Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Havaitsin, että tässä ollaan nyt tekemässä hallituksen esitystä, joka yhdenmukaistaa evankelisluterilaisen kirkon eläkelainsäädännön muita eläkelakeja vastaavaksi. Havaitsin kuitenkin lukiessani tätä läpi, että asia ei kokonaisuudessaan ihan näin ole, ja vaikka täällä sanotaan, että uudistus on selkeästi lainsäädäntötekninen, niin tähän liittyy muutamia kohtia, jotka kannattaa nostaa esille.

Tässä valiokunta omassa mietinnössään toteaa: "Kirkon eläkejärjestelmään ei sen sijaan ehdoteta eläketurvaan vaikuttaville tiedoille erityistä vanhentumisaikaa", mikä poikkeaa jossakin määrin aikaisemmista eläkelaeista. "Myös jatkossa kirkon palveluksessa olevan eläketurvaan liittyvät ansiot selvitetään takautuvasti viittä vuotta pidemmältäkin ajalta vastaavasti kuin valtion eläketurvan piiriin kuuluvilla", ja sitten sanotaan: "eikä oikeus eläkkeeseen vanhene viidessä vuodessa mahdollisten rekisteröinnin puutteiden vuoksi." Tässä on ihan myöskin sellainen poikkeus tähän muuhun lainsäädäntöön.

Sitten olen erityisen tyytyväinen, että kun täällä sanotaan: "Saadun tiedon mukaan kirkon eläkelaitos ryhtyy eläkeotteiden lähettämiseen samassa aikataulussa julkisen alan eläkelaitosten kanssa, kun eri eläkelaitosten rekisterijärjestelmistä saatavat tiedot on saatettu ajan tasalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös kirkon palveluksessa oleville turvataan mahdollisuus saada tieto kokonaiseläketurvastaan yhdenvertaisesti yksityissektorilla työskentelevien kanssa." Tätä pidän tärkeänä ja halusin vaan nämä näkemykset tuoda esiin, että tässä on jotain eriävyyksiä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietintö tästä evankelisluterilaisen kirkon eläkelaista tuli jokseenkin ed. Kosken puheenvuorossa esiteltyäkin, mutta totean, että olemme yhden etapin pidemmällä siinä suuressa eläkeuudistuksessa, jonka lainsäädäntötyö käynnistyi eduskunnassa vuonna 2003. Lait tulivat voimaan vuonna 2005, ja nyt sitten, vuoden 2007 alusta, on yhtenäistetty niin yksityisen kuin valtion ja kuntienkin eläkelainsäädäntö. Nyt evankelisluterilainen kirkko ja kirkon henkilöstö tulevat saman kaltaisen lainsäädännön piiriin kaikkine hyvine ja huonoine osioineen, mitä eläkelainsäädäntömme sisällään pitää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa kieltämättä vallitsi hieman hämmentynyt tunnelma aina välillä tätä lakia käsiteltäessä, kun ei löytynyt oikein yhtään asiantuntijaa, joka olisi osannut kertoa, miten valmistelu on tapahtunut. Valmisteluhan on tapahtunut oikeasti kirkolliskokouksessa. Niinpä valiokunta ja me kaikki sen jäsenet totesimme, että taitaa olla parempi luottaa tässä tapauksessa herraan tai herroihin ja antaa asian edetä ja uskoa, että tämä varmaan tulee sopeutumaankin ihan kohtuullisesti tähän suomalaiseen eläketurvajärjestelmään kokonaisuudessaan.

Haluan kuitenkin puuttua siihen, mitä ed. Valto Koski tuossa edellä sanoi, kun hän puhui näistä eläketiedotteista, kun tässä todetaan, että kirkon eläkejärjestelmän piirissä olevat saavat saman tiedon kuin valtion järjestelmien piirissä olevat. Nythän on niin, että valtion järjestelmien ja kuntien järjestelmien piirissä olevat eivät saa tätä toivottavasti pikapuoliin lähetettävää eläketietoa ainakaan vielä tässä vaiheessa. Saa nähdä, saavatko jossain myöhemmässä vaiheessa.

Sen sijaan se, mikä tässä on positiivista, on se, että yksityisellä puolella on päästy saamiemme tietojen mukaan siihen, että kaikki eläkelaitokset lähettävät yhdenmukaisen tiedotteen. Eli ihmiset ehkä voivat uskoa, että se paperi, joka sieltä nyt tulee, ihan oikeasti kertoo sen, kuinka paljon he tulevat saamaan eläkettä ja mistä se heidän eläkkeensä on kertynyt.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehula antoi sellaisen käsityksen, että tässä eläkeuudistuksessa on pelkkiä tämmöisiä myönteisiä rasteja, joista yksi nyt on sitten saavutettu. Onhan siinä näitä positiivisiakin puolia, mutta on siellä tämmöinenkin asia kuin elinaikakerroin, joka alkaa leikata eläkkeitä vuodesta 2010 lähtien. Ensimmäiseksi tämän tulevat käytännössä huomaamaan työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyvät, joitten eläke laskee parin vuoden kuluttua. Siis tämmöinenkin outous siihen lakiin sitten laitettiin, että mitä enemmän eläkeläisiä tähän maahan muodostuu, sitä pienemmät eläkkeet. Ei sitä ihan kaikelle, ed. Rehula, kannata hurrata.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Sama asia, mitä ed. Tennilä tuossa puhui, elikkä olisi toivonut tietysti, että kirkon eläkelaissa olisi edes tämä elinaikakerroin poistettu, koska tässähän, niin kuin ed. Koski totesi, ilmeisesti nyt yhtenäistetään nämä kaikki säännökset, mikä tarkoittaa, että silloin myös tämä elinaikakerroin tulee tässä voimaan. Aikanaan, kun siitä äänestettiin, muistan hyvästi ja äänestyskarttaan äänestettiin, kuinka jotkut meistä sanoivat, että ei oteta käyttöön, ja nyt se alkaa kostautua tuolla ihmisten joukossa, jotta olisi hyvä, jotta hallitus olisi herkkäkorvainen ja toisi tästä korjauksen. Nimittäin, niin kuin ed. Tennilä tuossa äsken sanoi, jotkut tulevat kärsimään aika pahasti siitä, koska eivät pysty tekemään täyttä työhistoriaa ja heidän eläkkeensä tulee leikkautumaan aika pahasti.

