Täysistunnon pöytäkirja 149/2010 vp

PTK 149/2010 vp

149. TORSTAINA 3. HELMIKUUTA 2011 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Progressiivisuuden väheneminen verotuksessa

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti pienituloisten mahdollisuudet selvitä arjesta ovat pahentuneet viime aikoina ja tämä hallitus on kovasti näitä vaikeuksia lisännyt muun muassa nostamalla energiaveroja. Sitä kautta monelle jää valitettavasti miinusmerkki rahapussiin. Tällä hallituskaudella on edetty merkittävällä tavalla tasaveron suuntaan. Se ei ole oikeudenmukaista. Niiden, joilla on enemmän, heidän pitäisi maksaa enemmän veroja, ja niiden, joilla on vähemmän, maksaa vähemmän. Nyt on käymässä täysin päinvastoin.

Kaiken huippu on se, että ilmeisesti kokoomus haluaa myös saman meiningin jatkuvan seuraavalla kaudella. Tuoreessa verolinjauksessa esitetään kokoomuksen toimesta merkittävää arvonlisäveron nostoa. On suorastaan häkellyttävää se, ministeri Katainen, että te omassa Turun Sanomien kolumnissanne kerrotte jopa, että arvonlisävero olisi progressiivinen vero. Ministeri Katainen, minä kysyn nyt teiltä:

Ettekö te tiedä, että lääkepurkista tai leipäpussista maksaa köyhä ja rikas ihan saman veron?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäveroa on laskettu, ja sekä pieni- että suurituloinen maksaa ruuasta arvonlisäveroa vähempi kuin sosialidemokraatit toivoivat. Sosialidemokraattien mallissa ruokaa olisi verotettu 4 prosenttiyksikköä kovemmin kuin hallitus silloin esitti.

Mutta tästä progressiivisuudesta: Jokainen tasavero on tietysti tasavero, mutta pienituloisten kohdalla ostoskori on hieman toisenlainen kuin suurituloisella. Sen nyt jokainen ymmärtää. Siellä on lääkkeitä enemmän, jotka ovat alemmalla verokannalla verotettuja. Siellä on ruokaa enemmän, joka on alemmalla verokannalla verotettua kuin sitten vaikkapa moottoriveneet tai muut, jotka ovat sillä normaalia korkeammalla, tai lenkkitossut tai muut, jotka ovat korkeammalla verokannalla verotettuja.

Mutta meillä Suomessa on ollut siis noin 15 vuotta se linja, että työn verotusta on haluttu alentaa ja siis progressiivista palkkaverotusta haluttu alentaa. Sitä ovat tehneet sosialidemokraatit ja tämä hallituspohja, ja siinä on ollut hyvä tarkoitus eli lisätä työnteon kannusteita ja työtä ylipäänsä.

Pia Viitanen /sd:

Ministeri Katainen, eikö kuitenkin olisi reilua turvata ylipäätään se, että myös pienituloisella ihmisellä on oikeus elää ja ostaa? Mutta sanotte mitä hyvänsä, niin näyttää siltä, että tämä hallitus vie kehitystä kohti tasaveroa, mikä ei ole oikeudenmukaista. Me sosialidemokraatit kysyimme kaksi viikkoa takaperin teiltä, arvoisa ministeri, aiotteko selvittää nykyisen hallituksen verolinjausten, muun muassa energiaverolinjausten, tulonjakovaikutukset. Me kysyimme teiltä sitä viisi kertaa, koska meidän mielestämme on reilua selvittää, miten verolinjat kohtelevat rikkaita, miten köyhiä. Ja viisi kertaa, arvoisa ministeri, te kieltäydyitte vastaamasta, aiotteko selvittää verolinjojenne tulonjakovaikutukset. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri Katainen, kuudennen kerran tämän kysymyksen, mitä kansa kyllä torilla kysyy monta kertaa:

Aiotteko selvittää verolinjojenne tulonjakovaikutukset?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Ensimmäinen kysymys, että olisiko reilua, että pienituloisilla olisi mahdollisuus suoriutua: Ilman muuta. Uskon, että Suomessa kaikki ovat sitä mieltä, että tuloverotuksen pitää jatkossakin olla progressiivinen, samoiten meillä on kuntaverotus hyvin progressiivinen. Esimerkiksi teillä Tampereella ihmisen, jonka tulo on vaikkapa sanotaan 1 500 euroa, kunnallisvero taitaa olla noin 12 prosentin luokkaa, kun taas 3 000 euroa maksavalla se on 16 prosenttia. Eli kuntavero, vaikka se näyttäytyy tasaverona, on hyvin, hyvin progressiivinen, ja tämä hallitus on sitä progressiota kiristänyt tekemällä pienituloisimpaan päähän eli sinne kunnallisverotukseen lisää vähennyksiä.

