Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Kolmivuotinen kokeilu työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta käynnistyy ensi vuoden alussa. Tämä kokeilu on tärkeä ja olisi tarvittu jo toki aiemmin. On tärkeää, että nyt tästä mahdollisuudesta tiedotetaan hyvin; siihen hallintovaliokuntakin kiinnittää mietinnössään huomiota. Maksuvapautusmenettely tulisi saada jo alusta pitäen toimimaan aiotulla tavalla. Sehän koskee yrityksiä (Puhemies koputtaa) ja valtion liikelaitoksia. On valitettavaa, että hallitus ei ollut valmis alkuperäisestä ehdotuksesta huolimatta ottamaan mukaan kokeilun piiriin kuntia ja seurakuntia. On huomattava, että vaikeilla työttömyysalueilla kuntien merkitys sekä työllistäjinä että yritysten toimintaedellytysten luojina on erittäin tärkeä. Tästä syystä olisi ollut keskustan mielestä tärkeää, että myös kunnat ja seurakunnat olisivat olleet tässä kokeilussa mukana.

Joka tapauksessa on tärkeää, että vihdoin tämä kokeilu nyt käynnistyy. Sitä tulee seurata tarkkaan, ja tietenkin jo kokeiluajankin kuluessa on harkittava, onko mahdollista sen laajentaminen työllisyyden ja alueellisen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi, väestöpohjan varmistamiseksi ja myös tulo- ja paluumuuton edistämiseksi niille alueille, missä kehitys on monista syistä hyvin vaikeana viime vuosina toteutunut.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Tässä on kysymys Norjan-mallin yhden osan kokeilusta. Norjan-mallissa (Puhemies koputtaa) on erittäin monia etuuksia, joita pohjoisessa annetaan yrityksille. Mutta Norjassa on etuuksia myös yksityisille ihmisille. Niistä mainittakoon muun muassa korotettu lapsilisä, opintolainan anteeksi antaminen kymmenessä vuodessa pohjoiseen muuttaville sekä tuloverovähennys, joka on 15 000—30 000 kruunua vuodessa riippuen vähän tuloista.

Minusta on syytä lähteä Suomessa kokeilemaan myös näitä yksityisille ihmisille annettavia etuuksia. Ne ovat Norjassa toimineet erittäin hyvin, tuoneet pohjoiseen väkeä. Kysymys on meillä siitä, että jo nyt on pulaa monilla haja-asutusalueilla lääkäreistä. Seuraava pula iskee opettajiin ja moniin muihinkin osaavien, korkeasti koulutettujen ryhmiin. Ja että koko maahan näitä saadaan, tarvitaan myös uusia keinoja. (Ed. Jaakonsaari: Kaikki vaan!) Minusta pitää lähteä hakemaan niitä keinoja, ja Norjan-mallissa on tässä mielessä erittäin hyvä pohja myös jatkokokeiluihin.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! On tarkoituksenmukaista, että me saamme työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapautumislain toimimaan, ja pohjoiset kunnat on huomioon otettu tässä.

Mitä tulee Norjan-malliin, on pakko todeta, että Norjassa on vaurautta enemmän ja myöskin siellä on pula työntekijöistä toisin kuin Suomessa. Tätä olisi Suomessa voitu toteuttaa laajemminkin, mutta valitettavasti tähän ei ole voitu mennä. Kuten täällä on useimmissa puheenvuoroissa todettu, tässä ovat yritykset nyt mukana, mutta seurakunnat ja kunnat puuttuvat tämän lainsäädännön piiristä. Toivoisin, että siinä vaiheessa, kun tätä lainsäädäntöä voidaan laajentaa koskemaan myöskin muita Suomen alueita, voisimme ottaa huomioon yleensäkin sellaiset Suomessa oleva alueet, jotka tarvitsevat tätä lainsäädäntöä. (Ed. Jaakonsaari: Kaikki alueet vaan!)

Olen tähdentänyt omissa puheenvuoroissani nuorten yrittäjien aseman parantamista. Toivoisinkin, että tämä kysymys voitaisiin ottaa huomioon, koska tämän päivän nuoret tahtovat mieluummin tehdä työtä omissa yrityksissään kuin olla työttöminä. Se on minun mielestäni niin hyvä piirre, että sitä tulee kannustaa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen kokeiluna pohjoisessa on hyvä uusi aluepoliittinen instrumentti. Vastaavanlaista järjestelyä ovat esittäneet jo aikaisemmin Itä-Suomen neuvottelukunta ja Itä-Suomen maakuntaliitot, jotka nyttemmin ovat pitäneet tärkeämpänä yritysten avainhenkilöiden palkkaukseen liittyvää tukea, joka olisi ehkä parempi täsmätuki Itä-Suomen alueelliselle kehitykselle.

Toivottavasti kokeilusta saatavien oppien ja havaintojen mukaan voidaan vielä tällaista täsmätukijärjestelmää kehittää. Eräs mahdollisuus olisi myöskin viedä tätä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden riivaamille alueille juuri pitkäaikaistyöttömien työllistämiskynnyksen alentamisena myöskin eteenpäin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Oppositiopuolue keskusta on hyvin pitkään puhunut alueellisten verokannustimien puolesta ja tuolla kentällä ja laajemmin julkisuudessa eri tilanteissa korostanut aina sitä, miten keskusta tällaisia puoltaa ja olisi tällaisia säätämässä. Muun muassa keskusteltaessa kehysbudjetista tässä salissa 19.3. keskustan ryhmäpuheenvuorossa sanottiin: "Keskusta kannattaa yrityksille ja myös yksilöille kohdentuvien alueellisten verohuojennusten käyttöönottoa muuttotappioalueilla keskittymisongelmien tasapainottamiseksi."

Arvoisa rouva puhemies! Voitte kuvitella, kuinka hämmästynyt olin, kun sain käsiini keskustan varjobudjetin ensi vuodelle ja siinä ei ollut osoitettu ensimmäistäkään euroa alueellisten verokannustimien käyttöönottoon. Ensin kentällä vaaditaan ja luvataan alueellisia verokannustimia, mutta kun tehdään oma varjobudjetti — tehdään sellainen ensi vuoden budjetti, millaiseksi se tehtäisiin, jos Suomen keskusta saisi sen täysin yksin päättää — niin ensimmäistäkään euroa, rouva puhemies, ei tässä varjobudjetissa ollut osoitettu alueellisten verokannustimien käyttöönottoon. Kyllä tällaista kaksilla korteilla pelaamista pitää arvostella ja hämmästellä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuulla ed. Zyskowiczin saivartelevaa arkeologiaa, kun hän kaivaa näitä keskustan puheita, mutta tämä arkeologia ei kovin pitkälle johda. Mitä tulee keskustan työnantajamaksulinjauksiin, niin siinä vastalauselinjauksessamme todella Vihriälän—Holmin-mallia esitämme, että sitä todella lähdettäisiin selvittämään ja myöskin toimeenpanemaan, sikäli kuin ensi vuoden lopulla se voitaisiin tehdä.

