Matti Ahde /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tarkastusvaliokunta teki päätöksen harmaan talouden tutkimuksen teettämisestä asiantuntijataholla joulukuussa 2008. Tämä päätös pohjautui sekä eduskunnan että tarkastusvaliokunnan pitkään asian ympärillä käytyyn keskusteluun ja tarpeeseen tehdä Suomessa laaja tutkimus hyvin ajankohtaisesta ja tärkeästä asiasta. Valiokunta hyväksyi maaliskuussa 2009 tutkimustyötä koskevat tarjouspyynnön, kohteen ja tutkimuksen sisällön. Hankintapäätös tutkimuksesta tehtiin kesällä 2009. Valiokunta nimesi tutkimukselle ohjausryhmän, ja tutkimus lopulta valmistui ja luovutettiin tarkastusvaliokunnalle 16. kesäkuuta 2010.

Valiokunnan tekemä työ kokonaisuutena on mielestäni erittäin mittava, perustana laajin Suomessa tehty tutkimus harmaasta ja myös rikollisesta taloudesta. Valiokunta käynnisti laajan lausuntomenettelyn: 60 taholle osoitettiin lausuntopyyntö, tämän jälkeen valiokunta kuuli 40:tä asiantuntijaa syksyn 2010 aikana, ja valiokunta käsitteli kaiken kaikkiaan noin 1 000 sivua kirjallista aineistoa. Valiokunta selvitti myös muiden valiokuntien mietintöihin ja lausuntoihin sisältyvät harmaan talouden kannanotot. Nyt eduskunnalle esitelty ja käsittelyyn esitetty mietintö sisältää 25-kohtaisen kannanottoehdotuksen, jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta hyväksyi keskuudessaan yksimielisesti.

Valiokunnan käsittelyaikana on luonnollisesti käyty perusteellisesti läpi niitä toimenpiteitä, jotka ovat paraikaa meneillään harmaan talouden torjumiseksi. Esimerkiksi käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden säätäminen rakennusalalle astuu voimaan tänä vuonna huhtikuun 1. päivä. Vertailutietotarkastukset luottolaitoksissa astuivat voimaan tämän vuoden alusta, samoin Harmaan talouden selvitysyksikön perustaminen ja sen työn käynnistäminen aloitettiin tammikuun 1. päivä, siis 2011. Lisäksi parhaillaan tai vastikään on ollut käynnissä useita ministeriöiden hankkeita harmaan talouden torjumiseksi.

Harmaa talous on yhteiskunnallisesti ja valtiontalouden kannalta merkittävä ja laaja ongelma. Tässä nyt esittelemäni valiokunnan mietinnössä olevat asiat liittyvät valiokunnan mietinnön yleisperusteluihin ja kannanottoehdotukseen 23.

Harmaa talous on laaja ja laajeneva ongelma. Esimerkiksi alhaisen kiinnijäämisriskin, lievien tuomioiden sekä suuren taloudellisen intressin vuoksi järjestäytynyttä rikollisuutta on siirtynyt harmaan talouden alueelle viime vuosina. Valtiontaloudellisten ongelmien laajuutta kuvaavat vuosittain 4—5 miljardin arvioidut verotulojen menetykset. Harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla muun muassa kestävyysvajetta voitaisiin pienentää merkittävästi. Harmaa talous luo vakavia kilpailuhäiriöitä rehellisten ja epärehellisten yritysten välille. Harmaa talous heikentää veromoraalia ja oikeusjärjestelmää. Harmaan talouden toimintatavat liittyvät myös työntekijöiden alipalkkaukseen.

Jo mainituista syistäkin harmaan talouden torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan, päätöksenteon keskiöön. Hallituksen tulee nostaa lainsäädäntösuunnitelman laadinnassa harmaan talouden torjunta nimenomaisesti esille sekä strategiatasolla että merkittäviä säädöshankkeita valmisteltaessa.

Laaja toimenpideohjelma harmaan talouden torjuntaan liittyy kannanottoehdotukseen 1. Eri toimialoilla, kuten rakennustoiminnassa, majoitus- ja ravintola-alalla, kuljetusalalla tai kansainvälisessä sijoitustoiminnassa, käytetyt harmaan talouden toimintatavat ovat tyystin erilaisia ja edellyttävät räätälöityjä toimialoihin soveltuvia toimintakeinoja ja näin ollen myös laajaa toimenpidevalikoimaa. Toimenpiteiden tehokkaalla toteutumisella pystytään estämään usean sadan miljoonan euron vuosittaiset verojen ja sosiaaliturvamaksujen menetykset. Toimenpiteet auttavat katkaisemaan harmaan talouden laajentamisprosessin, tervehdyttävät kilpailutilannetta markkinoilla, edistävät kansalaisten yhdenvertaista oikeuskohtelua. Toimenpiteiden aiheuttamat menot tulee siis nähdä sijoituksina, ei kustannuksina. Esitetyt toimenpiteet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi muodostavat ainoastaan osan mahdollisesta keinovalikoimasta. Jatkossa toimenpidevalikoimaa on edelleen laajennettava.

Viidenneksi harmaan talouden torjuntaan on kohdennettava riittävät voimavarat. Tämä liittyy ensisijaisesti kannanottoon 3 mutta myös kannanottoon 14. Harmaan talouden torjunnan viranomaisresursointi on irrotettava tuottavuusohjelmasta. Itse asiassa tarkastusvaliokunta valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen aikaisemman käsittelyn yhteydessä oli sitä mieltä, että nykyisen kaltaisesta niin sanotusta tuottavuusohjelmasta tulisi luopua kokonaan ja tulevan hallituksen hallitusneuvotteluissa ryhtyä vakavasti pohtimaan aidon tuottavuuden ohjelman rakentamista valtion hallintoon. Sellainen tämä nyt olemassa oleva tuottavuusohjelma, valiokunnan ja laajemminkin eduskunnassa olevan mielipiteen valossa, ei ole.

Viranomaisten riittävät voimavarat ovat erittäin keskeisessä asemassa harmaan talouden torjunnassa, koska nykyisin kiinnijäämisriski on erittäin pieni. Arvio kiinnijäämisriskistä talousrikosten osalta on noin 5—10 prosenttia. Pahimmillaan vain joka kahdeskymmenes talousrikollinen jää kiinni. Riittävillä voimavaroilla kiinnijäämisriski saadaan ylläpidettyä uskottavalla tasolla, ja riittävä viranomaisresursointi lisää lainsäädännön uudistusten vaikuttavuutta.

Harmaan talouden torjuntaan sijoitetut voimavarat tuottavat itsensä takaisin. Esimerkiksi vuosina 2001—2009 yhtä talousrikostutkijaa kohti takaisin saatu omaisuus vaihteli vuositasolla 84 000:sta 172 000:een, tällä välillä, siis euroa. Voimavarat on turvattava koko torjuntaketjussa: poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuimet sekä vero-, ulosotto- ja työsuojeluviranomaiset, Tulli. Tämän ketjun aukottomaksi saaminen on koko harmaan talouden torjunnassa niin sanotusti a ja o -kysymys.

Henkilöresursoinnin ohella viranomaisilla tulee olla käytössään myös asianmukainen valvontateknologia. Myös harmaan talouden torjunnassa mukana olevien viranomaisten koulutukseen ja erityisosaamisen kehittämiseen tulee suunnata riittävät määrärahat, koska talousrikokset ovat usein luonteeltaan monimutkaisia ja kansainvälisiä. Talousrikokset ovat ilmenemismuodoltaan hyvin monenlaisia, ja kaiken lisäksi ne muuttavat koko ajan muotoaan. Jokaisen harmaan talouden torjuntaan liittyvän uudistuksen toteuttamiseen on varattava sellaiset resurssit, että uudistuksen toimeenpano voi tapahtua tehokkaasti. Jos harmaan talouden laajetessa sen torjuntaan osoitettuja voimavaroja supistetaan, niin kuin tuottavuusohjelman perusteella tapahtuisi, kiinnijäämisriski alenee alenemistaan ja talousrikosten houkuttelevuus kasvaa entisestään. Tällä tavalla toimien tilanne muodostuu kestämättömäksi.

Kuudentena kohtana käsittelen kiinnijäämisriskiä. Sitä on nostettava myös monilla muilla kuin edellä mainituilla tavoilla. Tämä osa liittyy kannanottoehdotuksiin 5, 6, 8, 9 ja 15. Kuten edellä kävi ilmi, kiinnijäämisriskiä voidaan lisätä muun muassa turvaamalla viranomaisten voimavarat koko harmaan talouden torjuntaketjussa esitutkinnasta ulosottoon. Kiinnijäämisriskiä voidaan nostaa helpottamalla tietojenvaihtoa viranomaisten, niin lainsäädännön kuin tietojärjestelmien, osalta. (Ed. Rajamäki: Paremmalla asenteella, poliisin pöytälaatikosta asiat pois!)

Samoin rekisteritietojen ajantasaisuus ja luotettavuus on turvattava. On myös arvioitava tarvetta koventaa rekisterimerkintärikosten rangaistuksia. Ravintola-alalla on otettava käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet ja muitakin toimenpiteitä, jotta ohimyynti estyy tai olennaisesti hankaloituu. Arvopaperien moniportaisessa hallintarekisteröinnissä on parannettava viranomaisjulkisuutta eli verovalvonnan edellytyksiä. Tällä hetkellä veronalaiset tulot voidaan häivyttää hyvin monimutkaisten ja vaikeasti jäljitettävissä olevien hallintaketjujen taakse.

Rakennusalalla valiokunta esittää kiinnijäämisriskin nostamista siten, että veronumero liitetään rakennustyömailla käytettäviin tunnistekortteihin. Tässä yhteydessä on sekin todettava, että tämäkään toimi ei luonnollisesti riitä, ellei tätä valvota. Siis valvontaresurssien lisääminen on avain.

Seitsemänneksi, törkeiden veropetosten ja talousrikosten seuraamuksia on kovennettava. Tämä liittyy kannanottoehdotuksiin 4, 10, 11, 12 ja 13. Törkeiden veropetosten ja muiden törkeiden talousrikosten enimmäisrangaistusta on korotettava nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Järjestäytyneellä rikollisuudella on todettu olevan enenevästi yhteyksiä talousrikollisuuteen. Keinona on ennalta ehkäisevä toiminta, ja samalla on kehitettävä myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta ennalta ehkäisevämpään suuntaan. Kustannustehokas sen täytyy olla, eikä se saa luonnollisesti aiheuttaa yrityksille liiallista hallinnollista taakkaa.

Oikeustilaa on selkeytettävä, koska lainvoimaiset veronkorotuspäätökset saattavat estää veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Rikoslakiin tulee sisällyttää erillinen säännös törkeästä kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä. Tilaajavastuulain rikkomisesta tuomittavan laiminlyöntimaksun enimmäismäärän nostaminen on perusteltua, jotta maksulla pystytään osaltaan turvaamaan laissa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen. Tilaajavastuulaki on otettava muutoinkin kokonaisuudistuksen kohteeksi.

Kahdeksan: raportointi. Tämä liittyy kannanottoehdotuksiin 2 ja 22. Eduskunnalle tulee raportoida ministeriöiden harmaan talouden torjuntaa koskevista selvityksistä ja hankkeista, selvitysten ja hankkeiden tuloksista ja siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin harmaan talouden torjumiseksi selvitysten ja hankkeiden perusteella aiotaan ryhtyä. Valtioneuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämistä koskevien, periaatepäätökseen sisältyvien, hankkeiden toimeenpanosta ja niiden vaikutuksista tulee raportoida eduskunnalle tiedot heti ohjelmakauden päätyttyä. On raportoitava, miksi tiettyihin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty ja myös siitä, jos muita kuin toimenpideohjelmassa mainittuja toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi on pantu täytäntöön. Harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelmien vaikutusten analysoimiseksi tulee kehittää menetelmä, jolla vaikutuksia pystytään mahdollisimman luotettavasti seuraamaan.

Yhdeksän: muut valiokunnan kannanottoehdotukset. Hallituksen tulee käynnistää selvitys — tässä on kyseessä nyt kannanottoehdotukset 16—20 — siitä, miten ulkomaiset yritykset tulisi säätää velvollisiksi periä lähdeveroa tai toimittaa ennakonpidätys, vaikka yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, siitä, minkälaisia ongelmakohtia liiketoimintakiellosta annettuun lakiin ja sen soveltamiskäytäntöön sisältyy. Tämän jälkeen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta liiketoimintakiellosta muodostuu uskottava harmaan talouden torjuntakeino: menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta käännetyn todistustaakan käyttökelpoisuus, jotta turvataan rikoshyödyn poissaaminen; hallinnollisten seuraamusmaksujen käytön laajentaminen nykyisestä erityisesti aloille, joilla harmaa talous on laajaa; käteisrahan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen myös Euroopan sisärajaliikennettä koskevaksi.

Lisäksi kannanottoehdotuksissa 7, 21 ja 23 valiokunta esittää, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n 1 momentin tarkoittamiseksi muun muassa siten, että se kattaa työvoimahallinnon, työsuojelun sekä ulkomaalaisrekisteröinnin. Näiden tiedonsaantioikeutta on siis laajennettava.

Hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin ylipitkien talousrikosprosessien lyhentämiseksi. Samalla on nostettava arvioinnin kohteeksi se, että nykymuotoinen esitutkinnan toimintavelvollisuus säädettäisiin joustavammaksi, jotta esitutkintaviranomaiset voivat keskittää voimavarojaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Hallituksen on huolehdittava lainsäädäntöä valmisteltaessa siitä, ettei lainsäädäntö mahdollista veronkiertämisen luonteista verosuunnittelua.

Ja lopuksi kymmenen: tarkastusvaliokunnan toimenpideohjelman jälkiseuranta liittyy kannanottoehdotuksiin 24 ja 25. Jälkiseuranta on välttämätöntä, koska harmaa talous on yhteiskunnallisesti ja valtiontalouden kannalta niin merkittävä ja laajeneva ongelma. Myös laajan toimenpideohjelman uskottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta seuranta on ensiarvoisen tärkeää.

Tulosten perusteella on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakeinojen kehittämiseksi. Toimenpiteistä on raportoitava eduskunnalle ensimmäisen kerran vuoden 2011 annettavassa tilinpäätöskertomuksessa ja sen jälkeen vuosittain. On tärkeää, että myös tulevassa hallitusohjelmassa sitoudutaan harmaan talouden torjunnan tehosta-miseen.

Arvoisa herra puhemies! Kaikilla näillä ehdotuksillaan valiokunta tähtää seuraaviin hallitusohjelmaneuvotteluihin riippumatta siitä, keitä nuissa neuvotteluissa on mukana. Halutaan, että tuleva hallitus sitoutuu harmaan talouden ja rikollistalouden vastaiseen taisteluun eduskunnan nyt viitoittamalla tiellä.

Jari Leppä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta ansaitsee kiitoksen perusteellisesta ja äärimmäisen tärkeästä työstä. Valiokunnan teettämä laaja tutkimus ja asiantuntijoiden kuulemiskierros ovat tuoneet tärkeää uutta tietoa harmaasta taloudesta, sen suuruusluokasta ja eri ilmenemismuodoista. Tämän tiedon pohjalta valiokunnan mietintöön on koottu mittava joukko ehdotuksia, joilla ongelmaan tartutaan.

Valiokunnan työstä on hyötyä kaikille suomalaisille. Harmaa talous on yhteiskunnan rakenteita tuhoava voima. Se vie valtavasti verotuloja, joille olisi polttava tarve monissa kouluissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa jne. Harmaa talous myös syö yhteiskuntamme moraalista pohjaa. Jos maksuja laiminlyövä yritys voittaa urakoita asiansa kunnolla hoitavalta, kasvaa kiusaus lähteä mukaan samaan peliin. Näin harmaa talous synnyttää itse lisää harmaata taloutta.

Tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimusjulkaisussa on yhteensä 364 sivua. Tutkimuksessa ja valiokunnan mietinnössä on useita kymmeniä toimenpide-ehdotuksia harmaan talouden torjumiseksi. Tämä kertoo siitä, että harmaa talous on erittäin laaja ilmiö. Harmaan talouden takia yhteiskunta menettää verotuloja joka vuosi jopa viisi kertaa niin paljon kuin peruskoulun ylläpitäminen maksaa. Harmaata taloutta vastaan pitää toimia vahvasti, mutta helppoa se ei ole. Harmaa talous on niin laaja ilmiö, että sitä ei voida koskaan hävittää tai edes merkittävästi vähentää millään yhdellä tempulla tai säädöksellä.

Erityisesti oppositio on kunnostautunut rakentelemalla vaihtoehtobudjettejaan ja veroesityksiään erilaisten harmaasta taloudesta ammennettavien mielivaltaisten rahasummien varaan. Harmaata taloutta vastaan taistelemalla kyllä saadaan lisää verotuloja, mutta vain pitkäjänteisellä, systemaattisella työllä ja lukuisilla tarkasti harkituilla toimenpiteillä.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmässä on tehty tarkkaa analyysia parhaista keinoista harmaaseen talouteen puuttumiseksi. Mari Kiviniemen hallitus on jo ottanut suuren joukon askelia oikeaan suuntaan. Hallitus on päättänyt, että jo 12 vuotta puhuttu käännetty arvonlisävero otetaan käyttöön ensi huhtikuun alusta. Kotitalousvähennystä kehittämällä on saatu suuri osa esimerkiksi remonttitoiminnasta verotuksen piiriin.

Viranomaiset tekevät hyvää työtä ja tärkeää työtä harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Resursseja tarvitaan kuitenkin lisää. Siksi talousrikollisuuden torjuntaan on lisätty varoja jo tälle vuodelle niin poliisille rikosten tutkintaan kuin syyttäjälle syytteiden nostamiseen. Oikeuslaitokseen saadaan 12 tuomaria, jotka ovat erikoistuneet näihin juttuihin. Verohallintoon on perustettu erityinen yksikkö harmaan talouden selvittämiseksi. Viranomaisille taataan enemmän mahdollisuuksia saada tutkinnassa tarvittavia tietoja. Näillä keinoilla nostetaan kiinnijäämisen riskiä, ja aina täytyy olla niin, että rikos ei koskaan saa kannattaa.

Viranomaisten lisäksi harmaan talouden hillitsemisessä on meillä jokaisella oma tehtävänsä. Hyvä muistisääntö on, että ostaessasi jotain pyydä aina kuitti ja tarkasta se. Tällä ilmaiset, että haluat hoitaa verot ja maksut kuntoon.

Arvoisa puhemies! Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa, mutta matka on vielä kesken. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitetään suuri joukko hyviä ehdotuksia seuraaviksi askeliksi harmaan talouden torjunnassa. Nämä ehdotukset ovat hyvää pohjaa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Nostan nyt esille vain kolme asiaa.

Ensinnäkin rakennusalan työntekijöiden henkilökorttiin tulee saada veronumero. Tästä tavoitteesta ollaan laajasti yhtä mieltä. Nyt on aika lähettää voimakas viesti Verohallinnon suuntaan, että asiaa pitää ryhtyä pikaisesti valmistelemaan. Kaikille on saatava veronumero ja veronumeron oikeellisuutta on pystyttävä myös valvomaan.

Toiseksi on pidettävä huolta siitä, että yhteistyö verottajan, poliisin, Finanssivalvonnan ja muiden viranomaisten välillä toimii saumattomasti. Tiedon pitää kulkea ja pitää huolehtia riittävästä määrästä henkilöstöä näihin tehtäviin. Tällä hetkellä jokainen harmaan talouden tutkija tienaa palkkansa puolitoistakertaisesti takaisin. Esimerkiksi valtion tuottavuusohjelman kamreerimaisella toteutuksella ei saa vähentää näin kannattavaa työtä.

Kolmanneksi talousrikosten tutkintaa pitää nopeuttaa. Tässä on tärkeää selvittää lainsäädäntö niin, että poliisi voi keskittyä olennaiseen. Laajojen talousrikosjuttujen tutkinnassa on usein tärkeää keskittyä selvittämään jutun päähaaraa ja jättää pienemmät haarat sivuun, ettei juttu ehdi vanhentua. Laissa on jätettävä poliisille riittävästi harkintavaltaa tämän asian suhteen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, keskustan eduskuntaryhmän mielestä kaikkein oleellisinta on, että lait ja asetukset tehdään selviksi ja yksinkertaisiksi. Byrokratian on oltava mahdollisimman ohutta ja läpinäkyvää. Rehellisten ihmisten ja yrittäjien byrokratiaa ei saa lisätä.

Meidän tulee päästä tilanteeseen, jossa ei tarvitse enää puhua harmaasta taloudesta. Kun pelisäännöt ovat selvät, on vain valkoista taloutta ja mustaa taloutta, lain mukaan tai rikollisesti toimimista. Hyvässä yhteiskunnassa laillisesti toimimisen pitää olla aina ja kaikissa tilanteissa kannattavin vaihtoehto.

Petri Salo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä puolustaa rehellistä suomalaista yrittäjyyttä ja työntekoa sekä niistä saatavaa ja syntyvää hyvinvointia. Harmaa talous on hyvinvointiyhteiskunnalle erittäin suuri vitsaus. Se vie rehellisten yritysten työpaikat sekä verotulot, joilla rahoitetaan päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset. Harmaa talous on sysimustaa rikollisuutta, jossa rötöstelijät syövät Suomea sisältä päin. Sen torjumiseksi tarvitsemme järeitä keinoja sekä viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kuluttajien välistä yhteistyötä.

Harmaa talous on laaja käsite, joka kätkee sisäänsä monenlaisia ilmiöitä. Se kattaa niin pimeästi tehtävät kotisiivoukset, järjestelmällisen kuittikaupan, työntekijöiden kiskonnan ja jopa ihmiskaupan. Harmaan talouden kaikkia ilmiöitä yhdistää se, että valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta jää saamatta verotuloja, joilla rakennettaisiin kaikille suomalaisille parempaa arkea.

Sinivihreä hallitus on ottanut harmaan talouden torjuntaan aktiivisen linjan. Harmaan talouden torjumiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Viimeksi tiistaina tässä salissa päätettiin kolmesta lakiesityksestä, joilla solmittiin verotustietojen vaihtosopimukset kolmen veroparatiisina toimineen maan kanssa. Vastaavia sopimuksia veronkierron ehkäisemiseksi on tämän hallituskauden aikana solmittu 30 eri valtion kanssa.

Arvoisa puhemies! Maan hallitus on valtiovarainministeri Kataisen johdolla ohjannut erityispanoksia viranomaisten yhteistyön tehostamiseen ja resurssien lisäämiseen. Verohallintoon perustettiin pysyvä Harmaan talouden selvitysyksikkö, joka edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa. Hallituksen laaja harmaan talouden torjuntaohjelma sisältää monia muitakin tärkeitä toimenpiteitä. Muun muassa rakennusalalla astuu tänä keväänä voimaan käännetty arvonlisävero, jonka arvioidaan lisäävän valtion verotuottoa vuosittain jopa 120 miljoonaa euroa. Hallituksen toimien ennalta ehkäisevä ote on tärkeä harmaan talouden torjunnassa.

Harmaan talouden kitkemiseen käytetyt veroeurot maksavat oikein kohdistettuina itsensä monin verroin takaisin. Harmaa talous ja rikollisesti kierretyt verot aiheuttavat valtiolle vuosittain eri arvioiden mukaan jopa 5 000 miljoonan euron veromenetykset. Nykyhallituksen harjoittamaa päämäärätietoista linjaa tuleekin jatkaa myös seuraavan hallituksen toimesta.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta esittää mietinnössään monia hyviä keinoja harmaan talouden kitkemiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä harmaata taloutta torjutaan parhaiten säätämällä yksinkertaisia ja selkeitä lakeja ja lisäämällä tehokasta ja oikein kohdistuvaa valvontaa. Rikollisten on jouduttava vastuuseen teoistaan ja rangaistusten on oltava tuntuvia.

Harmaan talouden torjuntaan käytettävissä oleva keinovalikoimakin on hyvin laaja. Resurssit tulee kuitenkin kohdentaa tehokkaammin niin, että niillä saadaan aikaan vaikuttavampia tuloksia. Tarkastukset ja valvonta on kohdistettava erityisesti ongelmakohteisiin. Harmaan talouden selvityskeskuksen tuottama tieto auttaa suuntaamaan valvontaresursseja oikein. Harmaan talouden houkuttelevuus rikollisten silmissä heikkenee, kun kiinnijäämisen riski kasvaa.

Harmaan talouden ennaltaehkäisemiseksi on olennaista, että rikoksesta myös rangaistaan riittävän ankarasti. Talousrikosten vankeusrangaistusten keskipituudet sijoittuvat Suomessa rangaistusasteikon puolivälin alapuolelle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa tarkastusvaliokunnan ehdotusta rangaistusmaksimin korottamisesta neljästä kuuteen vuoteen. Rangaistuksen ylärajan korottamisen tulee näkyä myös langetetuissa tuomioissa.

Viranomaisyhteistyön tehostamisen keskeisenä tavoitteena tulee olla toiminnan ketteryys ja vahva yhtenäinen toimintarintama. Prosessin on edettävä saumattomasti rikosten ennaltaehkäisystä niiden selvittämiseen, rikoksesta syyttämiseen ja tuomioiden nopeaan täytäntöönpanoon.

Kiitokset harmaan talouden torjunnassa kuuluvat myös työmarkkinaosapuolille. Aktiivisten palkansaajajärjestöjen avulla viranomaiset saavat ajantasaista tietoa harmaan talouden uusista muodoista ja ehdotuksia ilmiön torjumiseksi. Myös elinkeinoelämä on ollut harmaan talouden kitkemisessä aloitteellinen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee voimakkaasti Rakennusliiton esittämää veronumeroa työntekijöiden rakennustyömailla käyttämiin tunnistekortteihin ja Elinkeinoelämän keskusliiton esittämää verotunnistetta. Molempien täytäntöönpanoa on kiirehdittävä.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme harmaan talouden torjunnassa myös rakenteellisia toimenpiteitä. Työn teettämisen ja työn tekemisen verotusta tulee maltillisesti keventää ja uudistaa siten, ettei verotus itsessään kannusta veronkiertoon. Hyvänä esimerkkinä rakenteellisesta ratkaisusta toimii kokoomuksen aikanaan ajama ja nykyhallituksen edelleen korottama ja laajentama kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys on kannustanut avoimeen talouteen ja lisännyt valtion verotuloja, jotka olisivat muuten osittain jääneet harmaan talouden piiriin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä emme löydä harmaan talouden ongelmaan ratkaisua säätämällä vain lisää velvoitteita ja luomalla uutta byrokratiaa. Rehellisiä, Suomea rakentavia, työpaikkoja ja hyvinvointia luovia yrittäjiä ei saa rangaista muiden harjoittamasta rikollisesta toiminnasta. Harmaan talouden torjunnassa toimenpiteet onkin kohdennettava voimakkaammin rikollisesti toimiviin yrityksiin.

Vastuullisen yritystoiminnan on oltava yrittäjälle kilpailuetu eikä taakka. Rehellistä yrittäjää ja hänen mahdollisuuksiaan toimia on päinvastoin tuettava. Suuri vastuu lankeaa myös meille kaikille kuluttajille. Jokainen meistä voi vaikuttaa omilla valinnoillamme. Intressi meillä on yhteinen, sillä me kuluttajat maksamme viime kädessä harmaasta taloudesta yhteiskunnalle aiheutuvat menetykset.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erinomaisena sitä, että tällä hallituskaudella hyvinvointiyhteiskunnan palveluja nakertavaan harmaaseen talouteen on tartuttu kovin ottein. Tätä työtä on jatkettava. Ilmiönä harmaa talous on nopeasti muuttuva ja lainsäädäntöä välttelevä. Viranomaisten on oltava aina askel edessä ja työssään ajan hermoilla.