Mutta tästä selvittämisestä: Valtiovarainministeriössä ei ole koskaan aikaisemmin selvitetty esimerkiksi varallisuusveron vaikutuksia tulonjakoon tai palkkaveron vaikutuksia tulonjakoon. Sen takia sitä on ollut hirmu hankala tehdä. Mutta minä olen pyytänyt selvityksen Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta, ja se valmistuu nyt, eli me saamme sen selvityksen sekä veroista, että etuuskorotuksista. Me saamme sen nyt ihan pikapuoliin. Me emme ole koskaan edellisen hallituksen veroista muun muassa tehneet tämmöistä tulonjakovaikutusselvitystä, (Puhemies: Minuutti!) mutta nyt se Vattin toimesta tehdään.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Meiltä monet kysyvät: miksi ministerit eivät vastaa kysymyksiinne, joita kysytte? Sen takia minua jäi harmittamaan tuossa ed. Viitasen ensimmäisessä kysymyksessä, tiedättekö te, mikä on progressiivinen verotus. Tiedättekö te sen, vai halusitteko te tahallaan sumuttaa tuossa Turun Sanomien kolumnissa, jossa te kirjoitatte, että moni tasaverokin on käytännössä progressiivinen?

Ja sitten kerrotte siitä, että meillä on eri verotuloasteikko lääkkeille ja ruualle kuin sitten näille moottoriveneille. Onko teistä niin, että se köyhän ostossalkku on vahingossa sellainen, että hänen kaikki rahansa menevät lääkkeisiin, ruokaan ja sitten siitä pitäisi riittää asumiseen, jossa ei ole alennettua verokantaa, vaan esimerkiksi tämä 2 prosentin esityksenne nostaisi lääkkeiden hintoja 2 prosentilla, se nostaisi ruuan hintaa 2 prosentilla ja — kaiken huippu — se nostaisi myös sähkön hintaa ja energiaverotusta 2 prosentilla? Tätä tasaverokehitystä, jota me ainakin kohtaamme kansalaisten parissa, ei enää Suomessa hyväksytä. Miksi te sumutitte ja kerroitte tämmöisiä puppuja progressiivisuudesta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin kerroin tuossa, kuntavero, jota toiset pitävät tasaverona, ei kyllä todella ole tasavero. Sanoin tamperelaisen veronmaksajan kohdalla; näin on itse asiassa jokaisen suomalaisen kuntalaisen kohdalla, mutta kerroin vain Tampereen esimerkin. Kuntavero on hyvinkin progressiivinen.

Samoiten ei ollut tarkoitus sumuttaa, enkä usko, että kukaan muu kuin te ehkä olisi sitä niin ymmärtänytkään. Eli arvonlisäveroprosentti on tietysti jokaiselle sama, mutta kun ostoskori vaihtelee, niin myös veroprosentti vaihtelee, eikä se ole tietenkään sattumaa. Kaikkein pienituloisin monesti on semmoinen, joka ei kykene tekemään työtä, eli hänellä on joku sairaus, ja silloin tietysti lääkkeiden osuus on korkeampi, mutta se lääkkeiden vero on myös matalampi.

Ajatukseni — tämä ei tietysti liity nyt enää hallituspolitiikkaan vaan tämä on puoluepolitiikkaa — on se, että olennaisinta on se, että progressiivisuuden tietenkin pitää tuloverotuksessa säilyä, myös kuntaveron progressiivisuuden pitää säilyä, mutta olennaista on se, että verotuksella luodaan uusia työpaikkoja lisää.

Sitten pitää valita, mitä veroja korotetaan: (Puhemies: Minuutti!) korotetaanko sellaisia veroja, joissa verotetaan myös ulkomaalaista työtä, ei yksinomaan suomalaista työtä.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Teidän ehdotuksenne siitä, että arvonlisäveroa nostetaan 2 prosenttiyksiköllä, nostaisi arvonlisäveron Suomessa Euroopan ja maailman huipulle yhdessä kahden muun Pohjoismaan kanssa. Onko se oikein juuri tässä valossa, että meillä on juuri nähty monissa tutkimuksissa, että tuloerot ovat kasvaneet Suomessa rajusti ja vain noin kymmenesosa verotuksesta on aidosti progressiivista?

