Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kuten puhemies totesi, käsittelyssä on valtiovarainvaliokunnan mietintö tämän vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta, mutta tämä mietintö on kyllä varsin suppea, elikkä valtiovarainvaliokunta toteaa vain hallituksen esityksen ja varsinaista mietintötekstiä tähän ei sisälly. Kuitenkin tämä lisätalousarvio viitaten vaikkapa tuohon äsken käytyyn keskusteluun vanhustenhoidon tasosta on aika tärkeä. Tällä lisätalousarviolla nimittäin korotetaan tämän vuoden tuloarvioita valtion talousarvioon 750 miljoonalla eurolla: 200 miljoonalla eurolla verotuloarviota ylemmäksi ja 550 miljoonalla osinkotulojen tuloarviota ylemmäs. Tämä olisi mahdollistanut hyvin kädenojennuksen tässä tilanteessa myöskin vaikkapa vanhustenhuoltoon tai terveydenhoitoon, mutta näin ei ole hallitus halunnut esityksessään tehdä. Ainoa lisämeno on Spondaan tehtävä osakemerkintä. Sen lisäksi hallituksen esityksen mukaisesti valtionvelkaa lyhennetään ja sitten Valtion eläkerahaston tuloutusta pienennetään.

Mutta yli 650 miljoonaa on tosiasiassa tämän lisäbudjetin ylijäämäisyys, vaikka se teknisesti tietysti menee pienemmäksi näiden siirtojen jälkeen. Vasemmistoliiton valiokuntaryhmä lähtee siitä, että tässä yhteydessä vaikkapa vajaa 10 prosenttia tämän tuloarvion kasvusta, 750 miljoonasta vaikkapa 70 miljoonaa, sijoitettaisiin vanhusten ja terveydenhoidon tarpeisiin. Sen vuoksi täällä on muutosehdotus. Koska momentit eivät ole olleet auki, niin emme ole tietenkään voineet tehdä konkreettista pääluokka- tai momenttikohtaista lisäysehdotusta budjettiin, mutta ehdotamme valtionvelan vähentämiseen tarkoitetun määrärahan pienentämistä 70 miljoonalla. Tällä esityksellä tähdätään siihen, että tämä 70 miljoonaa varattaisiin niihin kiistatta tärkeisiin kohteisiin, joita äskeisen kyselytunnin keskustelukin paljasti esimerkiksi vanhustenhoidon osalta.

Sen lisäksi vastalauseeseen liittyy lausumaehdotus, jonka teen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee välittömästi eduskunnalle esityksen vuoden 2007 toiseksi lisätalousarvioksi, jossa osoitetaan riittävät määrärahat kuntien palvelujen turvaamiseksi ja pienituloisten kansalaisten aseman parantamiseksi."

Viitaten vielä tuohon äskeiseen keskusteluun olettaisi, että tällainen lausuma ehdottomasti tässä salissa menee läpi, koska tällaiselle lisätalousarviolle, jossa todella palveluja turvattaisiin ja heikompiosaisten asemaa parannettaisiin, on huutava tarve.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen tässä asiassa, tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion kohdalla, tehnyt lisätalousarvioaloitteen, johonka ed. Uotila viittasi ja jota on käsitelty valtiovarainvaliokunnassa. Kun nyt yksinomaan tässä lisätalousarviossa yli 180 miljoonaa euroa osoitetaan valtionvelan vähentämiseen ja kun samaan aikaan nimenomaan hoiva- ja terveyspalvelujen järjestämisestä puuttuu varoja, on aivan perusteltua esittää valtionvelan takaisinmaksumäärän vähentämistä ja painottaa nimenomaan juuri näitä tarpeita, mitä yhteiskunnassa on. Ilman lisämäärärahoja ei todellakaan pystytä kuntien tilannetta parantamaan. Voimavaroja tarvitaan enemmän, ja myöskään paljon puhuttu kunta- ja palvelurakenneuudistus ei johda kuntien kannalta parempaan tilanteeseen, jos ei vastaavasti lisätä tällöin tarvittavia voimavaroja, ja vielä se viittaus valtiontilintarkastajien kertomukseen 2006 tukee tätä linjausta.