Veronkierto on varastamista yhteiskunnan kaikkein heikko-osaisimmilta. Se on suoraan pois tulonsiirtojen ja palveluiden rahoituksesta. Tätä kokoomus ei hyväksy. Kokoomus toimii hyvinvointiyhteiskunnan puolesta harmaata taloutta vastaan. Suomi nimittäin menestyy vain rehellisellä työllä ja yrittäjyydellä.

Jukka Gustafsson /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Veromenetysten määrä on 4—5 miljardia euroa vuodessa. Harmaa talous on myös rikollisuutta. Se heikentää yhteiskunta- ja veromoraalia ja sortaa kilpailutilanteissa rehellisiä suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä.

Viime vaaleissa oikeiston vaalivoitto merkitsi myös vakavaa takapakkia harmaan talouden torjunnassa. Vanhasen hallitus torkkui lähes kolme vuotta, ja vasta sosialidemokraattien ankaran painostuksen jälkeen suostui ministeri Katainen antamaan esityksen käännetystä arvonlisäverojärjestelmästä. Kallista torkkumista — menetimme satoja miljoonia.

Viime hallituskaudella sosialidemokraattien voimin lisättiin työsuojelun voimavaroja ulkomaisen työvoiman valvontaan. Talousrikoksia koskevaa lainsäädäntöä uusittiin ja tiukennettiin oikeusministeri Koskisen esityksestä.

Edustaja Rajamäki saa kehuja tuoreessa Maahanmuuttoviraston juhlakirjassa. Lainaus: "Rajamäen ansiota oli muun muassa pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan perustettu työryhmä keskusrikospoliisiin. - - Kun Rajamäki lopetti ministerinä, ryhmä valitettavasti sulautettiin talousrikollisuuden tutkintaan ja näin lähes lopetettiin pimeän ulkomaalaistyön tekemisen valvonta ja torjunta." Tämä siis heti, kun kokoomus tuli hallitukseen.

Harmaan talouden vähättelyä kuvaa myös ministeri Kataisen viime vuoden toukokuussa kirjalliseen kysymykseen antama vastaus. Esitin, että rakennustyömailla pakollisena pidettävää tunnistekorttia täydennettäisiin verottajan antamalla veronumerolla. Ministerin vastaus oli kuvaava. Hän totesi, että se "lisäisi huomattavasti Verohallinnon työmäärää" ja että "reaaliaikainen tarkastaminen on mahdollista jo nykyisinkin". Näin Katainen ja kokoomus osoittivat olevansa kaukana työmaiden arjesta. Noloa on sekin, ettei täällä ole yhtään ministeriä paikalla näin vakavan ja tärkeän asian ollessa käsittelyssä.

Tarkastusvaliokunta, hienoa, otti tosi myönteisesti kantaa tähän veronumeron liittämiseen tunnistekortteihin.

Oikeistohallitus on jääräpäisesti jatkanut tuottavuusohjelmaansa, joka tunnetaan myös valtion henkilöstön irtisanomisohjelmana. Sosialidemokraatit ovat toistuvasti vaatineet sen keskeyttämistä. Hallitukselta on puuttunut harkintakyky nähdä, mihin mekaaninen henkilökunnan vähentäminen on johtanut.

Tarkastusvaliokunta on tullut sosialidemokraattien linjoille. Harmaan talouden torjuntaan pitää kohdentaa riittävät voimavarat. Tämän vuoksi harmaan talouden viranomaistyö on irrotettava tuottavuusohjelmasta. Panostus riittävään viranomaistoimintaan on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä takaisin.

Arvoisa puhemies! Tilaajavastuulaki on osoittautunut heikkotehoiseksi. Lain edellyttämät selvitykset eivät varmista sitä, että aliurakoitsija täyttää omat velvoitteensa. Lakia on helppo kiertää. Esimerkiksi Viron kaupparekisteriin voi perustaa netin avulla osakeyhtiön käymättä lainkaan Virossa.

Erityisesti rakennus- ja ravintola-alalla näkyy Pääkaupunkiseudulla jo lähes viidakon lain tyyppisiä käytäntöjä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat hämäristä työnantajista riippuvaiset ulkomaalaiset työntekijät, joiden oikeuksia poljetaan rumasti.

Sosialidemokraatit ovat elokuussa 2010 julkaistussa työelämä- vaaliohjelmassa esittäneet tilaajavastuulain uudistamista niin, että pääurakoitsija vastaa koko alihankintaketjun laillisesta toiminnasta. Tuemme voimakkaasti valiokunnan näkemystä siitä, että koko tilaajavastuulaki on nostettava kokonaisarvioinnin kohteeksi.

Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja. Työehtojen valvontaa on lisättävä rikollisen kilpailun estämiseksi ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi. Siksi ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja tilaajavastuulakia on vahvistettava.

Arvoisa puhemies! Ulkomaisten yritysten ja ulkomaalaisten työntekijöiden verotus ei Suomessa toimi. Tilanne on sietämätön. Suomessa työskenteli vuonna 2009 pelkästään rakennusalalla ainakin 25 000 ulkomaista työntekijää. Vain 2 000—3 000 työntekijän palkkatiedot tulivat Verohallinnon tietoon, ja ennakkoveroja itse hakeneita oli vuonna 2009 vain 82. Suomen oman verolainsäädännön ja verosopimusten osalta ei voida sallia sitä, että maassa toimii kymmeniä tuhansia veroja maksamattomia työntekijöitä ja sadoittain yrityksiä, joiden työnantajavelvoitteet ovat jopa 50 prosenttia alhaisempia kuin samoilla aloilla kilpailevien suomalaisten yritysten.

Nykytilanteen jatkumista emme hyväksy. Hallituksen tuleekin käynnistää välittömästi selvitys siitä, miten ulkomaalaiset yritykset tulee säätää velvollisiksi periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys, vaikka yrityksellä ei ole toimipaikkaa Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan on panostettu vähän. Satoja miljoonia euroja Suomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille. Nykyinen arvopaperiomistuksen salaamismahdollisuus tarjoaa mittavan veronkiertomahdollisuuden suomalaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Esitämme, että Verohallituksen tiedonsaantioikeuksia hallintarekisterin taakse kätkeytyneistä lisätään.

Myös pörssin etävälittäjiltä on toimiluvan edellytyksenä vaadittava sitoumus siitä, että ne toimittavat suomalaisia kaupankävijöitä koskevat tiedot Verohallinnolle.

Sosialidemokratia on työn ja oikeudenmukaisuuden liike. Me taistelemme myös kansainvälisellä tasolla sijoitustoiminnan, veropetosten ja veroparatiisien kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietintö jää historiaan. Eduskuntaryhmämme osoittaa erityisen kiitoksen valiokunnan puheenjohtajalle Matti Ahteelle. Kädenjälki jää elämään — niin uskomme — jo seuraavan hallituksen ohjelmassa. Ajanpuutteen vuoksi olen joutunut jättämään käsittelemättä valiokunnan tärkeät ja kannatettavat esitykset, muun muassa pimeän palkanmaksun kitkemisestä majoitus- ja ravitsemisalan kassarekisterilailla, samoin talousrikosten rangaistusten koventamisesta ja tietojen vaihdon parantamisesta eri virastojen välillä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee valiokunnan esityksiä.

Valiokunta esittää hallituksen, siis tulevan hallituksen vaalien jälkeen, raportoivan esitystensä toteutumisesta jo vuodelta 2011 annetavassa hallituksen tilinpäätöskertomuksessa. Näin ei ed. Ahteen ja myöskään valiokunnan jäsenten työ katoa minnekään. Ryhmämme pitää siitä huolen. Sosialidemokraatit haluavat ottaa pysyvän niskalenkin harmaasta taloudesta. Olemme suomalaisen rehellisen työn, yritysten ja työntekijöiden asialla.

Kari Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Harmaa talous syö yhteiskunnan voimavaroja, vääristää kilpailua ja murentaa yhteiskuntamoraalia. - - Harmaan talouden miljardit ovat pois yhteiskunnan tarpeista kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluista sekä eläketurvasta." Tämä oli suora lainaus puheestani tässä salissa syksyllä 1998, kun minun ja muutaman muun edustajan aloitteesta käytiin ajankohtaiskeskustelua talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumisesta. Silloisista aloitteen allekirjoittajista ovat edelleen eduskunnassa myös edustajat Mari Kiviniemi, Janina Andersson ja Päivi Räsänen. Harmi, että nykyinen pääministeri Kiviniemi ei ole kuuntelemassa tätä keskustelua.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on pitkään taistellut suomalaisen työntekijän ja rehellisen yrittäjän puolesta harmaata taloutta vastaan. Harmaasta taloudesta kärsivät suomalaiset työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa epärehellisten yritysten palkatessa työntekijöitä alle kaikkien työehtosopimusten. Siitä kärsivät muualta tulleet työntekijät, joille maksetaan surkean alhaisia palkkoja, joilla teetetään ylipitkiä päiviä ja työsuojelu on olematonta. Harmaasta taloudesta kärsivät rehelliset yrittäjät, jotka eivät menesty epärehellisen kilpailun takia, kun vilunkiyrittäjät polkevat työehtoja ja jättävät maksamatta verot ja sosiaaliturvamaksut. Tämä lisää painetta nostaa rehellisten yrittäjien ja palkansaajien verorasitusta entisestään. Myös paljon puhutun kestävyysvajeen kannalta on ratkaisevaa, miten onnistumme harmaan talouden torjunnassa.

Arvoisa puhemies! Vakavin seuraus harmaasta taloudesta on kuitenkin moraalin löystyminen. Mikäli velvoitteiden laiminlyöminen tulee vähitellen hiljaa hyväksytyksi, romahtaa yleinen yhteiskuntamoraali ja mahdollisuus pohjoismaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseen. Pitkän ajan kuluessa rakentunut lojaalisuus yhteisten asioiden hoidolle ja rahoittamiselle voidaan hukata lyhyessä ajassa, ellei harmaan talouden torjuntaa tehosteta.

On totta, että harmaan talouden torjumiseksi on luotu välineitä. Kyseessä on kuitenkin kilpajuoksu, jossa rikolliset tuntuvat olevan aina askeleen edellä keksien uusia konsteja kiertää lakeja. Tämän juoksun voittaminen edellyttää enemmän tahtoa ja sitoutumista kuin mitä hallitukselta on löytynyt, vaikka hallituksen toimenpiteitä on täällä kovasti kehuttukin. Vasemmisto vaatii, että tuleva hallitus torjuu harmaata taloutta tarkastusvaliokunnan esittämällä laajalla toimenpideohjelmalla yksittäisten toimenpiteiden sijasta.

Harmaa talous on yhä kansainvälisempää. Jopa 90 prosenttia kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle. Ulkomaiset yritykset voivat hinnoitella urakkansa suomalaisia halvemmiksi, kun eivät maksa veroja eivätkä peri niitä työntekijöiltä. Lisäksi työehtosopimuksia rikkovat palkat voidaan maksaa pääosin päivärahoina ja sosiaaliturvamaksut kiertäen. Vasemmisto vaatii, että ulkomaalaiset yritykset on velvoitettava perimään lähdevero tai toimittamaan ennakonpidätys, vaikka yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. On myös välttämätöntä pikaisesti toteuttaa tarkastusvaliokunnan ehdotus veronumeron liittämisestä rakennustyömailla käytettäviin tunnistekortteihin.

Tilaajavastuulaki on uudistettava. Tilaajavastuu on ulotettava koko aliurakoitsijaketjuun, ja sen laiminlyömisestä on seurattava niin suuret sakot, että työehtosopimuksia todella aletaan noudattaa. Näin suojellaan ketjun loppupäässä olevia työntekijöitä alipalkkaukselta ja parannetaan rehellisten yritysten kilpailumahdollisuuksia. Liian matalista sanktioista yksi esimerkki Turun seudulta: ulkomaalainen huijariyrittäjä sai 2 000 euron sakot mutta satojen tuhansien eurojen voitot työehtoja polkemalla. Vasemmisto vaatii myös, että ammattiyhdistysliikkeelle säädetään kanneoikeus, jotta se voi paremmin puolustaa työntekijöiden oikeuksia.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä korostaa yritysten vastuuta. Laajamittainen harmaan talouden torjunta voi tapahtua vain yritystasolla muun muassa tilaajavastuulakia noudattamalla. Nykyisin peräti 60 prosenttia yrityksistä laiminlyö sopimuskumppanien taustojen selvittämisen. Työnantajien vastuu ei voi jäädä juhlapuheisiin ja siihen, että työpaikoilla toivotaan, etteivät tarkastukset ja valvontaiskut osu omalle kohdalle.

Harmaan talouden torjunta on myös irrotettava tuottavuusohjelmasta. Tuottavuusohjelma tähtää valtion työntekijöiden vähentämiseen. Väen vähentäminen harmaan talouden torjunnasta vaikuttaa suoraan negatiivisesti valtion tulopuoleen. Talousrikollisuuden torjunnassa lisätään tuottavuutta lisäämällä esimerkiksi tarkastajia työsuojelun vastuualueelle, ei henkilökuntaa vähentämällä.

Järjestäytyneestä kovasta rikollisuudesta, kuten huumausainerikollisuudesta, on siirrytty yhä enemmän talousrikollisuuteen. Syynä tähän on hyvä tuotto rikollisille, mitättömän pieni kiinnijäämisriski ja liian pienet rangaistukset. Talousrikosten rangaistusten koventaminen onkin välttämätöntä. Ennalta ehkäisevä vaikutus edellyttää myös riittävän suurta kiinnijäämisriskiä. Valvonnan resursseja ja viranomaisten toimintavaltuuksia on lisättävä. Tästä on saatu hyviä kokemuksia Ruotsista, jossa laajemmilla valtuuksilla saatiin pimitettyjä veroja näkyviin 260 miljoonaa euroa vuosina 2006—2009.

Tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä. Talousrikolliset käyttävät härskisti ja julmasti hyväksi muun muassa monia ulkomaalaisia työntekijöitä. Rikoslakiin on saatava valiokunnan ehdotuksen mukaisesti säännös törkeästä kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä ja työsyrjintään syyllistyneille ankarat rangaistukset. On huomioitava myös se, että ulkomaisen työvoiman väärinkäyttö suomalaisten työntekijöiden työehtojen polkemisessa johtaa helposti myös rasismiin ja muukalaisvihan lisääntymiseen.

Arvoisa puhemies! Viimeiset puoli minuuttia. Vasemmistoliitto puolustaa rehellistä suomalaista työtä ja yrittämistä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vastaan. Toivomme, että tähän sitoutuvat myös muut ryhmät ja puolueet eduskuntavaalikampanjoissaan ja hallitusohjelmatavoitteissaan.

Lopuksi yhdyn kiitoksiin valiokunnan puheenjohtajaa kohtaan, mutta kiitän myöskin valiokunnan henkilökuntaa suuresta urakasta tämän arvokkaan mietinnön aikaansaamisessa.

Erkki Pulliainen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tokaisu "Rahaahan kyllä on" on usein toistettu kuvaus ajastamme. Väite on totta. Finanssiomaisuuden on laskettu olevan neljää kertaa globaali bruttokansantuote. Kiusallista on, että irtonainen raha näyttää kaikkialla maapallolla tuhoavan omaa synnyttäjäänsä. Kilpailuyhteiskunnassa yhteiskunnalliset velvoitteensa laiminlyövä toimija on ylivertaisessa asemassa rehelliseen yrittäjään nähden. Houkutus lipsua kaidalta tieltä voi tässä asetelmassa olla suuri.

Harmaan talouden historia maassamme ei kuitenkaan ole näin yksiviivainen. Kun oikeamieliset verotarkastajat käynnistivät toistakymmentä vuotta sitten taistelua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vastaan, monet avaintahot valtionhallinnon huipulla ja elinkeinoelämää edustavissa keskeisissä järjestöissä eivät innostuneet asiasta lainkaan. Ne kieltäytyivät jopa lähettämästä edustajiaan tilaisuuksiin, joissa asioista piti keskusteleman.

Tämä selittää osaltaan sen, että nyt, kun ilmiötä on voitu todella tutkia, luvut ovat häkellyttäviä: harmaan talouden kokonaismäärä on noin 7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi vuoden 2009 bkt:n romahdus oli muuten 8 prosenttia. Toisin ilmaistuna harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa ja tästä muodostuvat kokonaisveromenetykset ovat vähintään 4—5 miljardia euroa vuodessa, kuten täällä on toistuvasti todettu.

Kansliapäällikkö Raimo Sailas ilmoitti huolestuneena tarkastusvaliokunnalle havainnon, jonka mukaan rikollisuuteen taipuvaisia tahoja on ujuttautunut valtion virkakoneistoon. Tämä kuuluu harmaan ja mustan talouden kokonaisuuteen. Esimerkkivaltioiksi sopivat Kreikka ja Italia. Edellisessä pimeän talouden osuus on 40 prosenttia sikäläisestä kansantaloudesta, Italiassa vastaavasti kolmannes. Maamme kannalta nämä luvut ovat todella tympeitä. Suomalainen veronmaksaja toimii jo Kreikan lainoittajana ja huonoimmassa tapauksessa viimekätisenä rahoittajana.

Laistamalla velvoitteet sekä yhteiskuntaa että työntekijöitä kohtaan harmaa talous mahdollistaa pimeän pääoman nopean kartuttamisen. Tosiasiallista tilannetta valaisee esimerkki Italiasta. Valtion saamien verotulojen romahdettua päätettiin laillistaa pimeästi muodostettuja pääomia ensin 2:n, sitten 4:n prosentin sakkomaksulla. Perusoperaatio tuotti Italian valtion kassaan merkittävän määrän rahaa, ja maahan palasi 50 miljardia euroa ulkomaille vietyä pimeää rahaa. Rahojen varastopaikkoina oli ollut tietenkin tiukan pankkisalaisuuden veroparatiiseja, joita löytyy sekä mantereelta että lilliputtisaarilta. Ne olisi helppo vallata ja konkreettisesti lopettaa, mutta näin ei tapahdu. Miksihän?

Harmaan talouden harjoittajat elävät ja toimivat yhteiskunnan rehellisesti toimivan siiven kustannuksella. He omalla tavallaan varastavat velvoitteensa hoitavalta yhteiskunnan osalta. Aina silloin tällöin jonkun veroparatiisipankkiirin moraali palaa ja hän luovuttaa veroparatiisikulttuuria hyödyntäneiden epärehellisten toimijoiden verottajaa kiinnostavat liiketoimintatiedot ao. maiden verottajille.

Nyt näyttää muodostuneen todella mielenkiintoinen ongelma. Jos ja kun tiedosto on eräällä tavoin varastettu, onko tämän järjestäytyneiltä yhteiskunnilta tosiasiallisesti varastetusta omaisuudesta kertovan tiedoston hyväksikäyttäminen verotuksessa oikeutettua vai ei? Suomen laillisuusvalvonnan tarkastusvaliokunnalle ilmoitetun kannan mukaan ei. Tämä kanta tarkoittaa "täydellisen rikoksen" tekemisen käytännön mahdollisuutta.

Arvoisa puhemies! Meneillään oleva finanssijärjestelmän kriisi synnyttää joka päivä harmaalle ja mustalle taloudelle valtavasti uusia pelimerkkejä. Keskeisten keskuspankkien matalien tai peräti olemattomien korkojen politiikka pakottaa niitä ostamaan nimellishintaan ja siten todellista arvoa korkeampaan hintaan rupukunnossa olevien valtioiden joukkovelkakirjapapereita, jotka tunnetaan pankkimaailmassa "myrkyllisinä omaisuuserinä". Elvytyspolitiikka jo sinänsä merkitsee rahan synnyttämistä eli setelirahoitusta. Finanssiomaisuus onkin jo, kuten todettua, neljä kertaa globaali bruttokansantuote, mikä siis merkitsee suoranaista varastamista tulevilta sukupolvilta.

Istuva hallitus on tehnyt enemmän kuin yksikään aiempi hallitus harmaan talouden torjunnan hyväksi. Me vihreät ajoimme yli vuosikymmenen ajan harmaan talouden selvitysorganisaation vakinaistamista ja käännettyä arvonlisäverojärjestelmää rakennusalaa mallina käyttäen. (Ed. Rajamäki: On päätetty jo vuonna 2006!) Nyt tarvittavat päätökset on tehty. Verotunnisteen käyttöönotto toisi rakennustyömailla lisäpontta valvontaan. Seuraavia muita kiireellisiä toimia ovat muun muassa tilaajavastuulain epäkohtien korjaaminen, ulkomaisen työvoiman käytön tehovalvonta, hallintarekisterin viranomaisjulkisuus ja etävälittäjille säädettävä velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle suomalaiset asiakkaansa. Harmaan talouden torjuntaan kannattaa sijoittaa, se tuottaa. Se on oikeaa tuottavuusohjelmaa.

Vihreä eduskuntaryhmä priorisoi harmaan talouden torjunnan toimenpiteet ohi budjettileikkauslistojen. Emme voi millään hyväksyä sitä, että yhä useampi tulonmuodostuksellaan maksukykyinen kansalainen junailee itsensä esimerkiksi hallintarekisterin suojaa käyttäen anonyymiksi veroparatiisitoimijaksi. Veroparatiisijärjestelmään sortuminen merkitsisi tuhoa pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Vihreä eduskuntaryhmä kiittää Markku Hirvosta avustajineen ja tarkastusvaliokuntaa ja erityisesti sen puheenjohtajaa hyvin tehdystä, historiaan jäävästä työstä.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Revisionsutskottet har låtit utföra en omfattande studie av den svarta ekonomins omfattning i Finland. Rapporten är ett resultat av utförliga analyser och utredningar. Bevismaterialet som tagits fram och presenteras är inte någon trevlig läsning eftersom det visar att vi har en utbredd svart ekonomi i Finland. Regeringen har fäst uppmärksamhet vid den ekonomiska brottsligheten och bekämpningen av den. Under den pågående regeringsperioden och riksdagsperioden har många åtgärder vidtagits för att bekämpa den ekonomiska brottsligheten.

Bland Finlands främsta konkurrensfördelar är vårt fungerande samhälle, pålitligheten och en låg grad av korruption. Vi finländare har en stor tilltro till att lag och ordning gäller. Så ska det vara också i framtiden, och därför måste bekämpandet av den svarta ekonomin tas på allvar av alla myndigheter. Det är skrämmande siffror som revisionsutskottets rapport levererar.

Arvoisa puhemies! Hallituksen mottona on, että työnteon pitää olla kannattavaa ja työllisyysastetta on nostettava. Tämän on tapahduttava yhteisiä sääntöjä noudattamalla ja siten, että kaikki voivat luottaa näin tapahtuvan. Luotettava ja toimiva yhteiskunta perustuu kaikkien osallistumiseen yhteiseen ylläpitoon ja tämän kustantamiseen verovaroin, joista yhdessä vastaamme. Työnteon pitää olla kannattavaa, mutta työnteon ja elinkeinotoiminnan on myös perustuttava selviin pelisääntöihin, joita on noudatettava. Omassa harmaassa luokassaan matkustavia vapaamatkustajia ei voida sallia. Tämän vuoksi porsaanreiät on tunnistettava ja tukittava, ja talousrikollisuus on tuomittava ja siitä on rangaistava.

Valtio menettää joka vuosi satoja miljoonia euroja harmaan talouden vuoksi. Kun harmaan talouden määrän arvioidaan 1990-luvulla olleen 4—5 prosenttia bruttokansantuotteesta, luvun uskotaan nyt olevan lähemmäs 7 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 15 miljardia euroa vuodessa. Tällekin vuodelle olemme budjetoineet 9 miljardia euroa lainanottoon. Sekin on eräänä päivänä maksettava korkoineen takaisin. Meillä ei ole varaa harmaaseen talouteen.

Värderade talman! Då vi talar om svart ekonomi går tankarna ofta till mindre arbeten som utförs i hushållen och i hemmet, såsom reparationer och städning. Tack vare ibruktagandet av hushållsavdraget som också ökats och vidareutvecklats under den här regeringsperioden har en del av den svarta ekonomin minskat. Nya arbetsplatser har skapats och tryggheten för den som utför arbetet har ökats också ur ett ekonomiskt perspektiv, då arbetet utförs hederligt och skatt och sociala avgifter betalas. Svenska riksdagsgruppen vill hålla fast vid hushållsavdraget.

Undersökningen visar att den svarta ekonomin har ökat särskilt i byggnads-, restaurang- och transportsektorerna samt inom fastighetsförmedlingen. Den svarta ekonomin har också fått nya drag under 2000-talet. Verksamheten har tilltagit och blivit mera internationell. Finländarna har blivit skickligare på att med hjälp av internationella planeringsmarknader kringgå beskattningen.

Skrämmande är uppgifterna om att Finland är en del av den internationella kriminella svarta ekonomin. Här förekommer penningtvätt och en del av den ryska kriminella svarta ekonomin använder Finland som mellan- och stödetapp.

Rapporten presenterar uppgifter som är långt från smickrande för internationella placerare. Närmare 90 procent av finländarnas placeringar som görs utomlands uppges inte och beaktas med andra ord inte i beskattningen. Systemet att möjliggöra anonyma placeringar i Finland, å sin sida, innebär också en möjlighet för placeringen av kriminella pengar och skattefusk. I april träder lagändringar i kraft som förbättrar kontrollen av internationell investeringsverksamhet.

Arvoisa puhemies! Kyse on suunnitelmallisesta rikollisesta toiminnasta. Asialla eivät ole amatöörit. Tämän vuoksi talousrikollisuutta tutkivien ja torjuvien viranomaisten välillä tarvitaan myös jatkuvaa toimintaa ja hyvää yhteistyötä sekä osaamista. Talousrikollisuutta on torjuttava ammattimaisesti. Harmaa talous on opittava tunnistamaan ja paljastamaan. Yhteistyökumppaneita on paljon: poliisi, Tulli, Rajavartiosto, työsuojelu- ja veroviranomaiset sekä monet muut.

Kuluneella hallituskaudella harmaaseen talouteen on suhtauduttu vakavasti. Resursseja verovilpin ja muun vilpillisen toiminnan valvontaan on lisätty voimakkaasti. Tämän vuoden talousarviossa lisättiin syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja ulosoton voimavaroja talousrikollisuuteen liittyvien asioiden käsittelyn mahdollistamiseksi. Asiantuntijoiden mukaan lisämäärärahat maksavat itsensä nopeasti moninkertaisesti takaisin.

Tällä hallituskaudella on myös lisätty kilpailuasiamiehen voimavaroja, kuten myös poliisin ja Verohallinnon. Lisäksi on perustettu harmaan talouden torjuntayksikkö. Kaikki nämä toimenpiteet osoittavat hallituksen suhtautuvan erittäin vakavasti harmaaseen talouteen ja päättäneen sen määrätietoisesta torjumisesta.

Hallitus ja eduskunta ovat myös viime vuoden puolella päättäneet käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöön ottamisesta rakennusalalla. Laki tulee voimaan huhtikuusta. Muutos merkitsee pääurakoitsijan tekemistä vastuulliseksi koko verosta. Vaatimukset toimeksiantajien ilmoitusvelvollisuuden laajentamisesta rakennustyömailla työskentelevistä lisääntyvät samoin. Julkinen keskustelu on myös tuonut ongelman näkyviin.

Värderade talman! Alla de här åtgärderna har alltså varit steg i rätt riktning, men de är tydligen långt ifrån tillräckliga. Revisionsutskottets 25 åtgärdsförslag visar också att ett stort arbete återstår. Svenska riksdagsgruppen anser att nästa regering bör prioritera bekämpningen av den svarta ekonomin och att den här frågan också på ett tydligt sätt ska finnas med i regeringsprogrammet.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokunta ansaitsee erityiskiitokset laatimastaan mietinnöstä harmaasta taloudesta Suomessa. Valiokunta on tehnyt hyvää työtä. Useat aiemmat valiokunnan mietinnöt ovat käsitelleet myös tärkeitä asiakokonaisuuksia, muun muassa viime syksynä tuottavuusohjelman epäkohtia. Nyt käsiteltävänä oleva harmaan talouden asiakokonaisuus on poikkeuksellisen tärkeä. Valiokunta on teettänyt asiasta ulkopuolisen tutkimuksen, kuullut 40:tä asiantuntijaa ja saanut 58 taholta kirjallisen lausunnon.

