erityisesti olen huolestunut opiskelijoista, nuorisosta, joille ei tule edes päivälehteä tai sellaista lehteä, mistä voisi vierailla paikkakunnilla tietää, milloin sattuu lähin äänestyspaikka olemaan auki. Jos ihminen on vielä niin aktiivinen, että käy kerran siellä äänestyspaikalla, joka nyt jo on vaikeampi löytää, kun se ei ole suinkaan aina posti vaan jotain ihan muuta, käy siellä, toteaa, että ovet ovat kiinni, lappu ovessa, milloin äänestys on ollut, ei välttämättä enää ole siinä paikassa, niin kysyy tavattoman paljon aktiivisuutta, että kerran turhaan vaalipaikalla käynyt tulee toisen kerran ja etsii sen paikan, mistä hän löytää. Todennäköisesti hän turhautuu ja sanoo vielä toisillekin, ettei sinne kannata mennä.

Samoin television ja radion valtakunnallinen tiedottaminen vaaleista vaikeutuu. Samoin vaikeutuu puolueiden ja yksittäisten ehdokkaiden jne. tiedottaminen, jos he haluavat kertoa, missä ja milloin voi ennakkoon käydä äänestämässä.

Kun kunnat ovat paljolti, näin otaksun, erehdyksessä soveltaneet väärää säästäväisyyttä, olen lakialoitteellani halunnut tuoda sen, että kunnille korvattaisiin valtiollisissa vaaleissa laskun mukaan täydellisesti kulut. Nyt on kuitenkin tapahtunut niin, että ilmeisesti kunnat tekevät pientä bisnestä näillä vaaleilla. Eräskin kamreeri sanoi, että tämä on hyvä bisnes, tällähän saa rahaa, ja niin tapahtuukin. Kunta käyttää aivan laillisesti, aivan oikein, päteviä toimistovirkailijoita, jotka muutenkin saisivat kunnalta palkan. He hoitavat ennakkoäänestystä, kunnalle ei tule kovinkaan paljon erityisiä kuluja. Jopa tapahtuu niinkin, että kunnat saavat enemmän valtiolta rahaa kuin itse asiassa saattavat vaaleihin kuluttaa.

Jotta tämä epäkohta poistuisi ja väärä säästäväisyys kansanvallan ja demokratian perusasiasta, äänestysmahdollisuudesta ja sen teknisestä toteutumisesta, poistuisi ja kansalaisten tasa-arvo asuinpaikasta tai olinpaikasta riippumatta toteutuisi, olen tehnyt tämän lakialoitteen. Toivon, että se voisi johtaa, jos ei nyt näihin eduskuntavaaleihin ennätä, ainakin tulevaisuudessa lakiin.

Olen tehnyt myös tästä asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, jotta hän voi myös puuttua asiaan, jos enää ennättää näitä vaaleja varten, koska kunnat tulkitsevat lakia vastoin lain henkeä ja tarkoitusta.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että kansalaisten osallistuminen, demokratia ja kansanvalta voi toteutua mahdollisimman esteettömästi myös tulevissa eduskuntavaaleissa, aivan kuten se toteutui 1999 eduskuntavaaleissa.

Reijo  Laitinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen on kiinnittänyt huomiota varsin merkittävään ja vakavaan ja kansanvallan kannalta hyvin keskeiseen asiaan. Suomalainen kansanvalta on vahva. Se perustuu vahvaan äänestämisen perinteeseen. Nyt kansanvalta on osittain uhattuna, kun äänestämättä jättävien joukko on voimakkaasti lisääntynyt.

Ed. Lauri Oinonen on hyvin kiitettävällä tavalla toiminut tämän asian osalta. Niin kuin hän sanoi, hän on tehnyt tästä asiasta myöskin kyselyn, tehnyt myöskin selvityspyynnön eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tiedän sen, että hänellä on vahvana perimmäisenä huolena se, että äänestämättä jättäminen vain lisääntyy.