Toinen on sitten tämä taitettu indeksi, jonka olisi toivonut, jotta kirkon piirissä olisi nyt korjattu tämä enstäin — kirkko olisi ollut suunnanantaja tässä muille — jotta olisi muutettu siihen puoliväli-indeksiin 50—50 eikä tähän nykyiseen, joka jättää eläkkeellä olevat palkansaajista jälkeen pitkässä pelissä aika pahasti ja jo nyt on jättänyt, ja sitten myöhemmin tietysti, mitä pitempään ihminen elää, sitä kurjemmaksi toimeentulo muuttuu siihen verrattuna kuin jos hän olisi työssä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kirkolliskokous varmaan näitä asioita on päättänyt, mutta jos kirkon puolella tehdään heikennyksiä eläkkeisiin eikä näitä epäkohtia korjata, se vaan valitettavasti leviää muuallekin; sanotaan, että siellä on jo.

Itse olisin sitä mieltä, samoin kuin täällä ed. Lahtela, että taitettu indeksi tässä olisi ollut hyvä korjata. Muun muassa keskustapuolue on luvannut, että se hyvitetään eläkeläisille, mutta näin ei ole tehty. Nyt tämä viimeinen elinaikakerroin on aika rankka: vammaisilta ja vähäisiä työsuhteita omaavilta leikataan jopa 100 euroa heidän eläkkeistään pois. Se on kova yhteiskunta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että kiinnitetään niihin asioihin huomiota, joilla eläkeläisten eläketurva on vaarassa heikentyä. Ed. Esa Lahtela erinomaisesti toi sen esille, että kirkon eläkelaitos voisi näyttää tietä oikeudenmukaiseen, suorastaan vanhurskaaseen suuntaan eikä suuntaan, jossa eläkeläisten asemaa heikennetään. Tämä elinaikakerroin on asia, joka heikentää eläketurvaa, ja olisin toivonut, että tässä laissa olisi aloitettu tämä taitetun indeksin epäkohdan korjaaminen.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun ed. Tennilä nimeni mainitsi. Joko ed. Tennilä ei kuullut tai ei kuunnellut, mitä lyhyessä puheenvuorossani totesin. Totesin nimittäin niin, että tämä laki, jossa evankelisluterilaisen kirkon eläkelaki säädetään, on yksi etappi prosessissa ja eläkelainsäädäntöä toteutetaan tätä kautta niin hyvine kuin huonoinekin puolineen, koska siellä on asioita, joissa eläkeläiset oikeutetustikin odottavat toimenpiteitä ja korjauksia.

Totean elinaikaindeksin suhteen, että niiden valtiopäivien, jotka olivat koolla helmikuussa 2003, yksi viimeisiä päätöksiä oli, kun eläkelainsäädännön sisältö uudistettiin. Jos en nyt ihan väärin muista, niin keskusta mukaan lukien puolueet tuon elinaikakertoimen silloin hyväksyivät. (Ed. Laakso: Aivan oikein, aivan oikein!) Se oli tiedossa tuolloin, se oli huomioitu kaikissa niissä laskelmissa. Muistan hyvin asiantuntijakuulemisen, jossa silloinen työeläkelainsäädännön todellinen guru Teivo Pentikäinen kävi meitä valiokunnassa opastamassa, että tämä elinaikakerroin on viheliäisintä, mitä voitte eläkelainsäädännössä tehdä. Minusta on yksi mielenkiintoinen kysymys, miten poliittisesti hiljaisina tammikuun viikkoina tämä elinaikakerroin nyt keskusteluun nousi. (Ed. Kuoppa: Kolmetoista äänesti vastaan!) Se oli hyvä, että nousi, koska sillä kiistämättä tulee olemaan merkittäviäkin vaikutuksia toteutuessaan.

Toisekseen niiden osalta, jotka tänä päivänä vaativat sitä, että tuo elinaikakerroin pitäisi eläkelainsäädännöstä poistaa, toivoisin, että varsinkin edustajakollegat siellä vasemmalla ottaisivat yhteyttä niihin taustajoukkoihin, joilla teihin vaikutusvaltaa on, koska tämä jos mikä kuuluu siihen sarjaan, että pilkkuakaan ei muuteta, ellei valmistelussa yksituumaisuutta löydy. Ennen kuin tämä lainsäädäntö voimaan tulee, niin toivon, että tällaisia keskusteluja taustaryhmien kanssa käydään.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun päätimme suuresta eläkepaketista, niin täällä salissa tosiaan äänestettiin ja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Siihen aikaan ed. Marjatta Stenius-Kaukonen teki hylkyesityksen nimenomaan elinaikakertoimeen ja olin sitä kannattamassa.

Mutta edelleen palaisin tähän elinaikakertoimeen. Kun teimme sen mietinnön, jossa oli vastalauseet olemassa, niin mietintöön kirjoitettiin teksti, jossa sanottiin niin, että tähän elinaikakertoimeen palataan ennen kuin se otetaan käyttöön ja selvitetään semmoinen asia, ovatko ihmiset jääneet eläkkeelle myöhempään ja iäkkäämpinä. Nyt odottaisin hallituksen tekevän tämmöisen selvityksen, koska tämä on olemassa meidän eduskunnan yhteisenä päätöksenä, kun tämä mietintö on hyväksytty. Se ei ihan tarkkaan ottaen ollut lausuman muodossa, mutta sen voi tulkita niin, että se oli eduskunnan yhteinen tahto, yhteinen ponsilausuma, joka siellä mietinnössä oli.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehula on ihan oikeassa, miten tämä meni. Kyllä meitä epäileviä tuomaita oli jo silloin. Lähdetään nyt sitten porukalla siitä, että se korjataan, koska on jotenkin täysin kiero järjestelmä tämmöinen. Ei se kovin kauhean kannustavaa ole noin yleensäkään, että jos ihmiset ja kansakunta onnistuvat siinä, että eletään pitempään, niin siitä rangaistaan alentamalla eläkkeitä. Onhan ihan nurinpäin koko tämä kannustavuus tässä lainsäädännössä.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Silloin kun asiasta äänestettiin eduskunnassa, ilmeisesti huomattava osa kansanedustajista ei tiennyt, mistä he äänestivät, siksi, että elinaikakerroin ei ollut keskustelussa. Kolmikannassa ei tämä asia noussut lainkaan sellaisen ison keskustelun kohteeksi, vaan hyvin salamyhkäisesti lainsäädäntöön ujutettiin todellakin sellainen lähtökohta, että mitä kauemmin elät, sitä enemmän joudut eläkeleikkausten kohteeksi. Ei tällainen voi olla oikein, eli kun keskimääräinen elinikä pitenee, niin eläkkeitä voidaan tällä perusteella leikata.