Harmaan talouden laajuus on ollut pitkään tiedossa. Sen suuruudesta on ollut vaihtelevia tietoja ja arvioita. Tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan sen suuruus oli vuonna 2008 noin 7 prosenttia bkt:stä, euroissa noin 10—14 miljardia. Veromenetyksiksi on arvioitu vähintään 4—5 miljardia euroa vuodessa. Arviot kertovat suuruusluokan. Lisäksi on vahvistunut se käsitys, että harmaa talous on keskittynyt rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemisalalle ja myös kuljetusalalle. Myös musiikin, elokuvien, tietokoneohjelmien ja pelien laiton lataaminen on osa laajaa harmaata taloutta.

Kun harmaan talouden suuruusluokka on noin valtava, on käsittämätöntä, jopa anteeksiantamatonta, että yksikään hallitus viime vuosikymmenen aikana ei ole siihen todella voimallisesti puuttunut. Vanhasen ensimmäinen hallitus nosti puheissa harmaan talouden vastaisen toiminnan esiin, mutta senkin konkreettiset teot jäivät laihoiksi. Vanhasen toisen hallituksen kolme ensimmäistä toimintavuotta kului ilman panostusta harmaan talouden torjumiseen. Resursseja ajettiin jopa alas. Vasta viime vuonna alkoi tapahtua. Näin varmasti siitä syystä, että tarkastusvaliokunta paneutui asiaan tunnetulla tavalla, josta seurauksena meillä on nyt tämä laaja mietintö käsittelyssä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valtio menetti jopa kymmeniä miljardeja euroja verotuloja harmaan talouden alttarille. Suomi ei velkaantuisi nykyvauhdilla, jos hallitukset olisivat tosissaan taistelleet tässä asiassa.

Kysymys ei ole, kuten valiokuntakin toteaa, vain verotuloista, vaan myös vääristyneistä kilpailuolosuhteista, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta sekä moraalikadosta ja koko yhteiskunnan oikeusjärjestelmän legitimiteetin heikkenemisestä. On ollut todella vaarallista antaa harmaan talouden rehottaa vuodesta toiseen.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta ehdottaa yksimielisen mietintönsä lopussa 24:ää perusteltua toimenpidettä sekä seurantapontta. Ne kaikki ovat kannatettavia. Seuraavan hallituksen tulee ottaa ne vakavasti ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin niiden mukaisesti. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että enempää valtion tuottavuusohjelma kuin talouden ahtaat raamitkaan eivät saa olla esteenä harmaan talouden kitkemisessä. Sitä paitsi harmaan talouden leikkaaminen tuottaa helposti takaisin siihen viisaasti sijoitetut panostukset. Talousrikollisuuden torjunnan on oltava jatkuva prosessi. Siitä ei pidä herpaantua hetkeksikään.

Tarkastusvaliokunta nostaa esiin useita keskeisiä näkökohtia. Muutama kysymys jää kuitenkin selvittämättä. Miksi ihmiset ryhtyvät harmaaseen talouteen? Onko yhteiskunnan yleinen ilmapiiri muuttunut tätä rikollisuutta suvaitsevaksi? Onko koulujen opetuksessa ja arvoissamme tapahtunut muutos menneistä ajoista? Pidetäänkö talousrikollista jopa jonkin asteisena sankarina? Onko häpeä muuttunut ansioksi? Ovatko rangaistukset liian lieviä?

Tarkastusvaliokunta ei ole mietinnössään paneutunut myöskään kovin syvällisesti kansainväliseen vertailuun. Mikä on Suomen kehityksen suunta ja harmaan talouden suuruus verrattuna muihin Pohjoismaihin ja muihin EU-maihin? Miten muissa maissa sitä torjutaan? Näihin kysymyksiin on jatkotyössä syytä etsiä vastauksia.

Mietinnössä ei ole riittävän kattavasti otettu esille myöskään Suomen EU-jäsenyyden ja siihen liittyen kansainvälistymisen vaikutuksia harmaaseen talouteen. Yhteismarkkinat ja vapaa liikkuvuus ovat luoneet otolliset olosuhteet kansainväliselle harmaalle taloudelle ja sen leviämiselle Suomeen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei vaadi rajojen sulkemista, mutta korostaa, että sekä rakennus- että ravintola-alalla kansainvälisyys on kasvanut erittäin laajaksi. Samalla talousrikollisuus on kasvanut. Yhteys on syytä tarkemmin selvittää. Erityisen tärkeää on myös kansainvälisen yhteistyön syventäminen harmaan talouden torjunnassa. Hallituksen tulee EU-politiikassa nostaa agendalle tähänastista vahvemmin harmaan talouden torjunta.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa laajan ja vahvan toimenpideohjelman laatimista harmaan talouden torjumiseksi. Viime aikoina aloitetut toimenpiteet tulee viedä loppuun, vaikka eräät tahot niitä vastustavat. Erityisesti viranomaisten välistä tietojen vaihtoa on parannettava. Näin voidaan kiinni jäämisen riskiä kasvattaa.

Tarkastusvaliokunta edellyttää, että arvopaperien moniportaisessa hallintarekisteröinnissä kiinnitetään vakavasti huomiota verovalvontaan, jotta järjestelmällä ei pystytä välttämään lainvastaisesti veroja. Kristillisdemokraatit ovat tätä asiaa korostaneet aiemmin, mutta äänestyksissä emme ole saaneet tukea tekemillemme muutosesityksille.

Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten velvollisuuksiin tulee tehdä tiukennuksia. Samoin liiketoimintakiellon kiertämismahdollisuudet tulee poistaa. Talousrikosoikeudenkäynnit kestävät kohtuuttoman kauan. Tässä avainasemassa ovat koko ketjun resurssien vahvistaminen. Myös säädösten joustavuutta on pyrittävä lisäämään. Tärkeitä uudistustarpeita on runsaasti.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii, että talousrikollisuuden torjunnassa pannaan kokonaan uusi vaihde päälle. Vastuu on seuraavalla hallituksella ja eduskunnalla. Tarkastusvaliokunnan esille nostamat lukuisat epäkohdat ja ratkaisuehdotukset luovat hyvän pohjan. Tavoitteeksi tulee asettaa rehellinen ja avoin hyvinvointi- ja oikeusvaltio, jossa ei siedetä harmaata taloutta. Samalla näin saadaan terve ja merkittävä ratkaisu julkisen talouden suuriin ongelmiin. Ei tarvita mittavia verojen korotuksia eikä leikkauslistoja, mikäli harmaa talous siirretään kansakuntamme historiaan yhtenä sen häpeätahrana.

Arvoisa puhemies! Hämmästyneenä katson, että yhtään ministeriä ei ole salissa. Missä he ovat? Onko heillä sama veltto jatko kuin on hallituksella ollut tähänkin asti?

Pietari Jääskeläinen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on epäonnistunut harmaan talouden vastaisessa taistelussa. (Eduskunnasta: Voi hyvänen aika sentään!) — Tämähän ei ole yllätys. (Eduskunnasta: No, ei todellakaan!) Hallitus ei ole halunnut laittaa harmaata taloutta kuriin. Tämän vuoksi yhteiskunta menettää lakisääteisiä veroja ja maksutuloja jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Täällä on ed. Gustafsson esittänyt, että jopa 5 miljardia euroa. (Ed. Gustafsson: 4—5! Se on mietinnössä!) — Se on mietinnössä todettu. — Tämä summa vastaa yli 60 000:ta henkilötyövuotta. 60 000 henkilötyövuotta menetetään harmaan talouden pimeisiin syövereihin samaan aikaan, kun meillä on valtava työttömyys.

Suomalainen duunari ja rehelliset yritykset ovat harmaan talouden maksumiehiä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suomalainen ammattimies ja kokenut raksan jätkä täyttää työvoimatoimistossa päivärahahakemusta samaan aikaan, kun veroja kiertämällä tai pimeällä ulkomaisella työvoimalla laitetaan uutta rakennusta pystyyn. Rehelliset yritykset joutuvat puolestaan toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaata työvoimaa käyttävien yritysten kanssa. Useimmiten vaihtoehtona on joko konkurssi tai siirtyminen laittomuuksien tielle.

Hallituksen on panostettava rikostutkintaan. Hallituksen esityksen mukaisesti perustettu Harmaan talouden selvitysyksikkö on aloittanut toimintansa vuoden alusta. (Ed. Pulliainen: No kukahan sen perusti?) Sen tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta sekä laatia ilmiöselvityksiä. Perussuomalaiset pitävät erittäin toivottavana, että näiden tehtävien ohella selvitysyksikkö panostaisi nimenomaan konkreettiseen talousrikostutkintaan, koska talousrikostutkintaan panostettu henkilötyövuosi tuottaa arviolta 130 000 euron rikoshyödyn takaisin valtiolle ja asianomistajille.

Rikostutkinnalla jopa miljardin euron verotulojen lisäys. Talousrikollisuuden tutkintaan ja harmaan talouden rikosten oikeusprosessien käsittelyajan nopeuttamiseen on varattava nykyistä huomattavasti suuremmat henkilöstöresurssit. Perussuomalaisten toiminta-ajatus on: Kun harmaan talouden torjuntaan sijoitetulla 100 miljoonalla eurolla saadaan miljardin euron verotulojen lisäys, on sijoitus kannattanut.

Rikospoliisin, verottajan, työsuojelupiirien ja työeläkeyhtiöiden tietoverkkojen yhteensovittamisen esteet on poistettava. Työsuojelupiirien työvoimaa on lisättävä tuntuvasti. Perussuomalaiset tukevat lämpimästi Rakennusliiton esitystä tunnistekorttiin liitettävästä veronumerosta, ja esitämme tämän toteuttamiseksi pikaista lain ja asetuksen tekemistä.

Sanktiot nostettava 15 prosenttiin kokonaisurakkahinnasta. Perussuomalaiset tulevat esittämään vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan tilaajavastuulain tarkistamista niin, että sen soveltamisalue laajenee koskettamaan kaikkia alihankintaketjun toimijoita ja sanktioiden sitomista kokonaisurakkahintaan. Esimerkiksi 10 miljoonan euron urakasta sakko olisi 1,5 miljoonaa eli 15 prosenttia kokonaisurakasta.

Harmaa talous lisää rasismia. Harmaan talouden toimijoista on valtaosa ulkomaalaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Jos harmaan talouden torjunnassa epäonnistutaan, niin kuin on tapahtunut, kasvattaa se rasismia. Rasismi kumpuaa, kun suomalainen menettää työpaikkansa ulkomaiselle toimijalle, joka voittaa urakkakilpailut veroista ja muista lain edellyttämistä velvoitteista vapailla passeilla. Jo nyt on moni suomalainen rakennusliike nostanut kätensä pystyyn ja luovuttanut kohteita harmaan talouden toimijoille.

Rosvot rajan taa. Perussuomalaiset ovat esittäneet rekisterin tekemistä harmaan talouden yrityksistä, omistajista ja työntekijöistä. Rajamiehille on annettava suora käännytysoikeus näiden toimijoiden kohdalta. Ulkomaisilta aliurakointia harjoittavilta yrityksiltä on myös vaadittava kiinteä toimipaikka jo 3 kuukauden toiminnan jälkeen nykyisen 6 kuukauden sijasta, jotta lakia ja veroja ei kierretä perustamalla aina puolen vuoden välein uusi yritys. Ulkomaisille yrityksille tulisi myös säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys silloin, kun ne maksavat Suomessa tehdystä työstä veronalaisia palkkoja, riippumatta siitä onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka tai ei.

Harmaan talouden nujertaminen luo suomalaisia työpaikkoja. Suomalaisen työn puolustamiseksi on löydettävä lisää keinoja jo tällä hallituskaudella. Harmaan talouden kitkemisen lisäksi täytyy panostaa suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida ja kehittää toimintaansa kotimaassa. Julkinen talous ja ennen kaikkea suuri työttömien joukko ovat ensimmäisinä hyötymässä silloin, kun työllistymistä voidaan tukea kannustamalla yrityksiä investointeihin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä todetut esitykset sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tekemät muut hyvät esitykset harmaan talouden nujertamiseksi tulee saada uuden hallituksen ohjelmaan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti. Ed. Leppä vähän vähätteli sitä, että oppositiopuolueet merkkaavat vaihtoehtobudjeteissaan tulopuolelle harmaan talouden torjunnasta tulevia rahoja. Kyllä niitä on saatavissa päättäväisillä toimilla. Se on ihan oikein, että ne myöskin mitoitetaan.

Ed. Salo totesi aivan oikein, että pitäisi pääpaino kiinnittää rikollisiin yrittäjiin ja välttää rehellisten yrittäjien rasittamista. Mutta kyllä kaikki joutuvat toimenpiteiden kohteeksi ja tarkastuksen kohteeksi, että saadaan ne rikolliset esille, ja kaikkien vastuuta tarvitaan.

Ed. Kankaanniemi kantoi aivan oikeutetusti huolta tästä moraalin löystymisestä. On erittäin huolestuttavaa, että tutkimusten mukaan esimerkiksi nuoret hyväksyvät sen, että on ihan oikein tehdä pimeitä töitä ja jättää velvoitteet hoitamatta. Tämä on kielteinen kehitys.

Lopuksi totean vielä, että tämä menokehysmenettely on todellakin aivan naurettava, koska saman kehyskauden aikanakin harmaan talouden torjuntaan laitetut rahat on saatavissa korkojen kautta takaisin. Miksei koko harmaan talouden torjuntaresursseja voitaisi irrottaa tästä menokehysmenettelystä?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä vielä pahoitella sitä, että yksikään ministeri ei ole vaivautunut tulemaan paikalle. Väittäisin, että heidän on ollut pakko tietää se, että tämä merkittävä harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma on tänään käsittelyssä, ja pidän tätä tosi raukkamaisena koko valiokunnan tekemää hyvää työtä kohtaan. Äsken kehuin puheenjohtaja Ahdetta. Annan mielelläni myöskin vielä tunnustuksen koko valiokunnalle.

Sitten kun analysoi näitä ryhmäpuheita, niin olisi tietysti toivonut, että kokoomuksen puheessa olisi ollut vielä enemmän konkretiaa. Siellä tuli kyllä ymmärtääkseni muun muassa tämä tunnisteveronumero tunnistekorttiin ja rangaistusten tiukentaminen. Mutta tämä tärkeä tilaajavastuulaki, spekulaatio, ulkomaiset sijoitukset ja tämä puoli — olisin toivonut ikään kuin näihin koviin asioihin myöskin voimakkaampaa kantaa kokoomukselta.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että kyllä tämä mietintö olisi ansainnut, että joku ministereistä olisi paikalla ollut. Se on aivan totta. Pitää paikkaansa.

Mutta sitten yhdet kiitokset jäivät äsken antamatta ja ne ovat ilman muuta Markku Hirvoselle, joka täällä äsken seurasi ainakin meidän ryhmäpuheitamme. Hän on tehnyt erittäin ison työn tämän tutkimusaineiston kokoamisessa ja hän myöskin kiitoksensa ansaitsee.

Kaksi asiaa. On selvää, että nyt kun vihdoin viimein saadaan 12 vuotta, arvon kollegat, puhuttu käännetty arvonlisävero voimaan huhtikuussa, kaikki eduskuntapuolueet ovat ehtineet sinä aikana olla hallituksessa. Nyt tämä hallitus on sen tehnyt. Eli kyllä sille pitää tietenkin arvo antaa.

Sitten, ed. Uotila, en vähätellyt harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta saatavia tuloja, vaan sitä, että niitä ei saada lyhyellä aikavälillä, vaikka tehdään mitä. Elikkä se on pitkän ajan prosessi, mutta merkittävät rahat sieltä on tulossa. Se on päivänselvä, mutta ei nyt ihan budjettia sillä paikata.

Puhemies! Äärimmäisen tärkeää on se, että me olemme kaikki yksimielisiä. Eli tämä on ainakin asia, (Puhemies: Minuutti!) joka seuraavassa hallitusohjelmassa tulee olemaan: merkittävällä tavalla harmaan talouden nykyistä voimakkaampi torjunta. Hienoa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pahoittelen omalta osaltani sitä, että ministeriä ei tällä hetkellä ole. Puhuin tästä asiasta kyllä valtiovarainministeri Kataisen kanssa, ja hän pahoitteli sitä, että sai tiedon niin myöhään tästä keskustelusta. On kyllä lukenut tämän kokoomuksen virallisen ryhmäpuheenvuoron ja seisoo jokaisen sanan takana. (Ed. Hurskainen: Entä mietinnön?) — Puhuimme hänen kanssaan puheesta. En tiedä, onko mietintöön ehtinyt vielä tutustua, mutta luulisin niin. — Tämä ryhmäpuheenvuorokierroshan tuli yllätyksenä. Olin itse tämän esityksen takana. Osoittaa eduskunnan puhemiesneuvostolta hyvin vakavaa harkintaa, että myöskin ryhmäpuheenvuorokierros järjestettiin tärkeästä asiasta.

Sen verran vaan näistä tärkeistä asioista. Ed. Gustafssonilta kysyn, miten te arvelette, että vaikuttaa esimerkiksi sosialidemokraattien kanta. Kun Viro tuli vuonna 2004 vappuna EU:n jäseneksi, tehtiin sellainen siirtymäaika, jossa te vastustitte voimakkaasti sitä, että tavallaan opetettiin suomalaiset yritykset tähän vuokratyövoimaan, ja siitä vallitsi pitkällinen yksimielisyys. Nyt tämä lainsäädäntö on korjattu, mutta se loi kumminkin Suomeen pitkälle tällaiset vuokratyövoimamarkkinat, joita on edelleen vaikea (Puhemies: Minuutti!) valvoa Suomesta käsin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä nyt vallitseva tilanne, jossa ministerit loistavat poissaolollaan, kuvaa hyvin myöskin sitä alkutilannetta, kun 1990-luvulla ryhdyttiin tähän harmaan ja mustan talouden vastaiseen taisteluun tässä talossa. Hyvin eri puolueista, kokoomuksesta vasemmistoon, oltiin mukana niissä ryhmissä, ja näitä arvokkaita oikeamielisiä verotarkastajia kuultiin tuolla B234-kokoushuoneessa. Silloin oli aloitteita heidän taholtaan, että asetetaan työryhmiä, tulee ministeriöitten välisiä kompuksia ja käydään läpi. Mikä oli tulos silloin? Niin kuin ryhmäpuheessa totesin, tulos oli se, että ketään ei tullut paikalle. Elikkä nyt ollaan ihan samassa tilanteessa näköjään, että ei mene mikään perille.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tarkastusvaliokunta erityiset kiitokset ansaitsee. Se on tämän vajaan neljän vuoden aikana todella vahvasti hoitanut sen tehtävän, mikä sille kuuluu. Vielä kun mietintö on yksimielinen ja perustuu Markku Hirvosen erinomaiseen työhön, se on hyvä pohja nyt eteenpäin mennä.

Mietin vaan, että jos tarkastusvaliokuntaa ei olisi, niin meillä ei olisi tätä raporttia ja hallitus lepäisi vielä veltompana kuin tällä hetkellä. Täysin velttohan se on nytkin, kun ei ketään näy täällä.

Tämä luo nyt hyvän pohjan, ja me tarvitsemme todellakin lainsäädännön muutoksia ja määräyksiä selkeästi lisää ja tiukempia. Me tarvitsemme valvonnan ja siihen vahvat resurssit ja rangaistukset ja seuraamukset kuntoon, niin kyllä siinä alkaa paljon tapahtua. Mutta suuri huoli on tästä kansainvälisestä kehityksestä, jossa me olemme mukana. Yhteismarkkinoille ja rajojen täydelle avautumiselle me emme mahda mitään, mutta se on yksi keskeinen syy tälle tavattoman sairaalle tilanteelle.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmaan todettava niin, että harvoinpa eduskunta ainakaan minun muistini mukaan, vuodesta 1970 tätä muistia on, näin suuressa ja merkittävässä ja tärkeässä asiassa on yksimielinen. Nämä ryhmäpuheenvuorot kyllä antavat semmoisen ihan poikkeuksellisen pohjan tarttua tähän 10—14 miljardin vuositasolla olevaan harmaan talouden kokonaisongelmaan, 4—5 miljardia euroa verotulojen menetyksiä. Tämä on tosi, tosi tärkeä ja hyvä lähtökohta.

Sitten, jos ministeri Katainen on kuitenkin lukenut ed. Salon puheen, siinä puheessahan tuettiin mietintöä. Näin kääntäen voi todeta, että hän on myös mietinnön kannalla, koska ed. Salo kuitenkin asettui mietinnön kannalle.

Sitten haluan myös osoittaa kiitokset Markku Hirvoselle ja hänen tutkijaryhmälleen, se oli hieno työ, ja meidän valiokuntaneuvoksillemme, jotka jatkavat työtään vielä kuuntelemalla tuolla lehterillä, hieno työ, ja sitten lopuksi valiokunnan kaikille jäsenille, koska tämä on historiallinen suoritus ja se antaa semmoisen pohjan seuraavan hallituksen ohjelmarakentelussa, että ehkä me saamme nyt sitten niskalenkin tästä harmaasta taloudesta.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että istuvia ministereitä täällä nyt kaivanneita lohduttaa se, että täällä on edellisiä ministereitä ja toivottavasti tulevia ministereitä, koska seuraavalle vaalikaudelle tässä katseita suunnataan. Tarkastusvaliokunnalle ja niille joukoille, jotka tätä ovat tehneet, erityinen kiitos — poikkeuksellisen hyvää työtä on tehty.

Kyllähän harmaa talous on sellainen hyvinvointiyhteiskunnan syöpä, joka syö niin rehellisten yrittäjien pöydässä kuin jokaisen suomalaisen, meidän lastenlapsien pöydässä. Hyvin tärkeää on, että sitä kitketään, mutta se ei ole helppoa. Konnat ovat tosi ketteriä, lainsäädäntö ja viranomaiset ovat aina hitaampia, ja tarkoitus on kitkeä harmaa talous eikä koko taloutta. Eli vaikea on löytää hyviä toimia.

Erinomainen lista tässä raportissa on, ja annan itse sille tuen ja toivon, että näitä saadaan vietyä eteenpäin. Toki joku jotain hiontaa vaatii. Meillä oli hyvä seminaari harmaan talouden kitkemisestä. Ed. Uotila oli siellä mukana, ja siellä rakennusteollisuuden esittämä pakollinen tunnisteveronumero oli esillä, ja silloin valtiovarainministeri Katainen sanoi — eikö ollut näin? — että puolitoista vuotta sellainen kestää jotakuinkin, jotta se saadaan hyvin valmisteltua, että se saadaan käyttöön. Tämä on yksi sellainen asia, jonka toivon, että saadaan vielä nopeamminkin jokaiselle rakennustyömaalle. Ilman sitä ei sitten sinne olisi (Puhemies: Minuutti!) asiaa, ja valvontaa pitäisi olla.

Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi käytti täällä sellaista ilmaisua, että uusi vaihde päälle, ja olen todellakin samaa mieltä. Näin pitää tehdä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin hallitus on panostamassa 12 rikostutkijan verran lisää, mutta se ei missään tapauksessa tule riittämään. Siis tässähän on sellainen paradoksi, että talousrikosten selvittäminen on erittäin vaativaa ja työlästä. Esimerkiksi syyttäjäviranomaisten työtaakasta tällä hetkellä talousrikosten laskennallinen osuus vuosittain on vain 5 prosenttia mutta nielee kolmanneksen koko työpanoksesta.

Järjestäytyneen rikollisuuden piirissä 40 prosenttia rikoksista on jo talousrikoksia, ja ne ovat koko ajan kasvamaan päin, ja sehän johtuu siitä, että rikolliset tietävät viranomaisten rajalliset toimintaresurssit. Eli on siis päivänselvää, että meidän pitää ja kannattaa panostaa viranomaispuolelle. Niin kuin täällä on todettukin, niin puolitoistakertaisesti se tulee takaisin vähintään.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihailtavaa yksimielisyyttä on monestakin asiasta, ja on erittäin hienoa, että kokoomuskin uskaltaa lähteä verotunnisteen kirjaamiseen tähän henkilökorttiin sen jälkeen, kun EK on antanut sille tuen.

Keskustan edustajalle: Kyllä minun mielestäni 150 miljoonaa, minkä sosialidemokraatit ovat arvioineet vuosittaiseksi tuloksi, on varsin realistinen. Jos puhutaan 4—5 miljardin menetyksistä, niin siitä suhteessa 150 miljoonaa, minkä haluaisimme verotuloilla saada, ei ole kovin suuri mitta.

Hienoa, että nyt oikeuslaitoksen puolelle on lisätty resursseja, mutta valitettavaa on, että se valvontapuoli tässä mättää elikkä työsuojelun ja Verohallinnon puoli, josta sitten oikeasti ne ongelmat sitten alkavat, vaikka se selvityspää helpottaa. Mutta se ehkä meillä näkyy nyt jo, kun katsotaan julkisia hankintoja ja niiden kilpailutusta, koska se valvonta ei ole toiminut (Puhemies: Minuutti!) näiden yritysten osalta.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on todellakin vallinnut erittäin laaja yksimielisyys, ja meillä on nyt 24 kohdan hallitusohjelma tässä edessämme. Eduskunta edellyttää, kun se hyväksyy tämän mietinnön, kuten se nyt ilmeisesti tulee yksimielisyydestä päätellen tekemään, 24 eri asiaa. Eihän niitä itse asiassa tarvita hallitusohjelmassa. Jos eduskunta edellyttää, eduskunta lausuu — siis nämähän ovat lausumia, ja ei kai tämä poikkea normaalista mietintökäytännöstä: jos eduskunta edellyttää, niin ei siinä enää mitään hallitusohjelmaa silloin tarvita, silloin pitää ryhtyä tekemään.

Suomen valtiovallassa ei ole perustuslain mukaan painavampaa kannanottajaa kuin tämä sali, ja jos tämä sali edellyttää nämä 24 asiaa, niin kyllä kai se on edellytettävä, että niitä sitten ryhdytään toteuttamaan. Tarkastusvaliokunta on muuten edellyttänyt sitäkin, että näitä eduskunnan edellyttämiä asioita ministeriöt ryhtyvät välittömästi toteuttamaan.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Enpä ole aikaisemmin kuullut tämän kaltaista ryhmäpuheenvuorokierrosta. Tuskin teistä muutkaan olette kuulleet, että kaikki ovat niin yksituumaisia kuin 25 millin naula. Mutta tämä ministerien poissaolo hämmästyttää. Mietiskelin tuossa, mitä muistista ministerilistaa kävin läpi, että minun tietääkseni ei ole yhtään ainoaa ministeriä, jonka hallinnonalaan tämä asia ei jollain lailla kuuluisi. Ilman muuta olisi pitänyt olla poliisiministeri, oikeusministeri, pääministeri, valtiovarainministeri tässä paikalla. Jopa opetusministerinkin pitäisi olla paikalla, koska tämän pois kitkeminen vaatii jopa aivan sivistyksellistä lisäämistä ja vastuunkannon tunnon lisäämistä ja tämmöistä. (Ed. Petri Salo: Maatalousministerin!) — Kyllä sekin vaikuttaa.