Tiedetään se, että politiikanvastaisuus tänä päivänä on aika tavalla voimakasta. Välinpitämättömyys yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan on lisääntynyt. Kaikkien puolueiden ja poliitikkojen perimmäisenä tavoitteena tietenkin täytyy olla, että kansalaiset käyttäisivät sitä mahdollisuutta, mitä heille on suotu lain kautta käydä äänestämässä ja valitsemassa edustajansa niin kunnallisvaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin. Mutta yhteiskunnan täytyy huolehtia siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus käydä tuo velvollisuus, mitä sanaa itse käytän, täyttämässä.

Minulla on myöskin ihan samalla tavalla kuin ed. Oinosella ennakkotietoja siitä, miten ennakkoäänestyspaikkoja sitten ovat kunnat päättäneet eduskuntavaalien alla asettaa. Tämä kaikki tietenkin juontaa postitoimintaan liittyvistä ratkaisuista, ja nyt ollaan sitten vähän uudenlaisen tilanteen edessä. Hyvin paljon on tullut sellaista viestiä, että kunnat ovat hyvin vähän varanneet ennakkoäänestyspaikkoja. Samalla tavalla on tullut viestiä myöskin siitä, että varsinaisen vaalipäivän aikaisia vaalipaikkoja on muun muassa taloudellisista syistä vähennetty.

Onpa käytetty myöskin sellaista perustelua, että on esitetty jonkun kunnan virkamiehen toimesta, jonka toimivaltaan kuuluu äänestyspaikka-asian esittely kunnan- tai kaupunginhallitukselle, että tälle alueelle ei äänestyspaikkaa koko vaalipäivän ajaksi avata, koska äänestysaktiivisuus, äänestysprosentti, viime vaaleissa oli niin kovin alhainen. Ihmettelen kovasti tämmöistä ajattelutapaa, kun pitäisi juuri päinvastoin toimia eli tehdä äänestäminen mahdollisimman helpoksi. Tässä suhteessa meillä kaikilla on varmasti peiliin katsomista, erityisesti niillä edustajilla, jotka kunnallispolitiikassa mukana ovat ja tekevät näistä asioista päätöksiä. (Ed. Pekkarinen: Hallitus vastaa!) — Kyllä tässä kysymyksessä on sillä tavalla, ed. Pekkarinen, että kunnallispoliitikot ne päätökset tekevät.

Omalta osaltaan kirkko on tässä avoimuudessa mennyt jopa kuntien ohitse. Nimittäin viime kirkollisvaaleissa usealla eri paikkakunnalla kirkko oli mennyt muun muassa kauppakeskuksiin, avannut siellä äänestyspaikan ja sillä tavalla antanut mahdollisuuden seurakunnan jäsenille käydä viivansa vetämässä. Tähän suuntaan meidän pitää kehittää tätä omaa toimintaamme. Ei siitä mitään markkinajuttua pidä tehdä, vaalitapahtuman pitää ilman muuta olla asiaan kuuluvasti vakava ja hyvin järjestetty, mutta jotta ihmiset aktiivisemmin kävisivät äänestämässä, meidän pitää kynnystä tulla äänestämään madaltaa, ja siihen me pystymme omalta osaltamme vaikuttamaan.

On valitettava asia, että ed. Lauri Oinonen hyvän asian kanssa on nyt vasta liikkeellä. Totta kai itse kunkin meidän olisi pitänyt oivaltaa se, mihin vaalilain muutos saattoi johtaa, mutta jos tämä ehdotus olisi tullut aikaisemmin, siihen olisi pystytty ehkä reagoimaan. Pahaa pelkään, että tuleviin eduskuntavaaleihin ei tämän kaltaista järjestelyä pystytä aikaansaamaan kuin tässä lakiehdotuksessa, jonka itsekin olen allekirjoittanut, esitetään.

