Kaarina Dromberg /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tavoitteena hallituksen esityksessä perusopetuslain muuttamisesta on lisätä peruskoulujen oppilaiden osallistumisaktiivisuutta. Lakiehdotuksella vahvistetaan oppilaskunnan toiminnan merkitystä oppilaiden osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja heidän mielipiteidensä kuulemisen parantamiseksi. Ehdotus toteuttaa hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteita kehittää kouluja ja oppilaitoksia tukemaan oppilaiden kasvua aktiiviseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen.

Koululaisten vähäinen kiinnostus kansalais- ja muuta vaikuttamistoimintaa kohtaan on todellinen huolenaihe. Esimerkiksi Civics — Nuori kansalainen -tutkimus vuodelta 2000 osoittaa, että suomalaiset peruskoulun päättävät nuoret ovat yhteiskunnallisissa asioissa tietäviä mutta passiivisia. Myös koululaisten todellisia vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta kouluissa on pidetty puutteellisina. Oppilaiden tulisikin päästä osallistumaan nykyistä enemmän yhteisten asioiden hoitoon. Kouluaikaisilla osallistumiskokemuksilla on todettu olevan selvä yhteys aktiiviseen kansalaisuuteen aikuisiässä.

Sivistysvaliokuntakin on sitä mieltä, että osallistuminen opitaan osallistumalla. Nuorena saatavat omakohtaiset osallistumisen kokemukset ovat tärkein aktiivisen aikuisuuden selittäjä. Oppilaskuntatoiminta on kodin kannustuksen ja järjestöjen toiminnan rinnalla ollut ja on edelleen keskeinen kansalaisuuteen sosiaalistaja. Koulun tehtävänä on kasvattaa sellaisia aktiivisen kansalaisuuden valmiuksia kuin kyky sekä uskallus ilmaista itseään ja myös eri välinein pohtia toiminnan tarkoitusta ja ottaa osaa julkiseen keskusteluun, neuvotella rakentavasti ja etsiä yhdessä hyväksyttäviä ratkaisuja sekä selvittää ristiriidat ilman väkivaltaa ja hyväksyä erilaisuutta. Oppilaskuntatoiminta voi osaltaan edistää kaikkia näitä valmiuksia.

Valiokunta katsoo, että juuri perusopetuksen aikana voidaan varmistaa se, että kaikki ikäluokat kokonaisuudessaan varustetaan kansalaisen taidoilla, tiedoilla ja valmiuksilla sen sijaan, että kansalaisten aktiivisuus jakautuu eriarvoisesti. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että opetushallinto jatkaa hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman aikana hyvin alkanutta panostusta oppilaskuntatoimintaan ja laajemminkin osallistuvaan koulukulttuuriin. Oppilaskuntatoiminnasta tulee pyrkiä saamaan luonnollinen ja oleellinen osa jokaisen koulun arkea ja sen tulee tukea kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen.

Hallituksen esityksessä ei oppilaskunnista ole haluttu tehdä pakollisia. Tästä valiokunta on samaa mieltä, mutta pitää tärkeänä sitä, että kouluissa, joihin ei perusteta oppilaskuntaa, kuitenkin annetaan mahdollisuus oppilaille tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 3 momentin.

Tatja  Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva sivistysvaliokunnan mietintö ja sitä kautta hallituksen esitys ovat olleet erittäin odotetut. Jossakin vaiheessa oli vähän epäilyjä siitä, antaako opetusministeriö laisinkaan tätä esitystä, mutta hyvä, että se tuli meidän käsittelyymme ja saadaan vielä päätökseen ennen tämän vaalikauden loppua.

Oppilaskunnallahan on erittäin tärkeä merkitys osana koulun toimintakulttuuria. Sillä tavalla voidaan opettaa ja oppia perustietoja muun muassa kokouskäytänteistä. Suomihan on yhdistysten maa, ja sen vuoksi on tärkeää, että jo nuorella iällä ymmärretään, miten esityslistat laaditaan ja millä tavalla kokoukseen osallistutaan, miten tehdään esityksiä, miten kannatetaan, miten äänestetään.