Tässä on kaksi porrasta. Lyhyellä tähtäimellä valvonnan ja tutkimuksen lisäämisellä saadaan hyviä ja nopeitakin tuloksia, äkkiä raha takaisin, mutta jos halutaan heidät saada työttömäksi, niin se on todella pitkä tie. Silloin vaaditaan uutta lainsäädäntöä ja kasvatusta ja asennemuutosta ja tämmöistä positiivista ajattelua koko yhteisen yhteiskunnan yhteiseksi ylläpitämiseksi.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kiitetty tarkastusvaliokunnan työtä, samoin tätä raporttia, joka on julkaisuna ilmestynyt, Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Siellä on faktapohjaisesti hyvinkin pitkältä ajalta koottua ja tärkeätä tietoa jatkotyötä varten. Siellä muun muassa sivuilla 308—310 käy ilmi noin 40 tähän saakka reilun 15 vuoden aikana tehtyä lainsäädännön uudistusta, joilla on pyritty harmaata taloutta kitkemään. Mutta valitettavasti on ollut sitten toisensuuntaisia esimerkiksi hallinnon uudistuksia. Verohallinnon tarkastus- ja valvontatoiminnan teho on heikentynyt parin vuosikymmenen aikana, ja sitten aivan viime vuosien ilmiö on, että työsuojelun todellisia resursseja on vähennetty ja ohjattu työsuojelua, vaikka ongelmat kasvavat, tavallaan toissijaisiin kohteisiin.

Jotta saadaan kunnon tulosta aikaan, tarvitaan sekä määrätietoista lainsäädännön aukkojen paikkaamista että sitten kunnollista resursointia ja hyvää johtamista. Siinä varmaan tarvitaan sitä hallitusohjelmaakin, että siinä vielä täsmennetään sitä, mitä valiokunta näissä lausumissaan toivoo.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietintö on hyvä ja sopii hyvin jatkoksi hallituksen harmaan talouden torjumisen ohjelmalle. Mutta se täytyy työmarkkinoista sanoa, että se sylttytehdashan oli siinä, kun me silloin tämän siirtymäsäännöksen aikoinaan loimme. Silloin meille tuli näitä erityisesti Viroon rekisteröityjä vuokratyöyrityksiä, ja se oli se pohja.

Mutta kuitenkin se, että työsuojeluviranomaisten määrää lisättäisiin merkittävästi, ei tätä kyllä valitettavasti ratkaise, tämä ongelma on sen verran mittava, vaan kyllä siellä tilaajan selvitysvastuun puolella pitää olla se vastuu niin, että vastuu on koko ketjusta. Se on mahdollista tehdä silloin, kun meillä on sellainen rekisterijärjestelmä kuten rakennusalan www.tilaajavastuu.fi, josta voidaan kätevästi seurata koko ketjua. Sinne sitten tämä laiminlyöntimaksu, ja siihen voidaan tehdä pieni korotus.

Tämä on se tie, millä saadaan oikeasti sitä kuriin. Mutta harmaassa taloudessa on se suuri haaste, että kun yksi reikä saadaan tukittua, se menee aina toiseen paikkaan. Sen takia on hyvin tärkeätä, että reagointi on erittäin nopeaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä jonkinmoinen syöpä yhteiskunnassa täytyy saada parempaan hoitoon, ettei se yhä leviä. Siitä kai on meillä suuri riski.

Se, että arvio kiinnijäämisestä täällä esitetään 5—10 prosentiksi rikoksista, mahdollistaa kyllä tämmöisen pahan moraalin leviämisen. Ajattelen näin, että on olemassa sekä suurta ongelmaa että sitten sitä pientä, joka ainakin aluksi on pientä ja nakertaa. Millä tuohon voisi puuttua? Yksi kohta, jota tässä mietinnön puolella ei ole oikein nostettu esiin, on myös paikallistason poliisituntemus. Ainakin itse olen kuullut omalta alueeltani — valitettavasti piirimme yksi poliisiedustaja on tuolla puhelimessa — että sieltä paikallisella poliisituntemuksella voisi päästä puuttumaan paremmin kiinni, kun silloin tunnetaan alueen toimijoita ja silloin myös nähdään, mitä siellä tapahtuu.

Toinen keino, josta on aika vähän puhuttu ja jolla ajattelen, että voisi tarttua kiinni näihin rikoksiin, on myös se, että ay-liikkeellä olisi kanneoikeus, koska jonkun siitä ulkomaisesta työvoimasta pitää myös se kanne nostaa ja päästä puuttumaan näihin työnantajan maksamattomiin maksuihin ja (Puhemies: Minuutti!) sitä kautta rikolliseen toimintaan.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on todellakin mustaa rikollisuutta, joka syö meidän kaikkien hyvinvointia. Ed. Kankaanniemi esitti minun mielestäni hyvän kysymyksen, jota aihetta olisi voitu enemmän tässä raportissa pohdiskella, että mistä tämä kaikki johtuu, kertooko tämä arvojen rapautumisesta ja tämmöisestä lisääntyvästä välinpitämättömyydestä ja minä ensin -ajattelusta, mutta tätä keskustelua varmaan voidaan vielä jatkaa, niin että pureudumme tähän syvemmälle.

Mutta erittäin tyytyväinen täytyy olla nyt siihen, mitä tosiaan hallitus on tällä kaudella saanut aikaan, kuten ed. Pulliainenkin sanoi, eli harmaan talouden torjumiseksi enemmän kuin aiemmat hallitukset. Täällä kuitenkin opposition puheenvuoroissa on jonkun verran minusta mitätöity näitä toimia. Siihen nähden, että tähän on nyt todellakin suunnattu rahaa ketjun eri vaiheisiin, samanaikaisesti syyttäjälle, tuomioistuimelle, poliisille, kun aiemmin sitä on tehty vuorotellen eri toimijoille, jolloin nyt voidaan koko ketjua vahvistaa. Lisäksi on näitä lukuisia toimenpiteitä: käännetty alvi otetaan pian käyttöön, ja Verohallinnossa on käynnissä useita selvityksiä, joilla tätä torjuntatyötä voidaan edelleen jatkaa ja kehittää ja todella pureutua syvemmälle tähän ongelmaan.

Hyvin tärkeä on tämä, (Puhemies: Minuutti!) minkä kokoomus nosti ryhmäpuheenvuorossaan, että ennalta ehkäistään harmaata taloutta, ja siinä on hyvin tärkeä merkitys sillä, että näistä rikoksista rangaistaan nykyistä aikaisemmin. Se on kuitenkin tehokas pelote sille, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että näitä rikoksia ei enää niin paljon tehdä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On syytä yhtyä näihin kiitoksiin, mitä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä on lausuttu, ja tämä on erittäin merkittävää työtä. Hyvin paljon rakennuspuolelta tulee tällä hetkellä viestiä nimenomaan semmoisilta rehellisiltä yrittäjiltä, että he eivät enää lähde tarjouskilpailuihin mukaan, koska se aika on heiltä työstä pois, ja sitten ei pärjätä kumminkaan. Aika merkittävässä määrin on suomalaisia suuria yrityksiä, jotka alihankintatyönä teettävät. Julkinen sektori on myös yksi tämän alan käyttäjä, ja tämän takia on syytä panostaa täällä jo hyvin esille tuotuihin asioihin, kuten työsuojelu ja Verohallinto. Mutta kyllähän tämä valtion tuottavuusohjelma on myös merkittävästi vaikuttanut siihen, että tämä valvonta on heikentynyt, ja tämä valtion tuottavuusohjelma pitäisi pistää nyt jäihin siinä mielessä, miten se tällä hetkellä toimii.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Toivakka puhui mielestäni ihan oikein tästä ennalta ehkäisevän työn ja toiminnan merkityksestä, ja esimerkiksi tämä kanneoikeus olisi juuri tällainen ajatellen nyt ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuvia palkkasyrjintätapauksia ja muita.

Tiedättekö te, että Akava ajaa kanneoikeutta? Akavan työntekijöinä on pienipalkkaisia naisia, pätkätöissä ja verrattain huonoissa työolosuhteissa. Heillä on kokemusta tästä. Minun mielestäni myöskin kokoomuksen pitäisi herätä tässä asiassa ja lähteä tukemaan tätä kanneoikeutta.

Mitä tulee tähän ed. Salon kysymykseen siitä, että tämä kahden vuoden siirtymäaika olisi nyt ollut joku olennainen tekijä tässä meidän harmaan talouden kohdalta, niin ei se nyt ainakaan mikään sylttytehdas ole, ja meistä ei kukaan tiedä, mikä olisi se toisen tien tulos ollut. Siinä haluttiin toimia varman päälle, ja tulokset eivät kaikilta osin ole olleet loistavia, mutta ei sitä yksin pidä tässä syyllistää.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Rakennusalalla vuodesta 1978 toimineena yrittäjänä tunnistan tämän ongelman, joka on viime vuosina erittäin nopeasti pahentunut ja jonka painopiste on Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Kyllä on tietysti riski, että se laajenee aika nopeasti muuannekin.

Tässä on tarkastusvaliokunta tehnyt erinomaista työtä, ja minusta on hyvä, että se on nyt nostettu näin vahvasti esille. Toki olisin minäkin toivonut, että tässä salissa olisi vähän enempi joukkoa ollut mukana tässä keskustelussa.

Ne asiat ja parannusehdotukset, jotka on tässä valiokunnan esityksessä nostettu esille, ovat aivan hyviä. Me kaikki tiedämme sen, että tilaajavastuun laajentaminen ja vieminen ketjutuksen häntään on erittäin vaikeata ja se on tosi ongelmallista, mutta toivottavasti siihen ratkaisuja löytyy. Verotunniste on erittäin hyvä, valvonta ja seuranta todella hyvä asia, mutta kyllä minä itse alan yrittäjänä koen kuitenkin niin, että nämä saattavat olla teoriassa erittäin hyviä, mutta kun se ihmisluonne on mikä on, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niin se avain ja se ratkaisu löytyy sittenkin yrittäjän korvien välistä. Sen yrittäjän pitää itse sanoa itselleen, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että minä haluan olla rehellinen yrittäjä, silloin tämä korjaantuu kaikista parhaiten ja kaikista nopeimmin ja vähimmillä kustannuksilla.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokuntaa on täällä tästä työstä kiitelty. Se tuntuu hyvältä, ja ilmeisesti eduskunta on yksimielisesti tämän hankkeen takana. Jonkun verran on moitittu sitä, ettei tässä ole päästy aikaisemmin liikkeelle, mutta ei meillä ole tarkastusvaliokuntaakaan ollut tässä talossa kauan, ja kun katselee tuota ministeriaitiota, niin tuntuu, että tämä vastuu on niin hajallaan näissä asioissa, että ei ole oikein selkeästi kenenkään ministerin rootelissa ilmeisesti.

Mutta eiköhän sitten näitten lausumien pohjalta hallitus, ja seuraavatkin hallitukset, joudu tätä asiaa viemään eteenpäin. Paineita tässä salissa on kyllä tähän työhön annettu, ja minun täytyy sanoa, että kahdeksan vuoden aikana, kun täällä olen näitä puheenvuoroja kuunnellut, niin kyllä ed. Pulliainen on lukemattomia kertoja nostanut tämän harmaan talouden torjunnan esiin. Minä uskon, että tämä on siinä mielessä kyllä hänellekin voitto, että näin pitkällä ollaan. Siitä työstä, mitä valiokunnassa on tehty, täytyy antaa tunnustus puheenjohtajalle ja myös erityisesti Harmaalle Hirvelle ja Markku Hirvoselle ja meidän valiokuntaneuvoksille ja kaikille niille asiantuntijoille, joita on kuultu. Meillä on erinomainen paperi käsissä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän on ilman muuta totta, että esimerkiksi Viron puolelta tapahtuva, sinne sijoittuneiden yritysten ja heidän lähettämiensä pimeiden työntekijöiden ja pimeän yrittämisen ongelma on erittäin nopeasti kasvanut ja se näkyy erityisesti täällä rakennusalalla ja esimerkiksi ravintola-alalla Pääkaupunkiseudulla.

Mutta kyllä tämä aika lailla kotikutoinenkin on. Ryhmäpuheeni aluksi lainasin syksyltä 1998 omaa puheenvuoroani tässä salissa, jossa puhuttiin miljardeista — silloin oli markka-aika — miljardien veromenetyksistä harmaan talouden syövereissä. Silloin oli aloitettu, niin kuin ed. Pulliainen totesi, 1990-luvun lopulla tämä kamppailu. Silloin ei ollut vielä nähty untakaan tästä työvoiman liikkuvuudesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista, ja silti harmaa talous oli jo silloin ongelma. Kyllä se on syvemmälle juurtunut tähän meidän yhteiskuntaamme, ja sen takia lisätoimenpiteitä todella tarvitaan.

Niin kuin täällä ed. Paatero totesi, jos veronmenetykset ovat 5 miljardia, niin otetaan tavoitteeksi saada 500 miljoonaa vuodessa niistä päivänvaloon. 10 vuotta se kestää, mutta 500 miljoonaa vuositasolla se tekee tulopuolta.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokunnan jäsenenä voin sanoa, että kyllä noissa kuulemisissa kävi erityisen selväksi, kuinka kielteinen ilmiö tämä meidän yhteiskunnassamme on. Haluan myös kiittää omalta osaltani valiokuntaneuvoksia lehterillä hyvästä työstä tämän läpi viemiseksi.

Harmaa talous vaikeuttaa oikein ja rehellisesti toimivien yritysten kilpailuedellytyksiä, ja se heikentää osaltaan veropohjaa ja kasvattaa myös painetta verojen korotuksiin. Onkin tärkeä löytää keinoja, millä harmaata taloutta voidaan suitsia. Siinä tulee kyllä kysymykseen viranomaisyhteistyön lisääminen samoin kuin niin poliisi-, syyttäjä- kuin tuomioistuinlaitosten resurssien vahvistaminen. Kyllä tällä hetkellä on harmillista se, että kiinnijäämisriski on tässä niin pieni ja sanktiot osaltaan ovat myös pieniä, joten kyllä tähän tulee panostaa aikaisempaa voimakkaammin varsinkin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, missä puhumme hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolosta ja jatkosta. (Puhemies: Minuutti!) Tässä olisi mahdollisuus saada niitä veroeuroja, mitä ed. Uotilakin äsken peräänkuulutti.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti olen hieman skeptinen sellaiselle ajatukselle, että harmaa talous voitaisiin poistaa Suomesta 10 vuoden aikana jollakin 500 miljoonan vuosivauhdilla. Nimittäin kyllä minun oma ajatteluni lähtee tästä ihmismielestä kuitenkin siten, että meillä aina tulee olemaan kaikissa yhteiskunnissa jonkin verran harmaata taloutta. Onko sitä sitten 2, 3 vai 4 prosenttia, mikä on se hyväksyttävä määrä, mutta saammeko me yhteiskunnan verkoston rakennettua lainsäädännöllä ja valvonnalla niin tiukaksi, että sen harjoittaminen ei ole järkevää, kannattavaa ja sen muodot ovat niin pienet, että ne ovat yhteiskunnan kestettävissä? Näin ajattelen itse. En usko sellaiseen yhteiskuntaan, että me koskaan pystymme harmaan talouden kitkemään kokonaan pois. Ihmismieli on jo lähtökohtaisesti sen verran paha.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä mahdollisuudesta. Siis se tapahtuu, ed. Salo, sillä tavalla, niin minä haluan uskoa — otan urakkamaailman esimerkiksi — että meillä on niin tiukka kontrolli näillä avainaloilla, että rehellinen yrittäjyys paljastuu niistä tarjouksista, jotka tarjouspyyntöihin esitetään. Silloin korjaantuu koko kenttä niin pitkälle kuin se nyt voi korjaantua.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on tehnyt valtavasti työtä selvittääkseen harmaan talouden kysymystä. Itse asiassa Suomessa ei ole edes tiedostettu, kuinka paljon tätä ilmiötä esiintyy myös meillä ja kuinka valtavista seurannaisvaikutuksista on kyse.

Viime vuosina on tullut ilmi useita tapauksia, joissa ulkomaista työvoimaa on käytetty hyväksi. Esimerkiksi ulkomaisia työntekijöitä on tuotu Suomeen tekemään työtä noin 200 euron kuukausipalkalla. Saadakseen maksettua kuljetuksen sen järjestäneille henkilöille nämä ihmiset ovat olleet pakotettuja tekemään tuplatyövuoroja ilman vapaapäiviä. Kyse on räikeästä työperäisestä ihmiskaupasta, jossa uhrin työtä ja vapaa-aikaa kontrolloidaan eikä hänellä ole mahdollisuutta päästä tilanteesta pois.

Asiaan on alettu kiinnittää tarkempaa huomiota, ja juuri tänään julkistettiin raportti, jossa ensimmäistä kertaa pureudutaan työperäisen ihmiskaupan esiintymiseen Suomessa. Raportin mukaan viranomaisten ja auttajatahojen tietoon tulee vuosittain kymmeniä ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöjä, ja usein näissä tapauksissa on lukuisia uhreja. Viranomaiset eivät kuitenkaan tunnista tätä ilmiötä ihmiskaupaksi, ja on selvää, että myöskään verovelvoitteet eivät tämän kaltaisissa tapauksissa täyty. Tarkastusvaliokunta edellyttääkin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin voimavarojen turvaamiseksi poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksessa, jotta pimeää palkkaa koskevat rikosjutut voivat tulla asianmukaisesti käsitellyiksi.

Arvoisa puhemies! Suomi on saanut talousrikosjutuissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lukuisia langettavia tuomioita kohtuuttoman pitkään kestäneistä oikeudenkäynneistä. Meiltä löytyy esimerkki, jossa talousrikoksiin liittyvien veronkantoasioiden käsittely on ollut käynnissä jo 20 vuoden ajan. Tarkastusvaliokunta teetti kyselyn, jossa harmaan talouden torjuntaan keskeisesti osallistuvilta viranomaisilta tiedusteltiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet torjuntamahdollisuuksien heikentymiseen. Oikeusprosessien pitkä kesto nousi toiseksi vakavimmaksi tekijäksi heti harmaan talouden kansainvälistymisen jälkeen. Hyväksyessään valiokunnan mietinnön eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin ylipitkien rikosprosessien lyhentämiseksi.

Tarkastusvaliokunta nosti mietinnössään esiin myös ne bis in idem- eli ei kahdesti samassa asiassa -periaatteen soveltamisen. Talousrikosten osalta esimerkkinä on tilanne, jossa rangaistukseksi on määrätty veronkorotus, joka on hallinnollinen seuraus, eikä samassa asiassa näin ollen voida enää nostaa syytettä veropetoksesta eli ryhtyä ajamaan rikosoikeudellista seuraamusta. Tämä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta, ja myös korkein oikeus on omaksunut saman näkemyksen kahdessa ennakkoratkaisussaan viime vuonna. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan oikeustila eri seuraamusten yhteensovittamisessa on kuitenkin tällä hetkellä epäselvä, joten tilannetta on selkeytettävä myös lainsäädäntötoimin.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen seurannut haltioituneena tätä keskustelua. Kun tulin eduskuntaan, minulle harmaa talous oli sitä, että ajattelin, että voi olla, että joku autokorjaamon henkilö ei laitakaan kuittia verokirjanpitoon. (Ed. Hurskainen: Sitäkin!) Mutta olen oppinut, että se on paljon enemmän. Hyvä, että tähän asiaan on herätty. Hyvä, että myös hallitus on tehnyt toimia, lisännyt 4 miljoonaa ensi vuoden budjettiin, ja perustaa sen lisäksi harmaan talouden selvityskeskuksen, lisää poliisille 2 miljoonaa euroa ja hoiti tämän käännetyn arvonlisäveron, johon sinänsä pitäisi tulla lisää neuvontaa kentälle, niin että se lähtisi hyvin toimimaan. Tämä on yrittäjiltä tullut viesti.

Tämä tarkastusvaliokunnan mietintö oli opillisesti hyvin tärkeää luettavaa. Kun luin sitä, mietin, että kun olen seurannut lehdistöä ja eri järjestöjen kannanottoja tähän harmaaseen talouteen, miten voisin tätä mietintöä analysoida.

Mietintö toimenpide-ehdotuksineen on erittäin hyvä, mutta se kohdistuu aika paljon valvontaan ja rangaistuksiin. Se kohdistuu siihen harmaaseen talouteen, mistä olemme aika paljon täällä puhuneet ja mikä on todellinen ongelma: se, että meidän rakennuksillemme, meidän hotelli- ja ravintolapalveluihimme ja kuljetusyrittäjyyteemme tulee yritystoimintaa, joka kiertää veroja, kiertää työlainsäädäntöä, kiertää työnantajan velvoitemaksuja.

Mutta mietintö ei keskity kovinkaan paljon monikansalliseen yrittämiseen. Totta kai nämä monikansalliset yritykset näkyvät esimerkiksi rakennusalalla. Kaikesta maailman kaupasta monikansalliset yritykset hoitavat nykyään 60—70 prosenttia. Häpeäkseni voin kertoa, että talousvaliokunnassa tässä noin vuosi sitten hyväksyimme konsernitilinpäätöslakia, joka helpotti sitä, että monikansallisten yritysten ei tarvitse antaa maakohtaista tilinpäätöstä. Ja me jokainen tiedämme, että monikansalliset yritykset käyttävät hyväksi nimenomaan tätä tytäryhtiöitten sijoittumista eri maihin sillä tavalla, että ne ostavat valtavilla summilla rojalteja, ostavat vakuutuksia, konsulttipalveluita, jotka eivät tosiasiallisesti ole juuri mitään, mutta sitä on erittäin vaikea näyttää toteen, ja näin ne siirtävät sitä yritysvoittoa niihin maihin, joissa verotusta ei ole tai ei ole lähdeveroa tai tämän tyyppistä. Siksi minusta olisi erittäin tärkeä asia vaatia jatkossa sitä, että monikansalliset yritykset tekisivät maakohtaiset tilinpäätökset.

Myöskin olisi hirveän hyvä asia, jos tehtäisiin ikään kuin aggressiivisen verovälttelyn listaa siitä, mitkä yritykset tähän ovat syyllistyneet, olivatpa ne monikansallisia tai kotimaisia. Voitaisiin esimerkiksi julkisissa hankinnoissa laittaa yhdeksi kilpailutuskriteeriksi se, että ei ole tällaista aggressiivista verovälttelyä. Silloinhan se takaisi sen, että esimerkiksi Helsingin kaupungin tai valtion kilpailutukset eivät päätyisi yrityksille, jotka käyttävät tällaisia epäreiluja menetelmiä ja vievät silloin työtä nimenomaan rehellisiltä yrittäjiltä. Meidänkin tienoillamme yksi yrittäjä, aika iso rakennuspuolen yrittäjä, tuli sanomaan, että hän on kyllästynyt laskemaan pohjahintoja näille isoille yrityksille. Nimittäin isot yritykset ottavat sitten joka tapauksessa sen työn alihankintana Virosta tai Ukrainasta ja laskevat sitten sen voiton heidän laskentojensa perusteella.

Eli vielä kerran. Toivoisin näitä kahta asiaa: rekisteriä yritysten verovälttelystä ja kilpailutusta sen pohjalta ja konsernitilinpäätösten sijaan maakohtaisia tilinpäätöstietoja. Se on hieno asia, että tässä keskustelussa jo tuli kaikkien taholta se yksimielinen asia, että (Puhemies: 5 minuuttia!) ulkomaisten yritysten tulisi aina olla ennakonperintärekisterissä ja niillä pitäisi olla tunnus, että tätä valvontaa voitaisiin sitten paremmin tehdä. Kiitos opista!

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Ed. Kalmari kiinnitti huomiota tärkeään asiaan: se oli virhe, minkä eduskunta sääti koskien näitä monikansallisia yrityksiä. Mutta joka tapauksessa tämän tutkimuksen perusteella valiokunta päätyi nyt siihen, että näiltä ulkomaalaisilta yrityksiltä kuitenkin, vaikka niillä ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulevaisuudessa pitäisi vaatia, että ne suorittavat lähdeveron riippumatta siitä, että niillä ei siis ole kotipaikkaa Suomessa.

Tämä rekisteritietojen ajanmukaiseksi saattaminen, johon valiokunnassa myös kiinnitettiin laajaa huomiota ja johon ed. Kalmari puheenvuorossaan kiinnitti huomiota, on tärkeä asia. Niitä kaikkia asioita ei ole käsitelty mietinnössä yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin tämä ajattelu pitää sisällään koko tämän rekisterikentän ja sen suoraan sanottuna aika huonon kunnon. Näiden rekisteritietojen antamisen ja antamatta jättämisen saattaminen rikosoikeudellisen prosessin kohteeksi on nyt kuitenkin tässä mietinnössä otettu esille. (Puhemies: Minuutti!) Mutta ed. Kalmarin puheenvuoro oli sekä hyvä että oikea.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä lisätiedosta. Tosiaan tästä verovälttelystä vielä sillä tavalla, että sehän on tietysti astetta vaikeampi pala. Minä ymmärrän sen, minkä takia esimerkiksi valtiovarainministeriö ei ole ollut erityisen innokas tästä asiasta. Mehän ikään kuin verokilpailemme koko ajan niistä kansainvälisistä yrityksistä, että niiden paikat säilyvät täällä Suomessa. Eli kun Ruotsissa tiedetään, että Ikea ei juurikaan maksa veroja Ruotsiin — se maksaa tyyliin 5 prosenttia — ruotsalaiset mieluummin ottavat sen 5 prosenttia, vaikka Ikean pitäisi maksaa lähes 30 prosenttia, kuin menettävät kokonaan sen Ikean. Aivan samasta on kyse täällä meillä, suomalaisilla yhtiöillä. Valtion taholta ei tällaista selvitystä ole tehty, mutta Talouselämä-lehti on jossain vaiheessa tehnyt tätä selvitystä veroasteista.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden varjo nakertaa rehellistä leipäpuuta laajalti. Harmaata taloutta esiintyy erityisesti rakennus- ja ravintola-alalla, mutta se ei ole kyllä täysin vierasta kuljetusalallekaan. Koko vitsauksen laajuutta ei vedenpitävästi tiedä kukaan. Melko valistuneen arvion mukaan harmaan talouden kokonaismäärä on 10—14 miljardia euroa, ja siitä valuu vuosittain 4,5—5,5 miljardia euroa veromenetyksinä harmaan talouden ahneeseen nieluun.

Harmaa talous vaikuttaa murentavasti yhteiskunnan rahoituspohjaan, kun palkkoja maksetaan pimeinä ja lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ja verot jäävät maksamatta. Harmaan talouden torjunta on suurissa vaikeuksissa erityisesti kohdealueen kansainvälistymisen, viranomaisten resurssien tukkeutumisen ja tietyllä tavalla hampaattoman lainsäädännön vuoksi. Harmaa talous on suuri yhteiskunnan toimintojen uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta koskeva ongelma. Harmaalla taloudella on edellä sanotun perusteella erittäin suuri taloudellinen merkitys aikana, jolloin yhteiskunnassa käydään keskustelua kestävyysvajeesta ja tarpeesta valtiontalouden tasapainottamiseen.

Meillä on kuluneena vuonna arvioitu olevan valtionvelkaa jo yhteensä 85 miljardia euroa, ja on selvä, että aikana, jolloin hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolosta keskustellaan, kansalaisten on vaikea ymmärtää, että valtiovallan taholta harmaan talouden torjuntaan ei vielä ole puututtu harmaan talouden merkittävään kitkemiseen vaikuttavalla tavalla. Tämän vuoksi hallituksen, ja viimeistään seuraavan hallituksen, tulisi puuttua tähän ongelmaan sen taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkittävyyden edellyttämällä tavalla.

SDP on ottanut voimakkaasti kantaa harmaan talouden vaikutukseen, kuten kaksien työmarkkinoiden syntyyn. Pitkään ajamamme käännetty arvonlisäverojärjestelmä tulee käyttöön tänä vuonna. Uudistuksen myötä veron maksaa ostaja eikä myyjä, jolloin sitä on hankalampi kiertää. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on hyvä askel harmaan talouden torjunnassa, mutta ainoana toimenpiteenä se jää riittämättömäksi.

