Arvoisa herra puhemies! Pääministeri sanoi vastikään julkisuudessa, että seuraavan hallituskauden liikkumavara valtiontaloudessa on ainakin 1,5 miljardia, mikä antaa tietysti hyviä mahdollisuuksia. Kysyisinkin, olisiko järkeä tai itse asiassa syytä jo tämän hallituksen aikana kuitenkin irtisanoutua niin sanotusta tuottavuusohjelmasta. Ministeri Tuomioja tammikuun alussa ilmoitti, vaikka oli itse ollut sitä tekemässä, että koko tuottavuusohjelman ideologia on kestämätön ja perustuu aivan väärille ajatuksille.

Tänään saimme lukea, että uudet vastavalmistuneet poliisit eivät saa virkoja. Poliisilta te olette päättäneet tässä ohjelmassa viedä itse asiassa 365 virkaa lähivuosina, tuomioistuimista yli 200, syyttäjälaitoksesta paljon, ja samaan aikaan te ilmoitatte, että liikkumavaraa onkin. Ja keskeinen ministeri ilmoittaa, että koko tuottavuusohjelma on perusteiltaan huono.

Voisiko ajatella, että purkaisitte tuottavuusohjelman jo tällä hallituskaudella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelman tavoitteena on, että kun suuret ikäluokat myös valtionhallinnossa ovat siirtymässä eläkkeelle, me käytämme tätä ikään kuin avoinna olevaa ikkunaa hyödyksi myös siihen, että lisätään nykyaikaisen tekniikan käyttämistä myös valtionhallinnossa niin kuin kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa ja yrityksissä ja otetaan tuottavuushyötyjä, joita on saa-tavissa. Tuottavuusohjelmaahan on supistettu alkuperäisestä tavoitteesta huomattavasti niin, että nyt tavoitellaan muistaakseni vajaan 10 000 työpaikan vähentämistä, millä osaltaan ollaan turvaamassa sitä, että muu yhteiskunta, sekä kuntasektori että yksityinen sektori, saa työvoimaa jatkossa.

Valtionhallinnon pitää myös pitää huoli siitä, että nykyaikaisia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen, organisoimalla asioita paremmin saavutetaan samanlaisia tuottavuushyötyjä, joita kuntasektori voi saavuttaa ja joita erityisesti yksityisellä sektorilla on saavutettu. Tässä suhteessa ei meidän pidä ummistaa silmiämme myöskään valtionhallinnon osalta siltä, että kaikki olisi aikanaan, vuosikymmeniä sitten, organisoitu ja järjestetty (Puhemies koputtaa) riittävän tehokkaalla tavalla.

Arvoisa puhemies! On varmasti mahdollisuus tehdä asioita eri tavalla. Mutta esimerkiksi meillä on poliiseja jo nyt selvästi vähemmän väkeä kohti kuin muissa Pohjoismaissa, selvästi vähemmän, ja siitä vielä 365 virkaa pois, kun samaan aikaan kansalaiset kertovat, että arjen turvallisuus syntyy siitä, että vielä kaduilla nähdään poliiseja. Näillä toimilla me emme näe enää poliiseja kaduilla. Vastaavia esimerkkejä on muilta sektoreilta vaikka kuinka paljon. Konkreettisimpana ensi kesänä jo — kysykää virastoista — virastoihin ei voida enää nimittää virkamiesharjoittelijoita. Koko nuoren polven mahdollisuus tutustua opiskeluaikoina jo virkamiesuraankin, koska jatkossakinhan me tarvitsemme myös valtion sektorille hyviä työntekijöitä, on vaarantunut tällä tuottavuusohjelmalla, koska helpoin tapa saada näitä virkoja nyt lyhyellä tähtäimellä pois on poistaa virkamiesharjoittelumahdollisuudet ensi kesältä. Eikö tätä nyt voisi katsoa uudelleen, kun teillä on kerran liikkumavaraa tiedossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, päätavoite tuottavuusohjelmalla on nimensä mukainen. Sillä pyritään myös valtionhallinnon piirissä nykyaikaistamaan organisaatioita, toimintatapoja. Useasti uudelleenorganisoimalla saadaan jopa pienemmällä väkimäärällä tehtyä sama, ja sillä saavutetaan myös niitä etuja, joita sitten voidaan käyttää niiden monien muiden yhteiskunnallisten päämäärien tavoittelemiseen, jotka ovat myös välttämättömiä. Koko tämä 45 minuuttia tähän mennessä keskustelua on käyty lähinnä siitä, mihin pitäisi ohjata lisää yhteiskunnan varoja. Minusta koko ajan myös valtion pitää omassa toiminnassaan kiinnittää huomiota tehokkuuteen ja toiminnan taloudellisuuteen. Nämä säästöt, joita tällä tuottavuusohjelmalla saadaan, ovat aika pieniä verrattuna valtion noin 40 miljardin euron budjettiin, mutta kyllä niilläkin oma merkityksensä on, ja sitten sitä rahaa käytetään uudelleen. Noin puolet tuottavuusohjelman hyödystä ministeriöt voivat ohjata tarpeellisiin uusiin kehittämishankkeisiin ja noin puolet otetaan yhteisen kassan säästöksi.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelman läpiviemisestä kyllä aiheutuu aivan ilmiselviä ongelmia ja vahinkoja, jos tämä tehdään hyvin kaavamaisesti. Yksi esimerkki on yliopistot ja esimerkiksi valtion harjoittelukoulut. Yliopistojen kohdallahan tänä päivänä opettaja—opiskelija-suhde on monelta osin täysin kestämätön, ja kun ikäluokat pienenevät, niin se resurssi, jota tätä kautta vapautuu, pitäisi osoittaa opetuksen laadun kohottamiseen. Kysynkin opetusministeri Kalliomäeltä:

Miten te näette tämän tuottavuusohjelman toteuttamisen? Onko siinä ymmärrystä opetuksen laadun kohottamiselle, joka on välttämätöntä Suomen keskeisen pärjäämis- ja osaamisstrategian kannalta?

Opetusministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Lähtökohtaisestihan tuottavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä. On totta, että julkisen sektorin tuottavuuden laskenta, sen määrittely, on paljon vaikeampi tehtävä kuin yksityisellä puolella. Jos olisi yksityinen puoli esimerkkinä, siinä olisi hyvä kertoa sadan vuoden jaksosta, jolloin elintaso ja tuottavuus ovat kasvaneet käsi kädessä ja 14—15-kertaistuneet tuona aikana. Yliopistojen kohdalla on tiettyjä ongelmia. Me olemme kuitenkin tämän tuottavuusohjelman laatineet sillä tavalla, että todella myöskin yliopistojen kohdalla yhtyneenä yliopistojen rakennekehitykseen voidaan saada laadullista kehittymistä, mutta siinä on todella kyllä kuljettava yhtä jalkaa rakennekehityksen kanssa, jossa todella sitä kautta haetaan tehoa ja myöskin tuottavuutta yliopistokenttään.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen muisteli aivan oikein sitä, että tätä valtion tuottavuustavoitetta on tuotu alaspäin. Alun perin ilmoitettiin ihan vain ilmoitusluontoisena asiana, että valtionhallinnossa on löysää 17 500 työpaikan verran, mikä pitää vähentää vuoteen 2011 mennessä. Tuo tavoite sitten laskettiin 9 650 työpaikkaan. Mutta kuinka tämä tuottavuusohjelma kytketään hajasijoittamiseen? Esimerkiksi Lapissa on nyt hajasijoitettu 150 työpaikkaa, mutta vuoteen 2011 mennessä vähennetään yli 400 työpaikkaa, ja nettovaikutus on aika lailla surkea ainakin meidän alueellamme. Kysyn vielä:

Mihin tutkimukseen, selvitykseen tai raporttiin perustuu tämä tulos, että valtionhallinnolla on löysää noin 10 000 työpaikan verran? Mikä on se selvitys, tutkimus tai raportti?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nämä yksilöidyt tavoitteethan ovat muodostuneet siinä prosessissa, jossa lähdettiin liikkeelle kunnianhimoisemmasta tavoitteesta, ja sen jälkeen valtiovarainministeriö on kunkin ministeriön kanssa käynyt läpi, mitä ovat ne toimenpiteet, joilla nämä tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Sen työn kautta syntyi tämä noin 9 600 työpaikkaa, eli on tiedossa se, että tämän verran voidaan tuottavuutta parantaa ja kuitenkin tehtävät hoitaa asianmukaisella tavalla.

Alueellistamiseen tämä kytkeytyy myös sillä tavalla, että alueellistamisen yhteydessä, kun nyt on perustettu esimerkiksi useamman ministeriön muodostamia palvelukeskuksia, monia valtion tukitehtäviä on koottu palvelukeskuksiksi, käytetään nykyaikaista tekniikkaa, pystytään selvästi pienemmällä joukolla näistä tehtävistä huolehtimaan, ja nämä palvelukeskukset on sitten myös alueellistettu eri puolille maata. Tämä on aivan samaa työtä, mitä monissa suurissa organisaatioissa tehdään.

Muun muassa tietokoneiden tulo työelämään on mahdollistanut sen, että voidaan siirtyä vähemmän ihmistyövoimaa vaativiin tehtäviin. Pankkisektorihan tästä on eräs paras esimerkki. Ei tarvitse mennä kuin 15—20 vuotta taaksepäin, kun ihmiset jonottivat pankkitiskeille maksamaan laskujaan. Nyt on saatu (Puhemies koputtaa) työvoimaa muille sektoreille, jotka pystyvät käyttämään sen tuottavammin.