Opetushallitus on tutkinut sitä, millä tavalla oppilaskuntatoimintaa on maassa järjestetty. Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia on sitä mieltä, että oppilaskunta on erittäin paljon tai aika paljon mukana koulun arjessa. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että oppilaskuntatoimintaa pidetään tärkeänä ja ennen muuta sen takia, että koulu pystyy yhdistämään sillä tavalla voimiaan.

Huolestuttavaa tässä tutkimuksessa oli mielestäni se, että niistä Lapin kouluista, jotka olivat kyselyyn vastanneet, vain 23,8 prosentilla on oppilaskuntatoimintaa. Toivon mukaan nyt tämä lainsäädäntö antaa uutta potkua näillekin lappilaisille kouluille, joilla ei ole vielä oppilaskuntatoimintaa ollut.

Tietenkään oppilaskunta ei toimi pelkästään siten, että on aktiivisia nuoria, vaan ohjaavalla opettajalla on kyllä suuri merkitys oppilaskunnan toiminnassa. Tietenkin toiminta lähtee siitä, että nuoret ovat innostuneita, mutta asiantuntevalla ohjauksella on myös merkitys, merkitys sikäli, että opettaja toimii linkkinä sitten muihin opettajiin.

Kun tässä työssä on saanut tavata oppilaita ja opettajia, niin välillä on kyllä aika harmistunut siitä, että monenkaan koulun toimintakulttuuriin ei kuulu se, että aidosti kuullaan oppilaita heitä koskevissa asioissa. Esimerkiksi jos koulussa suunnitellaan remonttia ja oppilailla olisi hyviä ideoita siitä, miten remontti kannattaisi toteuttaa, niin ei siellä rehtorilla ja opettajilla aina ole mielenkiintoa ottaa nuorten näkemyksiä esille, vaikka ne monesti olisivat paljon käytännöllisempiä ja ne eivät myöskään veisi kauheasti rahaa.

Valiokunta teki tosiaan yhden muutoksen hallituksen esitykseen, ja se on erinomainen, koska se on samassa linjassa nuorisolain kanssa, jossa kunnalla on velvollisuus kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa.

Tämän jälkeen toivon, että kaikki kansanedustajat pitävät asiaa esillä ja kannustavat omassa kunnassaan tai omassa vaalipiirissään kouluja kehittämään oppilaskuntatoimintaa, ja ennen kaikkea toivon, että niissä kouluissa, joissa ei ole vielä oppilaskuntia, toiminta menisi eteenpäin.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Ympyrä sulkeutuu nyt. Oppilaskuntatoimintaa lain tasolla viedään eteenpäin, halutaan kehittää sitä. Ne sieluun aika syvällekin syntyneet haavat, joita ehkä tämän yhteiskunnan niin sanotuilla valtaapitävillä on ollut koulujen oppilaskunnista, Teiniliitosta jne., ovat nyt arpeutuneet ja ne on unohdettu.

Tämä on aivan oikea lähtökohta, puhemies, mitä täällä valiokunnan kannanotoissakin yleisperusteluissa todetaan. Oppilaskunnat voivat edesauttaa esimerkiksi yhteiskunnallista aktiivisuutta. Sehän nähdään täällä eduskunnassakin, täällä on tietty ikäluokka tällä hetkellä hyvinkin jo kokeneita kansanedustajia, jotka ovat hankkineet kannuksensa Teiniliiton kärhämissä ja toiminnassa. Ajoittain täällä elää myöskin tällainen teiniliittolainen keskustelu, olen huomannut, itse en ole siihen liittoon osallistunut koskaan.