Harmaa talous aiheuttaa arvioiden mukaan 400—500 miljoonan euron vahingot rakennusteollisuudelle joka vuosi. Rakennusalalla on jo tänä päivänä olemassa kahdet työmarkkinat Suomessa. Ulkomailta haalitut halpatyöntekijät on alistettu toimimaan pimeästi työehdoin, jotka eivät millään tavoin ole hyväksyttävissä. Nykyisellään vallitsee minimaalinen riski jäädä kiinni lain rikkomisesta, ja sanktiot ovat vaatimattomat. Kuljetusalan kannalta on tärkeää, että alan harmaasta taloudesta käynnistyy Verohallinnon jo suorittaman, verotarkastuksiin pohjautuneen tutkimuksen lisäksi oma kokonaisvaltainen erillistutkimuksensa.

Me sosialidemokraatit vaadimme, että työntekijöitä kohdellaan Suomessa samalla tavalla. Olemme listanneet konkreettisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa. Meidän lääkkeemme harmaaseen talouteen on lisätä valvontaa eri tavoin. Olemmekin ehdottaneet muun muassa verotustiedot sisältävää sirukorttia työntekijöille. Rakennustyömaalla vaaditaan jo nyt työntekijöiltä valokuvallinen tunnistekortti, ja tähän korttiin tulee lisätä työntekijän veronumero, jolloin viranomaisella tai luottamusmiehellä olisi reaaliaikainen mahdollisuus tarkistaa, että veronmaksu on kunnossa. Tämä olisi konkreettinen työkalu valvontaan, joka on keskiössä harmaan talouden torjunnassa.

Harmaan talouden torjunnassa viranomaisten kyky harmaan talouden paljastamiseen ja harmaata taloutta ennalta ehkäisevät tekijät ovat keskeisiä. Ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvat viranomaisten resurssit, ammattitaito, toimintamallit ja toiminnan suuntaaminen sekä tietojensaantioikeudet. Näiden kaikkien osalta harmaan talouden torjuntaa tuntevilla asiantuntijoilla on jo olemassa konkreettisia ehdotuksia. Ennaltaehkäisyn kohdalla on puolestaan kysymys toisaalta kiinnijoutumisriskistä ja toisaalta kiinni joutuneille harmaan talouden toimijoille aiheutuvista sanktioista. Olennaista on lisätä resursseja valvontaan eikä leikata sitä, kuten tällä vaalikaudella on tehty. Etenkin työsuojelupiirien ja verotarkastajien voimavaroja on ohennettu. Nykyiset voimavarat eivät mahdollista työsuojeluviranomaisten riittäviä työpaikkakäyntejä, jotka ovat monin paikoin ainut tehokas tapa kitkeä harmaata taloutta.

Lopuksi on todettava, että olen syvästi pettynyt, etteivät ministerit katsoneet tätä keskustelua paikan päällä kuulemisen arvoiseksi ja loistavat poissaolollaan tässä istunnossa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kansantaloutemme kilpailukyky riippuu terveesti toimivista, osaavista yrityksistä. Reilu ja tasapuolinen kilpailu on tärkeää kaikille yrityksille. Harmaa talous vääristää kilpailua ja kilpailukykyä. Harmaan talouden torjumiseksi on uusittu useita lakeja kauan. Vuonna 2001 käyttöön otettu kotitalousvähennys toimii yhtenä oikean suuntaisena kannustimena avoimeen talouteen. Se on lisännyt tuloja, jotka muuten olisivat usein jääneet harmaan talouden piiriin. Vuonna 2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki edellyttää selvittämään sen, onko sopimuskumppani suorittanut velvoitteensa yhteiskunnalle. Harmaan talouden torjunnassa tärkeintä on, että torjuntatoimet ovat oikein mitoitettuja ja kohdistettuja niin, etteivät ne aiheuta haittaa rehellisille yrityksille. Tarpeen eivät ole toimenpiteet, jotka kuormittavat asiaansa hoitavia yrityksiä tai avaavat jopa uusia mahdollisuuksia harmaan talouden torjuntaan.

Käännetty arvonlisävero tulee voimaan tämän vuoden huhtikuussa. Se on torjuntakeino, joka saattaa myös lisätä harmaata taloutta. Tarkastusvaliokunnan tutkimuksen on tehnyt vastuuhenkilönä Markku Hirvonen. Se on kattava selonteko rikoksista, joiden torjuntaan pitäisi kaikin voimin ryhtyä. Raportissa esitetään suorasukaisia väitteitä harmaasta taloudesta. Tutkimuksen mukaan harmaan talouden volyymi on 10—14 miljardia euroa. Harmaan talouden aiheuttamat menetykset ovat 2,5—4,5 miljardia euroa. Jos siis torjumme tehokkaasti harmaata taloutta, saamme autettua valtiontaloutta paljon parempaan kuntoon.

Arvoisa puhemies! Tutkimuksen mukaan harmaata taloutta esiintyy todennäköisemmin pienissä kuin suurissa yrityksissä. Tosin harmaan talouden potentiaaliset mahdollisuudet ovat suurissakin yrityksissä ja suurissa asutuskeskuksissa. Tutkimuksen mukaan Verohallinnolla ei ole keinoja puuttua tehokkaasti ilman kiinteää toimipaikkaa olevien ulkomaisten yritysten toimintaan. Tässä tarvitaan muutoksia Suomen ja EU:n lainsäädäntöön. Tutkimuksessa Suomea pidetään veroparatiisina, koska lainsäädäntömme sallii sijoitusten nimettömyyden. Tämä ei ole totta. Hallintarekisteröinnin hoitaja ilmoittaa pyynnöstä Finanssivalvonnalle arvo-osuuksien omistajan tai omistajan puolesta toimivan asiamiehen nimen sekä kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei omistaja ole suomalainen.

Tutkimus kritisoi oikeushallinnon toimintaa. Törkeistäkin verorikoksista voi selvitä ilman vankeustuomiota. Valittamalla saa tuomiota lykättyä useita vuosia. Raportti esittää listan harmaan talouden torjumiseksi tarkoitetuista toimenpiteistä. Näistä pidän parhaina seuraavia ehdotuksia:

Ensiksi, kaupparekisteritietojen julkisuus. Yrityksellä pitää olla sanktioitu velvollisuus päivittää tietojaan vuosittain.

Toiseksi, harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten on saatava vaihtaa tietoja keskenään. Mielestäni tämä on hyvä vaatimus.

Kolmanneksi, kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen Verohallintoon on kannatettava esitys.

Neljänneksi, vero- ja talousrikoksista määrättyjen rangaistusten tiukentamista pidän myös oikeana ratkaisuna.

Viidenneksi, harmaan talouden tutkinnan ja syyttäjäportaan voimavarojen lisääminen on varmasti tuiki tarpeellista.

Talousrikoksesta tuomitun toimintaa on valvottava rangaistuksen suorittamisen jälkeen nykyistä tehokkaammin. Jälkiseurantaa pitää siis tehostaa. Tutkimuksessa ehdotetaan, että tilaaja joutuisi antamaan tiedot koko alihankintaketjusta. Tätä ei voi vaatia. Tilaajalla voi olla tietoa vain niistä alihankkijoista, joiden kanssa tilaajalla on sopimus. Siksi tilaajaa ei voi vaatia antamaan tietoja, joita hänellä ei voi olla sopimussuhteen puuttumisen vuoksi.

Arvoisa puhemies! Parempi ratkaisu olisi tilaajavastuun edellyttämien todistusten sisällön parantaminen ja niiden tuottaminen avoimena sähköisenä palveluna, jolloin tiedot voi tarkastaa rekisteristä. Avoin tarkastusmahdollisuus on byrokratian karsinnan ja harmaan talouden torjunnan kannalta toimiva menetelmä.

Sitten vaatimus tyyppihyväksytyistä kassakoneista paljon käteissuorituksia vastaanottaville yrityksille on ollut pitkään Verohallinnon vaatimuslistoilla. Vaatimus on kuitenkin mielestäni naiivi. Olipa kassakone mikä tahansa, (Puhemies: 5 minuuttia!) se voidaan aina ohittaa. Uusilla kassakonehankinnoilla aiheutettaisiin kustannuksia kaikille yrityksille runsaasti. Se, että on edes kassakone, on jo mielestäni edistystä.

Tarkastustoimeen tarvitaan tehoa. Verohallinnolle, aluehallintovirastoille, poliiseille, verotutkijoille ja syyttäjille on turvattava riittävät voimavarat harmaan talouden torjuntaan. Samoin tulee tehdä tarkastus- ja valvontayhteistyötä työeläke- ja tapaturmavakuutuslaitosten, työttömyyskassojen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimialoilla, joilla harmaata taloutta on, (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) ovat yritykset itse pyrkineet torjumaan sitä. Näin on toimittu muun muassa rakennusalalla, jolla on sitouduttu toimittamaan ylimääräisiä tietoja verottajalle. Verohallinnolla ei kuitenkaan ole resursseja näiden tietojen hyödyntämiseen. Verohallinnon voimavaroja tuleekin keskittää entistä enemmän saatujen tietojen analysointiin ja harmaan talouden torjuntaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Harmaassa taloudessa ei ole kysymys vain yhteiskunnan veromenetyksistä. Harmaassa taloudessa ei ole kysymys vain kilpailuvääristymistä. Harmaassa taloudessa on kysymys yhteiskuntamoraalista, sen heikkenemisestä tai sen vahvistamisesta.

Arvoisa puhemies! Minusta tarkastusvaliokunta tällä — voi kai nyt käyttää ilmausta historiallisella — mietinnöllään ja siihen liittyvällä selvityksellä on paitsi lopullisesti osoittanut tarpeellisuutensa taikka, sanoisinko, välttämättömyytensä ja osoittanut muun ohella myöskin kehysmenettelyn ja tuottavuusohjelman keskeisiä ongelmia.

Olen tässä viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana kohtuullisesti tuntenut useammastakin syystä katumusta siitä, että valiokuntapaikkajärjestelyjen vuoksi jättäydyin valiokunnasta pois, ja viimeistään tänään tunnen sitä syvästi, koska olisi ollut hienoa olla näin historiallisessa mietinnössä mukana. Mutta vielä silloin, kun olin valiokunnan jäsen, valiokunta vieraili valtiovarainministeriössä, jossa silloinen toinen valtiovarainministeri Kiviniemi ja valtiosihteeri Sailas ottivat meidät vastaan ja valtiosihteeri Sailas ihmetteli suureen ääneen, miten voi olla mahdollista, että yksi ministeriö tuottavuusohjelmatavoitteisiin ja kehyksiin pääsemisekseen vedoten oli päättänyt leikata työsuojelupiirien voimavaroja tilanteessa, jossa suuri uhka harmaan talouden leviämisestä jopa valtionhallinnon sisälle oli vallitsevana.

Minusta tämä mietintö vakuuttavasti osoittaa sen, mikä vika sekä kehysmenettelyssä että myöskin tuottavuusohjelmassa on. Se on siinä, että siinä tarkastellaan vain menoja ja kustannuksia, mutta jätetään ulkopuolelle kokonaan ne hyödyt, jotka valtion virkamiesten toiminnasta, tässä tapauksessa harmaan talouden estämiseksi, syntyvät.

Kuten valtiosihteeri Sailas, tämä sali on tänään ihmetellyt suureen ääneen, miten voi olla mahdollista, että tuottavuusohjelmaa käytetään näin. Mehän siitä päätämme. Mehän täällä päätämme, miten tätä valtiota hallitaan. Perustuslaissa ymmärtääkseni lukee niin.

Nämä 24 "eduskunta edellyttää" -kohtaa ovat niin kattava lista, että haluan puuttua niistä vain yhteen. Se on tämä tilaajavastuu, josta ed. Laxell tässä puhui, ja olen hänen kanssaan hieman eri mieltä. Yhdeksän vuotta Itä-Suomen suurinta rakennuttajayritystä johtaneena olen sitä mieltä, että tilaajavastuu on ulotettava alaspäin sinne ketjun alimpaan osaan saakka kaikkiin aliurakoitsijoihin, mutta sitä pitää laajentaa myöskin ylöspäin. Minusta tilaajavastuu on tehokkaimmillaan silloin, kun sen vastuun kantaa ketjun ylin osa eli rakennuttaja.

Ed. Laxell, voin vakuuttaa, että rakennuttaja voi kirjoittaa urakkatarjouspyyntöönsä sellaiset ehdot, että jokaisen aliurakoitsijankin on toimitettava tarvittavat dokumentit siitä, että harmaa talous ei pääse rehottamaan.

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa debattipuheenvuorossani totesin, tässä on 24 kohtaa hallitusohjelmaa, mutta toisaalta meidän ei tarvitse vaatia näitä hallitusohjelmaan. Kun eduskunta hyväksyy nämä 24 vaatimusta sanomalla, että eduskunta edellyttää tätä, niin me annamme edellytyksen toimeenpanoapparaatille ryhtyä toimiin. Minusta meidän tehtäväksemme sen jälkeen jää seuraavassa eduskunnassa, ketkä täällä nyt olemmekin, seurata, että näin todella tapahtuu. Se on iso tehtävä, ja minä samalla, kun haluan myöskin omasta puolestani kiittää valiokuntaa ja sen puheenjohtajaa, kaikkia jäseniä ja myöskin valiokunnan loistavia valiokuntaneuvoksia tästä koko työstä, rohkaisen tulevaa tarkastusvaliokuntaa jatkamaan tämän mietinnön ja kaikkien (Puhemies: 5 minuuttia!) muitten mietintöjen viitoittamalla tiellä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Erkki Virtanen ansiokkaasti problematisoi, analysoi tuottavuusohjelman käsittelyä ja arviointia myöskin täällä eduskunnassa ja sen erikoisvaliokunnissa. Minua on itse asiassa hämmästyttänyt se, että erikoisvaliokunnissa ja jopa tarkastusvaliokunnassa otettiin selkeä kanta ja näkemys siitä, että tästä tuottavuusohjelmasta on tullut henkilöstön irtisanomisohjelma. Siitä huolimatta hallituspuolueen kansanedustajat eivät kyenneet saamaan pääministeriä ja valtiovarainministeriä sillä tavalla pihteihin, että he olisivat kyenneet tekemään ihan oikeita laadullisia, määrällisiä muutoksia tuottavuusohjelmaan. Tämä tällaisena kannustavana kritiikkinä.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Asialistalla on nyt tietenkin harmaa talous, mutta tämä tuottavuusproblematiikka tietenkin liittyy joiltakin osin myöskin tähän. Sen verran, ed. Gustafsson, korjaan, että kyllä tarkastusvaliokunnan kanta tuottavuusohjelman jatkamiseen ja sen tavoitteisiin oli kuitenkin terve ja järkevä. Ei tarkastusvaliokunta mietinnössään tarkoittanut sitä, että tuottavuusohjelmaa ei tule miltään osin jatkaa Suomessa ja se on ainoastaan henkilöstön vähennysohjelma. Niin me emme ole sanoneet, vaan me olemme esimerkiksi juuri niitä piirteitä siellä kritisoineet, jotka tarkoittavat, että harmaan talouden työvoimasta vähennetään työvoimaa tuottavuusohjelman nimissä. Sitä ei kannattaisi tehdä, koska saadaan enemmän rahaa sisälle päin, kun jatketaan näillä resursseilla.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tähän tuottavuuskeskusteluun: yksinkertaisesti valiokunta yksimielisesti tuli siihen tulokseen, että nykyisen kaltainen tuottavuusohjelma, joka tarkoittaa henkilötyövuosien vähentämisohjelmaa, ei paranna tuottavuutta, useissa tapauksissa se lisää valtion kustannuksia. Sen takia me totesimme, että sen muotoisena kuin sitä nyt toteutetaan sitä ei kannata jatkaa, vaan pitää pyrkiä aitoon tuottavuuden kasvattamiseen myös julkisella sektorilla, ja se on hyvä tavoite.

Olisin ed. Laxellin puheenvuoroon todennut tyyppihyväksytyistä kassakoneista: ravintola- ja majoitusalan harmaan talouden määräksi arvioidaan tässä tutkimuksessa noin 500 miljoonaa euroa, 8,5 prosenttia koko alan tuotosta arvioidaan olevan harmaata taloutta, ja 21 000 piilotyöntekijää. On saatava jotakin tähän ravintolabisnekseen aikaiseksi. Ruotsissa tehtiin tyyppihyväksytyt kassakoneet, ja se on selvästi ollut kuitenkin pieni tärkeä osa tässä ketjussa, jossa mennään. Toinen on, että alkoholin tilaukset pitäisi saada niin sanotulla ostonumerolla, jonka jokainen ravintoloitsija tilatessaan alkoholeja joutuisi antamaan. Se on verottajan tulevaisuuden tarkastuksen kannalta äärettömän tärkeä yksityiskohta.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti ed. Ahde on tässä oikeassa. En ihan riittävästi huomioinut ravintoloita, jotka muodostavat niin suuren osan siitä. Enemmänkin jäivät mieleen torit ym., kaikki semmoiset paikat, ja niissä kun ei semmoista kassakonetta tunnetakaan. Tilaajavastuulaissa, jonka ed. Erkki Virtanen otti esille, on minusta osa totta, mutta siinä on kehittämistä, että saataisiin sähköisyyttä siihenkin, että vaikka yhden napin takana olisi se, millä pystytään toteamaan tämä homma, eikä tulisi näin isoa työtä siinä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä kiittää tarkastusvaliokuntaa ja niitä virkamiehiä, jotka ovat tehneet erinomaista työtä mietinnöksi.

Toivon myös aidosti sitä, että elinkeinoelämä on valmis torjumaan harmaata taloutta, koska myös siellä on merkittävästi tietoa ja näkemystä, koska he itsekin kokevat näin, että eivät pärjää kilpailussa. Ongelma on yhteinen, ja tämän yhteiskunnan syöpä saadaan kitkettyä vain yhteistyöllä.

SDP on useaan otteeseen esittänyt vahvempaa otetta harmaan talouden kitkemiseksi. Tämänpäiväisen keskustelun pohjalta asia näyttää menevän hyvään suuntaan.

Tarkastusvaliokunta mietinnössään edellyttää, että "harmaata taloutta torjutaan laajalla toimenpideohjelmalla, ei pelkästään yksittäisiin lainmuutoksiin tai muihin yksittäisiin toimiin keskittyen". Valiokunta on kiteyttänyt tähän lauseeseen oleellisen. Harmaa talous on torjuttavissa ainoastaan laajalla rintamalla. Tietoja on pystyttävä vaihtamaan eri hallinnonalojen välillä kitkatta. Tämä olisi jo yksinään iso askel oikeaan suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Harmaasta taloudesta ei saa tulla maan tapaa. Se rapauttaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Harmaan talouden laajenemisprosessin katkaiseminen tervehdyttää kilpailutilanteen ja edistää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Tässä yhteydessä on ehkä vielä kerran syytä korostaa sitä, mitä yrittäjät, nimenomaan rehelliset yrittäjät, tällä hetkellä toteavat: että he eivät pärjää kilpailussa eivätkä enää laske ja tee tarjouksia.

Kysymys on yhteiskunnan sijoituksesta, ei menoerästä. Tämä pitää kaikkien ymmärtää. Harmaan talouden torjunnan pitää olla jatkuvasti kehittyvä prosessi. Saatuja kokemuksia esimerkiksi ulkomailta kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kysymys on valtionhallinnon harmaan talouden torjunnan työkalupaketista, jota voidaan laajentaa sujuvasti.

Yrityksillä on oikeus tehdä järkevää verosuunnittelua. Vastaavasti yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että lainsäädäntöä valmisteltaessa lainsäädäntö ei mahdollista veron kiertämisen luonteista verosuunnittelua. Kysymys ei ole pelkästään verolainsäädännöstä, vaan pitää huomioida myös arvopaperimarkkina- ja yhtiölainsäädäntö. Aina riittää niitä toimijoita, joilla ei ole tarkoituskaan noudattaa lakia. Siksi porsaanreiät verotuksen kiertämiseksi pitää sulkea.

Julkinen sektori ei voi sulkea silmiään harmaalta taloudelta. Julkisissa hankinnoissa tulee usein vastaan tapauksia, joissa yrittäjän tarjoama hinta ei voi millään laskuopilla sisältää kaikkia yhteiskunnan velvoitteita. Siitä huolimatta tällaisia tarjouksia hyväksytään. Katsotaan pelkästään hintaa eikä ajatella kokonaisuutta. Tämä ongelma on kehittynyt julkisten palvelujen yksityistämisvimman myötä. Siksi myös kilpailulainsäädäntö pitää sopeuttaa harmaan talouden torjuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Riittävän kovat sanktiot talousrikoksista on hyvä torjuntakeino. Nyt pienet rangaistukset ovat luoneet tilaisuuden järjestäytyneelle rikollisuudelle. Koska valvontaresurssit on valtion tuottavuusohjelman nimissä ajettu minimiin, kiinnijäämisriski on mitätön, ja tämän rikolliset kyllä tietävät. Siksi ensimmäinen tärkeä tehtävä on luoda ja taata viranomaisvalvonnalle riittävät resurssit. Se on paras sijoitus tulevaisuuteen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kiitetty ihan aiheesta tarkastusvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa. Tässä on ollut myöskin pitempi aikajänne, niin kuin ed. Uotila puhui vuodesta 1998 ja silloin pitämästään puheenvuorosta. Siis eduskunta on ollut kauan asiasta äänessä, ja voisi sanoa, että ed. Erkki Pulliainen on ollut koko ajan äänessä tästä asiasta ja tulee jälkeen ottamaan osaa tähän käsittelyyn.

Asia, josta myös on puhuttu usein, on tämä hallintarekisteri, ja se on täällä yhtenä näistä päätösehdotuksista. Näitä on siis 24 päätösehdotusta, ja on todettu useammalla suulla, että siinä on valmista ohjeistusta eduskunnalta hallituksen tehtäväksi. Tulee vain mieleen, tuleeko jossakin vaiheessa imperiumin vastaisku siinä mielessä, että onko kuitenkin olemassa voimia, jotka eivät haluaisi viedä näitä asioita lävitse. Joka tapauksessa käännetyn arvonlisäveron kysymyskin oli vuosia, todella pitkään, eduskunnassa esillä, ja sitä kysyttiin — muistaakseni ed. Pulliainen on muistuttanut tästä asiasta myös harmaan talouden välikysymyskeskustelussa — miten sitten joskus 1990-luvun ja 2000-luvun vaihteessa asiaan suhtauduttiin eri suunnilla, eli onko olemassa mahdollisuus tällaisesta imperiumin vastaiskusta.

Tämä kysymys myös muualla kuin Pääkaupunkiseudulla on akuutti, muun muassa Kotkassa, sikäli että siellä tuollainen keskivertoyrittäjä, rakennusyrittäjä, toteaa, että kun hän katsoo tarjouskilpailun tuloksia, erilaisia tarjouksia, mitä on sitten julkisuudessa, niin hän täsmälleen tietää, että tuon tyyppistä tarjousta ei pysty tekemään, jos ei käytä virolaista, puolalaista, muualta tullutta työvoimaan, jolle ei makseta nimenomaan sopimuspalkkoja taikka joiden palkoista ei oteta sosiaalikuluja. Näin ollen on aivan selvää, että tämä on syöpä, joka on todella levinnyt laajalti koko maassa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietintö harmaan talouden katvealueista on päätös yli kahden vuoden arvokkaasta työstä isänmaamme hyväksi. Mielenkiinnolla olen seurannut tätä keskustelua täällä salissa, ja tämä iltapäivä on ollut avartava ja opettavainen tuokio, ja lämmin kiitos asianosaisille tästä tuokiosta tärkeän asian ympärillä. Harmaa talous on tämän päivän ongelma, ja siihen on tartuttava.

Menetykseksi on arvioitu 10—14 miljardia euroa vuodessa tai 4—5 miljardin euron veromenetykset, ja ne ovat sitä suuruusluokkaa, että ongelmaan on ollut syytä tarttua. Harmaa talous rehottaa erityisesti, aivan kuten salissa on kerrottu, rakennus-, majoitus- ja ravitsemus- sekä kuljetusaloilla. Harmaaseen talouteen liittyvät epätasapuoliset kilpailuolosuhteet, työntekijöiden lainvastainen kohtelu, veromoraalin ja muun oikeusjärjestelmän noudattamatta jättäminen. Harmaan talouden torjunta vaatii laajaa toimenpideohjelmaa. Yksittäisillä toimilla ei ole juuri vaikuttavuutta.

Tarkastusvaliokunta on laatinut ansiokkaan 25 kohdan kannanoton harmaan talouden torjumiseksi mietintönsä lopuksi. Pelkistäen toimet jakautuvat seuraavasti: riittävä panostus epäkohtien selvittämiseen, lainsäädännöllinen työ, tiedonkulun ja -vaihdon parantaminen, enimmäisrangaistuksen korottaminen, poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksen resurssien lisääminen, ulkomaisten yritysten saaminen mukaan verokäytäntöön, liiketoimintakiellon kehittäminen torjuntakeinoksi, voimavarojen julkinen seuranta, hallituksen velvollisuus raportoida kannanoton toimenpiteiden toteutumisesta.

Harmaan talouden torjumiseksi Matti Vanhasen toinen ja Mari Kiviniemen ensimmäinen hallitus ovat tehneet päättäväistä työtä. Koska harmaa talous on rikollisuutta, hallitus on lisännyt tälle vuodelle varoja talousrikollisuuden torjuntaan ja rikollisten saamiseksi vastuuseen. Rahaa on saatu tutkimiseen ja syyttämiseen, oikeuslaitokseen tulee varta vasten 12 tuomarinvirkaa. Verohallintoon perustetaan Harmaan talouden selvitysyksikkö. Verottajalla on mahdollisuus saada tietoa, jota tutkimuksessa tarvitaan. Hallitus on päättänyt käännetyn arvonlisäveron käyttöönotosta tämän vuoden huhtikuun alusta alkaen. Lisäksi ministeriöissä on käynnissä kymmeniä toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on hyvinvointivaltion syöpä, joka hoitamattomana leviää hallitsemattomasti. Harmaan talouden torjuminen on yhteinen asia ja yhteinen etu. Tärkeää on, että jokainen omalta kohdaltaan kirjaimellisesti pitää kiinni lainsäädännöstä ja velvollisuuksistaan. Silloin voidaan tarttua väärinkäytöksiin ja epäkohtiin. Lainsäätäjinä me joudumme laatimaan pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia. Ne ovat säännöt kaikille, köyhimmistä rikkaimpiin.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvin läpi tuota tarkastusvaliokunnan ansiokasta mietintöä, ja esittäisin kolmeen asiaan muutaman näkökohdan.

Esityksessä yhdessä kohdassa vaaditaan veropetosten ja muiden törkeiden talousrikosten enimmäisrangaistusten korottamista. Se varmaan on paikallaan suhteessa moniin muihin rikoksiin, mutta se suuri ongelmahan on siinä, että näitä rangaistusasteikkoja ei käytetä mielekkäällä tavalla. Mehän olemme Suomessa tottuneet siihen, että tuomioistuimet aika pitkälti tapauksen törkeydestä riippumatta rajoittuvat käyttämään asteikon alinta kolmannesta ja vedetään ikään kuin tasarangaistuksiin hyvin erityyppisiä tekoja. Tästä kun tuomareitten kanssa keskustelua koettaa käyttää, alkaa kova mekkala siitä, että puututaan tuomioistuinten riippumattomuuteen. Kysymys nimittäin ansaitsisi yhteiskunnallisen keskustelun. Kun eduskunta lainsäätäjänä säätää, että tietystä rikoksesta on vaikka puolesta vuodesta neljään vuoteen se rangaistus, ei se suinkaan tarkoita sitä, että kaikki hyvin erityyppiset teot pitäisi ahtaa siihen tunnusmerkistöön, noin kolmen kuukauden väliin siitä isosta rangaistusasteikosta. Tämä on erityisen korostunut näissä talousrikoksissa. Siellähän tulee aika satunnaisia tuomioita; jos seuraa, minkälaisia seuraamuksia tulee, kun selostetaan sitä, minkälaisesta tapauksesta on kysymys, niin useimmiten vasta hovioikeusvaiheessa rangaistustasoista tulee jo jossakin mitassa johdonmukaisempia. Mutta kaikkinensa tämä hyvin varovainen asteikon yläpään käyttö on ongelma. Eikä se, jos yläpäätä nostetaan, automaattisesti tuo tätä tulosta, mutta tietysti jonkun verran auttaa siihen suuntaan.