Arvoisa puhemies! Tämä nyt esillä oleva laki, jos tästä puhutaan eikä arkeologiasta, on myöskin tarkoitettu voimaan tulevaksi varsinaissuomalaisissa saaristokunnissa. Minäkin tunnen niiden kuntien tilannetta. Siellä ei ole kovin paljon yrittäjyyttä, on joitain matkailualan yrityksiä. Olisi hyvä, jos tässä olisivat kunnat mukana, jolloin tähän kokeiluun tulisi tehoa. Se, mitä tässä nyt pelkään, on se, että kun huonosti kokeillaan, saadaan huonoja tuloksia ja sitten sanotaan, että eihän näistä alueellisista porkkanoista... Ed. Zyskowicz, sanotaan, että kun te huonosti kokeilette, tulee huonoja tuloksia ja sitten ei enää tarvitsekaan ottaa käyttöön. Minusta olisi hyvin tärkeää, että kun kokeillaan, kokeillaan kunnolla ja hyvin. Siksi tämä kokeilu jää nyt vähän puutteelliseksi.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Lyhyesti vain vielä tähän perustilanteeseen, joka on olemassa haja-asutusalueilla. Siellä tarvitaan uusia yrityksiä, se on selvä, mutta pitää ruveta turvaamaan myös se, että saadaan nämä avainhenkilöt, (Puhemies koputtaa) osaavat henkilöt sinne töihin. Meilläkin on ongelma jo tässä olemassa, ei se ole vain tulevaisuutta tai Norjan ongelma. Esimerkiksi lääkäreistä on nyt jo pulaa isossa osassa maata. Seuraava pula iskee opettajiin. Sitä pidän hyvin traagisenakin tilanteena, jos pätevistä opettajista tulee puute, ja se tulee. Siihen tarvitaan uusia keinoja. Ehdotan todella, että Norjan-mallin muitakin osia kokeillaan seuraavan eduskunnan päätöksillä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjien sivukustannusten poistamiskokeilu on hyvä niin sanottu päänavaus. Pahoittelen, että kokeilua ei ole voitu vielä saada aikaan Lahden seudulla. Ehkä tulevaisuudessa se onnistuu. Meidän kaikkien täytyy ponnistella kohti sitä päämäärää, että mahdollisimman monet ihmiset (Hälinää — Puhemies koputtaa) saavat töitä ja voivat elättää itsensä ja perheensä. Tähän juuri hallituksen esitys tähtää. Kokeilu voitaisiin myös kohdentaa pelkästään naisyrittäjiin. Naisia ei saada kovinkaan paljon yrittäjiksi, ja tämä voisi olla eräs keino, koska naiset ovat hyvin usein itseyrittäjiä tai pienyrittäjiä. Se voitaisiin kohdentaa juuri tähän ryhmään jatkossa osaltaan.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ed. Ilkka Kanerva kysyi, kun lähdin, menenkö minä oikein puhujakorokkeelle puhumaan. Minä tulin tänne, ed. Kanerva. Minkä takia sen tein? Erityisesti siitä syystä, että ed. Zyskowiczin puheenvuoro täällä kyllä oli siinä määrin harvinainen puheenvuoro, että minusta sitä pitää kunnioittaa täältä korokkeelta käsin. Harvoin kuulee nimittäin, että ed. Zyskowicz on kantanut huolta alueellisesta tasapainoisuudesta. Ei sellaista ole tapahtunut. Se on uutta. Silloin kun uutta tällaista tapahtuu, silloin minusta keskustalla, jos kellä, on erityinen velvollisuus reagoida siihen myönteisellä tavalla, ottaa se kädenojennus vastaan. Ed. Zyskowicz, tämä tulee olemaan muistiin jäänyt asia, minkä tässä äsken sanoitte.

Mitä tulee niihin vaatimuksiin ja näkemyksiin, mitä keskusta on aluekehityksen, tasapainoisemman aluepolitiikan, osalta esittänyt, kernaasti voin uudistaa sen, mitä keskusta on julki sanonut, mitä tehnyt tämän asian yhteydessä täällä ja mitkä ovat meidän tavoitteemme tästä edespäin seuraavalle vaalikaudelle. Lyhyesti muutama sana niistä.

Ensinnäkin tämän kokeilun osalta me olemme olleet sitä mieltä, niin kuin ed. Väistö äsken sanoi, että tämä olisi pitänyt toteuttaa jo laajemmin. Se on ollut, ed. Zyskowicz, meidän kantamme alusta lähtien ja aikaisemmin, ennen tämän hallituksen esitystä, paljon aikaisemminkin.

Mitä tulee jatkoaskeleisiin alueellisten verokannustimien osalta, emme pidä niitä nyt realistisina tässä aikataulussa vuotta 2003 koskeviksi toimenpiteiksi. Tämä kokeilu, siinä liikkeelle lähteminen, sen jälkeen seuraavien edistysaskeleitten ottaminen on se tie, millä verokannustimien aluekehitysvaikutuksia tulee hakea tulevien vuosien aikaan.

Mutta, ed. Zyskowicz, sen ohella, että olemme tässä asiassa vaatineet vähän laajempaa mallia kuin nyt hallituspuolueet näyttävät olevan valmiita viemään lävitse, sen lisäksi me olemme esittäneet ja esitämme omassa budjettivaihtoehdossamme monia sellaisia toimenpiteitä, jotka takaavat tasapainoisemman alueellisen kehityksen. Näitä toimia ovat hankkeet, jotka liittyvät alueellisen infrastruktuurin tasapuolisempaan rakentamiseen, teknologiamäärärahojen lisäämiseen ja niiden tasapuolisempaan käyttöön eri puolilla Suomea, eri Suomen osien tarpeiden tyydyttämiseen paremmin ja edelleen alueperusteisiin yritystukiin, niiden lisäämiseen siitä, mitä hallitus esittää.

Tässä muutama esimerkki siitä, että, ed. Zyskowicz, jos teillä on tuo sama halu vielä silloin, kun eduskunta äänestää näistä rahoista, niin muun muassa näissä asioissa te voitte painaa keskustan esitysten puolesta ja näin edesauttaa tasapainoisempaa alueellista kehitystä.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä, voi sanoa, keskeneräiseksi lässähtänyt työnantajan sosiaaliturvamaksukokeilu on nyt sitten kokoomuksen viimeisen kahdeksanvuotisen hallitustaipaleen aluepolitiikan huippu, joten kiitos tästä vähästäkin ja varsinkin kun näyttää siltä, että ed. Zyskowicz on hyvin kehityskykyinen ja saattaisi olla jopa seuraavassa vaiheessa myöskin alueellisia verokannustimia puolustamassa. Sehän saattaa olla, että tästä vielä jotakin ajatuksen tynkää ja siementä myöskin aluepolitiikassa jatkossa syntyisi.