Mutta siitä olen varma, että se työ, minkä ed. Oinonen tämän asian osalta on tehnyt, on jo nyt sillä tavalla vienyt asiaa eteenpäin, että julkisuus on tähän reagoinut, ja sitä kautta myöskin uskon niin, että kunnissa päätöksentekijät ovat tähän asiaan kiinnittäneet ja kiinnittämässä huomiota. Keskustelin erään kunnallispäättäjän kanssa, kun he omalta osaltaan siinä kunnassa tekivät päätöstä vaalipaikoista, ja kun vähän kritikoin, miksi näin rajoitetusti annetaan mahdollisuus kansalaisten käydä punainen viiva vetämässä, hän sanoi, että no, se meni nyt sillä tavalla siinä tilanteessa, kun virkamies näin esitti, ja ettei sitä enää voi muuttaa. Kyllä voi, aina voi asian ottaa kunnassa uudelleen esille ja tehdä parempia päätöksiä. Se mahdollisuus toki on olemassa, ja silloin voi käydä sen sinisenkin viivan sinne vaikka vetämässä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on vuosia odoteltu ed. Laitisen parhaita puheenvuoroja, ja tänä iltana hän käytti niistä ehdottomasti yhden yhtymällä ed. Oinosen erinomaiseen aloitteeseen. Ei muuta kuin nyt, ed. Laitinen, tuumasta toimeen, hallitukselta lupa, ja vielä sen kuitenkin kaiketi kysytte hallitukselta, viedään tämä ed. Oinosen aloite rivakasti läpi, niin me Keski-Suomessakin saamme herätettyä kaikki ihmiset äänestämään ja antamaan, ei punaista viivaa, ed. Laitinen, niiltä osin minä joudun kritisoimaan teidän sanomaanne, vaan oikean vihreän numeron vaaleissa. Sitä kansa haluaa, ja sille pitää siihen suoda mahdollisuus.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tiedän sen, että ed. Pekkarinen istuu salissa hyvin hyvin aktiivisesti, osallistuu myöskin keskusteluun ja käyttää erinomaisia puheenvuoroja, todella erinomaisia puheenvuoroja. Olen pahoillani siitä, että ed. Pekkarinen ei ole ollut kuuntelemassa niitä minun parhaita puheenvuorojani. Mutta tämän asian osalta olen kyllä valmis toimimaan niin kuin te esititte. Niin kuin sanoin, olen itse tämän aloitteen allekirjoittanut. Totta kai, kun olen sen allekirjoittanut, sehän velvoittaa toimimaan sen suuntaisesti, että aloite tulisi toteutetuksi.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinosen aloite on todella kannatettava. Tässähän on yli 60 allekirjoittajaa; jostakin syystä en omaa nimeäni sieltä löydä, mutta todella kannatan tätä.

Kuten ed. Laitinen toi esiin, ehkä se ei nyt tuleviin vaaleihin ennätä, mutta toivoisin kyllä, että tästä signaali jotenkin kuntapäättäjille menisi, että mitä nyt vielä voitaisiin tehdä, se tehdään. Mutta sama ajatus itsellänikin olisi, ettei jätettäisi myöskään täällä eduskunnassa ja valtion taholta toimimatta tämän suuntaisesti kuin tämä lakialoite on. Niin kuin aloitteen perusteluissakin perustuslain mukaisesti sanotaan, kansalaisilla tulee olla tasaveroiset äänestysmahdollisuudet eri paikkakunnilla ja eri alueilla, ja selkeästi tässä on nyt esitetty, että tasaveroisuus ei toteudu, koska joillakin on pitkät matkat ja äänestyspaikkoja ei ole olemassa. Todella suuresti ihmetyttää, mikä täällä on tullut esille, että säästösyistä kunnat lähtevät ennakkotietojen mukaan äänestyspaikkoja vähentämään. Uskoisin niin, että kunnissa on tavoitteena se, että ihmiset lähtevät prosentuaalisesti enemmän äänestämään ja politiikka, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, saa sille kuuluvan arvon. Todella toivon, että tämä lakialoite ei jää tähän vaan se tästä etenisi tämän suuntaisesti, mikä aloitteen sisältö on.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Mitä ed. Laitiseen vielä tulee, niin puhetaidollisesti hänen puheenvuoronsa ovat olleet aina aikaisemminkin erittäin hyviä, mutta halusin oikeastaan äskeisellä vaan sanoa, että nyt alkaa tuo sisältöpuolikin vähitellen olla ihan oikeilla urilla.