Meitä oli muutama eduskunnassa, jotka äänestivät tätä elinaikakerrointa vastaan, mutta nyt ovat tulleet esille ne epäkohdat. Ennen kaikkea nuorina työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat kärsivät todella paljon siitä, että tällainen elinaikakerroin on suomalaisessa lainsäädännössä. Siksi se pitäisi korjata pikaisesti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, miksi oppositio ei tehnyt minkäänlaista vastalausetta tähän meidän mietintöömme eikä ollenkaan puhunut tästä taitetusta indeksistä eikä elinaikakertoimesta silloin, kun tätä käsiteltiin.

Valto Koski /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt tänä päivänä edes tiedettäisiin, mitä se elinikäkerroin tarkoittaa — minulla on sellainen käsitys, että vieläkään eivät kaikki tiedä. Sen takia haluan todeta, että kaikkein eniten ja kurjimmin se kohtelee toteutuessaan niitä eläkkeensaajia, jotka ovat työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä. Sen takia valiokunta omaan lausuntoonsa kirjoitti selvityksen, jossa se nimenomaan pitää tutkia. Eläketurvakeskus laskee vuonna 2009 sen lain mukaan, mitä elinaikakerroin tulee eläkkeille merkitsemään. Nyt on vähän siinä mielessä ennenaikaista tähän asiaan puuttua, että se laskenta tapahtuu vasta vuonna 2009. Mutta olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, joka perustuu valiokunnan kannanottoon, ja toivon, että hallitus tämän epäkohdan korjaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yritän hillitä itseäni ryhtymästä laajempaan eläkepoliittiseen keskusteluun. Olen muutaman kerran äänestyttänyt taitetusta indeksistä tätä salia ja joka kerta hävinnyt. Uskon, että varmaankin myös elinaikakertoimen osalta, joka on samalla tavalla eläkeläisten kannalta arveluttava, näin saattaisi käydä. Toki uusi hyvä hallitus voisi tietysti tämän asian hoitaa kuntoonkin. Mutta tämän lain, jota nyt käsitellään, käsittelyn yhteydessä todellakaan, vaikka olisin ehkä tuntenut innostusta, sen paremmin taitettua indeksiä kuin elinaikakerrointakaan ei voinut käsitellä, koska tämä laki, kuten jo edellisessä puheenvuorossani viittasin, on kirjoitettu niin hassunkurisesti, että ne pykälät eivät olleet auki. Siellä oli auki satunnaisia pykäliä, vaikka on siis kokonaisuudistuksesta kysymys. Sitten siellä on 6 §:ssä viittaussäännös, jossa viitataan nyt voimassa olevaan TyELiin. Nekään asiantuntijat, joilta asiaa valiokunnassa kysyin, eivät oikein osanneet sanoa, miten tässä pitäisi menetellä, mutta viesti siis oli se, että olisi pitänyt avata koko eläkelainsäädäntö, jotta kirkkolain yhteydessä olisi voitu käsitellä näitä kahta asiaa. Minusta sen takia tämän lain käsittely täällä nyt pitää sisällään jotakin kummallista, joka ei ole minulle vieläkään selvinnyt, että mitä. Se johtuu siitä, että ilmeisesti kirkon lainsäädäntö tässä salissa kulkee omia polkujaan. En tiedä, kuka sitä johdattaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä on nyt kuitenkin positiivinen henki eduskunnassa siitä, että tämä elinaikakerroinsäädös korjataan. Eiköhän sitten sovita porukalla, että jo siellä toisessa käsittelyssä, kun tätä lakia käsitellään, te tulette kaikki siihen meidän esitykseemme mukaan, että hallitus ryhtyy heti toimeen, siellä perustelujen osalta? Kiitoksia vaan jo etukäteen tuesta, joka varmasti silloin on jakamaton.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Elinaikakerroin on laskennallinen osa, jolla määritellään, kuinka paljon eläkkeitä tarvitaan. Se tulee muuttumaan jatkuvasti todennäköisesti siihen suuntaan, että se osoittaa Suomen kansan jatkossa elävän yhä pidempään. Tänään syntyvistä lapsista oletetaan 10 prosentin elävän satavuotiaiksi. Tämän johdosta myös eläkkeelläoloaika jatkossa kasvaa, mikäli työurat pysyvät yhtä pitkinä. Se, että eläkkeet supistuvat, johtuu siitä, että koko eläkesumma jakaantuu pidemmälle periodille. Sen sijaan jos halutaan maksaa yhtä suurta eläkettä, niin silloin tätä eläkekertymää pitää jaksottaa toisella tavalla — joko rahasto-osuutta kasvattaa tai sitten työssä olevien osuutta kasvattaa. Mutta eläkeaikakerroin on olennainen osa siitä laskennallisesta yhtälöstä, jossa katsotaan julmia tosiasioita suoraan silmiin, ja tässä tapauksessa ne ovat myönteisiä. Suomen kansa elää jatkuvasti pidempään.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä kirkon eläkelaki on osa todella tätä eläkelainsäädännön kokonaisuudistusta ansioeläkepuolella, ja taas tämä kokonaisuudistus pohjautui toimitusjohtaja Kari Puron komitean työhön. Silloin kun sitä lähdettiin viemään eteenpäin ja säätämään lakeja, niin vasemmisto oli tietysti kokonaisuudessaan hallituksessa ja jotkut sieltä äänestelivät, niin kun ed. Tennilä totesi, vastaankin näissä asioissa, mutta se kokonaisuudistus lähti tälle tielle.