Mutta kaiken kaikkiaan ed. Tennilä puhui minusta aivan oikealla tavalla siitä, millaisia aluepoliittisia toimenpiteitä me tarvitsemme ja varsinkin kun puhumme uudesta aluepolitiikasta, jos sellaisesta yleensä voidaan puhua, mutta sellaisessa ilmapiirissä, sellaisessa hallituksessa, jossa ed. Zyskowicz on ensimmäisenä tai toisena viulunsoittajana, on vain suurta unelmaa puhua sellaisista aluepoliittisista toimista, joita ed. Tennilä täällä esitteli. Meillä tarvitaan kokonaan uusi suunta myös aluepolitiikassa. Me tarvitsemme uudet arvot paitsi monella muulla politiikan lohkolla myöskin aluepolitiikassa, ja ed. Zyskowiczin ajatuksista ei taida todellisuudessa olla paljonkaan hyötyä niissä talkoissa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Heti alkuun on pakko tuottaa ed. Pekkariselle ja muille keskustalaisille veljilleni täällä pettymys, sillä puheenvuorossani en kantanut huolta aluekehityksestä, vaan puheenvuorossani kannoin huolta siitä äänestäjiä harhaan johtavasta keskustalaisesta poliittisesta pelistä, jossa ensin tuolla kentällä ja julkisuudessa julistetaan kaiken näköisiä hyviä ja tärkeitä asioita, tässä tapauksessa aluepolitiikassa alueelliset verokannustimet, ja sitten toisaalta kun tehdään varjobudjetti, jossa pitäisi laittaa nämä vaaditut asiat sinne budjettiin ja pitäisi laskea ne hinnat ja pitäisi osoittaa niille rahoitus, niin hokkuspokkus, sieltä puuttuvat lukuisat keskustan antamat lupaukset eri äänestäjäryhmille. Tässä tapauksessa puuttuvat teidän varjobudjetistanne, ed. Pekkarinen, kokonaan nämä alueelliset verokannustimet.

Kuten sanoin, vuosia te olette niiden puolesta puhuneet, vuosia te olette niillä tehneet propagandaa tuolla alueilla, mutta sitten kun te teette varjobudjetin, niin sitten ei euroakaan, (Ed. Mannisen välihuuto) — ed. Pekkarinen, ei ensimmäistäkään euroa alueellisiin verokannustimiin, ei menoissa euroakaan eikä tuloissa tulojen pienentymisenä euroakaan. Ed. Manninen, älkää yrittäkö tällä asialla hämätä. — Eli teidän mielestänne ensi vuonna ei ole tärkeätä käyttää alueellisia verokannustimia. Totta kai selitys tälle teidän ristiriitaiselle menettelyllenne on se, että jos varjobudjettiin kaikki nämä teidän turhat ja tyhjät lupauksenne olisi laitettu, niin sen epätasapainoinen kustannusvaikutus olisi ollut niin monta miljardia euroa, että te ette olisi kehdanneet sellaista esittääkään. Tämän vuoksi teidän varjobudjetissanne, ed. Pekkarinen, ei ole ei meno- eikä tulopuolella ensimmäistäkään euroa alueellisiin verokannustimiin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kerran ed. Zyskowiczille: Tähän hallituksen esitykseen meillä on vastalause. Se on esitelty. Sen sisältö on kaikille kansanedustajille täällä tuttu. (Ed. Zyskowicz: Miksei se ole varjobudjetissa?) — Siltä osin, mikä koskee nimenomaan verokannustimien parannusta nykyiseen tilanteeseen verrattuna, meidän sanomamme on siellä. — Mutta, ed. Zyskowicz, me jatkamme täsmälleen samalla tavalla kuin te äsken kuvasitte. Me tulemme kertomaan, että meidän mielestämme tarvitaan jatkossa verokannustimia, vuosina 2004, 2005 ja siitä eteenpäinkin. Ne mahdollisuudet, mitä meillä on vuoden 2003 budjettiin tehdä verokannustimien osalta, näkyvät siinä vastalauseessa, jonka pohjalta kohta voidaan äänestää, ja muut aluekehitykselliset toimenpiteet, muut muutokset nimenomaan aluekehitysrahoihin, tulevat esille silloin, kun me äänestämme ensi vuoden budjetista.

Vielä kertaalleen, ed. Zyskowicz: Siinä teidän kylmässä linjassanne ja meidän linjassamme, (Puhemies koputtaa) joka ymmärtää alueiden kehittämistarpeita, on erittäin suuri ero. On totta, että se politiikka, millä ...

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 2003 keskustan varjobudjetti on sen näköinen, miksi keskusta olisi vuoden 2003 budjetin laatinut, jos se olisi voinut siitä aivan yksin päättää. Tuossa varjobudjetissa ei ole ensimmäistäkään euroa alueellisiin verokannustimiin, ei tulojen vähennyksinä, ei menojen lisäyksinä. Mikä olisi estänyt teitä, ed. Pekkarinen, laatimasta varjobudjettinne sellaiseksi, että siellä olisi ollut nämä alueelliset verokannustimet? Sanotte, että teillä ei ole mahdollisuuksia ensi vuonna sellaisiin. Mikä olisi estänyt? Mikä olisi estänyt teitä laatimasta varjobudjettinne sellaiseksi, että se olisi vastannut aidosti teidän omia ajatuksianne? Sanotte, että te tulette jatkamaan kuten tähänkin saakka. Siis kentällä tyhjiä lupauksia, jotka täällä petetään. Yleensä puolueita syytetään siitä, että ne syövät sanansa vaalien jälkeen, mutta keskusta syö sanansa jo ennen vaaleja.

Timo E. Korva /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille ensin sen verran voisin todeta, että on käynyt niinkin kummasti, että minä olen ollut opposition edustajana tuolla Lapissa jossakin tilanteessa ainoa, joka olen puolustanut hallituksen esityksiä, ja kaikki muut ovat olleet niitä vastaan. Eli kyllä kentällä tietysti tämä puhuminen ja myöskin toiminta menee aika lailla sekali. En ole aluepolitiikassa kovin monesti kyllä joutunut tämän hallituksen tekoja puolustamaan.

Mutta aluepolitiikassa tietysti on nähtävä, että tällä ehdotuksella eivät nämä asiat tule kuntoon ja pakko on tähdätä pitemmällä tähtäimellä sellaiseen yleiseen ilmapiiriin, että saataisiin todellakin ymmärtämystä sille, että maata on kehitettävä tasapuolisesti. Tässäkin pitäisi päällimmäiseksi varmaankin nyt kääntää se, että saataisiin tämä kokeilu todellakin hyvin onnistumaan. Siinä suhteessa kiinnitän huomiota erääseen yksityiskohtaan, jolle ehkä voitaisiin tämänkin lain puitteissa jotain tehdä, ja se on se, että luonnonmarjojen keräily ja jalostaminen pitäisi voida saada tämän kokeilun piiriin. Tämä luonnonmarjojen keräily ja jalostushan on nyt eräissä tulkinnoissa tulkittu osaksi maatalouspolitiikkaa, ja siitä syystä se ikään kuin jäisi nyt kokeilun ulkopuolelle. Minusta pitäisi tästä asiasta tämän talon lähettää verottajille selkeää tulkintaa siitä, että ei tehtäisi tällaista negatiivista kytkentää luonnontuotteitten osalta maatalouspolitiikkaan, joka on enempi yleiseurooppalaista politiikkaa, ja tehtäisiin verotuksessa tätä kokeilua palveleva kunnollinen kansallinen ratkaisu ja tulkinta, joka on hyödyllinen kaikille.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ensin ed. Zyskowiczille: Oli mielenkiintoista kuunnella tätä analyysia keskustan varjobudjetista. Täytyy rehellisyyden nimissä kuitenkin varmaan muistaa, että kyllä hallituspuolueissakin tämä kaksilla korteilla pelaaminen osataan: Hallituksessa pidetään tiukkaa linjaa, mutta sitten ministeri Itälä vaatii — hyvä, että vaatii, kun vielä toteutuisi — lisää rahaa kulttuurille, ja ed. Sarkomaan lupaukset lapsiperheille varmaan lähentelevät jo keskustan varjobudjetin summia. Ei tästä synnistä vapaa varmaan ole meistä monikaan.