Arvoisa puhemies! Halusin oikeastaan vaan antaa tunnustuksen ed. Oinoselle. On monta kertaa niin, että täällä syntyvässä lainsäädännössä, kun sitä säädetään, ei tule katsottua niin tarkkaan perään, mihin käytännössä sen sovellus johtaa. On tavattoman tärkeää, että edustajat itse ovat aktiivisia seuraamaan, mihin se on vaarassa johtaa. Ed. Oinonen tässä on suorittanut mielestäni hyvän kansanedustajan kelpo työtä ja havainnut nämä pulmat, mitä tässä on esille monessa puheenvuorossa jo tullut, ja tämän aloitteen tehnyt. Täytyy toivoa, että asia täällä etenee hyvin eteenpäin.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! En kannata ed. Oinosen aloitetta vaalilain muuttamiseksi enää tässä vaiheessa. Vaalilakia on vastikään muutettu. Nyt on katsottava ainakin nämä yhdet vaalit, ja sitten, jos siinä ilmenee ongelmia, palataan siihen.

Ed. Laitinen toi hyvin esiin sen, että meistä suurin osa toimii kunnallispolitiikassa mukana ja me voimme itse kukin vaikuttaa siihen, että kunnallisessa päätäntäelimessä riittävästi asetetaan näitä ennakkoäänestyspaikkoja ja oikeisiin paikkoihin. Seurakuntavaalit osoittivat hyvin, että siellä oli uudenlaista ajattelutapaa äänestyspaikoista.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän keskusteluun osallistuneita. Erinomaisessa puheessaan ed. Reijo Laitinen, jonka kanssa olemme tästä asiasta puhuneet muissakin yhteyksissä hyvin paljon ja olleet vakavasti huolestuneita, esitti tuon kysymyksen, miksi vasta nyt. Eräs syy on se, että meillä on laki, joka lain hengen, tarkoituksen ja kirjaimen mukaan on selkeä ja toimiva. Mutta sitten tämä lain tulkinta ja toteuttaminen on se, jossa ovat tulleet ongelmat vastaan. Näitä ongelmia ei oikeastaan voinut aistia, ennen kuin alkoi tulla nyt lokakuussa tiedot siitä, miten kunnallishallitukset lakia soveltavat.

Minä itsekin kunnalliselämässä valtuuston puheenjohtajana hyvin tiedän, kuinka näissä helposti mennään metsään, sovelletaan sitä käytäntöä, mikä oli edellisissä kunnallisvaaleissa, jolloin jo postit olivat paljolti kadonneet lähiöistä ja sivutaajamista. Noissa kunnallisvaaleissa ei ollut tätä vaalilakia, joka nyt on. Se tuli viime keväänä voimaan. Kunnat joutuivat haparoiden etsimään käytäntöjä, ja oli kysymys vaaleista, jotka kunnat itse maksavat. Silloin tuli jo tämä epäkohta, että lähiöissä, kakkos- ja kolmostaajamissa, ennakkoäänestyksen yhtenäisyys katosi.

Niin kuin viittasin, noin 10 prosenttia ennakkoäänien osuus äänestäneitten määrästä putosi. Jos oikein muistan, eduskuntavaaleissa niitä oli 47 prosenttia, jotka äänestivät ennakkoon, ja kun tuli kunnallisvaalit Suomessa, vain 38 prosenttia äänesti ennakkoon. Siihen voi olla tietysti muitakin syitä, mutta paljolti oli jo se, että tapahtui menetyksiä ennakkoäänestysajoissa.