Nyt olisi aika, ja kehotankin hallitusta tekemään uuden selvityksen, missä ollaan tänä päivänä. Eläkerahastot ansioeläkepuolella ovat kasvaneet nopeaa vauhtia. Meillä on valtavat rahastot siellä ja toisaalta työllisyystilanne on parantunut niin, että rahoituspohja on kyllä vahvistunut. Sitä vasten on syytä katsoa, voitaisiinko nyt palata siihen, että taitettua indeksiä palautettaisiin sille tasolle, mihin eläkeläisjärjestöt muun muassa esittävät, ja sitten voitaisiinko esimerkiksi tätä elinaikakerroinjärjestelmää tarkistaa niin, että eläkkeet vastaisivat todella paremmin ansiokehitystä ja oikeudenmukaista linjaa. Minä arvelen, että nyt tilanne olisi valoisampi ja parempi kuin oli silloin, kun Lipposen hallitus jyräsi näitä esityksiään läpi kovilla otteilla.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Vastaan heti ed. Kankaanniemelle, että toki voitaisiin palata, ja edustajille Tennilä ja Laakso, että ilman muuta korjataan tämä. Mielenkiintoista kuulla, niin kuin eilenkin kuultiin, että suurin osa eduskunnasta tai kansanedustajista ei tiennyt, kun tätä tehtiin, mitä teki, näin kauniisti sanottuna. Jatkuvasti saa yleisönosastosta lukea, kuinka tämä elinaikakerroin — tai tässä rupeaa jo tuntumaan, että pitäisi käyttää toista ilmaisua, vaikka elinaikajakojäännös — on selkeästi jo pienentynyt nyt. Ihmiset, joitten eläkkeitä on laskettu tällä uudella systeemillä, vaikka täällä joku sanoi, että se tulee vasta 2009 voimaan, ovat ihmetelleet, mitä on oikein tapahtunut. Oikeastaan on hyvä, että tämmöisessä nyt evankelisluterilaisessa ja kirkollisessa mielessä eduskunta paneutuu syvällisemmin, henkisemmin ja psyykkisemmin asiaan, joka on myös, voisiko sanoa, maallisempaa työväestöämme jo piinannut ja riivannut edellisen eduskunnan törttöiltyä tässä asiassa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä selventää, että tämä uudistus, tämä esitys on todellakin selkeästi tekninen. Tässä sisällöllisiä muutoksia on lähinnä vain joissakin toimeenpanomenettelyä koskevissa säännöksissä ja muutoksenhakusäännöksissä. Tässä on tavoitteena yhdenmukaistaa evankelisluterilaisen kirkon eläkelainsäädäntöä muita eläkelakeja vastaavaksi. Sen verran tästä eläkeuudistuksesta ja elinaikakertoimesta haluan kommentoida, että ongelmana ovat kyllä lähinnä juuri nämä työkyvyttömyyseläkeläiset, joiden eläketaso jää varsin vaatimattomaksi ja jotka ovat myös tuon elinaikaleikkurin kohteena ja joilla ei ole edes periaatteellista mahdollisuutta kohentaa eläketasoa jatkamalla ikään kuin työntekoa pidempään, mikä oli tämän eläkeuudistuksen tarkoituksena, että siihen suuntaan kannustetaan kansalaisia, kun väestö ikääntyy ja työtätekevän väestöryhmän osuus vähenee. Sen takia tulisi kyllä joillakin toimenpiteillä pyrkiä jatkossa turvaamaan myös työkyvyttömyyseläkeläisten eläketaso, jotta se olisi inhimillistä, ihmisarvoista elämää ajatellen riittävä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämän evankelisluterilaisen kirkon eläkelain pohjalta on syntynyt tätä asiaa koskeva, mutta myös muutoin eläkepolitiikkaa sivuava hyvä ja tarpeellinen keskustelu. Aivan kuten edellinen puhuja totesi, juuri ne ihmiset, jotka joutuvat pitkään olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, joilla ei ole paljon ennättänyt kertyä ansiotyössäoloaikaa, kärsivät kaikkein eniten tästä elinaikakertoimesta. Toivon, että täällä lainsäädännön valmistelussa jatkossa voidaan näihin epäkohtiin kiinnittää huomiota. Muutoin me aiheutamme lainsäädännön kautta toimeentulovaikeutta ja köyhyyttä eläkeikäisille ihmisille.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Oppositio on siinä aivan oikeassa, että jo eläkkeellä olevien ihmisten eläkkeestä todella täytyisi pitää huolta. Mutta niiden kohdalla, jotka myöhemmin jäävät eläkkeelle, täytyy kyllä ottaa se huomioon, että eläkeikää täytyy myöhentää. Meillä oli aivan erinomainen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja Kevan järjestämä seminaari äsken tuolla auditoriossa. Siellä sanottiin, että meillä olisi suuret työvoimareservit, jos jäisimme myöhemmin eläkkeelle, ja silloin, jos siihen tulisi kunnon karttumat, superkarttumat, niin kuin nyt tarjotaan, näillä ihmisillä olisi jo parempi eläke kuin niillä, jotka nyt ovat eläkkeellä. Heistä kyllä täytyy pitää huolta.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Asko-Seljavaara kertoi, että pitäisi myöhemmin jäädä eläkkeelle. Eräskin tilasto näyttää tällaisista SAK:laisista ammateista, sanoisiko haalariammateista, ja akavalaisista, että akavalaiset ovat lähes kymmenen vuotta pitempään töissä kuin nämä SAK:laiset. Se johtuu siitä, että ne työt ovat kovempia, ja ei se auta, vaikka sataan vuoteen olisi tätä eläkeikää, jos ihmiset eivät pärjää sillä eläkkeellään taikka pysty tekemään töitä. Nämä ovat semmoisia aika kohtuuttomia vaatimuksia, ja näin ei pitäisi tehdä.