Mutta sitten itse hallituksen esitykseen. Mielestäni nyt pitäisi nähdä kuitenkin, mitä mahdollisuuksia tässä hallituksen esityksessä on ja mihin tällä pyritään: siihen, että näille kaikista vaikeimmille alueille Lappiin ja saaristoon syntyisi työpaikkoja, joissa joku on ottanut oman riskin, joku uskaltaa yrittää. Silloin tämä on kyllä kaikista kiireellisin ja tärkein niistä kaikista uudistuksista, mitä tarvitaan näillä syrjäseuduilla. Siltä osin mielestäni hallitus on oikeilla jäljillä.

Mutta ainakin perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että tämä kolme vuotta saattaa olla vähän liian lyhyt aika siihen houkuttimeen, että joku uskaltaisi tehdä uusia yrityksiä. Kun itse tunnen Lapin yrityselämää jonkin verran elämys- ja luontomatkailun osalta, niin pelkään, että enemmänkin tämä tulee todennäköisesti pelastamaan olemassa olevia yrityksiä, ja kun tämä on voimassa vain kolme vuotta, niin välttämättä ei niin paljon tulla näkemään tämän takia uutta riskinottoa. Toivoisin, että löytyy aika pian valmius jatkaa tätä kokeiluaikaa jo sen kokeilun aikana, että se houkuttaisi pitkäaikaisempiin investointeihin ja muuttamiseen.

Julkisen sektorin asioihin on palattava ihan toisella paketilla, mietittävä, mikä on lääkärien ja opettajien kokonaistilanne, mitä koko perhe voi siellä tehdä, onko lääkäri- ja opettajaperheen lapsille hyvät koulut, onko heille hyvät asumismahdollisuudet ja siedettävät työtehtävät, työajat ja palkkaus. Mutta se on toinen ongelma. Se ei ole tämä yksityisen riskinottamisen ongelma.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tämän esityksen antanut aluepoliittisista syistä, eli on aivan oikein, että myöskin aluepolitiikasta voi puhua. Tämä on ensimmäinen tosiasia. Toinen tosiasia on se, etteivät hallituspuolueet, yksikään hallituspuolue, pääse omasta hallituksen budjettiesityksestä irti ja eroon, eivät pääse kristillisdemokraatit omasta vaihtoehtobudjetistaan, ei pääse keskustakaan omasta vaihtoehtobudjetistaan tai -linjauksista. Jos tarkastelee sitten hallituksen budjettiesitystä aluepoliittisesta vinkkelistä, niin tämä on oikeastaan se ainoa aluepoliittinen parannus, mikä budjetissa on.

Ed. Zyskowicz, kyllä on heikkoa, jos tämä on ainoa aluepoliittinen etu, mitä alueille tarjotaan, työnantajan sosiaaliturvamaksun poistaminen, 2,95 prosenttia. Koko maassa on 220 000 yritystä, niillä on yksi, kaksi, kolme työntekijää à 10 000 — puhun nyt markoissa, että paremmin ymmärrätte — ja jos tippuu 295 markkaa kuukaudessa pois, niin ei tällä kyllä käytännössä ole kovin suurta merkitystä.

Rouva puhemies! Minä sanoin, että me emme pääse eroon omista budjettivaihtoehdoistamme eikä hallitus pääse omastaan. Totean, että kristillisdemokraateilla on kyllä omassa budjettiesityksessään aluepoliittisia panostuksia, ei merkittäviä, mutta kuitenkin jonkin verran. Siinä mielessä meidän esityksemme on kyllä aluepoliittisesti parempi kuin hallituksen esitys eli, ed. Zyskowicz, sori vaan.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreät laativat oman vaihtoehtobudjettinsa tavoitteena, että saataisiin aikaan edes likiarvo siitä, mitä me haluaisimme budjettipolitiikalla osoittaa sekä verotuksen puolella että menotalouden puolella. Toki on myönnettävä, että opposition välineet ovat rajallisemmat kuin hallituksen välineet, mutta mielestäni nyt juuri kolme kuukautta ennen vaaleja on perusteltua vaatia, että jokainen oppositiopuolue pystyy tekemään tasapainotetut esitykset, joissa otetaan kantaa myös taloudellisesti maailmanlaajuisesti epävarmaan tilanteeseen ja niihin malleihin, mitä budjettitalouden osalta pitäisi noudattaa.

Tämä hallituksen esitys, jota nyt juuri käsittelemme, on tietenkin yksi rajallinen esitys ja sinänsä tuettava. Kannattaa muistaa, että on olemassa Finnveran lainajärjestelyt. Kun ed. Nurmi kannatti tätä järjestelmää naisyrittäjille, toteaisin hänelle, että yrittäjälainajärjestelmä Finnveran osalta on suunnattu myös naisyrittäjille eli on turha kuvitella, että tällä mallilla voitaisiin kaikkia yrittäjyyden ongelmia ratkoa.

Vihreiden omassa vaihtoehtobudjettiehdotuksessa pyritään luomaan sellaisia veromalleja, joilla saadaan ratkaisua rakenteellisen työttömyyden ongelmiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Varsin monessa puheenvuorossa on puhuttu tasapainoisesta aluepolitiikasta. Arvoisa puhemies! Minusta pitäisi paremminkin puhua tasapainottavasta aluepolitiikasta tässä yhteydessä ja etsiä sille välineitä, koska meillä on alueita, missä kehitys menee negatiiviseen suuntaan todella kiivasta vauhtia.

Yksi tulos tästä kokeilusta on varmasti se, minkä ed. Brax jo totesi, että tämä on jossain määrin yrityksiä säilyttävä alueilla ja niitten elinikää pidentävä. Se tulos on hyvin ilmeinen. Mutta niiltä osin kuin tämä toivottavasti johtaa siihen, että tämän lain etuudet ovat kannustin siirtää yritystoimintaa tai perustaa uusi yritys kokeilualueille, sellainen pitäisi tarkkaan noteerata ja siitä kerätä kokemukset ja tieto, mistä se tieto tuli, mikä on se uskomus, mihinkä tämä toiveikkuus perustuu, ja siitä ammentaa kaikki mahdollinen viisaus tulevalle lainsäädännön kehittämiselle.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Puheessani korostan myöskin juuri tuota samaa, mitä ed. Pulliainen tuossa lopussa otti esille. Toivoisin, että kokeilun seurannassa hyvin tarkkaan katsottaisiin, mitä uusia yrityksiä tulee, mille aloille, mille tehtäväalueille, palvelualoille ja minkälaista tuotteistoa voidaan yritysten kautta lähteä ihan rohkeasti tekemään ja tuottamaan ja mikä näitten mahdollisuus on tulla alueelle uutena yrittäjänä. Sitten eri lailla tulisi seurata olemassa olevia yrityksiä, joilla varmasti on nyt vaikeuksia näissä olosuhteissa, mitä kaiken kaikkiaan pohjoisella alueella on. Sen seurannan olisi oltava hyvin kohdennettua.