Arvoisa puhemies! Kannatan lausumaa, jonka ed. Uotila esitti.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa on verotulojen kasvuksi arvioitu 200 miljoonaa enemmän kuin varsinaisessa budjettiesityksessä, joka käsiteltiin joulukuussa. Joulukuussa vasemmistoliitto esitti kansaneläkkeeseen 20 euron tasokorotusta. Se olisi maksanut 147 miljoonaa euroa. Silloin keskustapuolueen ja hallituspuolueitten toimin nämä korotusesitykset äänestettiin nurin. Nyt 183 miljoonaa euroa runsaasti laitetaan valtionvelan lyhentämiseen ylimääräisesti, siis enemmän kuin oli alun perin arvioitu. Tässä olisi ollut todella erinomainen tilaisuus korjata tämä, kun ottaa huomioon, että keskustapuolueen vaaliohjelmassahan nyt esitetään 20 euron tasokorotusta kansaneläkkeisiin. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämä on se sama summa, jonka he kuukautta aikaisemmin juuri äänestivät tässä salissa nurin. Aika erikoista politiikkaa, ja ehkä tämä on juuri sitä politiikkaa sanan täydessä merkityksessä.

Toisena asiana haluan todeta, että tämä 20 euroa, jos se jakaantuu neljälle vuodelle, on tasan 5 euroa vuodessa, siis saman suuruinen, minkä hallitus nyt viime vuonna kansaneläkkeeseen teki korotusta, joka oli täysin riittämätön. Tästä olisi tietenkin syytä vähän saada keskustapuolueen edustajilta selvitystä, ovatko he näitä 5 euron tasokorotuksen ihmisiä sitten tulevaisuudessakin, ja totta kai he ilmeisesti kertovat myös sitten eläkeläisille, että heidän linjansa on vain 5 euroa.

Herra puhemies! Taloudellinen tilanne osoittaa, että pienituloisten ihmisten asemaa voitaisiin tuntuvasti tässä yhteiskunnassa parantaa. Kysymys on vain poliittisesta tahdosta, ja tätä poliittista tahtoa valitettavasti pienituloisia ihmisiä kohtaan ei ole, ei ole pientä eläkettä saavia kohtaan, ei opiskelijoita kohtaan eikä myöskään työttömiä kohtaan.

Lopuksi kannatan ed. Uotilan tekemiä esityksiä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on käsittelyssä ed. Tiusasen tekemä lisätalousarvioaloite, jossa hän esittää, että valtionvelkaa on vähennetty nopeasti samaan aikaan, kun kuntien mahdollisuudet toteuttaa vanhusten hoiva- ja terveyspalveluja ovat heikentyneet. Näinhän se on, ja sen lisäksi vielä moni Suomen kunta on tiukilla, palveluja leikataan, ja kaikkiaan 106 kuntaa joutuu nostamaan tänä vuonna veroprosenttiaan. Jos puntarissa toisella puolella ovat vanhukset, joita ei hoideta kunnolla, ja toisella puolella EU:n pienimpiin kuuluva valtionvelka, niin puntarissa painavat ehdottomasti enemmän vanhukset. Ihmiset on hoidettava ensin. Vasta sitten lyhennetään velkaa. Se on raaka yhteiskunta, joka muulla tavalla ajattelee.

Meillä pidetään valtiontaloutta miljardeja ylijäämäisenä, mutta samaan aikaan ajetaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota alas. Muistutan vaan, että jos Suomessa olisi saman verran käsiä tekemässä julkishallinnossa ja kuntataloudessa töitä, niin täällä pitäisi olla noin 200 000 ihmistä enemmän niissä töissä, kun muissa Pohjoismaissa jo näin on, eli kuntasektorilla on puutetta työvoimasta.