Yleensäkin tästä eläkkeestä, että jos ruvetaan eläkettä leikkaamaan, niin kuin ed. Laakso täällä totesi, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän eläke pienenee, kun ei ole muka rahaa antaa sitten, kun väkimäärä kasvaa, niin sekin on minusta kohtuutonta. Kyllä pitäisi yksilölle ja ihmiselle taata se eläke, että se ei ainakaan pienene. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän menot kasvavat, on sairautta ja muuta hoidon tarvetta.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Olisin puuttunut samaan kuin ed. Kangaskin. Tilannehan on, ed. Asko-Seljavaara, se, että nyt on olemassa tällainen superkarttuma. Eli jos on normaalin eläkeiän jälkeen töissä, niin saa peräti 4,5 prosenttiyksikön superkarttuman. Ongelma vain on se, että vain ne, jotka ovat olleet keveissä töissä tai tekevät kevyttä työtä, voivat jatkaa työntekoa. Ne, jotka ovat raskaissa ammateissa, eivät kerta kaikkiaan kykene. Ja keskeisin ongelma tällä hetkellä on se, että niiden, jotka ovat työkyvyttömiä, on tavattoman vaikea päästä työkyvyttömyyseläkkeelle tällä hetkellä. Vaikka lainsäädäntö ei ole muuttunut miksikään, niin tulkinta laista on muuttunut: pitää olla pää toisessa kainalossa, ennen kuin pääsee eläkkeelle. Useat tohtorit, niin sanotut vakuutuslääkärit, siitä huolimatta toteavat: täysin työkykyinen — näkemättä potilasta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä ed. Laakson kanssa siitä, että meillä on erityisryhmiä. Meillä on esimerkiksi palomiehet, joiden eläkeikää pitäisi laskea. Sehän on hallitusohjelmassakin mainittu, että tätä asiaa tutkitaan. Mutta suurin osa meistä alkaa olla niin keveissä töissä, että me pystymme olemaan pitempään työssä, ja tällöin se eläkekarttuma on meille suurempi ja enemmän rahaa jää myös eläkeyhtiöille jakaa niille, joilla on ollut pienempi karttuma.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää ja asiallista eläkepoliittista keskustelua.

Arvoisa puhemies! Tämä kirkon eläkelakikin liittyy kyllä osana tähän suurempaan eläkepoliittiseen keskusteluun. Mielestäni täällä on nyt tänään nostettu aivan keskeisiä asioita esille, jotka ovat tavallaan niitä kipupisteitä ja jotka eduskunta on hyväksynyt tai joutunut hyväksymään tai on vuosien saatossa näin tehty.

Ensinnäkin, haluan tähän elinaikakertoimeen puuttua. Siinähän on pohjalla se, että suomalaisten elinikä on noussut. Vuodesta 1970 kaksi vuotta on tullut lisää joka kymmenes vuosi, ja näin ollen, jotta se eläkejärjestelmän rahoitus olisi kestävällä pohjalla, silloin on tässä Puron paketissa päätetty tehdä tällainen kerroin. Tällaisia esimerkkejä on muista maista, ja näin sitten Suomessakin on päätetty tehdä, jotta säilytetään se eläkejärjestelmän rahoitus kestävällä tasolla.

Nyt sitten on herännyt kysymys, onko tämä ollut oikein ja mitä tässä tapahtuu. Tätähän ei ole vielä käytännössä toteutettu kenellekään, koska tämä tulee vasta 2010 jälkeen voimaan, ja mielestäni tätä asiaa on syytä pohtia. Meillä on useitakin mahdollisuuksia tähän pohtimiseen, onko tämä oikein ja vastaako se sitä, mitä tänä päivänä tarvitaan.

Sitten täällä on ollut puhetta tästä eläkejärjestelmän rahoituksesta ylipäätänsä. Totta kai se pitää olla kestävällä tasolla ja turvattu mutta myöskin niin, että se on maksajille kohtuullinen, että kyetään maksamaan se taso.

Sitten täällä on ollut puhetta tästä tasosta, ja kyllä se niin on, että tässä elinaikakertoimessakin se eläkkeitten taso on se keskeinen asia; miten me kykenemme turvaamaan eläkkeitten tason niin, että nämä pientä eläketuloa saavat pärjäävät ja että se kehittyy jatkossa oikeudenmukaisella tavalla?

Kun viime kerralla olin itse eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kun edellistä lakiesitystä käsiteltiin, olin itse asiassa valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaostossa, niin silloin eduskunta koki, että olemme vähän niin kuin sivussa siitä valmistelusta. Näinhän se oli täällä, että Puron paketti tuotiin ota tai jätä -periaatteella ja eduskunta koki, että se on vähän syrjässä, että ne oli päätetty muualla. Ja sitten myöskin eläkeläiset kokivat, että he eivät olleet olleet niissä pöydissä, joissa oli eläkkeistä neuvoteltu, saati sitten, että tulevien eläkkeitten maksajat olisivat olleet niissä pöydissä.

Olen päättänyt, että perustetaan tällainen eläkefoorumi. Tämä on ollut itse asiassa tänään esillä minun ministerijohtoryhmässäni, että voitaisiin käydä tällaista eläkepoliittista dialogia ennen kuin näitä lakeja tehdään, ja siinä eläkefoorumissa olisi myöskin sitten eduskunnassa olevien poliittisten puolueitten edustus, jotta voitaisiin käydä saman pöydän ääressä työnantajien, työntekijöitten, eläkeyhtiöitten, poliittisten puolueitten, eläkeläisten ja nuorten, tulevaisuuden eläkeläisten, kanssa dialogia ja ottaa niitä kipeitä asioita esille, mitkä ovat sen tulevan eläkepolitiikan kannalta keskeisiä, rahoitus, tarvitaanko lisäeläkejärjestelmiä, mikä minun eläketasoni on. Meillähän se vaihtelee: jos avaat tänään lehden, niin se on 50 prosenttia, huomenna se voi olla 60. Kansalaiset ovat vähän hämmentyneitä siitä, mikä se eläketaso tulevaisuudessa on.

Voitaisiin käydä tällaista tulevaisuuteen luotaavaa keskustelua, dialogia, asiapohjalta ja kuunnella, mitkä ovat ne faktat, Eläketurvakeskuksen selvitykset, eläkeyhtiöitten, työeläkeyhtiöitten ja näin, jotta kaikki pääsisivät, eri ryhmät, mukaan tähän eläkepoliittiseen keskusteluun ja sillä tavalla jo ennakoimaan sitä eläkevalmistelua, jotta ei kävisi niin kuin viimeksi, että ollaan aika syrjässä sitten näistä. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, nämä kiinnostavat kansalaisia, ja näistä pitää olla kaikilla asiallinen tieto, missä mennään rahoituksen tason ja muun osalta, jotta se olisi läpinäkyvämpää, jotta voitaisiin vaikuttaa. Ei tämä mitään salatiedettä ole tämä eläkepolitiikka.