Sitten vielä on tutkittava, mikä heijastusvaikutus näillä mahdollisesti uusilla yrityksillä on, jos ne esimerkiksi palvelualoille tai muille tehtäväalueille syntyvät, tähän kunnallisen tehtäväalueen rakenteeseen? Samalla tietysti tulee seurata sitä, mitä kunnissa tapahtuu, esimerkiksi pystytäänkö siellä vakinaistamaan niitä tehtäviä, jos siellä paljon teetetään tehtäviä pätkätöinä tai esimerkiksi työllistämisvaroilla, ja mitkä olisivat ne keinot, millä myöskin kunnat voisivat omaa toimintaansa vahvistaa ja luoda siellä jotakin uutta.

Erityisesti näiltä alueilta, mitä ed. Korva otti esille koskien luonnonmarjojen keräilyä ja jalostusta, oli myös jo viime viikolla puhetta siitä, että voitaisiin jo tuon kokeilun alkuvaiheessa katsoa, onko siellä joitain semmoisia alueita, joita voidaan vielä tämän kokeilun piiriin ottaa, koska on merkittävää juuri pohjoisen alueella, mitä sieltä tulee elintarviketeollisuutta ja pienyrittäjyyttä tukevaa. Vielä kannatin ja olisin nähnyt, että kunnat ja seurakunnat olisivat olleet tässä mukana. Edelleenkin olen sillä ajatuksella, että tuon kokeilun aikana voitaisiin jo mahdollisesti laajentaa tätä kokeilua. Kun me tiedämme, mikä aluepoliittinen merkitys tällä on — tämä on erittäin tärkeä hallituksen esitys — sitä on myöskin mahdollista laajentaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä todella helsinkiläisten kansanedustajien kannattaa olla kiinnostuneita aluekehityksestä. Täällähän väkiluku vähenee reippaasti. Se johtuu juuri siitä, että tavallisella perheellä ei ole täällä varaa asua ja perhettään kasvattaa. Tämä on juuri yksi väärän aluekehityksen ilmentymä. (Ed. Jaakonsaari: Eikö se ole hyvä, ettei heitä sitten tule muualta?) — Meidän pitäisi, ed. Jaakonsaari, todella edistää osaamisen ja yrittäjyyden sijoittamista tuonne maakuntiin ja seutukuntiin. Veropolitiikka on siinä yksi keino ilman muuta.

En minä kannata mitään yleisiä veronkevennyksiä ihmisten asuinpaikan mukaan, vaan nimenomaan osaamista ja yrittäjyyttä pitäisi kannustaa. Siinä mielessä on todella huono asia, että Suomessa yritysten määrä vaan vähenee. Ei ole tehty sukupolvenvaihdosten eteen mitään, ja hallituksen asettama verotyöryhmä on jopa kiristämässä, jos se malli toteutuu, perheyritysten ja pk-yritysten verotusta. Väärää politiikkaa minusta tämä. Kyllä aluekehitys on hyvin yrittäjyysvetoista tänä päivänä, ja eri keinoin pitää todella kannustaa yrittäjyyttä sijoittumaan seutukuntiin ja maakuntiin.

Tässä on nyt yksi väline, jota pitää käyttää ja kokeilla. Minusta tässä kokeilussa olisi tarvittu paremmat eväät, mutta hyvä näinkin. Ehkä seuraava hallitus, joka on hieman innokkaampi näissä aluekehitysasioissa, jatkaa tästä eteenpäin.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että se oli näköjään sittenkin selvä väärinkäsitys. Se oli väärinkäsitys. Luulin, että ed. Zyskowicz on aidosti nyt tällä kertaa aluepolitiikan ja tasapainoisemman aluekehityksen puolella, mutta hän kyllä hyvin nopeasti sanoutui siitä irti. Toisaalta rehellistä se.

Kaiken kaikkinensa, jos katsotaan, miten Suomen poliittisessa elämässä eri yhteiskunnalliset päämäärät priorisoidaan, kuinka tärkeinä niitä pidetään, niin kyllähän totuus on se, että Suomessa, jossa on viime vuosien aluekehitys ollut nopeimmin keskittyvää kuin missään muussa Euroopan unionin jäsenmaassa, jos katsotaan, mikä poliittinen puolue, mikä poliittinen ryhmä, nimenomaan on suosinut tällaista keskittyvää kehitystä ja mieluusti halunnut vielä voimakkaampaa keskittävää kehitystä, niin kyllä se on poliittinen kokoomus tässä eduskunnassa. Sen käytännön teot ja julkipannut, julkisanotut edesottamukset puhuvat selvää kieltä tästä. Siinä mielessä se, mitä tuossa tunnustuksessaan ed. Zyskowicz sanoi, on johdonmukaista. Siitä voi hänelle antaa tunnustuksen.

Mitä vielä tulee siihen, mitä keskusta on sanonut ja ajanut näissä asioissa, kertaan vielä muutaman ydinkohdan siitä, miten asiat ovat menneet, ed. Zyskowicz. (Ed. Zyskowicz: Sitten pitää kuunnella!) Mitä me olemme aluekehityksen ja muidenkin budjettiin liittyvien lakien ja määrärahojen osalta sanoneet, se näkyy meidän virallisena kannanottonamme budjettiin siinä asiakirjassa, jonka keskusta on julkistanut. Olemme niiden toimien takana. Eräiden yksityiskohtien osalta tapahtuu vielä pieniä tarkennuksia. Ne ovat aika pieniä tarkennuksia. Pohja on siinä asiakirjassa, minkä me olemme julkistaneet muutamia viikkoja sitten.

Siltä osin, olemmeko tähän budjettikirjaan liittyen esittäneet jotain muuta alueellisten verokannustimien osalta kuin tässä meidän vastalauseessamme on sanottu, yritin muistella esimerkiksi omia puheenvuorojani tai meidän ryhmän nimissä lausuttuja puheenvuoroja. Eipä taida sellaista olla, ed. Zyskowicz. Eipä taida sellaista oikein olla. Meillä on kannanottoja, joissa me sanomme, että tarvitaan alueellisia verokannustimia osana aluepoliittista tukijärjestelmää. Emme ole niitä sitoneet siihen hallituksen budjettiesitykseen, joka nyt on käsittelyssä. Tai jos te muistatte sellaisen sidotun nyt tähän budjettiesitykseen, joka tänne syksyllä annettiin ja syyskuun alkupäivinä täällä esiteltiin, kertokaa se. Ryhmän nimissä tai puolueen nimissä jos on sellaisia kerrottu, kertokaa se, kertokaa se. Älkää kaivako vanhoja kehyksiä tai vanhoja kannanottoja, jotka ovat pitempijaksoisia tavoitteita. Ne ovat edelleenkin vielä kertaalleen sanottuna meidän tavoitteistossamme, ja varmaan niitä ajetaankin. Ne eivät nyt priorisoidu, asetu tärkeysjärjestyksessä, niin korkealle, että ne olisivat niitten aluepoliittisten tehotoimien joukossa, joita keskusta esittää nyt 2003:lle. Verokannustimiksi riittävät ne, mitkä meidän vastalauseessa on, muutama päivä sitten äänestetty.