Yksityiset terveyspalvelut toimivat, mutta kaikilla ei ole varaa niitä käyttää. Ministeri Hyssälä on sanonut, että vanhushuollossa on ollut käynnissä paljon kehittämishankkeita. Hyvä niin. Hankkeet eivät poista sitä tosiasiaa, että kunnat tarvitsevat lisää rahaa, nimenomaan korvamerkittyä rahaa toteuttaakseen vanhusten terveyspalvelut. Näin sanoi myös professori Kivelä vanhushuollon raportissaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On tavallaan vahinko, että valtiovarainministeri ei ole mukana tässä keskustelussa, nimittäin olisi hyvä ollut olla. Silloin kun tätä lisätalousarviota täällä hänen taholtaan esiteltiin, hän erikoisesti tähdensi sitä, että valtionvelkaa on lyhennetty tämän nyt päättymässä olevan vaalikauden aikana merkittävästi. Sitten siinä keskustelussa tuli vihjauksenomaisesti esille, että onkohan näin todellisuudessa tapahtunut, ja sitten me jokainen säntäsimme tuonne huoneisiimme ja katsoimme sitten tilinpäätöstiedot, ja ne osoittavat, että valtiovarainministerille oli ilmeisesti virkamiesten toimesta toimitettu harhaisia ilmoituksia. Nimittäin tilanne on sillä tavalla, että vuonna 2002, siis juuri ennen kuin tämä nykyinen hallitus aloitti työnsä, valtionvelan määrä oli 59,25 miljardia euroa ja nyt viime joulukuun lopussa se oli 58,90 miljardia euroa elikkä käytännössä sama. Siinä välillä valtiovelan määrä oli noussutkin ja sitten se oli nyt taas laskenut sen verran, ja riippuu tietysti, mihinkä vertaa, mutta jos hallituksen omana toiminta-aikana vertaa näitä lukuja, niin valtionvelan määrä on pysynyt samana. Tämä on semmoinen fakta, jonka on ihan hyvä olla tässä pohjalla esillä.

Tämä on erittäin mielenkiintoinen asia siinä suhteessa, että talouskasvu on vaan kiihtynyt ja kiihtynyt, olkoot sitten syyt mitä tahansa, mutta näin on joka tapauksessa tapahtunut. Viimeinen kasvuluku viime vuodelta on 5,9 prosenttia, niin kuin arvoisa valtiovarainministeri meille lähetekeskustelun yhteydessä ilmoitti. No, sehän tarkoittaa sitä, että kun vastaava tilanne oli vuonna 1988, niin silloin tänne tuotiin — ne, jotka meistä olivat mukana silloin, muistavat hyvin sen, että tuotiin kauppa- ja teollisuusministeri kertomana ja valtiovarainministerin erikoisesti korostamana — näitä siirto-operaatioita valtion varastoon useita, useita kappaleita ja kerrottiin, kuinka tämän taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen on tuottanut kassaan lisää rahaa ja siitä nyt sitten tuloutetaan. Siis toisin sanoen vastaavaahan pitäisi olla nyt, vaan ei ole ollut. Sitten toisekseen valtion omaisuutta on myyty 5 miljardin euron edestä, joka on sitten tuloutettu valtion varastoon, ja se on siis itse asiassa, kun velkaa ei ole lyhennetty, käytetty syömäpolitiikkaan, elikkä se on käytetty valtion menojen katteeksi.

Nyt kysymys herää tietenkin siitä, mikä on se musta aukko, joka on nielaissut nämä varat, ja se on kyllä harmaa ja musta talous, aivan niin kuin valtiovarainvaliokunta mietinnössään viime helmikuussa aivan oikein totesi. Juuri sillä tavalla on asianlaita. Olisi erittäin hieno asia ollut, että näitä asioita olisi nyt sitten pohdiskeltu tässä yhteydessä, mutta ymmärrän hyvin, miksi valtiovarainvaliokunta on ollut varsin niukkasanainen: tässä on ollut kysymys tämmöisistä valtion varastoon siirto-operaatioista, joissa sitten nyt on valtionvelan hallintaan lisäystä 183 785 000 euroa.