Arvoisa puhemies! Tuottavuus oikein käytettynä taloudellisena terminä kaiketi tarkoittaa panosten ja tuotosten suhdetta eikä sillä sinänsä ole tekemistä sen kanssa, kuinka moni jotain asiaa on tekemässä, joten jos todetaan, että tuottavuus paranee, kun 9 600 ihmistä vähennetään, se ei ole kaiketi kovinkaan oikein sanottu, koska jos myös tuotokset vähenevät, tuottavuus ei ole parantunut.

Pääministeri totesi, että itse asiassa tällä tuottavuusohjelmalla on tarkoitus saada lisää henkilöitä yksityisen sektorin käyttöön. Kysyisin ministeri Rajamäeltä:

Tarkoittaako sisäministeriön hallinnonalalla tämä poliisien vähentäminen vajaalla 400 henkilöllä sitä, että saadaan lisää ihmisiä yksityisten turvafirmojen työntekijöiksi, kun heitä tarvitaan, kun poliiseja ei enää ole riittävästi?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Olisin kiinnittänyt jo aikaisemmin ed. Braxin puheenvuoroon huomiota, että me olemme pitäneet hallituksessa linjana vuoden 2002 poliisitason säilyttämisen. Itse asiassa hallitus on tuottavuusohjelman osalta selkeästi linjannut niin, että poliisin, Rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuspäivystäjien operatiivisten toimijoiden määrää ei heikennetä. Itse asiassa jälkimmäisiin jo jopa voimavaroja lisätty.

Poliisin osalta, kun ottaa huomioon hätäkeskuslaitokseen siirtyneet 146 poliisimiestä, määrä itse asiassa viime vuonna oli vuoden 2002 määrän yli. Pidän erittäin tärkeänä, että poliisin osalta käydään läpi nimenomaan hallintoa ja mieluummin vahvistetaan kentällä kansalaisten arjen turvallisuutta varmistavat poliisivahvuudet. Nimenomaan hätäpalvelut ja ympärivuorokautisten partioiden varmistus tulevat olemaan myös tässä hallinnon läpikäynnissä keskeinen lähtökohta.

Arvoisa puhemies! Valtionhallinnon tuottavuusohjelma herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia täällä eduskunnan puolella, koska tuottavuus käsitteenä on hyvin moniselitteinen. Miten sitä mitataan ja millä aikavälillä sitä mitataan julkisella puolella, siinäpä kysymys. Asiantuntijatehtävissä ja palveluissa tuottavuuden tekevät ihmiset, ja jos tekijöitä vähennetään, on vaikea saada sitä, mitä julkiselta puolelta odotetaan, eli hyvinvointia, oikeusturvaa jnp. Tietotekniikka on avuksi, mutta se ei välttämättä poista ihmisen ajattelutyön ja palvelutyön tarvetta. Tekniikka on avuksi. Kysyisin:

Onko valtionhallinnossa nyt ohjelmaa, miten me saamme uusia nuoria ihmisiä palkattua näihin asiantuntijatehtäviin? Esimerkiksi Ruotsissa on toimittu vähän toisinpäin. Siellä on lisätty uusien nuorien työntekijöiden ottamista valtiolle, kun osa lähtee eläkkeelle. Näin heidät voidaan kouluttaa uusiin tehtäviin, ettei yhtäkkiä tule osaamisen katoa. Onko tämän tyyppistä ohjelmaa mietitty?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sillä ajanjaksolla, kun tässä tuottavuusohjelman osalla puhutaan 9 600 työpaikasta, samaan aikaan muistaakseni on arvioitu, että noin 26 000—30 000 työpaikkaa tulee valtionhallinnosta vapautumaan ja sinne joudutaan hakemaan uudet työntekijät. Eli kyllä minä vetoaisin tässä myös eduskuntaa kiinnittämään huomiota siihen, miten se kehitys tulee vaikuttamaan, kun työvoiman kokonaistarjonta kääntyy laskuun. Valtionhallinto on hyvin suuri työllistäjä Suomessa ja valtionhallinnon toimenpiteilläkin on oma merkityksensä siinä, miten valtionhallinto itse ja muut sektorit saavat työvoimaa tulevaisuudessa. Tämäkin on tausta tässä tuottavuusohjelmassa, eräs painavimmista taustoista sen päälle, että valtionhallinnossa on paljon erilaista tietojenkäsittelyä, jota pystytään tehostamaan, niin kuin muillakin sektoreilla, uuden tietotekniikan avulla. Sen kautta pystytään rutiininomaista työtä siirtämään koneiden tehtäväksi ja voidaan vapauttaa ihmistyövoimaa muunlaisiin tehtäviin.