Toinen tähän liittyvä kysymys on, että silloin, kun viitisen vuotta sitten esitettiin tutkintamenetelmien kehittämistä törkeissä rikoksissa, tätä teknistä kuuntelua, esimerkiksi telekuuntelua, ei mahdollistettu törkeisiin talousrikoksiin. Täällä nimenomaan lakivaliokunta poisti ne tältä listalta, ja se olisi yksi asia, joka varmaan kannattaisi täydentää tähän listaan, että myös näitten ikään kuin tehokkaampien tutkintakeinojen käyttö edesauttaisi rikosten selvittämistä ja myös ennalta ehkäisisi sitten laajaa ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta.

Sitten toinen kysymys on tämä rikoshyödyn tehostettu perintä. Siinähän oltiin kymmenen vuotta ajasta edellä, kun vuonna 2000 tehtiin esitys käännetystä todistustaakasta rikoshyödyn menettämisseuraamuksen osalta. Nyt tässä ihan oikein esitetään, että siihen asiaan pitäisi palata. Silloin oli HE 80/2000 vp, jossa nimenomaan ehdotettiin käännettyä todistustaakkaa, eli tiettyjä vakavia rikoksia tehneen omaisuus olisi voitu tuomita kokonaan tai osaksi valtiolle, jollei vastaaja olisi saattanut todennäköiseksi, että omaisuus on saatu laillisesti. Siinä oli sitten reunaehtoja tälle käytölle, että on näytettyä rikollista toimintaa taustalla, josta voidaan olettaa tuon omaisuuden karttuneen. Silloin tietysti perustuslakivaliokunta aprikoi tätä mutta katsoi sen mahdolliseksi, mutta lakivaliokunta sitten tyssäsi sen, että ei uskallettaisi näin pitkälle mennä. Sitten tehtiin tämmöinen ikään kuin madallettu todistustaakka viranomaisille näissä tilanteissa, ja se ei ole käytännössä osoittautunut riittävän tehokkaaksi. Jo silloin tiedettiin, että tiettyjen rikosten osalta oli Euroopassa käytetty tätä käännettyä todistustaakkaa, muistaakseni Hollannissa, ja tässä viitataan sitten muihin, Irlannin esimerkkiin, jossa se on toiminut hyvin. Vähän sen jälkeen, kun eduskunta oli tuon asian käsitellyt, tuli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio koskien Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jossa nimenomaan sallittiin tulkinnallisesti tämä tällainen käännetty todistustaakka, että se ei ole vastoin ihmisoikeussopimuksia eikä omistuksen suojaa. Kannattaisi tosiaan ripeästi ottaa tuo asia uudelleen työlistalle.

Kolmas asia sitten on tuo kysymys näistä hallinnon resursseista ja myöskin hallinnon asenteesta. Verohallinnossa on valitettavasti pidetty tavallaan toissijaisena vaikkapa konkurssipesien selvittelyä tai tämmöistä syvemmälle menevää erityistä tarkastustoimintaa. On vähän niin kuin vakuutusyhtiöiden ajattelutapa, että jos se suuri massa hoitaa veronsa näitten veroseuraamusuhkien perusteella ja lainkuuliaisina, sitten siellä ei kannata kauheasti paukkuja satsata siihen pieneen vähemmistöön, joka keplottelee ja kiertää veroja. Tällainenhan on veromoraalia rapauttavaa, koska näin ei pitäisi ajatella.

Meidän pitäisi tämä koko Verohallinto (Puhemies: 5 minuuttia!) rakentaa ehkä uudelleen sillä lailla, että tähän puoleen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Verohallinnon vetäminen keskuksiin ja sen kattavuuden heikkeneminen maakunnissa on myöskin yksi tekijä, joka on sitten johtanut siihen, jos sitä paikallistuntemusta hämäräperäisemmästä yritystoiminnasta oli paremmin mukana vanhassa, kattavammassa Verohallinnossa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Johannes Koskiselle totean, että oikeusministeriön taholta lähinnä siis oikeusministeri otti minuun yhteyttä suurin piirtein samoissa asioissa, siitä, että tästä olisi pitänyt käydä jotain keskustelua. Minä sanoin, että jos sellainen käytäntö nyt otettaisiin, että sen jälkeen, kun nämä tarkastushavainnot ja kaikki on tehty, ne sitten käytäisiin vielä kertaalleen ulkopuolella ministeriöissä, niin ei tästä tulisi kyllä yhtään mitään. Ministeriöllä on mahdollisuus asiakirjan luettuaan reagoida, ja toivottavasti se reagoi, ja hallituksen kertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen yhteydessä palata asiaan sitten.

Annika Lapintie /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokunta on kyllä tehnyt kaiken kaikkiaan hyvin arvokkaan työn ja siitä kiitos valiokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille ja myös valiokunnan sihteereille. Ensinnä olette tilanneet tämän tutkimuksen ja sen lisäksi vielä perusteellisesti sitä käsitelleet. Eli toivoisipa, että hallituskin olisi yhtä vakavasti suhtautunut tähän rikolliseen toimintaan.

Vanhassa perustuslaissa todettiin, että Suomessa työ on valtiovallan erityisessä suojelussa. Jotenkin tuntuu, että tämä on nykyään unohduksissa. Harmaan talouden yritykset mellastavat erityisesti rakennustyömailla EU-markkinoilla lähes ilman rikosoikeudellista ja verotuksellista vastuuta, kuten olemme tänäänkin kuulleet. Herää epäilys, ovatko nämä filunkiyritykset valtiovallan erityisessä suojeluksessa, jos sallitaan tällainen ilmaisu.

Rakennusalalle on viime vuosina pesiytynyt kasvava joukko ulkomaisia huijariyrityksiä. Verot ja maksut jätetään maksamatta ja palkkoja poljetaan. Rehelliset yritykset häviävät kilpailussa, ja kunnon työpaikkojen ja kunnon työnantajien tilalle tulevat huijarifirmat ja ulkomaisten halpatyöntekijöiden markkinat. Hyvä esimerkki, tai huono esimerkki, on Olkiluodon ydinvoimatyömaa, jossa töitä on teetetty jopa 2 euron tuntipalkalla.

Suomessa on käynnissä huijaus, johon hallitus ei halua oikeasti todella puuttua. Niin sanotun harmaan talouden kokonaismäärä on tarkastusvaliokunnan teettämän raportin mukaan 10—14 miljardia euroa vuodessa ja harmaasta taloudesta tai suoraan suomeksi sanottuna rikollisuudesta aiheutuu ainakin 5 miljardin euron veronmenetys joka vuosi. Tehokkaita keinoja tämän harmaan talouden kitkemiseksi olisi vaikka millä mitalla, kuten valiokuntakin on todennut. Myös vasemmisto on niitä esittänyt koko liudan eduskunnassa, alkaen meidän välikysymyksestämme, jossa oppositio oli mukana, ja jostain syystä näihin ei ole vuosien kuluessa puututtu.

Väitän, että vasemmiston painostuksesta saatiin aikaan käännetty arvonlisävero, joka tulee rakennusalalle huhtikuussa 2011. Tämä on pieni parannus mutta ei riitä. Erittäin tärkeää olisi nyt kiristää tilaajavastuulakia siten, että tilaaja ja pääurakoitsija olisivat yhteisvastuussa koko urakkaketjusta. Tästäkin on olemassa meidän lakialoitteemme.

Työsuojelutarkastajia olisi kiireesti lisättävä, jotta ongelmat tulisivat ilmi ja niihin voitaisiin puuttua. Mitä hallitus on tehnyt? Viimeksi valtion tuottavuusohjelmaan vedoten esitettiin työsuojelutarkastajia vähennettäväksi. Ammattiliitoista erityisesti Rakennusliitto on esittänyt, että jokainen Suomeen saapuva työläinen saisi verokoodin, josta tarkastajat näkevät suoraan työmaalla, että verot on maksettu. Esitys on hyvä eikä edes aiheuttaisi paljon kustannuksia.

Muitakin keinoja olisi. Vasemmiston esitys 10 euron yleisestä vähimmäistuntipalkasta parantaisi ihmisten tietoa omista oikeuksistaan. Se vaikeuttaisi erityisesti nuorten, pätkätyöläisten ja ulkomaalaisten huijaamista. Hallitus ei tätä halua tehdä.

Olemme esittäneet ammattiliitoille kanneoikeutta — ja se on ollut tässä keskustelussa tämän illan aikana muutenkin esillä — jotta työehtoja kiertävät ja polkevat huijariyritykset saadaan oikeuteen. Jonkin aikaa sitten valtiovarainministeri Jyrki Katainen tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan Kauppalehden haastattelussa. Hänen mukaansa ammattiliiton kanneoikeus ei kuulu oikeusvaltioon. Kysyn, kuuluuko 2 euron tuntipalkka oikeusvaltioon. Oikeusvaltioon kuuluu myös se, että heikoimmilla ja sorretuilla on puolustajansa. Jos ammattiliitto haluaa työntekijää puolustaa oikeudessa, niin onko se väärin? Kysynkin, haluaako hallitus tehdä Suomesta oikeudenmukaisuuden sijasta hikipajojen maan ja nälkäpalkkayhteiskunnan, jossa kasvava määrä työläisiä on rikollisten firmojen armoilla ja kaikkien sopimusten ulkopuolella.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Tarkastusvaliokunta on tuottanut ansiokkaan ja perinpohjaisen kokonaisraportin harmaasta taloudesta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme. Harmaa talous puhutti laajasti viimeksi syksyllä täällä salissa, kun aiheesta käytiin välikysymyskeskustelua. Meillä on harvinaisen hyvä yhteisymmärrys tästä asiasta niin poliittisesti kuin työmarkkinaosapuolienkin kohdalla. Myös tarvittavista toimista ollaan hyvin pitkälti yksimielisiä. Ainoa, mitä enää jää puuttumaan, ovat teot, ja ne ovat hallituksen vastuulla.

Täytyy kiittää tarkastusvaliokuntaa aktiivisuudesta harmaan talouden kohdalla. Sen myötä asiaa on pidetty esillä ja olemme saaneet myös paljon uutta tietoa harmaasta taloudesta. Nyt valiokunta on listannut 25 toimenpidettä, joissa on todella hyvä määrä tarpeellisia ja erittäin konkreettisia uudistuksia.

Moni valiokunnan toimenpide on tuttu. Toimenpiteistä löytyy monia taannoisia SDP:n ja muidenkin tahojen ehdotuksia. On kertakaikkisen hienoa nähdä nämä yhtenä kokonaisuutena. Näiden toimenpiteiden kokonaisvaltainen toteuttaminen tulee aloittaa viipymättä.

Arvoisa rouva puhemies! Harmaa talous maksaa valtiolle vuositasolla miljardeja. Kokonaisvaikutukset nousevat arviolta yli 10 miljardiin vuodessa. Samalla harmaa talous nakertaa yhteiskunnan ehkä keskeisintä peruspilaria, luottamusta. Sitä ilman yhteiskunta ja talous eivät voi toimia terveellä tavalla.

Keskeisimmät uudistukset koskevat valvontaa. Niihin liittyy kustannuslisäyksiä, koska valvonnassa resursseja tarvitaan ehdottomasti myös lisää. Toisella puolella on kuitenkin todettava, että nämä satsaukset maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Hallitus on leikannut valvonnan kannalta aivan keskeisten työsuojelupiirien resursseja. Tämä on johtanut siihen, ettei työsuojeluviranomaisten työpaikkakäyntejä voida toteuttaa riittävässä laajuudessaan. Nämä työpaikkakäynnit ovat monin paikoin ainut tehokas tapa kitkeä aidosti harmaata taloutta. Tämä tarkastusvaliokunnan kokonaisvaltainen raporttikin osoittaa tarpeet selkeyttää lainsäädäntöä ja kehittää ja lisätä eri viranomaisten yhteistyötä muun muassa poliisin, Tullin, Verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja rajaviranomaisten kesken.

Valvonta ei kuitenkaan riitä, jos ei ole sanktioita. Harmaata taloutta hyväksi käyttävät tahot on meillä lainsäädännössä suljettu lähes kokonaan rikosoikeudellisen ja usein myös verotuksellisen vastuun ulkopuolelle. Myös kiinni jäämisestä seuraavat sanktiot ovat hyötyihin verrattuna häviävän pienet. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa meillä on olemassa joukko ulkomailta haalittuja halpatyöntekijöitä. Heidät on alistettu toimimaan pimeästi työehdoin, jotka eivät millään tavoin ole hyväksyttävissä. Osa heistä on kenties jopa tyytyväisiä palkkaansa ja työoloihinsa, koska lähtömaan olosuhteet ovat vieläkin kehnommat. Pahimmillaan ulkomaiset halpatyöntekijät ovat suoranaisen hyväksikäytön kohteina. Tämä on häpeäpilkku, joka on korjattava välittömästi yhteiskunnassamme. Tarvitaan siis valvontaa ja sanktioita.

Näiden lisäksi olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ammattiliitoille on annettava kanneoikeus. Harmaassa taloudessa on pohjimmiltaan kysymys siitä, että työntekijällä ei ole mahdollisuuksia ajaa ja puolustaa omia etujaan. Tämä kanneoikeus on äärimmäisen tärkeä asia, jotta työntekijän etua on edes jonkun tahon mahdollista puolustaa.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lopuksi. Suhtautumalla välinpitämättömästi harmaaseen talouteen me ajamme Suomen kilpailukykyä alas ja heitämme rahaa suoraan rikollisten taskuihin. Meillä on nyt tietoa ja taustaa. Meillä on erinomaisia konkreettisia ehdotuksia. Nyt on aika toimia.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä olevan mietinnön pohjana on tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, joka valmistui keväällä 2010 ja joka on laajin tähänastisista Suomessa tehdyistä tutkimuksista. Tutkimuksen pohjalta tarkastusvaliokunta suoritti laajan kirjallisen lausuntokierroksen sekä asiantuntijakuulemisen, joiden pohjalta mietintö on valmistunut, ja mietintö on, niin kuin täällä on kuultu, saanut erittäin paljon kiitosta tässä salissa.

Harmaan talouden laajuudesta Suomessa on ollut hyvin erisuuruisia arvioita, jotka ovat vaihdelleet Tilastokeskuksen 1 prosentista Maailmanpankin 18,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tutkimuksessa on päädytty arvioon: noin 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vähintään 4—5 miljardin euron kokonaisverotulomenetykset. Verotulomenetysten lisäksi harmaa talous aiheuttaa epäreilua kilpailua yritysten välillä ja haittaa rehellisten yrittäjien toimintaa, niin kuin täällä on useissa puheenvuoroissa todettu.

Kansalaisten asenteella ja rohkeudella puuttua erilaisiin harmaan talouden ilmenemismuotoihin on suuri merkitys. Tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottokaan ei välttämättä auta, ellei asiakas saa kuittia ja tarkista, että siinä on oikeat tiedot. Ja ehkä on kuitenkin vielä osaltaan todettava, että sen kuitin pitää olla siitä kassakoneesta. Meillähän on kokemuksia erittäin laajasta kuittitehtailusta, joka on ollut eräs harmaan talouden ilmenemismuodoista.

Harmaa talous on erittäin laaja ja kehittyvä ilmiö. Valiokunnan mielestä harmaan talouden torjunnan on tapahduttava laajalla toimenpideohjelmalla. Mietinnössä on 25 lausumaa. Hallitus, niin kuin täällä on todettu, on toteuttanut jo useita toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi. Elikkä harmaan talouden torjunta on hyvässä menossa.

Kiinnijäämisriskin nostaminen on välttämätöntä, sillä talousrikosten kiinnijäämisriskin arvioidaan olevan 5—10 prosenttia. Torjuntaan suunnattavat resurssit on irrotettava tuottavuusohjelmasta, niin kuin täällä on todettu, ja myös viranomaisten koulutukseen ja käytössä olevan teknologian ajanmukaisuuteen on panostettava, ja teknologiaa on kehitettävä.

On todettu muun muassa rekisteritietojen ajantasaisuuden tärkeys. Tyyppihyväksytyt kassakoneet, niin kuin tuossa jo mainitsin, ovat eräs väline, ja toinen on rakennustyömailla veronumeron saanti tunnistekortteihin, mikä on täällä nostettu erittäin keskeiseksi keinoksi torjua harmaata taloutta. Kaikki keinot harmaan talouden torjumiseksi on syytä selvittää, ja keinoina mainitaan lisäksi muun muassa talousrikosprosessien lyhentäminen, käännetty todistetaakka menettämisseuraamusta tuomittaessa, seuraamusmaksujen käyttöalan laajentaminen, käteisrahan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen Euroopan sisärajaliikenteessä, ulkomaisten yritysten lähdevero- tai ennakonpidätysvelvollisuuden laajentaminen, veronkiertämistarkoituksessa tapahtuvan verosuunnittelun ehkäiseminen. Tärkeää on myös rangaistusten koventaminen, sillä tällä kertaa talousrikosten rangaistukset ovat kevyempiä kuin muiden rikosten, ja se osaltaan sitten ajaa rikollisia talousrikosten puolelle. Useat keinot näistä vaativat lainsäädännön tarkistamista, ja harmaan talouden torjunta on otettava mukaan lainsäädäntösuunnitelmiin.

Kotitalousvähennys on ollut eräs keino toisaalta elvyttää ja toisaalta myös torjua harmaata taloutta. Kotitalousvähennyksen osalta täytyy todeta, että sen vaikutuksista ei ole kuitenkaan empiiristä näyttöä ja on ilmeinen tarve selvittää sen tosiasiallinen vaikutus.

Mietinnössä on todettu, että toimenpiteistä tulee raportoida ensimmäisen kerran vuonna 2011 valtion tilinpäätöksen yhteydessä. Valiokunnan mielestä myös tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava harmaan talouden torjunnan tehostamiseen.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi: todella, tarkastusvaliokunnan linjaus on merkittävä paitsi sisällöltään niin ennen kaikkea sen takia, että siihen on kyllä kanavoitu selkeä viesti, että tässä nykyisessä harmaan talouden ja talousrikostorjunnassa tarvitaan enemmän tekoja.

Nyt on tietysti vaan kyse siitä, että tämmöinen lumekeskustelu ja tupailtakeskustelu, jossa ollaan niin kovin isänmaallisia ja kirkasotsaisia, pitää kyllä konkretisoida, peilata tapahtuneeseen ja nykytilanteeseen. Siihen ei tietysti tämä aika anna riittävästi periksi, mutta parhaani mukaan teen sen lähiaikoina osoittaakseni, miten vakavia viranomaistoiminnassa ja ilmeisesti myös poliittisessa tavoiteasetannassa olevia asennevirheitä meillä kenties harmaan talouden ja talousrikollisuuden arjessa löytyy.

Mutta lähtökohtahan tälle kaikelle vauhditukselle oli ministeri Itälän jälkeen edellisen hallituksen vuonna 2004 vahvistama sisäisen turvallisuuden ohjelma ja hyvin merkittävä tulopoliittinen sopimus 2005—2007, jolla nimenomaan pimeän ulkomaisen työvoiman valvontaan saatiin voimavaroja, ja myös EK:n ja SAK:n ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen sitoutuminen. Tätä henkeä muuten tarvittaisiin kyllä myös tämän tarkastusvaliokunnan aallon edistämisessä uudelleen.

Yhteiskunnan jatkuva ja päämäärätietoinen ponnistelu talousrikosten ja harmaan talouden torjumiseksi on tietysti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla välttämätöntä meidän hyvinvointimme ja veropohjamme ylläpitämiseksi, elinkeinon ja työelämän luotettavuuden säilyttämiseksi ja tietysti Euroopan unionin varoihin kohdistuvien väärinkäytösten torjumiseksi.

Kun katsoo vuoden 2006, edellisen hallituksen, viranomaisten yhteistoiminnan kehittämisen ja tiedonvaihdon esteiden poistamiseen liittyviä näkökohtia, niin eräitä on nyt kovan paineen jälkeen toteutettu, ja nyt ne ovat nousseet tarkastusvaliokunnassa uudestaan esiin. Siellä oli elinkeinotoimintaa valvovien viranomaisten oikeus saada verotustietoja, yritystukia maksavien oikeus saada verotustietoja — tämä on jostain syystä ollut työ- ja elinkeinoministeriössä hissukseen — Verohallinnon oikeus saada käyttöönsä ulkomaalaisrekisterin tietoja, työntekijän oleskelulupia myöntävien viranomaisten oikeus saada verotustietoja.

Nämä monet kohdat jäivät vastuutuksen osalta nykyisen hallituksen aloittaessa makaamaan. Myös säätiöiden toimintaan liittyvien väärinkäytösmahdollisuuksien vähentäminen todettiin. Hyvin tärkeää oli elinkeinoelämän vastuu ja valmiudet harmaan talouden ja talousrikollisuuden havaitsemiseksi ja rikoksentekomahdollisuuksien vähentämiseksi nimenomaan niin, että rehellisen elinkeinotoiminnan näkökohdat tulisi huomioitua. Näitä asioita ei viety eteenpäin, samoin rakennusalan neljännesvuosi-ilmoituksia palkansaajista ja aliurakoitsijoista.

Rahanpesun valvonnassa ja tullirikosselvityksissä päästiin nyt sitten loppusuoralla eteenpäin. Vakavin kohta oli valtiovarainministeriölle vastuutettu ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta ja työnantajan rekisteröintiä koskevien ehdotusten toteuttaminen. Suomeen lähetettyjen työntekijöiden osalta ei ole käytännössä mahdollisuuksia valvoa verotuksen toteutumista Suomessa eikä myöskään Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten vähimmäistyöehtojen noudattamista. Tällä on selkeä vaikutus harmaan talouden estämisen ja yritysten tasaveroisen kilpailuaseman näkökulmasta.

Se, mikä on vakavinta, on tällä hetkellä se, että selvästi ollaan luomassa ja on luotu halpatyömarkkinoita, joissa on, totta kai, ihmisoikeus- ja työorjuuden muotoja, mutta myös suomalaisten työehtojen heikentäminen. Se tapahtuu nimenomaan valvonnan heikentämisellä. Itse asiassa Tullin toiminnan heikkeneminen näkyy tullirikosten määrän kasvuna, jopa ruotsalaisen sanomalehtipaperin tuomisena Venäjän kautta Suomeen, minkä Tulli parhaillaan pyynnöstäni on todennut selvittämisen arvoiseksi.

Tämä näkyy monella tasolla yhteiskunnassa. Erityisesti olen huolissani siitä, että harmaan talouden pureutumista hallinnon ja politiikan rakenteisiin tutkitaan nyt myös. Ei koskaan Suomen historiassa ole ollut niin monta hallituspuolueen kansanedustajaa kuin tänään keskustasta ja kokoomuksesta talousrikostutkinnan kohteena. Tämä on erittäin vakava asia ja uskottavuuskysymys koko kansanvaltaiselle järjestelmälle.

Tältä osin pidän tärkeänä, että nyt nimenomaan katsotaan myöskin, ovatko meidän viranomaisilla myös asenteet kunnossa. Valitettavasti tulee tietoja siitä, että viranomaisilla ei ole riittävästi halua eikä ronttia puuttua aina asian ytimeen. Eräässä tapauksessa epäillään, että poliisi makuuttaa jopa selkeitä harmaan talouden tutkinta-asioita ja pimeän ulkomaisen työvoiman välitystoiminta-asioita pöytälaatikossa.

Nämä ovat sellaisia asioita, jotka on nyt ehdottomasti käytävä läpi ja perattava. Täytyy sanoa, että pitääkö tämän hallituksen löytää kunnon aiheita myös tältä puolelta, niin kuin edellinen hallitus aloitti. Saimme kovan tuen, kun totesimme pääministerin virka-asunnon Kesärannan työmaalla tai Kallion virastotalon rakennustyömaalla järjestäytyneen talousrikollisuuden toimijoita. Ei se ainakaan häirinnyt silloin, päinvastoin se tuki silloisen sisäministerin toimintaa. Ehkä meidän pitäisi avoimesti keskustella nyt halpatyömarkkinailmiöistä, jotka ovat myös sisäisen turvallisuuden erittäin vakava uhka tässä maassa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Viranomaisille tehdyn kyselyn mukaan harmaan talouden torjuntamahdollisuuksia ovat heikentäneet yhtäältä harmaan talouden kansainvälistyminen ja talousrikollisuuden ammattimaistuminen mutta toisaalta myös oikeusprosessien pitkä kesto ja viranomaisten resurssien riittämättömyys.

Mikäli asiaan tosissaan halutaan puuttua, tulisi viranomaisille taata riittävästi määrärahoja harmaan talouden torjumiseen. Myös eri viranomaistahojen on pystyttävä välittämään ja jakamaan keskenään merkityksellistä tietoa harmaan talouden toimijoiden liiketoiminnasta. Myös tarkastusvaliokunnan ehdotus irrottaa harmaan talouden torjunnan viranomaisresursointi tuottavuusohjelmasta on lämpimästi kannatettava.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden harjoittaminen tuo tekijöilleen suurta rahallista hyötyä. Kun kiinnijäämisriski on lisäksi pieni ja sanktiot kevyitä, on harmaan talouden kasvu ollut huimaa. Kovemmat sanktiot ja ankara henkilökohtainen korvausvelvollisuus epärehellisille yrittäjille olisivat tehokkaita keinoja hillitä vallitsevaa kehitystä. Varmasti meistä jokainen voi yhtyä tarkastusvaliokunnan näkemykseen siitä, että rikollinen tai muutoin lainvastainen käyttäytyminen ei saa muodostua kannattavammaksi kuin lainmukainen menettely.

Harmaan talouden harjoittajien todennäköisyys jäädä kiinni ja joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen on pieni, ja tämä on suuri ongelma. Markku Hirvosen asiantuntija-arvion mukaan harmaan talouden esiintymisen todennäköisyys on suuri kaikkein pienimmissä yrityksissä. Hämmästyttävää on se, että juuri näillä yrityksillä on vain vähäinen todennäköisyys joutua verotarkastuksen kohteeksi, mikä valitettavasti sitten rohkaisee henkilöitä ryhtymään lainvastaiseen toimintaan. Tältä osin toivoisinkin, että viranomaiset kohdistaisivat huomionsa juuri tähän erityiseen riskiryhmään, jonka tarkastaminen on loppujen lopuksi viranomaisillekin aika kevyt toimenpide.

Arvoisa puhemies! Rakennusteollisuuden edustajat jarruttivat aktiivisesti vuosikausia käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa, vaikka aiheesta oli valmistunut hyviä selvityksiä ja esityksiä vuosia aiemmin. Istuva hallitus ministeri Kataisen johdolla kuunteli kyllä herkällä korvalla rakennusteollisuuden lobbareiden näkemyksiä mutta sulki samalla korvansa esimerkiksi SAK:n ja Verohallinnon hätähuudoilta. En voi olla pohtimatta, josko tämän valikoivan kuulon syynä olisi voinut olla vaaliraha, jota rakennusalan toimijat ovat perinteisesti jo vuosikymmenten ajan syytäneet valtaapitäville puolueille ja niiden joukosta vielä tarkasti poimituille ehdokkaille, rakennusalalla kun on ollut tapana aina edellyttää hyvää tuottoa kaikelle sijoitetulle pääomalle.

Arvoisa puhemies! Parin viime vuoden aikana olemme saaneet jatkuvasti uutta tietoa vanhojen puolueiden edustajien vaalirahasotkuista, ja varmasti hyvin paljon on vielä piilossa näitä rahoituskanavia, sillä julkisuudessa on käsitelty oikeastaan vain sattumalta yhden konkurssiin menneen yksittäisen yrityksen vaalirahalahjoituksia. Tämän yhden konkurssin myötä kyseisen yrityksen kirjanpidot ovat tulleet julkisiksi, joten siksi saamme tietoomme tästä aiheesta koko ajan lisää yksityiskohtia. Olisi kiinnostavaa vielä tietää, mitä kaikkea vaalirahoittajat ovat saaneet kirjatuksi Suomen hallitusohjelmiin.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti harmaan talouden nujertamiseksi esitetyt useat hyvät toimenpiteet toteutetaan pikaisessa aikataulussa, sillä tuskin kukaan meistä haluaa rikollisuuden laajempaa levittäytymistä yhteiskuntaamme.

