Margareta Pietikäinen /r:
Fru talman! Lagförslaget gäller utvärdering
av utbildningen och utvärderingsrådets och sekretariatets
anknytning till Jyväskylä universitet.
Hallituksen esityksen mukaan opetusministeriö asettaisi
arviointineuvoston määräajaksi. Arviointineuvostossa
käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa
varten olisi sihteeristö, ja nämä tehtävät
hoidettaisiin Jyväskylän yliopistossa virkatyönä.
Arviointineuvoston sihteeristö olisi määräaikaisessa
virkasuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Käsittelyssä oleva
lakiesitys poikkeaa sivistysvaliokunnan kesäkuussa 2001
asiasta antamista kannanotoista. Lausunnossa todettiin, että Opetushallituksen
yhteyteen tulisi perustaa riippumaton arviointiyksikkö,
ja valiokunta korosti silloin arviointiyksikön riippumattomuutta muista
tahoista.
Jyväskylä sijoituspaikkana voi olla erityisen ongelmallinen
ruotsinkielisen koulutuksen näkökulmasta. Jyväskylän
yliopistohan ei ole kaksikielinen, vaan yksikielinen yliopisto.
Kun lakiesitys oli esillä sivistysvaliokunnassa, Opetushallituksen
lausunnossa todettiin muun muassa, että arvioinnin ruotsinkielinen
rinnakkainen toteuttaminen on huomattavasti työläämpää kuin yleensä kuvitellaan.
Opetushallituksen mukaan tämä edellyttää yleisen
tutkimus- ja arviointiosaamisen sekä ruotsin kielen
täydellisen hallinnan lisäksi hyvää perehtyneisyyttä maamme ruotsinkieliseen
koulutukseen ja sen erityispiirteisiin. Arvioinnin toteuttaminen
vaatii hyvät yhteydet koulutuksen ruotsinkielisiin toimijoihin: lääninhallituksen
ruotsinkielisiin yksikköihin, kuntiin ja Kuntaliittoon,
opettajankoulutukseen, OAJ:n ruotsinkieliseen osastoon ja Ahvenanmaahan.
Opetushallituksen ruotsinkielinen linja korosti, että niin
tarkan ja herkän työn kuin koulutuksen arvioinnin
tasapuolinen ja laadukas toteuttaminen molempien kieliryhmien tarpeet
huomioon ottaen vaatii ruotsin kielen täydellisen hallinnan
lisäksi perehtyneisyyttä myös ruotsinkieliseen
koulutukseen, sen rakenteeseen, kontekstiin ja historiaan. Opetushallituksen ruotsinkielinen
linja totesi myöskin, että sen rakentaminen suomenkieliseen
yliopistoon tuntuu erittäin vaikealta, suurta panostusta
ja paneutumista vaativalta tehtävältä.
Mutta mielestäni teimme sivistysvaliokunnassa hyvää työtä ja
olemme sekä esittämässä myönteisiä muutoksia
lakiesitykseen että nostamassa tärkeitä asioita
mietinnössämme esiin.
Kulturutskottet har alltså gjort positiva ändringar
i lagförslaget där nätverkssamarbetet
och Utbildningsstyrelsens roll betonas bland annat genom följande
skrivning: "För den externa utvärderingen finns
i anslutning till undervisningsministeriet ett särskilt
råd för utbildningsutvärdering som tillsammans
med universiteten, Utbildningsstyrelsen och andra utvärderingsexperter bildar
ett nätverk för utvärdering."
Kulturutskottet tog i sitt betänkande särskild ställning
till den svenska utvärderingen och konstaterade följande:
"Utskottet anser att utvärderingsrådet måste
ha tillgång till expertis på den svenska utbildningen
i vårt land. Detta kan göras bland annat genom
att rådet och dess sekretariat får tillräckligt
många personer som är experter på de
svenska utbildningsfrågorna. För att utvärderingen
av den svenska verksamheten skall kunna genomföras på bästa
sätt måste rådet ha goda kontakter med
de svenska utbildningsaktörerna."
Och kulturutskottet gjorde följande uttalande: "Riksdagen
förutsätter att regeringen ser till att rådet
för utbildningsutvärdering ordnar sin verksamhet
så att den svenskspråkiga utvärderingsverksamheten
kan skötas på behörigt sätt.
Detta förutsätter bland annat adekvata resurser
för svenskspråkig utvärdering och en
adekvat svenskspråkig representation i utvärderingsrådet och
sekretariatet."
Fru talman! Jag anser därför att lagen nu
kan godkännas trots att jag i remissdebatten var mycket
kritisk till den. Den svenska utvärderingen bör
givetvis noga följas upp.
Markku Markkula /kok:
Arvoisa puhemies! Saanen hieman täsmentää sitä varsin
lyhyttä puheenvuoroa, jonka ehdin tästä viime
perjantain täysistunnossa käyttää.
Kaksi keskeistä muutosta, jotka lakiin nyt täällä eduskuntakäsittelyssä ovat
tulleet, selkeyttävät tätä lainsäädäntöä ja luovat
vankemman pohjan arviointitoiminnan järjestämiselle.
Ensinnäkin, nyt lakitasolla todetaan hyvin selkeästi,
että nimenomaan ulkoinen arviointi ja suuret linjaukset
tehdään toisaalta arviointineuvoston toimesta,
mutta itse työ toteutetaan verkostoyhteistyönä.
Osapuolina tässä on mainittu yliopistojen lisäksi
myös Opetushallitus ja muut arvioinnin asiantuntijatahot.
Tämä ei poista sitä asiaa, että Jyväskylän
yliopiston kanssa lähdetään vahvasti
luomaan sihteeristöä. Tällä tavalla Jyväskylän
yliopiston rooli tulee tässä olemaan hyvin keskeinen.
Toinen muutos oli, että nyt edellytetään
selkeästi laissa, että säädetään
asetus arviointitoiminnan sisäisestä ja laadullisesta
kehittämistyöstä sekä menetelmien
kehittämisestä, mitä ennen kaikkea kunnat
odottavat. Tässä mielenkiintoinen asia on nimenomaan
juuri se, että vaikka laki on arviointia edellyttänyt
jo aiemmin toteutettavaksi, niin vain osa kunnista on noudattanut
lakia. Nyt luodaan selkeämmät pelisäännöt
ja selkeämmät tavoitteenasettelut. Tältä osin
haluan aivan erityisesti korostaa sitä, että koko
arvioinnin pääpainon pitää todella
olla koulun tasolla tapahtuvan opetuksen ja oppimisen kehittämistyön
tukemisessa.
Tämän lisäksi vielä kolmas
tärkeä periaate tässä muutoksessa
nyt toteutuu eli kysymys arviointitulosten julkisuudesta. Nythän
laki toteaa, että arviointien keskeiset tulokset tulee
julkistaa, ja tätä valiokunta täsmentää mietinnössä siten,
että koululle voidaan antaa tietoa ja arvioita opetustoiminnan
ja oppimistulosten kehityksestä sekä vertailuja
muiden koulujen tulosten kehitykseen. Tällöin
saadaan tulokset menetelmälliseen kehitystyöhön,
jota arvioinnilla keskeisenä koululakien toimivuuden välineenä ajetaan
takaa.
Keskustelu päättyy.