Suomalaisesta työstä tässä on kysymys, että suomalainen työ rahoittaa näitä nytkin maksussa olevia eläkkeitä, koska meillä on vain osittain rahastoiva systeemi. Suomalaisesta työstä maksetaan nytkin eläkkeellä olevien eläkkeitä. Nämä ovat suuria yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä silloin, kun näistä asioista puhutaan, ja olen iloinen, että eduskunta on niin asiallisella tavalla näihin tänään suhtautunut.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ministerin näkemyksissä oli paljon positiivista, ja tuolta puolelta voidaan lähteä varmasti porukallakin menemään. Kyllähän tämä elinaikakerroin on täysin kummallinen järjestelmä, että jos Suomi onnistuu keskeisissä tavoitteissaan nostaa ihmisten elinikää, mihin parempi terveydenhoito on johtamassa, niin siitä rangaistaan eläkeläisiä. Mitä pikemmin kupsahettaisiin, niin sitä paremmat eläkkeet. Järjestelmänähän se on ihan älytön. Minusta se on sitä ollut alusta lähtien, silloin kun sitä jo hyväksyttiin.

Todellinen tavoitehan pitää olla työssäoloajan pidentäminen. Siinä tarvitaan työelämään sellaisia järjestelmiä, että tässä tavoitteessa onnistutaan. Minä näen, että kyllä tämän elinaikakertoimen takana on myöskin paine lisätä yksityisiä eläkevakuutuksia, niiden ottamista. Kun julkista eläkettä lyödään alas, niin ihmiset turvautuvat yksityisiin eläkkeisiin.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri toi täällä hyvin esille nämä eläkemuutosten tavoitteet ja toisaalta niihin liittyvät haasteet. Mielestäni tämä evankelisluterilaisen kirkon eläkelakimuutosesityshän on kannatettava jo monestakin syystä sen vuoksi, että kirkkotyönantaja maksaa samalla perusteella, samalla tavalla eläkkeitä kuin muutkin työnantajat. Ja pahimmassa loukussahan eivät ole tosiasiassa työeläkkeelle jääneet, vaan pienellä kansaneläkkeellä toimeentulevat, ja hallituksen perusturvauudistus lähtee parantamaan juuri tätä puutetta. Siinä yhteydessä on varmasti hyvä arvioida myöskin pienet työeläkkeet. Mutta tässä kysymyksessä olevassa asiassa, väittelemättä tässä elinaikakertoimen merkityksestä, on kuitenkin huomioitava, että olisi kummallista, että toisille työnantajille eläkkeenmaksu (Puhemies: Minuutti!) organisoidaan uudelleen ja toisille ei.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikanaan kun elinaikakerrointa täällä säädettiin, osa meistä vastusti sitä. Mutta siihen mietintöönhän tuli semmoinen tekstissä oleva niin kuin velvoite siitä, jotta pitäisi katsoa, kun ihmisten eläkkeelle jääminen on nyt siirtynyt myöhempään ajankohtaan, ja eikö pitäisi nyt kuitenkin katsoa, seurata, mikä on tilanne, ja tietysti ryhtyä sitten toimenpiteisiin kanssa siinä, jotta tämmöistä leikkuria ei tulisi, niin kuin tässä nyt on lehdissä ollut ja yleistä tietoa jaettu?

Mutta sitten yksi asia, mikä tuli tuossa ministerin puheessa esille. On ihan totta, että työllä rahoitetaan nämä kaikki. Mutta millä tavalla saataisiin sillä tavalla yhä enemmän myös koneet maksamaan, automatiikka maksamaan tästä, koska nyt se tapahtuu valitettavasti sillä tavalla, että se keskittyy, siis koneet tekevät kohta kaikki. Ei ole muuta kuin että joku huoltomies ja sähkömies siellä käy katselemassa ja myllyt jauhavat ja tuottavat jollekin rahaa, mutta siitä ei tule eläkemaksuja. Jotenkin pitäisi saada sieltä enemmän kanssa maksajia tähän pottiin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan myönteistä ministeri, että olette tällaisen foorumin perustanut. Toivoa kuitenkin sopii, ettei siitä tulisi samanlaista foorumia, jonka me kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat aina ennen vaaleja muodostamme, jolloin kaikki yksimielisesti lupaamme hoitaa eläketurvan puutteet kuntoon. Minä olen viisi vuotta ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, saanut kaiken tiedon ja päässyt keskustelemaankin kaikista näistä asioista. Lauri Viita taisi aikanaan sanoa, että ei hänellä ole mitään sitä vastaan, että kirjallisuutta käsitellään, mutta olisi hyvä, jos joku lukisikin sitä. Ei minullakaan ole mitään sitä vastaan, että eläketurvasta keskustellaan, mutta olisi tietysti ihan hyvä, että sitä korjattaisiinkin siltä osin kuin siinä on puutteita.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Katiokumpu on aivan oikeassa siinä, että totta kai ne, jotka ovat pelkällä kansaneläkkeellä, ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa. Kun me tiedämme, että kansaneläkkeitä korotetaan vielä kaikkein heikoimmalla indeksillä eli pelkällä elinkustannusindeksillä, niin tähän asiaan pitäisi välttämättä saada pikainen korjaus. Toivon tietenkin, että keskusta olisi tässä yhteistyössä vasemmistoliiton kanssa, kuten perinteisesti olemme tehneet yhteistyötä.

Huomauttaisin myös siitä, että täällähän meillä oli aikaisemmin kova paine siihen, että siirryttäisiin elinkustannusindeksiin myös työeläkkeiden osalta eli vielä huonompaan kuin taitettu eläkeindeksi. Sitähän ajoi ministeri Mönkäre ja kansanedustaja Kiljunen muun muassa aktiivisesti, mutta me kykenimme sen torjumaan.