Kun täällä tuli esille se, että ennakkoäänestyspaikkoja on vähennetty, tästä minulla ei välttämättä ole näyttöä. Ilmeisesti paikkoja on entinen määrä. Saattaa olla, että niitä on tullut jopa jossakin lisää. Mutta se, mikä on vähentynyt, on se, että ennakkoäänestyspaikoissa, joissa 99 eduskuntavaaleissa oli kaikkina ennakkoäänestyspäivinä ja -kellonaikoina — ja vielä eurovaaleissa, jotka viimeksi olivat — yleinen ja yhtäläinen käytäntö äänestyspaikoilla, tämä romuttui kunnallisvaaleissa.

Kunnat automaattisesti ihan hyvää tarkoittaen kopioivat valtiollisiin vaaleihin kunnallisvaalien käytäntöä. Minäkin omassa kunnassani vasta myöhäisheräsin tuohon asiaan, kun hätkähdin, että hetkinen, nythän onkin vaalit, jotka ovat valtiolliset, ja vaalit, jotka valtio maksaa. Eihän tässä voida menetelläkään noin. Tässä ei ole välttämättä ollut kenelläkään pahaa tahtoa, vaan on sovellettu lakia väärin.

Oikeusministeriöstä olen sitten kysynyt ohjeita. Kun minä kysyin, sain täsmälleen semmoiset ohjeet kuin ajattelin, mutta pistin kokeeksi kysymään eduskunta-avustajani hieman toisin. Hänelle sanottiin täysin toisenlaiset ohjeet. Tässä eivät ole ohjeet selkiytyneet. Tulkinta vähäisestä määrästä — onko se muutama sata vai onko se muutamia tuhansia — horjuu, kunnes viime viikolla sain oikeusministeriltä vastauksen kirjalliseen kysymykseeni, että "muutaman sadan asukkaan yhdyskunnassa". Tätä vähäisyyttä on todella sovellettu jopa 10 000 asukkaan yhdyskuntiin. Missään tapauksessa sitä ei voi sinne enää ajatella.

Mitä tässä nyt voisi tehdä? Aloitehan ei saata muodollisesti kovinkaan nopeasti edetä. Oikeusasiamieheltä vastaus tulee, milloin tulee, mutta vielä toivoisin, että tässä tilanteessa oikeusministeriössä tajuttaisiin tämä valtakunnallinen skandaali, joka on uhkaamassa ennakkoäänestyskäytäntöä, ja oikeusministeriöstä annettaisiin nopeasti kunnille ohjeet tarkistaa päätöksiä, niin että vain perustellusta syystä poiketaan niistä 99 valtion antamista käytännöistä. Toisaalta tässä tavallaan mennään vaalilain itsenäisyyden alueelle, mutta mielestäni se olisi nyt tarpeen, koska valtiollisissa vaaleissa pitäisi olla yhtenäinen käytäntö koko maassa.

Todellakin on niin, kuin ed. Laitinen täyden kymmenen puheessaan koulunumerolla arvosteltuna toi esille, että pitäisi auttaa siinä, että ihmisiä tulisi enemmän äänestämään. On yhteiskunnan kannalta vamma, että on lähiöitä, joissa työttömyysprosentti on enemmän kuin äänestysprosentti. Tämmöisiä lähiöitä löytyy valitettavasti Keski-Suomestakin. Jos ihmiset vieraantuvat yhteiskunnallisesta osallistumisesta, se on vahinko.