Mutta, puhemies, tähän asiaan: On aivan oikein, että kouluissa pitää pystyä edesauttamaan yhteiskunnallisen tiedon saamista, osaamista, sen ikään kuin käytäntöön soveltamista. Kouluissahan on ollut noiden ehkä traumaattisten 70-luvun kokemusten jälkeen sellainen mielipide, että politiikka ei kuulu kouluihin. Nyt ollaan tulossa takaisin, että se kuuluu, ja tietysti se kuuluu, se on selvä. Jos ei siinä iässä opi yhteiskunnallisen elämän arvostusta, sitä on vaikea myöhemmin omaksua. Uskon, että tätä prosessia on vähän liikkeelle laittanut myös se, että nuorten äänestysaktiivisuus on hyvin matala. Niin kuin tämä Civics — Nuori kansalainen -tutkimus osoittaa, Suomessa erityisen vähän nuoret ihmiset arvostavat yhteiskunnallisia asioita.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viidentoista vuoden kokemuksella toisen asteen oppilaskuntatoiminnasta voi todeta sen, että tuo toiminta vaihtelee vuosittain hyvin runsaasti. Riippuu paljon siitä oppilasryhmästä ja toisaalta sitten siitä, minkälainen ohjaaja tällä oppilaskunnalla on. Resursseja tähän ohjaamiseen ehdottomasti tulee olla.

Tämä hallituksen esitys tuolla sivistysvaliokunnan tekemällä muutoksella on ihan paikallaan. On hyvä, että tässä tämä tietty vapaaehtoisuus on olemassa, kumminkin siinä se oppilaiden kuuleminen tulee suorittaa. Sieltä voi tulla arvokasta tietoa, miten sitä kouluyhteisöä kehitetään.

Tatja  Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että ed. Tiusanen otti esille sen, millä tavalla politiikka eli puoluepolitiikka voi kuulua ja sen pitäisi kuulua myös koulun toimintaan. Valitettavan usein saa kuulla poliittisilta nuorisojärjestöiltä sellaista palautetta, että kun ne ovat viemässä koulun ilmoitustaululle ilmoitusta omasta keskusteluillasta tai jostakin harrastustoimintaan liittyvästä tapahtumasta, niin se ei ole sallittua, koska alapuolella lukee esimerkiksi Keskustanuoret. Mutta jos se olisi vaikka jonkun urheiluseuran järjestämää toimintaa, niin sellainen ilmoitus kyllä pannaan esille.

Senpä vuoksi toivon, että kaikki teemme töitä sen eteen, että tätä poliittista allergisuutta kouluissa olisi yhä vähemmän. Se, että me kansanedustajat vierailemme kouluissa, on hyvä esimerkki siitä, että me voimme tuoda puolueettomasti tietoa siitä, miten yhteiskunta toimii, miten eduskunta toimii ja millä tavalla voi vaikuttaa asioihin. Toivon mukaan se allergisuus kouluissa vähän vähenee ja myös poliittiset nuorisojärjestöt saavat tilaa sitä kautta toimia.

Kaarina  Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että tämä tukee myöskin sitä ajatusta, joka on ollut siinä tuntijaossa, joka edellisellä kaudella saatiin aikaan, tai hallituksen kauttahan se tuli, mutta käsiteltiin myös valiokunnassa, että historian lisäksi myös yhteiskuntaoppi sai yhden lisäoppitunnin, jolloin myöskin tätä puolta voidaan viedä eteenpäin.

Mutta pidän myöskin erittäin arvokkaana sitä, että eduskunta on lähtenyt viemään tätä yhteiskunnallista tietoa eteenpäin. Se nuorisoparlamentti, joka kokoontuu täällä joka toinen vuosi, on hyvä osoitus siitä, että myös tällä tasolla halutaan viedä sitä viestiä eteenpäin. Siellä on niitä parlamenttikerhoja myöskin eri kouluilla, jolloin nuoret saavat tätä tietoa myöskin yhteiskunnallisesta päättämisestä.