Ministeri Katainen selitti kyllä selviä tasaveroja progressiivisiksi. Niissä on joitakin semmoisia elementtejä, mutta todella progressiivisia on vain kymmenesosa veroista. Aiotteko te tosissaan viedä vielä tästä kymmenyksen siivusta merkittävän osan tasaveron suuntaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos puhemies sallii tämän vaalikeskustelun, niin mielelläni sitä jatkan. Tämä ei ole hallituksen eikä opposition. Hyvin mielelläni käyn siihen, mutta minä en ole nyt ihan varma, onko korrektia hallituskumppaneita kohtaan, että käydään sosialidemokraatit—kokoomus-vaalikeskustelua, koska se, mistä te puhutte, on kokoomuksen vaalitavoitteistoa. Mutta minä nyt vastaan. Ehkä puhemies harkitsee sitten, kuinka keskustelua jatketaan.

Missään nimessä tasaveroa ei tuloverotukseen kannata tuoda. Mutta niin kuin totesin, kuntavero on hyvin progressiivinen, tuloverot ylipäänsä ovat progressiivisia, pääomavero tulee vaikkapa meidänkin mallissamme progressiiviseksi, mutta tasaveroa esimerkiksi ruuasta emme halua periä yhtä paljon kuin demarit haluavat. Demareitten mallissa ruoka olisi ollut 4 prosenttiyksikköä kalliimmin verotettua kuin mihin hallitus päätyi. Me pidimme tärkeänä, että ruokaveroa lasketaan sosialidemokraattien, raivokkaasta vastustuksesta huolimatta. Pidimme sitä oikeudenmukaisena. Emme halunneet, että pienituloisimman ostoskorissa tasaveron osuus nousee, niin kuin sosialidemokraatit halusivat.

Annika Lapintie /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tuota ministeri Kataisen juttua kuunnellessa melkein unohtuu — tai ehkä teiltä onkin unohtunut — se, minkä takia niitä veroja kerätään. Niitähän kerätään sen takia, että saadaan kansalaisille palveluita, saadaan sitä vanhustenhoitoa ja koululuokkiin pienemmät koot ja terveydenhoitoa. Mutta kun te nyt puhutte tästä tasaverosta ja siitä, miten kansalaisia oikeudenmukaisesti verotetaan, niin kyllä minusta moni juttu on vienyt siihen suuntaan, että pienituloiset maksavat niitä veroja, joilla kaikki sitten saavat niitä palveluita.

Otetaan esimerkiksi tämä varallisuusvero, joka poistettiin. Sitähän maksettiin vain kaikkein suurimmista tuloista, eli sitä eivät tavalliset ihmiset maksaneet. Se korvattiin kiinteistöverolla, jota te olette vielä nostaneet. Kiinteistöveroa maksavat ihan kaikki, nekin, jotka asuvat vuokralla. Vuokralaisen (Puhemies: Minuutti täyttyy!) joka kuukauden vuokrassa tuntuu kiinteistövero. Onko tämä teistä oikea suunta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En voi vastata edeltäjäni puolesta. Ehkä ed. Heinäluoma kertoo tämän varallisuusveron poiston hienouden ja logiikan. En ollut silloin sitä esitystä tekemässä.

Mutta tässä pienituloisten kohdalla kannattaa kaksi olennaista asiaa huomata. Mikäli vaikkapa veronkorotusten seurauksena hinnat nousevat Suomessa — nehän nousevat muutenkin kuin veronkorotuksen vuoksi, monesta muustakin syystä johtuen — niin silloinhan etuuksien varassa eläville, vaikkapa kansaneläkkeen saajille tai pienimpien äitiys- ja isyyspäivärahojen saajille, etuudet nousevat jälkikäteen aina vuoden päästä sen inflaation verran, koska me emme tiedä etukäteen, mikä on inflaatio, mutta jälkikäteen tiedämme. Ja täällähän ovat monet puolueet aina vaatineet, että kaikki etuudet pitää saada indeksin piiriin, mutta silloin, kun etuudet ovat siellä, sanotaan, että ei sillä ole mitään merkitystä. Minusta on oikein, että etuudet ovat indeksin piirissä. Eli pienituloisille kompensoidaan näin.