Seppo Särkiniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua. Kyllä se vaan taitaa periaatteessa olla niin, että tämä ihmisluonto on sellainen, että vilppiä, viekkautta ja vääryyttä hyväksi käyttäen se omaa etua tavoittelee näissä kysymyksissä, ellei ole mitään jarrua päällä, ja nyt sellainen jarru olisi hyvä olla.

Lyhyesti voisin todeta vain yhteen asiaan: Meillä on tuottavuusohjelma, jota on paljon kritisoitu sen vuoksi, että se vie työntekijöitä pois hallinnosta. Varmasti on joskus perusteltuakin niin tehdä, mutta tässä nyt voisi ajatella tällaista käänteistä tuottavuusohjelmaa. Nimittäin minulla on kädessäni Verohallinnon lukuja. Noin 700 henkilötyövuodesta, jotka Verohallinto on kohdentanut erilaisiin tarkastuksiin, 30 prosenttia on käytetty harmaan talouden osalle sillä seurauksella, että sieltä on tullut tuottoja noin 70 miljoonaa euroa. Tästä voisi ihan yksinkertaisella matematiikalla päätellä, että jos joku niin tämä bisnes nyt kannattaisi. Voisiko olla niin, että ihan ilman sen kummempia säädöksiä jossakin hallinnossa tehtäisiin päätös, että tähän työhön palkattaisiin yksinkertaisesti hyviä tutkijoita, koska he tienaisivat palkkansa ja tervehdyttäisivät kyllä selvästi tähän liittyvää rikollisuutta ja kaikkiaan sitä, miten se vaikuttaa yhteiskuntamoraaliin?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tärkeä havainto edellisen edustajan puheenvuorossa, nimittäin tuossa tarkastusvaliokunnan käsittelyssä tuli esille esimerkiksi sellainen asia, että EU:n maataloustukien valvontaa harrastaa Suomessa tällä hetkellä, etten sanoisi, satoja henkilöitä. Pieniä maatiloja useita kertoja mitataan, valvotaan, tarkistetaan tukien oikeellisuutta. Sinänsä ehkä oikea toimi, mutta sitten vain muutamia ihmisiä asiallisesti ottaen työskentelee tällä harmaan talouden valvonnan kentällä. Kuitenkin, jos katsotaan näitä taloudellisia merkityksiä, tämä harmaan talouden puoli verrattuna maatalouden EU-tukiin on ihan eri mittaluokan asia. Tämän takia voimakas tuki tälle käänteiselle tuottavuusohjelmalle, koska jokainen täällä työskentelevä henkilö maksaa itse itsensä ja kaverinkin palkan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää tarkastusvaliokuntaa erittäin hyvästä ja mittavasta työstä harmaan talouden osalta. Valiokunta on teettänyt julkaisun, joka pureutuu asiaan syvällisesti ja laajasti. Tämän lisäksi valiokunnan mietintö avaa hyvällä tavalla harmaan talouden sisällön, sen ongelmat, ja siinä tuodaan myös lista toimenpiteitä, miten tätä mittavaa ongelmaa voidaan vähentää ja torjua.

On arvioitu, että harmaan talouden vuotuinen vaikutus ja laajuus olisi 10—14 miljardia euroa. Tämän lisäksi arvioitiin, että kokonaisveromenetys olisi noin 4—5 miljardia. Ei siis ole kyse pienistä rahoista eikä pienestä ongelmasta, minkä takia on ehdottoman tärkeää, että harmaan talouden ongelmaan puututaan vahvalla ja määrätietoisella otteella.

Kuten mietinnössäkin todetaan, kyse ei ole vain rahasta ja menetetyistä verotuloista, kyse on myös epäoikeudenmukaisesta kilpailusta ja kilpailuolosuhteista ja -ympäristöstä. Tämä tuo vääristynyttä kilpailua yritysten ja elinkeinoelämässä olevien eri toimijoiden välille. Tämän takana on myös epäoikeudenmukaista työntekijöiden kohtelua ja joissakin tilanteissa jopa ihmiskauppaa. Kyse on myös kansainvälisestä toiminnasta, talousrikoksista, jotenka tähän tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja toimintaa.

Harmaan talouden suurimmat ongelmat liittyvät rakennusalaan. Ongelmaan liittyy alan monialaisuus, toimijoiden pilkkoutuminen eri yrityksille ja ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden suuri määrä. Täytyy muistaa, että suuri osa näistä yrityksistä ja työntekijöistä on toiminut kaikkien sääntöjen ja lain mukaan. Kuitenkin osa toimii myös lainvastaisesti, jonka takia harmaa talous on vahvasti rakennusalan sisällä.

Tämän lisäksi harmaata taloutta on löytynyt suhteellisen paljon kiinteistövälityksestä, ravintola-alalta, kuljetusalalta sekä eräiltä kaupan ja liike-elämän palveluiden aloilta. On esimerkiksi arvioitu, että ravintola-alan pimeiden palkkojen osuus olisi jopa 270 miljoonaa euroa. Tavalliset yritykset jättävät ilmoittamatta luontaisetuja, palkanlisiä, kulukorvauksia arviolta noin 500 miljoonan euron edestä. Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden määrän on arvioitu olevan vuonna 2008 vähintään 700 miljoonaa euroa. Kyse on siis mittaluokaltaan hyvin suuresta ja laajasta ongelmasta.

Aivan kuten valiokuntakin toteaa, tähän ongelmaan ei yksi keino auta, vaan tarvitaan hyvin monipuolinen ja kattava toimenpidekokonaisuus. Tästä syystä pidän erittäin tarkoituksenmukaisena ja kannatan syvällä rintaäänellä harmaan talouden torjuntaan puuttuvaa toimenpideohjelmaa. Kun me panostamme laajalla rintamalla harmaan talouden torjuntaan, siitä aiheutuneet menot tulevat moninkertaisina tuloina takaisin. Se myös oikaisee vääristynyttä yritysten välistä kilpailua ja tuo myös työntekijöille paremmat ja tasa-arvoisemmat työolosuhteet ja toimeentulon.

Kun me panostamme laajalla rintamalla, tästä syystä tämä on nähtävä pikemminkin hyvänä ja kannattavana sijoituksena, ei menoeränä.

Valiokunta on koonnut useita toimenpide-esityksiä, joista mainitsen muutaman. Rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttaminen on saanut myös demareiden kannatuksen jo aikaisemmin. Tilaajavastuulakia kehitetään muun muassa ulottamalla tilaajan vastuu koko aliurakoitsijaketjuun, laajentamalla se työehtosopimusten tosiasialliseen noudattamiseen. Tämän lisäksi korotetaan laiminlyöntimaksua, törkeimmissä tapauksissa myös laiminlyönti kriminalisoidaan. Viranomaisten välistä yhteistyötä on parannettava huomattavasti nykyisestä. Törkeistä vero- ja muista talousrikoksista määrättävien rangaistusten enimmäismäärää korotetaan 4 vuodesta 6 vuoteen. Tässä vain muutama esimerkki.

Arvoisa herra puhemies! Toimenpide-esityksiä oli parisenkymmentä tai jopa enemmän. Mielestäni jokainen näistä on arvioitava tarkoin ja ryhdyttävä tämän jälkeen tarvittaviin toimenpiteisiin. Tämä tulee kirjata myös kaikkien puolueiden hallitusohjelmavaatimuksiin. Siten saamme vahvan tuen koko eduskunnalta harmaan talouden torjumiseen ja sitä kautta myös valtiomme talouden vahvistamiseen ja työelämän ja elinkeinoelämän olosuhteista nykyistä oikeudenmukaisemman.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on tehny torella hyvää työtä, ja ku täällä oon kuunnellu näitä puheenvuoroja, oli se sitten vasemmalta ihan oikialle asti, niin kaikki on harvinaasen samaa mieltä, että tämä pikkuhiljaa pitää kitkiä pois, ja mul on sellaanen vakaa käsitys, jotta näin tuloo käymähä.

Rehellinen hyvinvointivaltio Suomi horjuu ku rehellisyys. Tästä lähetähä liikkeelle. Onko Suomesta pikkuhiljaa tulos harmaan talouren temmellyskenttä vai onko se jo sitä? Ed. Pulliainen koputteloo tuol pöyrän kantehen, jotta se on juuri sitä ollu ja pitkän aikaa. On paljo puhuttu rakennusalasta, varsinkin täällä Pääkaupunkiseurulla, ja se varmahan on tosiasia, koska jo sellaaset rakennusalan rehelliset suomalaiset yrittäjät on tänne pyrkiny tekemähän urakkasopimuksia aivan niinku lihan alapuolella -tarjouksin, ja ei oo tullu kuulohonkaa, että niitä tarjouksia olis pystytty toteuttamaan. Eli ne on menny vierahille maille.

Eli tämä on todella vakava asia. Täst on paljo keskusteltu, mutta tämä päivä, tämä ilta on osoottanu sen, että nyt viime ja vihdoin kaikki tääl ollahan samaa mieltä.

Lopuksi haluaasin täst tuoda pienen esimerkin siitä, jotta kuka tästä kärsii: rehellinen Suomi eli me kaikki. Tästä kärsii rehelliset yrittäjät. Ku lähetääs rehelliseltä viivalta, yrittäjät tietäisivät, että he sopimuksien kans taisteloo, saarahanko urakka vai ei, niin jos ei tuu, niin tietää, jotta täm on rehellistä peliä. Samoon työntekijät tietävät sen, että työtä tehrähän rehellisesti, siitä maksetahan rehellisesti palakka, siitä maksetaha verot. Eli se on 4—5 miljaarttia vähintään, mitä vuosittaan Suomi on tähän mennes kankkulan kaivohon rahaa heittäny. Ne ei oo pikku summia. Ja mä luulen, että tämä ilta on täs salissa osoottanu sen, että nyt ollahan oikialla tiellä, me oomma havahruttu kaikki tähän. Sit on ollu ilo kuunnella.

Eli lähretähän siitä, että tämä tarkastusvaliokunnan hyvä alustustyö, mikä on, jos ei nyt täyrellisyyttä hipova, niin kyllä suurin piirtein voirahan sanoa, että se sitä on. Eli nopeasti täytäntöön tämä. Luottamus hyvinvointivaltio Suomeen palaisi ja ennen kaikkia lähetääs psyykkisesti oikialta viivalta, nimimerkillä Suomi nousuun.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan harmaasta taloudesta, niin kansanomaisemmin voisi sanoa, että se on talousrikollisuutta. Tässä mielessä se koskettaa jokaista suomalaista, koska rehelliset yrittäjät haluavat ja heidän täytyy maksaa kaikki yhteiskunnan velvoitteet ja kilpailla näillä ehdoilla markkinoilla, ja sitten nämä talousrikolliset hääräävät pelaten omia pelejään: perustavat firmoja, jättävät maksut maksamatta, antavat kaupparekisteriin ja muualle vääriä tietoja, ja kun homma on jonkun aikaa pyörinyt, firma menee nurin tai joutuu viranomaisten hampaisiin, ja kun viranomaiset ovat päässeet asioista perille, niin herroilla on jo toinen tai kolmas firma menossa.

Voin yhtyä näihin näkemyksiin, joita täällä on esitetty tästä tarkastusvaliokunnan työstä, että on hienoa, että on tähän paneuduttu. Mutta toisaalta kiinnitän huomiota siihen, että en ole eduskunnassa-oloaikanani koskaan nähnyt toista valiokunnan mietintöä, jossa olisi näin hirvittävän paljon todettu ja jossa eduskunta edellyttää, täällä vissiin 25 kertaa, ja kiireellisesti ja näin, joten pikkuisen tuntuu siltä, että ei ihan oikeassa suhteessa ole kaikkeen muuhun, mitä eduskunta hallitukselta edellyttää. (Ed. Pulliaisen välihuuto) — Voisi olla ihan hyvin niinkin, että täällä voitaisiin, ed. Pulliainen, puhua myöskin kansalaisten turvallisuudesta ja muusta rikollisuudesta eikä lieventää seuraamuksia, niin kuin teidän ministerinne täällä aina esittää. Voitaisiin ihan hyvin käydä keskustelua siitä, millä tavalla Suomessa ylipäätään kansalaisten turvallisuuteen ja rikollisuuteen voidaan puuttua ja paneutua. (Ed. Ahde: Jos edustaja kertoo, mitä otetaan pois!)

Sitten palataan tähän mietintöön. — Ei mitään, tämä on päinvastoin hyvää, mutta minä penäsin sitä, ed. Ahde, että voisi yhtä tarmokkaasti puuttua kansalaisten turvallisuuteen ja niihin rikollisiin, jotka lyövät puukolla tavallista kansalaista tai ammutaan, mitä iltapäivälehdet ovat täynnä. Ja jos tällä tarmolla puututtaisiin, niin minäkin alkaisin uskoa, että täällä olevilla puolueilla olisi jonkunlainen kriminaalipolitiikka ja oikeuspolitiikka, johon he yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi pyrkivät.

Mutta palataan tähän mietintöön. Hallitushan on lisännyt resursseja budjettien yhteydessä — tai eduskunta on lisännyt hallituksen esityksestä — tähän talousrikollisuuden torjuntaan ja tehnyt monia toimia. Syyttäjälle, poliisille, oikeuslaitoksille on tämänkin vuoden budjetissa rahaa. Näistä puheista saa helposti sellaisen kuvan, että viranomaisyhteistyö ei toimi, resursseja ei ole ollenkaan riittävästi, mutta olen juuri ollut yhteydessä talousrikostutkintaa suuressa kaupungissa johtavaan tutkinnan johtajaan, ja hän totesi, että heidän alueellaan nämä talousrikostutkintaresurssit ovat kyllä nyt aika hyvin kohdallaan. Toisaalta viranomaisyhteistyö toimii. Siellä ei ole tämmöisiä katkoksia ainakaan paikallistasolla. Samoin esimerkiksi poliisissa on tämmöinen verkostoitunut toimintatapa, jossa ensinnäkin tutkinnan johtajat tapaavat säännöllisesti, tutkintaryhmät voivat käyttää toisen poliisilaitoksen erityisasiantuntemusta, sitten on tämmöinen sähköinen tiedonkulku, millä voidaan juttujen etenemistä edistää. Kaiken lisäksi vielä on yhteisiä tutkintaryhmiä. Tutkintaryhmän johtaja saattaa olla toisaalta ja tutkijat toisaalta, koska nämä ovat laajoja rikoksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näitä tutkijoita olisi riittävästi, eikä myöskään sitä, etteikö viranomaisyhteistyötä tulisi parantaa. Päinvastoin tulisi enemmän tätä verotarkastuspuolta ja tämmöistä viranomaisyhteistyötä resursoida ennalta ehkäisevän ja paljastavan toiminnan osalta, mutta ei kyllä aivan toivotontakaan se viranomaisten työ siellä tälläkään hetkellä ole.

Näiden kaupparekisteritietojen osalta on ilmennyt semmoista, että tämmöiset henkilöt, jotka tekevät talousrikoksia, ilmoittavat jonkun henkilön tänne toimijaksi, ja sitten kun käsitellään tiliä ja muita, niin havaitaan, että tämä henkilö, jonka siellä pitäisi olla vastuussa, onkin luovuttanut kaikki pelimerkit näille varsinaisille rikollisille, jotka sitten pyörittävät sitä koko firmaa.

Sitten nämä ulkomaalaisten firmojen tänne palkkaamat henkilöt: siinä on ihan selvästi semmoinen valvonnallinen aukko, mahdollisuus tehdä talousrikoksia. Ensinnäkin sellaisen menettelyn kohdalla, jossa ulkomaalainen voi toimia täällä jonkun aikaa ennen kuin tarvitsee ilmoittautua verolle pantavaksi, kenttäasiantuntijat näkevät, että nämä ulkomaalaiset työntekijät eivät itsekään tiedä, millä lailla ja milloin heidän pitäisi ilmoittautua. Sitten kun jutut menevät oikeuteen, heillä ei oikeastaan ole puhevallan käyttäjää. Tässä pitäisi olla ikään kuin konkurssiasiamies näiden asianomistajien puolella, joka valvoisi sitä, että heidänkin oikeutensa tulisi hoidettua. Kun näihin rikollisiin yrityksiin liittyy kiskontaa ja työsyrjintää ja monta muuta, niin tästäkin syystä olisi erityisen tärkeää, että tätä valvontapuolta pystyttäisiin tehostamaan.

Täällä on esitetty, että tuottavuusohjelmaa ei kohdennettaisi näihin talousrikostutkijoihin. Poliisissa olen itse esittänyt tässä vajaan neljä vuotta, että koko turvallisuushallinnolta, erityisesti koko poliisilta, pitäisi poistaa tämä tuottavuusohjelma, koska vaikka talousrikoksiin on resursoitu erikseen näitä lisäresursseja, niin kaikki ovat kuitenkin siitä samasta virkamieskunnasta pois, mitä tuottavuusohjelma syö. Enkä tiedä, mitä tuottavuutta siitä tulee, jos kansalaisten turvallisuus vaarantuu ja rikoksia tehdään entistä enemmän ja sitten vähenevillä joukoilla tutkitaan niitä rikollisten tekemiä juttuja.

Arvoisa puhemies! Nostan tässä vielä yhden asian esille. Tämä ravintola-alan tällainen musta laatikko, sellaisen järjestelmän saaminen, ettei voida kiertää näitä veroja, on erittäin tärkeä asia, ja tuolla muualla Euroopassahan on sellainen villitys, että on tullut yrittäjiä, jotka kilpailevat maassa jo olevien yrittäjien kanssa, ja toisaalta sitten nämä rahat menevät virallisen kassan ohi. Tässä mielessä tämä Ruotsin jo käyttöön ottama ravintola-alan musta laatikko olisi ihan toivottava. Se ei ole uhka rehellisille yrittäjille, vaan nimenomaan tälle kehitykselle, joka tulee tuolta muualta maailmalta tänne Suomeenkin.

Arvoisa puhemies! Tietysti rangaistukset ovat yksi keskeinen asia, joka vaikuttaa ainakin yksilön osalta erityisestävästi, mutta kyllä törkeistä talousrikoksista, jos ne pystytään kunnolla selvittämään, tänä päivänä ankariakin rangaistuksia tulee. Ongelma on vain siinä, että nämä jutut ovat yleensä niin valtavan laajoja ja vaativat hirveän paljon työtä ja ennen kuin se juttu saadaan käräjille, niin näillä tekijöillä voi olla jo vaikka kuinka monta uutta juttua. Meillähän on nyt esitutkintapakkokeinolaki täällä eduskunnassa käsittelyssä, ja siihenhän tulee tämä erityinen kotietsintä, joka varmuudella lisää nimenomaan myöskin talousrikostutkinnan ongelmia tai mahdollisuuksia tehdä kotietsintää, koska siihen täytyy hakea oikeudelta kotietsintälupaa ja toisaalta sitten on etsintävaltuutetut ja muut. Ja talousrikoksissa nimenomaan joudutaan tekemään takavarikkoja myös semmoisilla tahoilla, joissa näitä salaisiakin tietoja on. Nämä kaikki meidän pitäisi täällä sitten tiedostaa, kun me uutta lainsäädäntöä teemme. (Puhemies: No niin, 10 minuuttia!)

Toinen lainsäädäntöön liittyvä asia, jonka haluan tässä todeta, on se, että olisi hyvä, että esitutkintalaissa poliisille annettaisiin mahdollisuus priorisoida niitä vähäisiä rikoksia, joita näissä suurissa talousrikosjutuissa aina on, jotta voidaan keskittää voimavarat olennaiseen ja saada tekijät vastuuseen.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehkä ed. Kaltiokummun puheenvuoron johdosta ainoastaan totean sen, että valiokuntamme käsittelyn pohjana oli tämä laaja tutkimus ja erittäin laaja asiantuntijakuulemiskierros. Tutkimuksen ja asiantuntijakuulemisen kierroksen perusteella meidän olisi pitänyt ottaa tähän mukaan huomattavan paljon enemmän kuin tämä 25 kohtaa, koska rakennusala, kuljetus-, majoitus- ja ravintola-ala, kansainvälinen sijoitustoiminta ja moni muu harmaan talouden lohko ovat kaikki luonteeltaan niin erilaisia, että sen takia tarvitaan laaja toimenpidekokonaisuus. Kun valiokunta halusi tehdä perusteellisesti oman työnsä, me päädyimme perusteelliseen esitykseen, ja tämäkään ei ole lainkaan kattava. Me joudumme seuraavalla vaalikaudella kyllä tämän lisäksi vielä ottamaan useita muitakin asioita työjärjestykseemme eduskunnassa ja ennen kaikkea silloin istuvassa hallituksessa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde ihan hyvin perusteli mietintöä ja tarkastusvaliokunnan perusteellista työtä ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä. Voin yhtyä näihin ihan lämpimin mielin. Puheenvuoroni koski nimenomaan sitä, että Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa ja tätä salia ei kyllä huoleta se yhtään pätkän vertaa. Tässä mielessä olisi hyvä, että huolenpito ja kiinnostus olisi myös muuhun rikollisuuteen kuin talousrikollisuuteen, ja jos tämä olisi se lähtölaukaus, ed. Ahde, kun olette tätä valiokuntaa johtamassa, niin tämä suuntahan olisi ihan oikea ja hyvä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Harmaa talous on varmaankin monella elinkeinoelämän alalla suurin yksittäinen ja nopeimmin kasvava haitta. Siitä syystä on tietenkin hyvä, että siitä keskustellaan tänään täällä ja se otetaan tosissaan vähintäänkin näiden 25 toimenpide-esityksen kautta.

Tyypillistähän on, että harmaa talous ei tunne hallinnonaloja ja niiden rajoja, ja siitä syystä torjunnan keskittäminen jollekin on hieman haasteellista. Meillä erityisesti ulkomaisten työntekijöiden palkkaukset, verojen saamatta jääminen, erilaiset maksut, työturvallisuuden heikkeneminen, sosiaaliturvan laiminlyönti ja monet monet muut ovat ne ongelmat. Työehtojen valvontaa on siis pystyttävä tehostamaan.

Yhteiskunnan 4—5 miljardin euron verotulojen saamatta jääminen on täällä toistettu moneen kertaan. Tämähän on se summa, jolle tässä salissa olisi moneen kertaan keksitty, edes osalle siitä, hyvin paljon muita käyttötarkoituksia. Se on se summa, joka pitää sanoa myöskin tuolla salin ulkopuolella, josta kärsivät ne kaikki ihmiset, joiden osalta vaikkapa palveluita ei voida tuottaa, joiden toimeentuloa ei voida parantaa siitä syystä, että meillä harmaan talouden gäppi on näin suuri.

Verotulojen menetys ei tietenkään ole se ainoa ongelma, vaan kyllä henkilökohtaisesti ne työntekijät, jotka joutuvat tämän lainvastaisen kohtelun osaksi, tai ne yritykset, jotka ovat näiden epäsuhtaisten kilpailuolosuhteiden kohteena, tai tämä koko yhteinen moraali verojen maksamisessa ja erilaisten maksujen maksamisessa ovat tietenkin ne suuret ongelmat. Tästä tulee haittaa yksittäisten kansalaisten osalle, yksittäisten työntekijöiden osalle ja yritysten osalle.

Jos ei tehdä mitään, tämä itseään ruokkiva prosessi on valitettavasti lisääntymässä, ja rehellisten yritysten houkutus siirtyä harmaan talouden puolelle kasvaa. Valitettavia esimerkkejä ovat olleet jo nämä kilpailutukset julkisissa hankinnoissa, joissa on huomattu, että ainoastaan pienellä viilauksella verotuksessa ym. voidaan voittaa kilpailu. Toinen valitettava piirre on se, että kun kiinnijäämisriski on noin 5—10 prosenttia, se 90 prosenttia voi mennä läpi ja houkutus tulee ehkä liian suureksi.

Tuottavuusohjelmasta on puhuttu, ja kyllä valitettavasti työsuojelun puolelta, Tullin puolelta, Verohallinnon puolelta, nämä vähennykset ovat realismia. On hyvä, että oikeuslaitoksen puolelle ja poliisin puolelle, eli kun on jo havaittu jotakin, on resursseja lisätty. Mutta ennalta ehkäisevämpää kuin sanktioiden vahva lisääminen olisi se, että tehtäisiin ihan normaalitarkastuksia työpaikoille riittävän usein.

Vähintäänkin siis nämä 25 kohtaa on otettava käyttöön, ja pieni askelhan siirrytään, kun käännetty arvonlisävero tulee voimaan nyt huhtikuun alussa. Se ei tietenkään edes rakennuspuolella poista ongelmakenttää vaikkapa kuittikaupasta, jolle tarvitaan uudenlaisia keinoja. Pitää saada urakoitsijatietojen ja täydentävien palkansaajatietojen säätäminen pakolliseksi. Pitää saada kanneoikeus liitoille työntekijöiden aseman turvaamiseksi. Meillä pitää saada ulkomaiset työnantajat ja Suomessa olevat edustajat mukaan yhteisvastuullisiksi muun muassa lähdeveroista. Meillä pitää tehdä tilaajavastuulakiin muutoksia, koska nythän me tiedämme, että 2009 tehdyssä tarkastuksessa lähes 800 paikkaan 60 prosenttia ei täyttänyt kaikkia säädöksiä, 60 prosenttia näistä yrityksistä sai huomautuksia. Me tiedämme siis, että tämä ei toimi tällä mallilla. Meillä on hyviä vertailukohtia vaikkapa Hollannin mallista, jossa ketjutusjärjestelmä on viety jo huomattavasti pidemmälle.

Hyvä pieni uudistus vaikkapa kokoomuksen ajattelussa on ollut tämä veronumeron laittaminen tunnistekorttiin rakennuksille, johon on nyt lähdetty mukaan. Kun ryhmäpuheenvuorossa se nousi esille ainoana konkreettisena toimenpiteenä, samalla ilahduttavasti luin päivällä ilmestyneestä Prima-lehdestä, että ministeri Katainen on EK:n seminaarissa ilmoittanut, että verotunniste otetaan käyttöön vuonna 2013. (Ed. Gustafsson: Puoli vuotta sitten vastusti sitä!) — Puoli vuotta sitten hän vastusti sitä siitä syystä, että se on liian kallis järjestelmä suomalaiseen yhteiskuntaan. — Mutta siis toivoa on, jos valtiovarainministerikin pystyy puolen vuoden jälkeen siirtymään myöskin seuraavan askeleen, sillä hän on myöskin kertonut täällä, että veroviranomaisten mahdollisuutta saada tietoja luottolaitoksilta parannetaan. Tähän hän ei ole kertonut vielä vuotta ja päivämäärää, mutta toiveissa siis on, että silläkin puolella voidaan edetä.

