Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka ilta on pitkällä, tämä laki kiinteistötoimituksista kiinteistönmuodostuslain osalta ansaitsee muutaman sanan. Kysymys on erittäin merkittävästä, erittäin isosta laista ja kokonaisuudesta suomalaisen taloudenkin kannalta.

Elikkä kiinteistön toimitustuotantoa halutaan tehostaa, kiinteistötietojärjestelmän luotettavuutta parantaa ja kiinteistönmuodostamislakiin sisältyvää osittamisrajoitusta myöskin tarkistaa tässä lakiehdotuksessa. Tähän viimeksi mainittuun valiokunta on tehnyt myöskin pykälämuutoksen. Nyt esittelen oikeastaan vain ja ainoastaan sen.

Mutta, puhemies, ihan aluksi vielä tästä merkityksestä. Valiokunta painottaa mietinnössään sitä, että kiinteistötietojärjestelmään merkityillä tiedoilla on julkinen luotettavuus ja niillä on erittäin keskeinen merkitys kiinteistöjen vaihdannassa ja kiinteistöjen käytössä vakuutena. Luotettava ja hyvin hoidettu kiinteistöjärjestelmä, jonka tietojen ylläpidossa keskeisen osan muodostavat kiinteistöjen kirjaamisasiat ja kiinteistötoimitukset, on perusedellytys maamme vakuusjärjestelmän toimivuudelle. Tässä tullaan siihen kaikkein merkittävimpään vakuuselementtiin, joka tässä maassa on: ne ovat kiinteistöissä. Siksi tämä laki on äärimmäisen tärkeä.

Puhemies! Valiokunta aivan erityisesti asiantuntijalausunnoissa kiinnitti huomiota 33 §:ään, jossa osittamisrajoituksia kosketellaan, ja nimenomaan siltä osin kuin ne koskettavat asemakaavan ulkopuolisia alueita. Siellä esitettiin laajasti osittamisrajoitusten poistamista nimenomaan kaava-alueiden ulkopuolisille alueille, koska ositusrajoitukset heikentävät kiinteistönomistajan oikeusturvaa ja johtavat kiinteistörekisterin ja sitä kautta myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin luotettavuuden heikkenemiseen ja ylläpidon vaikeutumiseen. Tähän valiokunta on yhtynyt. Ja kun vielä tiedetään se, että tässä se toinen puoli on kiinteistönmuodostamisasiat ja rakennuslupa, jotka nykyisin eivät enää ole saman lain alla, vaan niillä on molemmilla oma lakinsa, siinä mielessä nämä kaksi asiaa eivät enää riipu toisistaan vaan ovat erillisiä.

Osittamisrajoitukset estävät lainhuudon omaavan omistusyksikön ulottuvuuden merkitsemisen maastoon ja sijainnillisen merkitsemisen julkiseen kiinteistörekisteriin. Tästä tulee se epäluotettavuus, joka tästä nykyisestä tilanteesta on seurausta. Elikkä seurauksena on, ettei ole täsmällistä tietoa määräalan sijainnissa. Muun muassa erinäisistä syistä tarvittavat yhteydenotot määräalan omistajiin vaikeutuvat, kun ei ole olemassa tietoa, missä määräalaa tosiasiassa sijaitsee. Samasta syystä määräalan kiinnityskelpoisuus myös heikkenee. Tämä johtaa aukkoisuuteen kiinteistöjärjestelmässä ja vähentää edellä esitetyin haitallisin seurauksin koko tietojärjestelmän luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta perusrekisterinä.

Siksi valiokunta ehdottaakin, että 33—34 §:iin tehdään muutoksia, joissa on teksti: "Kauppaa ei saa purkaa, ellei sitä koskevaa kannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu." Tämä tarkoittaa sitä, että maakaaren säännösten vaikutuksesta kauppaa ei siten voida enää purkaa kymmenen vuoden kuluttua. Jos osittamisrajoitusten vuoksi tällaiseen kauppaan perustuvaa lainhuudatettua määräalaa ei voida myöskään lohkoa, määräala jää pysyvästi kiinteistörekisterin ulkopuolelle ilman tuota kirjausta. Siksi on oleellista, että tämä valiokunnan muutosehdotus hyväksytään.

Sanon kolmannen kerran: tämä koskettaa kaava-alueiden ulkopuolisia alueita elikkä hajarakentamisalueita. Siksi, kun kysymyksessä on kuitenkin, puhemies, aika lailla perustavaa laatua oleva asia, valiokunta myöskin pitää tarpeellisena — ja myöskin on tästä lausuma — että sen "- - vaikutuksia seurataan ja että seurannan tuloksista toimitetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä".

Tämä laki ja tämä muutos lisäävät merkittävästi luotettavuutta suomalaiseen kiinteistöjärjestelmään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikkeen siihen, mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Leppä äsken totesi, on miellyttävää yhtyä. Siis tämä hallituksen esityshän on peräisin vuoden 2009 valtiopäiviltä, elikkä se on ollut työn alla meillä pitkään, ja siihen on ollut omat syynsä, koska tätä mielipideturbulenssia on ollut sinne ja tänne.

Mutta jo silloin, kun tämä hallituksen esitys oli esittelyssä maa- ja metsätalousvaliokunnassa, kiinnitin huomiota Vajavaaran esittelyn siihen kohtaan, jossa hän kertoi vakuusarvojen huikeasta määrästä. Se oli miljardiluokassa. Elikkä siis toisin sanoen tavallaan sen haja-asutusalueen noteerattava, todellinen, käypä arvo oli kiinni tässä vakuuksien käytössä. Silloin tietysti tulee mieleen se, että tämänhän täytyy olla mahdollisimman hyvin hallittavissa olevaa. Siinä ei voi ajatella mitään muuta, kun ajatellaan myöskin sitä perusideaa, mikä tällaisilla omaisuuserillä on, että niiden pitää olla hallittavissa olevia. On tiedettävä mitä ne on ja missä ne ovat, tämmöisenä gps-aikakautena vielä enemmän kuin aikaisemmin.

Siinä suhteessa valiokunta teki minusta erinomaisen hyvää työtä, että se päätyi tähän ratkaisuun, ja eduskunta pistänee sen nyt sitten myöskin seurantaan täällä tehtävällä päätöksellä.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, kyseessä on erittäin merkittävä laki jo kiinteistörekisterin uskottavuuden kannalta ja suurten vakuusarvojen ja myös haja-alueitten kannalta. Nämä 33 §:n ja 34 §:n muutokset ovat näin ollen erittäin tarpeellisia. Oli hienoa, että tämä esitys meni valiokunnassa yksimielisesti läpi. Tämä on erittäin tärkeä lakimuutos.