Toisaalta kunnallisveron vähennysoikeuden merkittävä kasvattaminen on ollut tältä hallitukselta selkeä kädenojennus nimenomaan pienituloisimpien verotuksen keventämisen suuntaan.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Politiikan uskottavuuden kannalta on tärkeätä, että niitä asioita, joita ennen vaaleja esitetään, myös toteutetaan, jos valtakirja saadaan.

Keskustahan piti tärkeänä, oikeastaan ydinkysymyksenä, jos se valtakirjan saa, että ruoan arvonlisäveroa tullaan alentamaan. (Eduskunnasta: Demarit vastusti!) Se on nyt tehty. Se nimenomaan toimii päinvastoin: se ei kiihdytä tasaveroa vaan se hidastaa tasaveroa.

Nyt, kun olemme tilanteessa, että kaikki puolueet joutuvat pohtimaan, mitä mahdollisia tulopohjan laajennuksia tehdään, niin jälleen meille keskustalaisille on mahdoton sellainen asia, että ruoan arvonlisäveroa tai lääkkeiden arvonlisäveroa nostettaisiin. Kysynkin: Onko, valtiovarainministeri, teidän mielestänne mahdotonta, että edelleen — jos joudutaan tilanteeseen, jossa arvonlisäveroja nostetaan — näitä alempia verokantoja voidaan pitää alempana, niin kuin me keskustassa edellytämme?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvinkin selkeästi ensi vaalikauden asia. Vastaan sen takia nyt vain teknisesti, että verokantoja voi valita sitten. Niitä ei voi jokaiselle tuotteelle erikseen määritellä, mutta eri tuotteet tietysti voivat olla, niin kuin ovat olleet tähänkin mennessä, eri verokannoissa.

Me alensimme, niin kuin totesitte, ruuan arvonlisäveroa. Eduskunnassa se sai rajallisen kannatuksen. Hallitus sai kuitenkin esityksen läpi. Sosialidemokraatit sitä vastustivat, halusivat, että tasavero ruoan kohdalla on nimenomaan 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin mihin hallitus päätyi. Mutta se oli sitä aikaa, ja kohta katsotaan vaaleissa, mistä kukin verotulot kerää.

Arvonlisäveroahan maksetaan kaikista palveluista ja myös tuotteista, mutta sitä maksetaan myös tuontituotteista, ulkomaisesta työstä. Jokainen saa sitten aina valita, periikö veroa suomalaisesta työstä ja suomalaisilta eläkkeensaajilta vai ulkomaisesta työstä, ja se on tietysti arvovalinta.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämän hallituksen aikana veronkevennykset ansiotuloveroissa ovat kohdistuneet pienituloisille niin valtionveroasteikossa kuin kunnallisverotuksessakin. Kunnallisverotuksessa tä-mä on tapahtunut niin, että kunnallisverovähennystä on korotettu.

Tosiasia kuitenkin on, että kunnallisverotuksessa on korotuspaineita ja työeläkemaksuissa on korotuspaineita. Kysyn hallitukselta: Aikooko hallitus näiden veronkorotuspaineiden alla mennä mukaan veronkorotuksiin, vai onko hallituksen tavoite, että suomalainen työ pysyy kohtuullisesti verotettuna?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Parhaillaan valtionhallinnossa ja myös valtioneuvoston kanslian toimesta samoin kuin valtiovarainministeriössä on tehty selvitystä seuraavalle hallitukselle siitä, mikä talouden tilanne on. Katsotaan ei ainoastaan tulopuolta vaan myöskin menopuolta, millä tavalla voitaisiin arvioida kaikkia valtion menoja, mitkä niistä ovat tarpeellisia ja mitkä ovat sitten sellaisia, joissa tehostamisen varaa on. Tätä työtä tehdään nimenomaan sen vuoksi, että seuraavalla hallituksella on hyvä pohja aloittaa työnsä.