Olisiko nyt tässä pitänyt olla toista mieltä kuin vasemmistoliitto vastalauseessaan? Minun mielestäni niistä perusteista, joilla nyt ollaan liikenteessä, elikkä vanhushuollosta esimerkiksi, olen aivan samaa mieltä, että tätä erityistä operaatiota ei olisi nyt tässä näiltä osin, kuten vasemmistoliitto on esittänyt, pitänyt ryhtyä tekemään, ja siihen on hyvä peruste, havainnollinen peruste, löytymässä Oulun kaupunginkin tilanteessa, josta julkisuudessa on todettu, että mopo on päässyt karkaamaan käsistä. Valtuusto käsitteli viime maanantai-iltana asiaa kolme tuntia ja yhden minuutin, ja siinä kävi havainnollisesti ilmi se, että kun kaikki nämä asiat ovat kaikkein helpoiten virkamiesten tietoon saatettavissa, siis tietoa on, väestörakenne tiedetään, väestön muuttoliikkeet tiedetään, se, mihinkä ne suuntautuvat jnp., kaikki tiedetään, ja tiedetään myöskin, mikä on sairastuvuus, mikä on vanhustenhuollon palvelukotitilannetarve, ympärivuorokautisen hoidon tarve ja mikä on hoivatyön tarve, kaikki tiedetään, niihin pitäisi pystyä varautumaan. Siinä tarvitaan nyt valtakunnallista ohjausta.

Tässä katsannossa minä ymmärrän tämän vasemmistoliiton vastalauseen oikeutetuksi, vaikkakaan valtionvelkaa ei siis ole kuitenkaan lyhennetty käytännöllisesti katsoen ollenkaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Asiakohdasta käytävällä keskustelulla on näköaloja myös eteenpäin, seuraavan eduskunnan työskentelyyn ja seuraavan hallituksen toimintaan ja sen hallituksen ohjelmaan, mikä vaalien jälkeen tähän maahan muodostuu. Mutta on erittäin hyvä, että niistä tarpeista, mitä yhteiskunnalla on, nähdään hyväksi keskustella myös lisätalousarviokäsittelyn yhteydessä.

Yksityisen ihmisen talous tulisi nähdä myös yhteiskunnan talouskäsittelyn perustana. Itse olen myöskin kunnalliselämässä mukana kuntapäättäjänä, samalla kun olen saanut toimia täällä eduskunnassa. Näkökulma on näistä molemmista lähtökohdista käsin. Se, mitä eduskunta tekee ja mitä kunnat tekevät, kohdistuu ihmisyksilöön, joka on sekä Suomen valtion kansalainen, asukas Suomessa, että myöskin aina asukas jossakin kotikunnassa. Kyse on kokonaisuudesta, ja tämä tulisi myös nähdä niin valtion kuin kuntapäättäjienkin taholta.

Valtion tulisi omalta osaltaan pitää huoli, että kunnilla on riittävät voimavarat huolehtia kansalaisten perustarpeista. Täällä on viitattu hoito- ja hoivatyöhön. Tämä on yksi perusasia. Tähän tarvitsee panostaa jatkossa aivan toisella tavalla kuin on ollut viime aikoina mahdollisuutta. Kysymys on hyvin tärkeästä asiasta. Myös hoito- ja hoivatyötä tekevien palkkaus on tärkeä asia saattaa kuntoon. Samoin on muistettava omais- ja kotihoidon suuret mahdollisuudet vastata siihen tarpeeseen, mikä tässä suhteessa on. Täällä on viitattu myös opiskelijoitten ja eläkeläisten kysymyksiin. Myös näihin kysymyksiin odotan, että tulevaisuudessa, joka on melko pian tulevan hallitusohjelman laadinnassa, voidaan kiinnittää asianmukaista huomiota.