Elinaikakerroin, kutsun itse sitä elinaikaleikkuriksi. Sitähän se on. Eli jos elää pitempään, niin silloin leikataan eläkkeitä. Me tulemme nyt esittämään joka tapauksessa toisessa käsittelyssä pontta siitä, että tähän asiaan hallitus kiinnittää huomiota ja tuo tänne parannusesityksen. (Puhemies: Minuutti!) Luulen, että meidän kannattaa nyt luoda painetta tähän, jotta pääsemme asiassa eteenpäin. Ei meillä mitään illuusioita ole tässä asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri totesi, ettei tämä eläkehomma ole semmoista salaseurahommaa. Arvoisa ministeri on kyllä varmasti ihan oikeassa. Mutta pakettipolitiikkaa se oli silloin, kun se esitys tänne tuli, ja meille ainakin eduskuntaryhmässämme todistettiin silloin, että ainut konsti saada jollakin tavalla järkevä kokonaisuus on edetä niin, että se on se paketti, mikä siellä Puron työryhmässä, tai komitea tai mikä se nyt oli, on rakennettu ja että jos se menee kovin paljon pieleen, niin aikaa on sitten vähän revisiota harjoittaa. Nyt, arvoisa ministeri, 2010 tämän pitäisi tulla voimaan. Nyt sitä aikaa on, ja tämä keskustelukin on osoittanut, että jonkin verran tarvetta rukata on.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa lukee: "- - selvitetään, kohteleeko sosiaalietuuksien ostovoimaa turvaavien indeksitarkastusten kulutuskori tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia kansalaisia, kuten kansaneläkettä tai työeläkettä saavia ikäihmisiä."

Kysyn arvoisalta ministeriltä: Onko tämä selvitystyö käynnissä, ja katsotteko, että on aihetta tätä kulutuskoria korjata?

Totean sitten lisäksi, että hallitusohjelma ei lupaa yhtään mitään eläkeläisille, ei ansioeläkeläisille eikä myöskään kansaneläkeläisille sen jälkeen, mitä on tähän mennessä tehty. Kiitos siitä, että jotakin tuli tämän vuoden alusta. Mutta tulevat kolme vuotta, jota tätä kautta on vielä jäljellä, eivät lupaa yhtään mitään eläkeläisille, ainoastaan tämän, että selvitetään. Mutta onko tämä selvitystyö kulutuskorin osalta käynnissä, ja tapahtuuko taitetulle indeksille jotakin?

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun työeläkeindeksi on 2,36 tälle vuodelle, niin kansaneläkeindeksi on poikkeuksellisesti korkeampi, muistaakseni 2,6. Mutta ongelma on siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin, jotka nousevat 1.8.2008, tulee sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi, joka on ollut 3,5 prosenttia vuodelle 2006 ja arvio vuodelle 2007 on 3,2 prosenttia. Eli nämä indeksit jo, mitkä asiakasmaksujen kautta tulevat, ovat huomattavasti korkeammat kuin työeläkeindeksi tai kansaneläkeindeksi. Eli miten hallitus nyt aikoo toteuttaa sen, kun on puhuttu siitä, että näitä työeläkeindeksejä lähdettäisiin korjaamaan? Ministeri Hyssälä viime kaudella kirjoitti lehteen myös siitä, että kansaneläkeindeksi on liian alhainen eli sitä indeksirakennelmaa pitäisi korjata.

Sitten tämä elinaikakerroin, joka on siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä: Onko siitä jonkun näköinen aikataulu, että hallitus tuo sen selvityksen, koska siihen nimenomaan vedottiin ja eduskunta silloin aikoinaan hyväksyi sen, (Puhemies koputtaa) että ennen kuin elinaikakerroin otetaan käyttöön, (Puhemies: Minuutti!) tehdään tämä selvitys? Ja sehän on ajatus, että vuoden 2010 jälkeen olevia eläkkeitä koskisi tämä elinaikakerroin.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hienoa, että arvoisa ministeri on paikalla. Minulla on siihen teidän perustamaanne tai perustettavaksi ajattelemaanne foorumiin pieni vihje. Pääministeri ja koko hallitus ovat toivoneet, että ihmiset olisivat entistä pitempään töissä, ja tietenkin se on hyvä asia, että näin olisikin.

Miksi meillä Suomessa ei kuitenkaan oteta mallia Saksasta? Meillähän jos ihminen jää eläkkeelle, siitä eläkkeestä menee verot, ja jos hän menee töihin eläkkeellä ollessaan, eläketulo ja ansiotulo lätkäistään yhteen, jolloin siitä tulee korkeampi veroprosentti, eikö niin, meidän verotusjärjestelmämme mukaan. Miksi emme voisi tehdä niin, että kannustamme ihmisiä pitempään työuraan Saksan malliin? Kun Saksassa ihminen jää eläkkeelle, hän maksaa siitä eläkkeestä veron, ja jos hän on eläkkeellä ollessaan töissä, siitä hän maksaa oman veron. Näin veroprogressio ei ole niin korkea. Tällainen järjestelmä edistäisi kansantaloutta ja kansanterveyttä ja olisi pienenä apuna myöskin työvoimapulaan.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erinomainen asia, että ministeri on päättänyt perustaa tämmöisen foorumin, jossa myös kansanedustajat ja muut eri sidosryhmät voivat olla mukana. Täytyy muistaa, että eläkejärjestelmän puutteet, mitä niitä nyt onkaan, johtuvat siitä, että eläkejärjestelmien sisällön ovat suunnitelleet ja päättäneet työmarkkinajärjestöt ja eläkevakuutusyhtiöt. Ei eduskunnalla ole juuri ollut niihin mitään sanomista sen takia, että kun ne on sitten hyväksytetty kolmikannassa, niin sillä siisti. Elikkä tässä me nyt itkemme tämän monen vuosikymmenen korporatiivisen järjestelmän tuloksia.

Toinen asia on, että Satassa onneksi tämä eläkeläisten mahdollisuus tehdä töitä on tulossa esille, ja se on erinomainen asia. Pari päivää sitten, toissa aamuna, saatiin tästä asiasta jo ensimmäistä informaatiota. On hyvä järjestelmä, että eläkeläiset voisivat tehdä töitä, koska on paljon eläkeputkeen (Puhemies: Minuutti!) tämän hienon järjestelmän kautta putkautettuja ihmisiä, jotka ovat työkuntoisia ja voisivat tehdä töitä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Todellakin eläkepolitiikkaa tehdään kolmikantaisesti. Joskus täällä on tuntunut, että sitä tehdään kaksikantaisesti. Haluan, että reivataan sitä sille linjalle, että sitä tehdään kolmikantaisesti.