Toimivatko muut poliittiset ryhmät jollain toisella tavalla? Minä kaivoin kokoomuksen viime kesänä pidetyn puoluekokouksen kannanoton esille. Ed. Zyskowicz, mitä tekemistä sillä teidän puoluekokouskannanotollanne on sen budjettiesityksen kanssa, jonka teidän valtiovarainministerinne on tänne esitellyt ja jota teidän puolueenne puheenjohtaja on kannattanut monella tavalla julkisuudessa ja tässä salissa? (Ed. Takkula: Ei mitään!) Sieltä löytyy monia kohtia, erityisen tärkeänä ja kirkkaasti esille nostettavana kohtana sieltä löytyvät perhepolitiikka ja lapsiperheiden asiat. Ei teidän budjettiesityksenne ole yhtä sen kanssa, mitä te puhuitte. Äsken te puhuitte, että keskustan kannanotto maaliskuusta. Teidän puoluekokouksenne ymmärtääkseni oli huomattavasti myöhempänä aikana. Ei siitä ole kovinkaan kauan aikaa. Siinä te olette vannoneet tiettyjen uudistusten, tiettyjen lapsiperheiden kannalta välttämättömien rahanlisäysten, puolesta, eikä mennyt kuin muutama viikko aikaa, niin hallituspuolue unohti, puolue, joka on hallitusvallassa, joka voisi toteuttaa tavoitteensa ja sen julkisanomansa, mutta käytännössä sitä ei kuitenkaan toteuta.

Tämän lisäksi, kaiken lisäksi tässä salissa on ministereitä, täällä jo nimet Dromberg ja Itälä mainittiin. Oli hauskaa kuulla muutama viikko sitten, kun Turun Sanomien haastattelussa, ensiksi ministeri Niinistö — sunnuntai-aamuna, kerrottiin julkisuudessa — varoitteli siitä, että julkisia menoja lisätään. (Ed. Jaakonsaari: Aika terävää!) Meni tunti pari aikaa, tuli STT:n uutiset, kerrottiin, kuinka puoluesihteeri Ollila vaati sinne ja tänne rahaa lisää. Ja siitä tunti pari tuli toiset STT:n uutiset ja kerrottiin, kuinka puolueen puheenjohtaja Itälä vaati sinne ja tänne lisää rahaa. (Ed. Jaakonsaari: Ei voi olla totta!) — Tätä se on, ed. Jaakonsaari! (Ed. Jaakonsaari: Ihan hirveää!) — Aivan kauheata, mutta totta kuitenkin aivan vakavamminkin sanottuna.

Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen: Meillä on tavoitteita kaikilla puolueilla, myös kokoomuksella, joita me ajamme, joiden puolesta me toimimme. Kun me olemme viimeisen kahdeksan vuoden aikaan kritisoineet monelta muulta osalta aluekehitystä taikka vaikka kuntien valtionosuuksia taikka perusinfrastruktuurin rakentamista jnp., sitä mitä hallitus sieltä on leikannut tai pois ottanut, ei tule kuulonkaan eikä kysymykseenkään, että me yhden vuoden budjetissa esittäisimme kaikkeen siihen korjaukset, mitä kahdeksan vuoden aikaan Lipposen hallitukset ovat kyseisiin esimerkkikohteisiin leikkauksia tehneet. Ei kenenkään kannata meiltä sellaisia odottaa. Se ei ole realismia, eikä siinä ole mitään järkeä. Me omilla korjauksillamme tulemme myöhemmin esittämään ne yksityiskohdat, joihinka me välittömästi haluamme korjauksia, ja meidän vaihtoehdossamme tulee olemaan monia sellaisia kohtia, kahteen kertaan jo täällä esittelemiäni, joissa on erittäin vahva aluepoliittinen viritys. Niillä toimilla aluekehitys on paljon tasapainoisempaa, jos niiden mukaan Suomi asioitaan hoitaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä puhua asiaa, koska tämä keskustelu menee aika lavealle. Siinä mielessä puhemies on ihan oikeassa.

Tässä esityksessä on kyse siitä, valitettavasti, jotta tämä vääristää kilpailua. Minusta kun sitä analyysiä tehdään tämän toteuman kohdalta, mitä tässä tulee tapahtumaankin työllisyyden osalta, niin pitää ottaa huomioon se tekijä, että Lappi ja muutamat saaristoalueet ovat tällä hetkellä tämmöisen yksityistämisvimman kohteena, jossa ollaan niin kuin laboratoriossa, seurataan, jotta minkä verran palveluita siirtyy tuonne yksityiselle puolelle joissakin tilanteissa. Minusta se on hyvä ottaa huomioon, koska se kokeilu ei näytä sitä todellista tulosta, ja se pitää putsata pois sitten niistä tuloksista, kun ollaan tässä tilanteessa, ja siltä pohjalta katsoa tulevia ratkaisuja.

Itse näen, jotta meillä pitäisi maassa olla tämän lisäksi monta muuta kokeilua elikkä toisilla alueilla pitäisi kokeilla tämmöisiä investointitukijärjestelmiä, jotta on korotetut investointituet. Se alue voisi olla esimerkiksi Itä-Suomi. Lapin alue olisi tässä, ja katsottaisiin sitten vertaillen eri kokeilumalleja, mikä antaa parhaan lopputuloksen, mutta ei sillä tavalla tehdä, jotta asetetaan eriarvoiseen asemaan kuitenkaan sitten yksityinen ja julkinen puoli, koska me tiedämme ihan hyvin, mitä tulee tapahtumaan, jo etukäteen. On ihan pöljä homma, että tämä eduskunta yleensä laskee tämmöisen läpi menemään. Mutta kun tässä vaiheessa ei voi enää tehdä pykäliin muutoksia, niin tämä nyt menee ja toivotaan, että tämä menee mahdollisimman hyvin ja syntyy uusia työpaikkoja, tulee yritystoimintaa.

Niin kuin täällä on todettu, tämä sinällään euromääräisesti ei tule olemaan tai prosentteina kovin iso, ja sen takia tämä on enemmänkin semmoinen tunnekysymys siitä, jotta annetaan impulssi, vähän niin kuin sähköisku, että tällä voisi niin kuin potkaista liikkeelle jotain. Mutta todennäköisesti tällä ei tule olemaan hirveitä vaikutuksia. Pikkuyrityksiin se muutama euro, mitä jää, ei anna yhtään lisää potkua, että se voisi palkata yhtään työntekijää lisää.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa, tarkoittaen saaristokuntia ja Lapin kolmea pohjoisinta seutukuntaa, on erittäin odotettu. Lapin kansanedustajat ovat tätä ajaneet voimakkaasti, ja me olemme toivoneet, että siinä myöskin kunnat ja seurakunnat olisivat tulleet mukaan. Valitettavasti näin ei ole käynyt, mutta on todettava, että tämä on hallituksen yksi, ehkäpä ainut, aluepoliittinen toimi tällä hallituskaudella. Siinä mielessä on pakko todeta, että laihoja ovat sardiinit joulukaloiksi, mutta voin sanoa, että kahdeksan vuoden oppositiossa olemisen jälkeen olemme tottuneet siihen — vaikkapa tuota sardiinivertausta laajentaen — että sardiini on kahden Lipposen hallituksen toimesta lihotettu valaskala ja sen vuoksi sen antimet aluepolitiikkaan ovat hyvin ohuita.