On selvää, että tämän hallituksen aikana on kaikki työ keskitetty siihen, että saadaan uusia työpaikkoja ja saadaan investointeja ja sitä kautta talouden kasvua aikaan, jolloin veronkorotuspaineet samoin kuin menokuripaineet ovat mahdollisimman pienet.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minun mielestäni, ministeri Katainen, olisi aika jo teidän alkaa kantaa itse vastuuta tämän hallituksen päätöksistä. Se ei yhtäkään köyhää tai pienituloista auta, että te kerrotte täällä sosialidemokraattien suuntaan nuhteita. Me olemme oppositio, me haastamme teidät. Meidän mielestämme teidän verolinjanne on epäreilu. Puheista huolimatta te ette ole tällä kaudella saanut nostetuksi pääomaveroa; ei yhtäkään tekoa, jolla hyväosaiset osallistuisivat lamatalkoisiin.

On hienoa, että te Tamperetta käytätte esimerkkinä. Kyllä siellä Tampereella, kuulkaa, ihmiset tulevat sanomaan, että rahapussissa näkyy, kun energiaverot nousevat ja asumisen hinta kallistuu. Teidän linjaanne ei pidetä oikeana, ja minä toivon, ministeri Katainen, että te nyt suostutte tähän keskusteluun ja vastaatte meidän kysymykseemme, onko teidän mielestänne tämä linja reilu. Mikseivät hyväosaiset ole osallistuneet lamatalkoisiin, miksei pääomaveroa ole nostettu, miksi pienituloisilta peritään enemmän veroja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt kyllä vastata ihan joka ikiseen kysymykseen. Minusta se veropolitiikan linja on ollut reilu, missä työllistämisen veroa on laskettu, jotta Suomessa on maksimaalinen määrä työpaikkoja, koska sitä kautta tulee hyvinvointi. Sitä kautta tulevat henkilökohtaiset työtulot ja sitä kautta tulevat yhteiskunnalle verotulot.

Toiseksi, olen pitänyt erittäin järkevänä, että suomalaisen työmiehen palkasta ei peritä yhtä paljon veroa kuin aikaisemmin, ja vielä niin, että sitä on painotettu sinne pienimpiin tuloihin. Se on ollut oikeudenmukaista ja se on meidän tavoitteemme ollut. Toisaalta me olemme olleet tyytyväisiä, että olemme saaneet suomalaisen eläkkeensaajan tuloveroa laskettua. Näin olemme kantaneet vastuuta palkansaajan ja eläkkeensaajan ostovoimasta.

Tämän vastapainona, kun me tarvitsemme lisää verotuloja, me olemme nostaneet kuluttamisen verotusta. Oikeudenmukaista on ollut myös se, että ruokaveroa on laskettu, ja tässä meillä on ollut erilainen linja. Tämä hallitus on nimenomaan halunnut laskea ruokaveroa, joka kohdistuu pienituloisiin enemmän. Sosialidemokraatit vastustivat sitä. (Puhemies: Minuutti!) Meille taas työllistäminen on ollut se toinen prioriteetti, ja sitäkin sosialidemokraatit ovat vastustaneet.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tosiasia on, että viimeisen kahdeksan vuoden aikana, jolloin sosialidemokraatitkin olivat neljä vuotta hallituksessa, tuloerot ovat kasvaneet ja progressiivisen verotuksen osuus kokonaisverotuksesta on pudonnut huomattavasti. Se on alle 10 prosenttia kokonaisverotulosta tänä päivänä, ja se merkitsee sitä, että hyvätuloiset ovat hyötyneet ja pienituloiset ovat varsinkin nyt asumisen verokustannusten lisäämisen kautta joutuneet entistä ahtaammalle. Yksi ahtaus on tullut myös liikenteessä, kun polttonesteiden verotus on noussut merkittävästi.

Oletteko te, arvoisa pääministeri, yhtään huolissanne maakuntien ja maaseudun, jossa kiinteistöverot ovat nousseet ja yleensäkin verotus noussut, asukkaiden toimeentulosta ja tasa-arvoisesta kohtelusta, erityisesti kun polttonesteiden hinnat ovat voimakkaasti nousseet?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan tätä tuloerojen kehitystä aivan viime vuosina ja tällä vaalikaudella, niin tuloerot ovat tasoittuneet tällä vaalikaudella. Mutta tietenkin kun katsotaan tätä pidempää kautta, aina vuodesta 1995, niin sillä aikajaksolla on tapahtunut tuloerojen kasvamista. Siinä mielessä on syytä olla tietenkin huolissaan tästä pitkästä linjasta, mutta tämän hallituksen toimin on kyllä pystytty monilla eri toimenpiteillä tuloerojen kasvua estämään.