Muutama viikko sitten kävimme täällä erinomaisen osallistumiskeskustelun. Silloin ei vielä ollut tiedossa, kun kuntien päätöksiä ei ollut tullut, mihin tämä menee, eivätkä kunnat ole vielä julkistaneet näitä päätöksiään. Jokin paikallislehti saattaa kertoa, ja vain aktiiviset henkilöt huomaavat, mihin onnettomuuteen tämä käytäntö on vaalit suistamassa. Minä toivoisin, että oikeusministeriö antaisi viime tingassa vielä selkeät ohjeet, jotta voisimme pelastaa tulevien eduskuntavaalien äänestysprosentin kansanvallan ja demokratian takia.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tiedossani on se, että myöskin ennakkoäänestyspaikkojen määrää on jossain määrin edellisiin vaaleihin nähden supistettu. Aivan saman asian meinasin ottaa esille kuin ed. Oinonen, että vähintä, mitä nyt voidaan tehdä, on se, että oikeusministeriö antaisi kunnille paimenkirjeen, jossa se kehottaisi kuntia tarkistamaan omia päätöksiään niin, että kansanvalta ja demokratia parhaalla mahdollisella tavalla voisi toimia.

Tiedossa on myöskin se, niin kuin aikaisemmin sanoin, että kun kunnat ovat tehneet näitä päätöksiä, taloudellinen ajattelutapa on hyvin monissa ratkaisuissa ollut taustalla, ja se on virhelähtökohta, puhumattakaan siitä, että sellaisilla äänestysalueilla, joilla äänestysaktiivisuus on ollut vähäistä, sen perusteella vähennettäisiin äänestyspaikkoja ja rajoitettaisiin mahdollisuutta äänestää. Se on kieroutunutta ajattelutapaa eikä vastaa kansanvaltaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! En malta olla ottamatta puheeksi tässä kohtaa sitä, että jopa enemmän kuin äänestyspaikkojen lukumäärä vaikuttaa ennakkoäänestysaktiivisuuteen kuitenkin se, miten ennakkoäänestyspaikoilla äänestäminen voi tapahtua, miten myöhään iltasella esimerkiksi. Olen pannut vain merkille, että nyt kun monissa kunnissa kunnanvirastossa tapahtuu ennakkoäänestys, äänestysajat ovat kyllä hyvin rajoitetut ilta-aikaa ajatellen.

Tämä, minkä ed. Laitinen äsken otti esille, että oikeusministeri voisi hieman paimentaa kuntia, olisi kyllä tässä kohtaa ja ehkä tässä tilanteessa se ainoa mahdollisuus ja saattaisi vaikuttaakin kuntien jo tekemiin ratkaisuihin, ja ainakin niissä kunnissa, missä tämä ratkaisu on vielä tekemättä, se saattaisi vaikuttaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Se käsitys, minkä minä sain oikeusministeriön asianomaiselta johtavalta viranhaltijalta, oli se, että jos on muutaman sadan asukkaan kylä tai joku ulkosaaristo, niin ei tarvitse olla kaikkina päivinä yhtäläisesti auki ja toimitsijat voivat kiertää eli parantaa palvelua. Lain tarkoitus oli parantaa ennakkoäänestysmahdollisuuksia, mutta tätä onkin ryhdytty käyttämään juuri päinvastoin, ja aivan niin kuin ed. Hemmilä sanoi, juuri näitä kellonaikoja supistaen.

Jos kello 18, niin kuin nyt, alkavat ennakkoäänestykset näissä sivutaajamissa ja lähiöissä päättyä, milloinka työssä oleva ihminen käy äänestämässä, jos häneltä menee vielä tunti työmatkaan ja monta muuta asiaa on siinä odottamassa? Todellakin pitäisi olla sinne 20:een asti illalla äänestys, että työssä olevat, vuorotyössä olevat ennättäisivät käydä äänestämässä. Näin luotaisiin todella tasa-arvoa.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Laitisen esille ottama paimenkirje, oli myös ed. Oinosella, on ehkä se oikeampi toimenpide tällä aikataululla, jos halutaan yhtenäisiä äänestysaikoja koko maahan.