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille sen verran haluaisin tässä kohden todeta, kun hän sanoi, että keskusta toimii tässäkin asiassa kaksilla korteilla: Tuhlaajapoikana tietenkin kokoomuslaiset valtiovarainministeriön kassan päällä istuessaan joutuvat toteamaan sen, että kaikki kortit ovat jo lähteneet yksinkertaisesti pois; ei ole enää, mitä laittaa pöytään, koska ennätysmääräinen talouskasvu, bruttokansantuotteen yli 50 miljardin kasvu tässä kahdeksan viime vuoden aikana on hyvin ohuesti, hyvin laihasti näkynyt seutukuntiin, hyvin ohuesti näkynyt myöskin aluepoliittisina toimenpiteinä. Sen vuoksi me olemme tyytyneet lappilaisina edustajina tähän, että tämä meitä koskettava esitys, vaikka näin laimistettunakin, on kuitenkin tyhjää parempi, ja tässä kohdin on kiitoksen paikka.

Tätä pitää viedä eteenpäin ja kehittää, mutta ette te voi puhua kahden kortin politiikasta, kun teillä ei ole enää kortteja laittaa ollenkaan pöytään. Sen vuoksi toivon, arvoisa puhemies, että seuraava hallitus löytää myöskin aluepoliittista tahtoa, koska, niin kuin puhemies tietää, politiikka on pitkälle tahdon kysymystä, tahdon asiaa ja tämä aluepoliittinen tahto on valitettavasti päässyt hukkumaan ja unohtumaan nyt vallassa olevalta hallitukselta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Pekkariselle, että kokoomuksen johdolla Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksessa on harjoitettu erittäin vakaata, hyvää talous- ja finanssipolitiikkaa. Se on mallikelpoinen politiikka kaikille EU-maille, ja siitä meidän täytyy olla ylpeä eikä omaa pesää täällä liata.

Mitä tulee hallituksen esitykseen, että muutamien Lapin kuntien ja saaristokuntien työnantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan seuraavan kolmen vuoden aikana, niin yrittäjän kannalta minusta se on ihan oikean suuntainen ratkaisu, mutta ei se aiheuta semmoista, että yrittäjiä siirtyy täältä etelästä sinne yrittämään näin pienen porkkanan takia, joka 8 miljoonaa euroa vain vuodessa on.

Jos me haluaisimme järkevää yrityspolitiikkaa täällä hoitaa ilman mitään suunsoittoa, niin ehdottomasti ensimmäinen toimenpide minun mielestäni olisi, että työnantajan sivukulut puolitettaisiin alle viiden hengen yrityksissä. Niitä on 100 000 yritystä meillä, ja kun 25—30 miljardia maksetaan työttömälle kotiin rahaa, niin se raha löytyisi sieltä työttömyyskorvauksesta, ja 100 000 uutta työpaikkaa tulisi vuorenvarmasti. Minä ihmettelen, että hallitus ei ole uskaltanut tähän mennä ja oppositio esittää niitä näitä; tietysti aina opposition esitykset minun mielestäni jäävät omaan arvoonsa. Näissä puitteissa, mitä nytkin me budjettia teemme tulevalle vuodelle, minun mielestäni pitäisi olla suoraselkäistä porukkaa tässä eduskunnassa ja katsoa, että se työttömyys poistuu ainoastaan tällä tavalla, että yrittäjyyttä kannustetaan ja lisätään, ei millään tukipolitiikalla, ed. Esa Lahtelalle sanon.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen vähän, miten toisessa käsittelyssä tällainen sisältökysymys nousee vielä esille, kun nyt meidän pitäisi ratkaista, hylätäänkö vai hyväksytäänkö tämä hallintovaliokunnan mietintö. En ole kuullut missäänpäin sellaista kommenttia, että tämä pitäisi nyt sitten hylätä.

Kokoomuksen osalta totean sen, että olen ollut tätä hallintovaliokunnan mietintöä tekemässä ja meidän valiokuntaryhmä on ollut koko ajan yksimielinen, että tämä kokeilulaki pitää saattaa voimaan, siitä on saatava tuloksia. Me ehkä jatkossa tiedämme paremmin, miten tällainen lainsäädäntö Suomeen sopii. Tämä on kohtuullisen puolustettavissa myös taloudellisilta näkökulmiltaan ja kuntien osalta. Kunnallisjohtajat Lapista, kun kysyin kolmeen neljään kertaan, montako työpaikkaa tulisi, jos tämä ulotettaisiin kuntiin, sanoivat useasti: ei välttämättä yhtään, ehkä muutama, ehkä muutama. Se on myöskin kirjallisesti merkitty sinne kunnallisjohtajien pöytäkirjoihin, mitä kysyin kolmeen neljään kertaan.

Tätä koskee vastalause. Minun mielestäni tällä lakiesityksellä saadaan kokemuksia siitä, miten työnantajan sosiaaliturvamaksut vaikuttaa eräissä kunnissa työllistämisaktiivisuuteen ja työllistämisen parantamiseen. Sen takia minä esitän sitä, että tämä laki nyt sitten vain hyväksytään pois ja lopetetaan tämä jauhaminen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Petri Salo sanoi juuri keskeisen asian, että nyt pitäisi keskittyä viemään tämä läpi, mutta kyllä vanhempana valtiopäivämiehenä, vaikka ei ole kuin yksi kausi enemmän, voin sanoa, että kyllä tämä erittäin tunteita kuohuttava ja poliittisesti keskeinen asia on niin yrittäjille kuin kansanedustajillekin. Monet yrittäjät kokevat juuri, että nämä sivukustannukset ovat se lisä, jonka takia he eivät voi työllistää ihmisiä, ja sen takia monet kokevat, että tämä ei ole tarpeeksi kattava, tämä kokeilu.

Esimerkiksi Raute, joka on pörssiyhtiö, se on globaali toimija, keskuspaikka Nastola, oli sitä mieltä että työpaikat pakenevat ulkomaille, koska työn hinta on Suomessa niin korkea. Mehän tiedämme, että me kaikki haluamme tarjota sitä kaikkea hyvää, mitä me kykenemme, juuri näillä sivukustannuksilla työntekijöille, niin työnantajat kuin palkannauttijatkin, mutta tämä yhtälö alkaa muodostua sellaiseksi, että ellei jotain tehdä, niin nämä meidän globaalit yritykset, Rautet, Uponorit ym., pakenevat ulkomaille työpaikkoineen. Meille ei jää tänne enää kuin joku kuiva byroo, jossa on muutama ihminen töissä. Se ei paljon lämmitä, kun ihmisiä on viisi miljoonaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä kuin ed. Salo, että eiköhän mennä eteenpäin.

Tässä on nyt ihan lyhyt kommentti ed. Kuosmaselle. Hän totesi, jotta hän ei ole tukipolitiikan kannalla. Toivon mukaan tuo ei ole kokoomuksen kanta, koska minä näen investointituet kuitenkin hyvin tärkeänä elementtinä yhä edelleen. Jos tuommoinen viesti kantautuu ainakin meidän maakuntaan, että kokoomus on noin tiukasti, fanaattisesti, sitä mieltä, että investointituet on väärin, niin se on kyllä paha juttu, koska niillä on tällä hetkellä ainakin ollut sellainen impulssivaikutus, että yleensä on yritykset saatu investoimaan ja saatu houkuteltua myös täältä etelästä, myös näinä päivinä vielä yhä edelleen saatu semmoisia yrityksiä, mitkä työllistää ja tekevät uusia työpaikkoja, uusia innovaatioita, millä tuo itäinen Suomikin voi vielä elää.