Mitä sitten tulee tähän ikään kuin maaseudun verottamiseen, niin kun katsotaan tätä liikennepolttonesteidenkin verotusta, niin sitä on pystytty kompensoimaan, ja tällaista eriytymistä ei kyllä tällä vaalikaudella ole tapahtunut, että ikään kuin alueellisesti verotettaisiin eri tavalla. Samoin, kun lamaan syöksyttiin, päätettiin 10 prosenttiyksiköllä nostaa kuntien osuutta yhteisöverotuotoista, ja samoin kelamaksun poisto hyödytti kuntia, ja tämä on osaltaan parantanut kuntien taloudellista tilannetta ja mahdollistanut sen, että tällaiset alueellisetkaan erot eivät kasva suuriksi.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että verotuksella pyritään paitsi lisäämään työnteon kannustavuutta ja ohjaamaan ympäristöllisesti kestävään toimintaan niin ennen kaikkea pitämään tuloerot Suomessa kohtuullisina. Sitä progressiivinen tuloverotus tekee. Kun painopistettä siirretään tuloverotuksesta, progressiivisesta verotuksesta tasaverojen suuntaan ihan perustellusti, on tärkeää, että silloin työn verotuksen puolella suunnataan kompensaatiota pienituloisille. Mitä vähemmän progression piirissä on veroja, sitä enemmän pitää verotuksen kevennys suunnata pienituloisille, jotta tuloeroja kaventava vaikutus pysyy samana. Tämä hallitus on toiminut näin nostamalla perusturvaetuuksia ja painottamalla kunnallisen perusvähennyksen avulla verotuksen kevennystä pienituloisille.

Koska kokoomuksen julkaisemassa uusimmassa vero-ohjelmassa tätä painotusta ei kuitenkaan ollut, niin tarkistan ministeri Kataiselta: Uskotteko sitä, että kun verotuksen painopistettä siirretään kulutusveroihin, niin pitäisi tehdä kompensaatiota pienituloisille työn verotuksessa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikkein olennaisinta on se, että Suomessa on maksimaalinen määrä työpaikkoja, koska kaikkein eniten köyhyyttä työikäisessä väestössä luo se, että ei ole työtä. Verotuksella minun mielestäni pitää tehdä kaikki voitava, jotta Suomessa on maksimaalinen määrä työpaikkoja ja jotta jopa tilapäistä työtä kannattaa ottaa vastaan ja tehdä, koska silloin ihmisillä on omat tulot, jotka ovat aina, niin kuin pitääkin olla, sosiaalietuuksia suuremmat, ja toisaalta meillä on silloin verotuloja, joita voimme kohdentaa vaikkapa tulonsiirtoina kaikkein eniten niitä tarvitseville tai kaikkein haavoittuvimmille ihmisille. Se on se verotuksen ja tulevaisuuden olennaisin kysymys: talouskasvua, työpaikkoja, sitä kautta tulevaisuuden uskoa, sitä kautta verotuloja, joita voimme käyttää sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Vuodesta 1994 lähtien kansaneläkkeitä on leikattu viidesosalla, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa neljäsosalla, opintorahaa ja lapsilisiä on leikattu kolmasosalla, kotihoitoa heikennetty puolella ansiokehitykseen nähden sekä lapsivähennykset poistettu kokonaan. Samaan aikaan suurituloisten verotusta on rutkasti kevennetty, pääomavero on rikkailta poistettu, ja nyt sitten vielä hallitus lätkäisee erilaisia kulutusveroja, sähköveroja jopa parikymmentä prosenttia.

Haluaako hallitus todella luokkayhteiskuntaa Suomeen ja köyhät kyykkyyn?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jääskeläinen: Vuoden 1994 jälkeen euromääräisesti — aikanaan markkamääräisesti — yhtään noista etuuksista ei ole leikattu. On ollut tilanteita vuosien varrella, laman jälkeen, jolloin asioita oikaistiin, jolloin etuuksien tasoa jäädytettiin. Päinvastoin on pystytty esimerkiksi kansaneläkkeeseen tekemään useampikin tasokorotus. Tällä vaalikaudella on annettu 20 euroa kuussa kaikille kansaneläkettä saaville, vain yhtenä esimerkkinä. Väite siitä, että etuuksia on vuoden 1994 jälkeen leikattu, ei pidä paikkaansa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.