Sitten tämä pidempi työura, sehän oli koko tämän Puron paketin tarkoitus, ja siinä näyttää, että me olemme onnistumassa, että ihmiset ovat, kuten oli se tavoite, kaksi kolme vuotta pidempään työelämässä. Näyttää, että sitä kohti mennään. Superkarttuma on tässä ollut se ihan hyvä kannustin. Ihminen näköjään tarvitsee jotakin porkkanaa. Eläketurvakeskuksessahan on tämmöinen tiukka seuranta myöskin, mitä tässä tapahtuu ja ollaanko oikealla uralla jnp. Ministeriö on mukana tässä seurantatyössä hyvinkin tarkasti.

Mitä tulee tähän kulutuskoriin, niin sehän otettiin sen takia nimenomaan hallitusohjelmaan, että oli epäilyjä siitä, että se ei kohtele eläkeläistalouksia oikeudenmukaisesti, että siellä ei käytetä niitä elintarvikkeita tai niitä korin osia — alkoholi, tupakka — mitkä ovat siellä korissa eli epäiltiin, ovatko ne painotukset oikeat. Tämä työ on menossa, ja sehän kuuluu osana siihen suurempaan kokonaisuuteen, jossa tarkastellaan näitä pienimpiä eläkkeitä ja pärjäämistä ylipäätänsä, miten pärjätään. Näiden pienimpien eläkkeitten kysymyksen ja niitten tukien ja muiden, mitä siellä on, pitää olla vuoteen 2009 mennessä selvitettynä siellä Sata-komiteassa.

Sitten nämä eläkkeellä olevat, miten he voisivat palata työelämään tai tehdä eläkkeellä ollessaan vielä työtä, koska eiväthän monet heistä koko työkykyä ole menettäneet. Voi olla työkyvyttömyyseläkkeelläkin, kun ovat menettäneet osan työkykyään. Voisivat jotain tehdä tai eläkkeeltä palata työhön. Kyllä tätä pitää jollakin tavalla pystyä helpottamaan. Meillä on työeläkkeellä ehkä 30 000 sellaista, jotka haluaisivat palata työelämään. Toivon, että saamme syksyksi jo tänne jotakin esityksiä tästä.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Evankelisluterilaisen kirkon jäsenenä voin ottaa kans tähän keskusteluun sillä lailla osaa. Mulla on sellaanen käsitys viimesyksyysten palakankorotuksien jälkehen, jotta eläkelääsiä on yhä enemmän jääny köyhyysloukkuhun ja tuloo häpiä siinä suhtees, jotta niirenkin pitääs kuitenki tervestä elämää viettää, nauttia eläkepäivistä, koska ne on kuitenkin niitä, jokka on rakentanu tämän hyvinvointivaltion, mihin me saarahan mengastaa.

Mutta se että tulevaisuures meirän pitää myös kannustaa niitä vanhempia ihimisiä jatkamahan myös normaalin eläkeiän jälkehenki töitä eikä sitä saa rangaasta, päinvaston kannustaa. On hienoa — ministeri lähti huitelemahan, ei ole kuulemas — hän puhu äsken oikiaa asiaa, eli meirän pitääs myös kannustaa sekä piremmälle jatkavia eläkelääsiä että niitä eläkelääsiä, jokka haluaas vielä tehrä töitä, jokka on jonkun aikaa ollu eläkkeellä. Se on valtava voimavara tälle Suomen tulevaisuuren rakentamiselle.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Jatkeena ed. Miedon puheille: Toivottavasti ministeri todella saa ensi syksyksi tämän lain, joka mahdollistaa tämän työnteon.

Otan yhden toisen näkökulman myöskin tähän esille. Se ei ole pelkkiä lisäveroeuroja tänne meidän valtion ja kuntien kassaan, joita se eläkeläisten työnteko tuo, vaan on se yhtä lailla myöskin sitä terveyden edistämistä: Kun on mielekästä tekemistä eikä ihan tyhjän päälle sieltä aktiivisesta työurasta tipahda, niin mielestäni se voidaan nähdä myöskin osaksi meidän terveyden edistämisen ohjelmaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluaisin ed. Ukkolalle kommentoida hänen kolmikantakritiikkiään, että mielestäni kuitenkin suomalaisen järjestelmän hienous on ollut, että tietyissä asioissa maksajat ovat mukana keskustelussa, varsinkin kun ne maksajat useimmiten ovat myös niitä kohteita, joihin tämä lainsäädäntö kohdistuu. Ainakin nyt olisin erittäin huolissani työntekijöiden näkökulman täydellisestä puuttumisesta. Jos kolmikantaa ei olisi ja jos nyt eläkelakeja lähdettäisiin pelkästään hallituksen voimin tai hallituksen ja työnantajien voimin laatimaan, niin voi olla, että työntekijöille kävisi hivenen kurjasti siinä.

Mutta sitten tästä työkyvyttömyyseläkkeestä vielä se, että täälläkin käydyssä keskustelussa näkökulma on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat ovat 50—60-vuotiaita. Valitettavasti näinkään pitkää työelämäuraa ei ihan kaikille ole suotu, vaan kasvavassa määrin 20—30—40-vuotiaita joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle joko fyysisistä syistä tai aika usein mielenterveydellisistä syistä. Mielestäni silloin kun puhutaan esimerkiksi elinaikaleikkurista, niin unohdetaan se, miten suureen kurjuuteen kaiken kaikkiaan joutuu esimerkiksi sellainen ihminen, joka 30-vuotiaana joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, koska hänelle ei millään muotoa ole pystynyt kertymään edes työeläkettä tarvittavaa määrää siinä vaiheessa, kun hän vihdoin ja viimein saavuttaa sellaisen iän, että pystyisi sitä nauttimaan. Toivon todella, että tähän elinaikaleikkuriin palataan mahdollisimman pian ja näkökulma avataan myös niihin liian nuoriin työkyvyttömiin, joiden kohdalla tämä on aivan kohtuuton ratkaisu.