Viranomaisyhteistyö on se suuri kysymys näissä kaikissa harmaan talouden sekä ennalta ehkäisevissä että myöskin toimenpiteitä vaativissa kohdissa, ja ehkä joku selvityskeskus, joka voisi hyvinkin reagoida tähän hyvinkin luovien ihmisten maailmaan, jossa sitä mukaa kuin toisia kohtia tukitaan, varmaan keksitään uusia. Mutta näihin meillä on kaikki mahdollisuudet puuttua, jos sitä tahtotilaa näiden kaikkien esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi löytyy.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietintö harmaasta taloudesta on ansiokas. Siinä on käytetty paljon asiantuntijoita. Siinä on käytetty paljon aikaa. Sitä on huolellisesti mietitty. Siinä on 24 ohjetta eduskunnalle ja yksi velvoite. Tämä varmasti edesauttaa tämän harmaan talouden tutkintaa ja torjuntaa niin, että tässä oikeasti päästään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Yli rajojen ulottuva talousrikollisuus on hyvin vaikeasti hallittava, ja siinä täytyy olla erityisen paljon aktiviteetteja ja myöskin yli rajojen ulottuvaa viranomaisyhteistyötä. Kotimaassa harmaan talouden ammattilaiset kulkevat aina askeleen edellä viranomaisia, ja siinäkin on paljon mietittävää ja käytettävä sitten myöskin todellisia ammattilaisia, kun näitä rikollisia jäljitetään ja sitten tutkitaan. Sitten on pienet yritykset, joilla on omat tarkoitusperänsä, miksi he niin toimivat. Elikkä tässä on iso kenttä, jossa pitää toimia, mutta jo vaalikaudella 1999—2003 tässä salissa käytiin keskustelua harmaasta taloudesta. Käytin silloin siinä keskustelussa keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron, ja jos olisin kaivanut sen puheenvuoroni esille, niin varmasti se olisi ihan yhtä paljon töitä antava tänä päivänä kuin silloinkin.

Valtion tuottavuusohjelman, jota on muutaman vuoden ajan kategorisesti sovellettu ja noudatettu, vuoksi on jätetty virkoja täyttämättä, ja se on johtanut siihen, että myöskin viranomaiset ovat omaa ohjeistustaan löysentäneet ja tämä tarkastustoiminta on jäänyt tämmöisen vähän isomman priorisoinnin varaan. Täällä todettiin, että noin 200 henkilötyövuotta on saanut aikaan 70 miljoonan euron tuloutuksen valtiolle. Tämä on noin 350 000 euroa henkilötyövuodesta. Tämä osoittaa sen, että sillä puolella sitä työtä kyllä riittää.

Meillä on muutamia selkeitä erityisaloja, joissa tämä harmaa talous on erittäin ongelmallinen. Se on ongelmallinen tietenkin sen takia, että se jättää suoranaisesti tilittämättä velvoitteensa valtiolle, mutta toisaalta se vääristää myöskin tavattomasti kilpailua. Kun me täällä kaupungilla kuljemme ja näemme jossain kolmen neljän euron pitsailmoituksen, niin siinä ilmoituksessa kyllä on samalla viesti, että tästä eivät kaikki kaikkia saa. Tässä on varmasti myöskin tiedonvälittämisvaikeuksia näille yrittäjille. On kielellisiä ongelmia ja varmaan myöskin asenteellisia ongelmia. Tämä on yksi pienen pieni sektori mutta koko maassa tavattoman iso toimijajoukko, ja sillä on todella suuri vaikutus tähän normaaliin yritystoimintaan täällä pikaruoka- ja myöskin ravintola-alalla.

Rakennuspuoli sinänsä on ollut tässä suurennuslasin alla jo pidemmän aikaa, eikä syyttä. Olisikin hyvä, että ainakin julkisissa hankinnoissa siirryttäisiin käyttämään turvaluokitusta, jolloin tarkistetaan henkilöllisyys ja kansalaisuus ja myöskin nämä verokysymykset, että ne tulevat kunnolla hoidettua.

Haluan vielä tässä todeta, että harmaan talouden piirissä työskentelevät ihmiset eivät välitä omasta sosiaaliturvastaan. Ihminen, joka työskentelee pimeästi, murentaa omaa sosiaaliturvaansa ja vaikeuttaa tulevaisuudessakin elämäänsä.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että siltä osin kuin tuottavuusohjelma on oikeuslaitosta ja tätä talousrikostorjuntaa ja talousrikosselvitystä heikentänyt, rahat palautetaan ja siirrytään asiassa aktiiviseen toimintaan.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuulimme itse asiassa laajasti eri tahoja, myöskin eri yhteyksissä kuin tämän varsinaisen selvityksen kohdalla, koskien tätä harmaata taloutta kaikkine siihen liittyvine ilmiöineen.

Tiedonsaanti ja tiedonkulku eri toimijoiden kesken ja muun muassa Tullin puutteelliset toimintaoikeudet, tietojen salassapitovelvoitteet, oikeus käyttää ja siirtää löydetty tieto oikealle toimijalle sekä muun muassa työntekijäluetteloiden ja kiinteistörekisterien puutteelliset tiedot ovat edelleen ongelmia epäillyn harmaan talouden havaitsemisessa ja tutkinnassa. Viranomaistoiminnan pirstaleisuudesta tulisikin todella päästä nopeasti tällaiseen aitoon poikkihallinnollisuuteen, josta ainakin tällaiset tieto-ongelmat varmasti nykypäivänä voitaisiin sujuvasti poistaa.

Kuten täällä on usein sanottu, suomalainen yrittäjyys on aidosti vaarassa, mikäli emme onnistu kitkemään esimerkiksi alihankintaketjujen väärinkäytöksiä, joilla työn hinta kilpailutilanteessa saadaan niin alas, että liiketoiminta ei enää teoriassakaan ole kannattavaa. Tämän takia näiden viranomaisten sekä työsuojelutarkastajien työtä pitäisi tällä hetkellä resursoida todellisen tarpeen mukaan. Samoin pitäisi ottaa käyttöön eri alojen rekisterit velvoitteensa hoitaneista yrittäjistä. Ulkomaisen työvoiman kanssa tämä viimeksi mainittu on vielä suurempi haaste. Koko elinkeinoelämässä tulisi viedä läpi aate, että rekisteröity yrittäjä on luotettava kumppani.

Verojärjestelmiä muokattaessa, varsinkin kun kyseessä on ihmistyöhön perustuvat palvelut, olisi tärkeää löytää sellainen taso muun muassa arvonlisäverolle, jolla pimeän työn teettäminen tai virallisen palkan muuttaminen taskurahoiksi ja kulukorvauksiksi ei lisäänny. Muun muassa Hetemäen verotyöryhmän suunnitelmissa palvelujen alvin korottaminen sekä ennen kaikkea kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät kyllä mielestäni todennäköisesti pimeää palkkatyötä sekä vähentävät selvästi valtion verotuloja ja sen lisäksi vielä työntekijän eläkekertymää.

Täällä on moneen kertaan myös mainittu tiedottamisen tärkeys. Kansalaisille ja viranomaisille tarkoitetun nimettömän esiintymisen mahdollistavan paljastuspuhelinnumeron tai vihjepuhelinnumeron lanseeraaminen yleiseen tietoon saattaisi olla helppokäyttöisin ratkaisu viranomaisten tueksi, vaikkakin muuten se tuo kyllä mieleen tällaisen isoveli valvoo -aikakauden. Toisaalta ehkä onkin tehokkainta ottaa käyttöön tällaiset konnien itse käyttämät tavat ja keinot.

Muun muassa rahanpesun tutkinnassa ja siihen liittyvän rikollisuuden tutkinnassa uskoisin, että näillä kiinteistö- ja yrityskauppa-alueilla olisi mahdollisuus myöskin selvittää paljon enemmän taustoja kuin nykyään, mikäli tiedonsaanti viranomaisten kesken ja myöskin ulkomailta tänne Suomeen olisi sujuvampaa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on epärehellisen yritystoiminnan harjoittamista. Pimeästi toimivien yritysten liiketoiminta perustuu vilpilliselle pohjalle, jollaista ei tule hyväksyä. On selvää, että harmaa talous heikentää rehellisesti toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia. Verojen maksamatta jättäminen on ylivoimainen kilpailukeino.

Harmaan talouden suuruutta on vaikeaa arvioida tarkasti, mutta arvioiden mukaan harmaan talouden kokonaismäärä vuonna 2008 on ollut noin 7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin, jotka pureutuvat harmaan talouden kitkemiseen. Tilaajavastuulaki säädettiin vuonna 2007. Se velvoittaa ulkopuolista työvoimaa käyttävän tilaajan selvittämään käyttämiensä aliurakoitsijoiden tai vuokratyövoiman tarjoajan rekisteröinnit sekä mahdolliset verojen ja eläkemaksujen laiminlyönnit. Tilaajavastuulain toteutuminen käytännössä on kuitenkin aiheuttanut ongelmia. Vuonna 2009 työsuojeluviranomaiset tekivät tilaajavastuulain mukaisia tarkastuksia eri puolilla Suomea, ja tarkastuksista 60 prosentissa havaittiin eriasteisia puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa. Tilaajavastuulaki on saanut osakseen myös kriittistä palautetta, ja onkin tarkasteltava, miten lakia olisi mahdollista jatkossa kehittää.

Arvoisa puhemies! Huhtikuun alussa rakennusalalla astuu voimaan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käännetyssä arvonlisäverovelvollisuudessa verovelvollinen on palvelun ostaja eikä myyjä. Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönoton rakennusalalla arvioidaan lisäävän arvonlisäveron tuottoa 80:stä 120 miljoonaan euroon vuodessa. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden tavoitteena onkin tehostaa arvonlisäveropetosten torjuntaa.

Tämän vuoden alussa on aloittanut toimintansa Verohallinnon yhteyteen perustettu Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitysyksikön tehtävänä on laatia ilmiöselvityksiä, joissa kuvataan harmaan talouden ilmiöitä siten, että selvitykseen liittyviä yrityksiä ja henkilöitä ei yksilöidä. Harmaan talouden selvitysyksikkö laatii myös velvoitteidenhoitoselvityksiä, joissa kuvataan organisaation tai organisaatiohenkilön toimintaa ja taloutta sekä lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Selvitysyksikölle on annettu suuret valtuudet harmaan talouden torjumiseksi, sillä velvoitteidenhoitoselvityksiä tehdessään yksiköllä on vastaava tiedonsaantioikeus salassa pidettäviin tietoihin kuin selvitystä pyytävällä viranomaisella. Harmaan talouden selvitysyksiköllä on näin ollen oikeus murtaa viranomaisen salassapitovelvollisuus.

Harmaan talouden osalta pahimmat ongelmat löytyvät rakennusteollisuudesta, jossa ulkomaisen työvoiman osuus henkilöstöstä on suuri. Yhtenä keinona harmaan talouden kitkemiseksi rakennusteollisuudesta on esitetty niin sanotun verotunnisteen käyttöön ottamista. On ehdotettu, että verotunniste tulisi säätää pakolliseksi rakennusalalla työskenteleville.

Verotunnisteella pyrittäisiin valvomaan ulkomaalaisten työntekijöiden verovelvollisuutta. Verotunnisteen ideana on, että ulkomaalaisten työntekijöiden olisi haettava verotunniste verotoimistosta, muuten he eivät pääsisi työmaalle Suomessa. Näin verottaja saisi tietoonsa työnteon aloittamisen Suomessa. Verotunnisteen käyttöönottoa pidetään hyvänä keinona vähentää pimeiden palkkojen maksamista. Verotunnisteiden osalta valvonta olisi myös vaivatonta toteuttaa.

Arvoisa puhemies! On selvää, että toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi on lisättävä. Harmaan talouden seurauksena yhteiskunnalta jää huomattava määrä veroja saamatta, sillä epärehellisesti harjoitetussa liiketoiminnassa taloudellinen hyöty tulee ensi sijassa veronmaksun laiminlyönnistä.

Vuonna 2009 Verohallinnon tarkastuksissa löydettiin 802 harmaan talouden yritystä. Nämä yritykset olivat maksaneet pimeitä palkkoja 51 miljoonan euron arvosta. Puuttuvaa myyntiä näistä yrityksistä löytyi 52 miljoonan euron arvosta. Verohallinnon tarkastusten perusteella maksuun pantiin 69 miljoonaa euroa, mikä johtui harmaan talouden maksamattomista ennakkoperintäveroista, välittömistä veroista ja arvonlisäverosta.

Verotarkastuksia tulisi nykyisestä tasosta vielä lisätä, sillä valtaosa harmaasta taloudesta paljastuu juuri verotarkastusten yhteydessä.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa on myös kotimainen ulottuvuus, jossa olisi ehkä paljon tehtävää. Kahden Suomen kansalaisen välisen pimeän työn määrä olisi helposti vähennettävissä sillä periaatteella, että nämä velvollisuudet, jotka syntyvät palkanmaksusta, saataisiin yhdelle lomakkeelle, jolla voisi maksaa yhtä hyvin palkan, veroennakonpidätyksen, sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut. Näistä on tehty tällä hetkellä niin monimutkainen yhtälö, että sellainen henkilö, joka satunnaisesti teettää toisella työtä, ei yleensäkään halua ryhtyä näihin hallinnollisiin toimenpiteisiin vaan välttää tätä kautta koko veron määrän.

Rakennustöissä se periaate, joka vallitsee työmailla, että pitää olla kypärä, olisi myös mahdollisuus: kypärässä voisi olla tämä veronumero, jolla voitaisiin kaikki työntekijät, jotka ovat työmaalla laillisesti, todeta. Kaikille se olisi mahdollista, pitäisi nopeasti ottaa käyttöön. Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki siitä, että kun ryhdytään asiaa pohtimaan, myös ratkaisuja löydetään.

Kaiken kaikkiaan pitäisi riittävän ajoissa puuttua harmaaseen talouteen, ennen kuin se saastuttaa toimialan toimialan jälkeen. Tällä hetkellä vaarassa ovat ravintola- ja ehkä rakennusala tietyissä tapauksissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheenvuoron lisäksi vielä henkilökohtainen vuodatus, jonka rohkenen aloittaa sillä tavalla, että kun avustajani oli jollakin tavalla kiinnostunut minun puheliaisuudestani harmaan talouden suhteen, niin hän oli laskenut, montako kertaa olen puhunut täällä isossa salissa aiheen johdosta. Tulos oli yli 200 kertaa. Jos siis tällä on joku merkitys ollut, niin sillä on sitten joku merkitys ollut, ainakin se, että onpahan mielessä monella pysynyt. Ja täältä edestä on aina mukava katsoa, kuinka itse kukin kansanedustaja, joka sattuu paikalla olemaan, reagoi, kun aloittaa, että "ha-" elikkä harmaa talous on lähdössä liikkeelle: aha, nyt se taas puhuu siitä samasta. (Välihuuto: Ei kukaan poistunut nyt!) — Ei nyt muuten poistunut, on sen verran väsynyttä porukkaa, ettei jaksanut lähteä lätkimään.

Arvoisa puhemies! Sieltä alkuajoilta muistuu oikein hyvin sellainen historiallinen muistelmus. Olikohan se niin, että oli kysymys siitä Markku Hirvosen työryhmän vuoden 1998 vuosikatsauksesta, että mitä on saatu aikaiseksi. Vuosi voi olla väärä, mutta asia on oikea. Minä sitten ajattelin Markku Hirvosen kanssa keskusteltuani, että tämä olisi aika mielenkiintoinen juttu, että käyn tämän koko raportin kannesta kanteen läpi. Tein, olikohan se seitsemän vai kahdeksan kirjallista kysymystä. Siinä meni kyllä viikko kesäaikaa täällä, kun oli kaiken lukenut ja kaiken kirjoittanut. Mutta saanto oli aika vaatimaton. Nimittäin minulle suotiin mahdollisuus lukea myöhemmin, hyvin paljon myöhemmin, Elinkeinoelämän keskusliiton silloisen edeltäjän lausunto, samoin kuin Suomen Yrittäjät ry:n lausunto. Minä olen ed. Paajaselle, joka sattuu olemaan paikalla täällä, kertonutkin tämän. Hän oli kai silloin Yrittäjien hallituksen jäsen ja totesi, ettemme me kaikki olleet samaa mieltä. Ed. Paajanen ei ollut siis tätä mieltä, mutta muut olivat. Se oli täydellinen tyrmäys. Siinä oli käännetyt alvit ja kaikki mahdolliset mukana toimenpiteisiin ryhtymiseksi, ja ei mikään ottanut päälle, ja kaikki oli, että ei, että lissää työtä, hankaloittaa töitä ja kaikkea mahdollista. Sillä tavalla ei edistystä tullut.

Mutta sitten siitä oli seurauksena se, että myöskin tämä Hirvosen porukka oli katkolla. Koko homma oli katkolla, että loppuu se homma. Ja kun täällä on tänä päivänä kiitelty eri tahoja, niin täytyy sanoa, että silloisen valtiovarainministerin — joka nyt sattuu olemaan johtamassa eduskunnan istuntoa — kanssa tuolla lehtihuoneessa käyty keskustelu oli sitten ratkaiseva siinä, että pelastettiin se, mikä pelastettavissa silloin oli, ja sillä tavalla se esiorganisaatio, joka toimi sitten kymmenkunta vuotta tämmöisenä ad hoc -instituutiona Verohallinnon kyljessä, sitten nyt vakinaistettiin tämän vuoden alusta. Niin että kaikella on merkityksensä, ja kaikella on aikansa.

Sitten se, mikä oli kaikkein jännittävintä näissä: Pääsin pikkuisen mukaan siihen, minkälaista on tämmöisessä harmaan ja mustan talouden maailmassa oikea hyökkäyssota. Pääsin tilaisuuteen, jossa kerrottiin raporttia siitä, kuinka sellainen tapaus tuli tutkituksi, jossa suuri määrä poliiseja ja verotarkastajia tämmöisen harmaan talouden yritykseen teki tämmöisen atakin ja otti asiakirjat haltuun sieltä. Sitä oikeudenkäyntiähän sitten käytiin kai monta vuotta, ja asianomaiset saivat Hesarin mukaan sen tuomion, minkä olivat ansainneet. Elikkä se osoitti vain sitä, minkälaista tämmöinen saattaa olla.

Kaikkein jännittävin kokemus oli se, että pääsin kuittikauppakirjapainoon. Siis sellaiseen — jossain Suomessa, jääköön kertomatta paikkakunta — paikkaan, missä oli tällaisia erilaisia painokoneita hillitön määrä. Niillä kuulemma oli painettu kuitteja, aivan alkuperäisen näköisiä kuitteja, valmiiksi ja sillä tavalla oli saatu muutettua sitten käypäiseksi rahaksi ne kuitit. Tämä on kovaa hommaa.

Jos vielä otan yhden esimerkin, niin kaikkein mielenkiintoisin mahdottomasta mahdolliseksi -tapaus on tämä käännetty alvi. Sehän oli siis niin mahdoton. Vaikka se oli Hollannissa otettu käyttöön, Belgiassa otettu käyttöön jnp. ja sitten myöhemmin Ruotsissa käyttöön, niin Suomessa se ei muka ollut mitenkään mahdollista, ja nyt se huhtikuun alusta tulee sitten voimaan ja käyttöön täällä.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tähän otetaan näin voimakkaasti kantaa, koska tämä harmaa yrittäminen vie kyllä leivän rehellisiltä yrittäjiltä. Täällä on nyt hyviä esimerkkejä, mitkä auttavat, esimerkiksi tämä verotunniste. Mutta sanoisin näin, että ainoa todella tehokas keino tähän on se, että meillä on lisää tarkastajia ja valvojia, jotka käyvät oikeasti työmaalla. Eli he näkevät, mitä siellä tapahtuu ja keitä siellä on, ja se on myös pelote siihen, että tarkastuksia on, joita tällä hetkellä on aika vähän.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden laajuuden mittaaminen on hankalaa ja osin myös mahdotonta. Tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa Suomi on kansainvälistyvän harmaan talouden maa. Päädyttiin arvioon, jonka mukaan harmaan talouden kokonaismäärä Suomessa vuonna 2008 on ollut noin 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tulos saatiin pelkällä verotarkastusmenetelmällä. Harmaan talouden laajuudeksi arvioitiin 10—14 miljardia euroa ja kokonaisveromenetyksen arvioidaan olevan vähintään 4—5 miljardia euroa.

Harmaa talous on Suomessa keskittynyt erityisesti rakennus-, majoitus- sekä ravitsemusalalle ja myös kuljetusalalle. Harmaa talous on mittava ongelma, jonka torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan. Saamatta jääneille verotuloille olisi yhteiskunnassa käyttöä. Sen lisäksi harmaa talous vääristää kilpailuolosuhteita, mistä kärsivät rehelliset yrittäjät ja työntekijät, ja näin myös työntekijöitä altistetaan lainvastaiseen kohteluun ja heidän työeläkkeensä ja ansioturvansa eivät kerry.

Harmaa talous heikentää yleistä veromoraalia, kun kuutamokeikoista ja pimeästä työstä tulee lähestulkoon maan tapa ja syntyy ajatus, ettei rehellisellä työllä tai rehellisellä yrittämisellä saa taloudellisesti tyydyttävää tulosta.

Tarkastusvaliokunta esittää harmaan talouden torjumiseksi monia keinoja, niin lainsäädännön kehittämistä kuin valvonnan tehostamista. Monialaiseen ongelmaan onkin puututtava monella tavalla. Mietinnön lopussa on peräti 25 erilaista kohtaa. Toivon, että näihin tartutaan mahdollisimman pikaisesti, jotta harmaata taloutta saadaan estettyä. Tarkastusvaliokunta toteaa, aivan kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakin on aiemmin eri yhteyksissä todennut, että harmaan talouden torjunta edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Valiokunta esittää myös, että tuottavuusohjelman ei tulisi koskea harmaan talouden torjuntaa, ja tähän esitykseen on helppo yhtyä.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta on painottanut, että tehokasta valvontaa varten valvontaviranomaisilla tulee olla laajat valtuudet tietojensaantiin toisilta viranomaisilta omien tehtäviensä suorittamiseksi. Tiedonsaantioikeuksia on viime vuosina parannettu ja viranomaisyhteistyötä kehitetty. Siitä huolimatta tiedonsaantimahdollisuudet ovat edelleenkin liian suppeita. Rakennustyömailla harmaata taloutta voidaan ehkäistä sillä, että työntekijöillä on tunnistekortti, josta ilmenee työntekijän ja työnantajan nimi. Valiokunta esitti, että selvitetään tunnistekorttiin lisättävän veronumeron käyttömahdollisuudet ja että järjestelmä otettaisiin käyttöön mahdollisimman pikaisesti. Toimenpiteitä odotellen.

Reijo Paajanen /kok:

Herra puhemies! Olen sen ajan, jonka olen voinut täällä eduskunnassa olla, arvostanut ed. Erkki Pulliaisen mielipiteitä ja ennen kaikkea tässä asiassa. En ollut varma, kertoiko ed. Pulliainen samaa tuossa äskeisessä puheessaan.

Tarkastusvaliokunnan mietintö on erittäin tervetullut linjanveto taistelussa talousrikollisuutta ja veronkiertoa vastaan. Nyt jos koskaan harmaaseen talouteen ja sen mukanaan tuomiin ilmiöihin on puututtava entistä napakammin. Eri ministeriöissä on jo useita lainsäädäntömuutoksia vireillä, jotta harmaan talouden valvonta ja rangaistukset muuttuvat uskottavammiksi.

Harmaan talouden todellista osuutta bruttokansantuotteestamme on äärimmäisen vaikea arvioida. Eri tutkimukset ovat tuottaneet erilaisia tuloksia. Rahamäärät vaihtelevat, mutta puhutaan kuitenkin kymmenistä miljardeista euroista ja kokonaisveromenetyksissäkin useista miljardeista. Olivatpa euromäärät mitä tahansa, ei voida olettaa, että lainsäädännön uudistuksella ja harmaan talouden kitkemisellä sama summa tietenkään kilahtaisi automaattisesti valtion verokirstuun. Julkisuudessa käyty keskustelu on ainakin osittain ollut harhaanjohtavaa, kun on annettu ymmärtää, että uusilla toimenpiteillä voitaisiin saada hetkessä miljardin lisätulot valtiolle. On syytä muistaa, että harmaa talous on kokonaisuus, jota ei ratkaista kerta kaikkiaan laakista eikä hetkessä. Sen kitkeminen vaatii vuosien työn meiltä kaikilta.

Herra puhemies! Suomessa harmaata taloutta esiintyy erityisesti rakennus-, majoitus-, ravitsemus- ja kuljetusaloilla. Vaikka väärinkäytöksiin puututaan, harmaan talouden innovaatiosuoni jatkaa pulppuamistaan. Pimeää taloutta esiintyy laajalti myös yhteiskunnan monilla muillakin osa-alueilla. Markkinoilla on aina toimijoita, joista osa on valmis venyttämään lain puitteita, kun siihen on pienikin mahdollisuus. Lisäksi Suomessa on olemassa yleisesti hyväksyttyjä niin sanottuja pimeän työn muotoja. On pakko pohtia, miten pitkälle yhteiskunnan pitää puuttua pimeästi tehtävien töiden tekemiseen ja teettämiseen.

Harmaan talouden luonteeseen kuuluu, että se löytää jatkuvasti uusia väyliä. Koko prosessi myös ruokkii itseään. Muillekin toimijoille tulee kiusaus tai jopa pakko livetä ruodusta, jotta oma toiminta pärjäisi vääristyneessä kilpailussa. Hyvä valvonta auttaa rehellisiä toimijoita ja tervehdyttää kilpailua. Lainsäätäjien ja poliisin keinovalikoimaa joustavoittamalla voidaan vastata paremmin muuttuviin rikollisuuden muotoihin. Tarvitaan myös luovaa ja reagointikykyistä toimintaotetta sekä sujuvaa yhteistyötä viranomaisten välillä.

Valtiolle koituvat verotulojen menetykset ovat usein yksi osa harmaan talouden ympärille nivoutuvista ongelmista. Monille lakia kiertävien yritysten työntekijöille työolot voivat olla ankeat ja jopa vaaralliset. Työstä maksettu korvaus on riittämätön ja työnantajan taholta tuleva kohtelu ei ole millään tavalla asianmukaista. Harmaa talous ulottuu myös sosiaalietuuksiin ja johtaa niiden väärinkäytöksiin. On syytä miettiä, mitä harmaan talouden uhreille tapahtuu, kun lainvalvonta tavoittaa työnantajayritykset. Joutuvatko työntekijät työttömiksi ja sosiaaliturvan varaan vai jopa poistetuiksi maasta?

Tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeää. Kansainvälisellä tasolla Suomi ei kaikesta huolimatta ole harmaan talouden ykkösmaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei rajoiltamme pääsisi läpi pimeästi tuotuja tai vietyjä tuotteita, ja rikolliset tietysti liikkuvat molempiin suuntiin. Kansainvälinen rikollisuus on siirtymässä entistä vahvemmin talousrikollisuuteen, jossa kiinnijäämisen riskin katsotaan olevan pieni ja rangaistusten vähäisiä verrattuna moniin muihin rikoksiin. Mielestäni on pohdittava vakavasti, tuleeko talousrikoksista annettavia rangaistuksia koventaa vai voidaanko pelkällä kiinnijäämisen kasvaneella uhalla saada muutosta aikaan. Ainakin järjestelmään on saatava tavalla tai toisella uskottavuutta, jotta rikkomuksiin ryhtymisen kynnys kasvaa. Tärkeintä on, että valtion toimenpiteet lähettävät selkeästi viestin, että Suomessa harmaa talous ja sen lieveilmiöt otetaan tosissaan. Haluan tässä yhteydessä myös korostaa, että pelkät oikean suuntaiset päätökset ja poliittinen sanahelinä eivät riitä, jos toteutus hirttää kiinni. Se antaa samalla ikävän viestin kansalaisille.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä yli neljän tunnin keskustelun aikana on aivan oikeutetusti kiitelty paljon tarkastusvaliokunnan mietintöä, valiokunnan puheenjohtaja Ahteen työtä ja myöskin koko valiokunnan ja jäsenten. Tätä mietintöä on luonnehdittu mielestäni ihan oikein historialliseksi, niin kuin itsekin tein käyttämässäni sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa.

Mutta halusin vielä käyttää puheenvuoron sen takia, kun ed. Pulliainen tuossa mielestäni ihan oikein totesi merkittävän uran monessakin mielessä, mutta myöskin nimenomaan tämän harmaan talouden torjuntatyössä. Minusta on vähintäänkin kohtuullista, että myöskin eduskunnan pöytäkirjoihin tulee maininta siitä merkittävästä työstä, jonka ed. Pulliainen on harmaan talouden torjunnan hyväksi tehnyt.