Timo E. Korva /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Petri Salo esitti, että lopetetaan tämä sisältökeskustelu ja hyväksytään laki, mutta samalla hän kuitenkin aloitti sen sisältökeskustelun yhdeltä osalta eli siltä osalta, onko kunnilla merkitystä tässä työllistämiskokeilussa. Tietenkin monenlaisia vastauksia monenlaiset tahot voivat antaa, mutta onhan se täysin selvää, että jos on kysymys tahosta, joka nykyisessä elinkeinorakenteessa tarjoaa suuruusluokkaa kolmanneksen noin keskimäärin ottaen näissä kunnissa kaikista työpaikoista, niin onhan sillä sektorilla tietysti täysin ratkaiseva merkitys tämänkin tyyppisellä kokeilulla.

Ensinnäkin tällä on merkitystä kuntien taloudelle, ja sillä on aina suora merkitys sitten työllisyydelle. Joko se estää niiden työpaikkojen vähentymistä, edistää pysyvyyttä, tai mahdollistaa lisätyöpaikkoja. Ennen kaikkea tällä alueella tällä kokeilulla ja myöskin tällä taloudellisella edulla olisi ollut se merkitys, että kunnilla olisi ollut panna omana rahoitusosuutenaan elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin huomattavasti enemmän niitä panoksia nykytilanteeseen verrattuna. Se on selvä, että siellä ne, jotka näitä asioita ovat hoitaneet, kokemuksesta voivat sanoa, että kunnilla on erityisen suuri merkitys siinä, mitä kunnan työllisyydessä tapahtuu. Siis se työllisyysvaikutus tulee montaa kautta, ja se tullaan näkemään vielä tässä kokeilussa suurena virheenä ja puutteena, että se merkittävin työllistävä sektori jäi kokeilun ulkopuolelle.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. E. Lahtelalle totean lyhyesti, että kun meillä on 2 miljoonaa työkykyistä ihmistä Suomessa, tukipolitiikan kautta me työllistämme ainoastaan 40 000. Ja kuinka monta miljardia markkaa on laitettu rahaa tuohon tukipolitiikkaan! Sitä varten minä tämmöisenä vanhana yrittäjänä en kannata sitä, koska se laittaa ne alueen yrittäjät eriarvoiseen asemaan ja sillä tavalla tappaa niitä vanhoja kunnon yrittäjiä. Kun uusia yrittäjiä tulee, ne kuitenkin neljä viisi vuotta korkeintaan sitten harrastavat sitä liiketoimintaa, ja avut ja tuet kun on saatu, sen jälkeen menevät konkurssiin, mutta se kaataa ne vanhatkin yrittäjät. Tätä pitäisi tarkastella ihan eri näkökulmasta, mitä nykyisin täällä eduskunnassa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti ed. Korvalle: Halusin vain siteerata tätä asiantuntijoiden keskustelua kuntatalouden ja työllistämisen kannalta siltä osin kuin se koskee nimenomaan keskustan valiokunnan mietintöön jättämää vastalausetta, josta on tässä salissa nyt puhuttu jo useamman tunnin ajan. Sen takia halusin ottaa sen erillisenä asiana.

Totesin vain sen, mitä valiokunnan jäsenet ja ed. Korvan kollegat Lapin kunnista kertoivat. Täällä on hallintovaliokunnan jäseniä paikalla ja teillä on myöskin puheenjohtaja. Voitte varmistaa. Katsoimme pitkään toisiamme silmiin, kun kuulimme tämän omin sanoin, ettei sillä olisi merkittävää työllistävää vaikutusta, vain muutama työpaikka.

Mutta ei meidän kannata vähätellä. Pää on saatu auki, katsotaan, mihin tällä päästään, ja jos sillä päästään yksityisellä sektorilla hyvään, tätä voidaan ajan mittaan laajentaa myös muille sellaisille alueille, mitkä katsotaan tarpeellisiksi.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Ed. Kuosmaselle totean, että tukipolitiikalla on saatu liikkeelle hyvin monia merkittäviä, nyt jo hyvin vakiintuneita yrityksiä kehitysalueilla. Tällä lailla se on ollut kannattavaa myös valtion kannalta, koska ne rahat ovat verorahoina tulleet takaisin. Ei tukipolitiikkaa pidä lopettaa. Kannattaa nähdä se tukipolitiikka laajemminkin. Meillä on esimerkiksi tällainen maailmanylpeys kuin Nokia. Kyllä Suomen valtio on siihen todella paljon satsannut esimerkiksi koulutuksen kautta. Insinöörejä on tehty hyvin paljon heidänkin tarpeisiinsa. Esimerkiksi tuotekehittelyyn tutkimuspuolelle on pantu paljon miljardeja kiinni, jotka ovat myöskin näitä huippuyhtiöitä auttaneet.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En nyt haluaisi olla oppimestari ed. Petri Salon kohdalla, mutta kun on kokeilulaista kysymys, niin kokeilulakihan on tarkoitettu jonkin asian kokeilemiseksi, jossa voi olla myönteinen tulos, kielteinen tulos tai indifferentti tulos, ja kaikki ovat aina kokeilussa arvokkaita. Jos joku tuottaa täysin nollatuloksen, sekin on arvokas tulos, koska tuskin otetaan käyttöön sellaista järjestelmää, joka ei sitten pysyvällä tavalla tuota mitään.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ehkä tämä keskustelu on mennyt pikkasen ohi siitä, mitä otsakkeessa on, mutta kun tämä laajennettiin tukipolitiikkaan, en ihan tarkalleen ymmärtänyt, mitä ed. Kuosmanen sillä tarkoitti. Jos tarkoitetaan sitä, että käynnistettäessä tuetaan verovaroin, tiedän esimerkiksi lukuisia yrityksiä Pohjanmaalla, jotka ovat käynnistyneet starttirahan avulla ja tälläkin hetkellä ovat toiminnassa ja pystyvät työllistämään. Minun mielestäni, ed. Kuosmanen, pitää osittain erottaa, mitä tarkoitetaan tukipolitiikalla. Minun mielestäni se ei ole yksiselitteistä lainkaan.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tennilälle ja ed. Vistbackalle totean, että on erittäin hyvä asia, että yhteiskunta kouluttaa työntekijät yrityksille valmiiksi ja että huippuosaajat säilyvät näissä yrityksissä; se on ihan oikeaa tukipolitiikkaa.

Mutta tarkoitan nyt tällä suoraa tukea. Esimerkiksi otan mikkeliläisen yrityksen, josta rouva kertoi, että heidän yrityksensä on 30 vuotta ollut tien toisella puolella, fysikaalinen hoitola. Toiselle puolelle tuli uusi fysikaalinen hoitola, jolle ostettiin valtion puolesta kaikki uudet koneet, laitteet — tukipolitiikkaa — ja vanha joutui lopettamaan tämän takia. Tämän tyypin yritystukea minä vastustan.