Leena Luhtanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On oikein miellyttävä tulla puhumaan osuustoimintalaista, koska harvoin meillä on käsiteltävänä valiokunnassa sellaista tärkeää ja isoa lakia, joka on saanut asiantuntijoiden ja myös valiokunnan taholta kovin myönteisen kannanoton kaiken kaikkiaan. Voin todeta, että asiantuntijat olivat lakiesityksen käsittelystä kaikki erittäin yksimielisiä ja pitivät lakiesitystä tarpeellisena ja välttämättömänä niin kuin valiokuntakin.

Lakiesityksessä lähdetään itse asiassa uusimaan vuodelta 1954 peräisin olevaa aikaisempaa osuustoimintalakia. Tämä on niin sanottu kokonaisuudistus, jolla uudistetaan ja modernisoidaan osuustoimintaan liittyvät säädökset.

Voin todeta valiokunnan puolesta myös sen, että hallituksen esitys on todella hyvin valmisteltu. Se on laaja kokonaisuudistus, ja siinä on kaikin tavoin otettu huomioon nykyaikaisen yritystoiminnan tarpeet. Erittäin hyvänä tavoitteena pidämme sitä, että osuuskunnat soveltuisivat tämän lakiesityksen pohjalta entistä paremmin pienyritystoimintaan. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. Saimme asiasta myös lakivaliokunnan lausunnon, ja lausunto on mietinnön liitteenä.

Syy, rouva puhemies, miksi puhujakorokkeelle oikeastaan tulin, on se, että haluan tuoda esiin sen seikan, johon olen joutunut mietinnön pöydällä ollessa vastaamaan eräille edustajille: poistetaanko tällä lakiesityksellä säästökassatoiminta ja säästökassat. Voin vakuuttaa, että tällä lakiesityksellä ei todellakaan niitä poisteta.

Säästökassatoimintaa koskevat säädökset lähtevät hyvin pitkälti nykyiseltä pohjalta, ja ne muutokset, joita on tehty, koskevat itse asiassa vain modernisointia säästökassojen osalta, vähimmäispääomavaatimusta ja säästökassojen tarkastustoimintaan liittyviä näkökohtia. Säästökassoihin palataan käsitykseni mukaan vasta siinä vaiheessa, kun valtiovarainministeriö on saanut valmiiksi pankkipalvelutyöryhmänsä mietinnön. Siltä pohjalta sitten, näin ymmärrän, tehdään mahdollisesti säästökassoihin liittyviä uudistuksia tai tuodaan ilmeisesti esiin näitä näkökohtia, mutta tähän lakiesitykseen niitä ei siis sisälly.

Kun edellä oli ensimmäisessä käsittelyssä liikepankkeja ja muita pankkeja koskeva lakiesitys, totean, että nämä liittyvät kiinteästi toisiinsa ja lakiesitykset on tarkoitettu tulemaan samanaikaisesti voimaan.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunnan puheenjohtaja, ed. Luhtanen edellä ansiokkaasti käsitteli osuuskuntalakia ja siihen liittyvää talousvaliokunnan mietintöä. Yhdyn myöskin ed. Luhtasen käsitykseen siitä, että tämä on erittäin merkittävä lakiesitys. Siksi haluan myöskin lyhyesti tätä käsitellä.

Osuustoiminta-aatehan syntyi 1800-luvun alussa Englannissa, josta se sittemmin saman vuosisadan loppupuolella kulkeutui myös Suomeen. Suomessa aatteen kiistattomana isänä pidetään professori Hannes Gebhardia. Suomalaisen osuustoiminnan leviäminen 1900-luvun alussa oli räjähdysmäisen voimakasta ja nopeaa. Uudet yhteiskunnalliset ongelmat ja epätasa-arvoisuus olivat tuolloin kärjistymässä sekä maaseudulla että työväestön keskuudessa. Tähän tilanteeseen osuustoiminta toi ratkaisun, joka hyväksyi markkinatalouden, mutta luotti yhteistoimintaan.

Suomessa osuustoiminnan puitteiden asianmukaista säätelemistä lainsäädännössä on pidetty aina tärkeänä. Kun ensimmäinen osuustoimintalaki astui voimaan syksyllä 1901, sen merkitys arvioitiin lain perusteluissa varsin laaja-alaiseksi: "Osaksi säästämällä, osaksi toisiansa tukemalla vähävaraisetkin siten voivat päästä nauttimaan suuremman pääoman etuja, ostaa tarpeensa huokeammalla, myydä tuotteensa paremmista hinnoista ja saada tarpeellista luottoa käytettäväkseen. Sen ohessa osuustoiminta on omiansa edistämään säästäväisyyttä, toimeliaisuutta ja yhteishenkeä, ja sen kautta sillä on tärkeä taloudellisesti ja siveellisesti kasvattava merkitys."

Tänään Suomi onkin yksi maailman osuustoiminnallisimpia maita. Meillä peräti kolme viidestä aikuisesta kuuluu johonkin osuuskuntaan. Erityisesti viime vuosina meille on syntynyt pieniä uusia osuuskuntia. Voidaankin todeta, että osuustoiminta voi tänään Suomessa hyvin.

Nyt käsittelyssä oleva lakiehdotus on valmisteltu korvaamaan, kuten ed. Luhtanenkin totesi, vuodelta 1954 oleva, monelta osin pahasti ajastaan jälkeen jäänyt laki. Ymmärtääkseni tämän uudistusehdotuksen takana on laajasti suomalaisten osuustoimintapiirien myötävaikutus ja hyväksyntä. Yhdyn myöskin siihen ed. Luhtasen käsitykseen, että lakiesitys on valmisteltu erittäin hyvin ja avoimesti.

Tällä uudella osuuskuntalailla ei muuteta osuuskunnan keskeisiä tunnusmerkkejä. Niitä ovat edelleen jäsenten talouden tai elinkeinon edistäminen, jäsenten oikeus osuuskunnan palvelujen käyttämiseen sekä jäsenten rajoitettu vastuu. Mielestäni tärkeää on myös se, että osuuskunnan perustaminen helpottuu, kun osuuskunnan voi perustaa yksinkin. Voimassa olevan lain mukaanhan perustajina on oltava vähintään viisi luonnollista henkilöä tai kolme yhteisöä. Osuuskunnan perustamista helpottaa myös sääntöjen vähimmäisvaatimusten supistaminen. Jäsen ja ääni -periaate säilyy edelleen osuuskunnan päätöksenteon lähtökohtana, mutta siitä voidaan poiketa myös henkilöjäsenistä muodostuvan osuuskunnan säännöissä. Äänimäärän porrastuksen käyttöönotosta on kuitenkin tehtävä osuuskunnan kokouksessa yksimielinen päätös. Mahdollisuus äänimäärän porrastamiseen helpottaa uusien osuuskuntien perustamista ja lisärahoituksen hankkimista.

Erityisen merkittävänä pidänkin uudessa lakiehdotuksessa sitä, että uusi laki mahdollistaa uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia osuuskunnille. Pääomien saatavuus oleellisesti helpottuu. Osuusmaksuja, lisäosuusmaksuja ja sijoitusomaisuusmaksuja koskevia pakottavia rajoituksia vähennetään. Osuuskunnan säännöissä voi määrätä vapaammin sijoituksen tuotosta, oikeudesta purkautuvan osuuskunnan säästöön ja palautusajankohdasta. Osuuskunta voi jatkossa hankkia rahoitusta myös sellaisilla pääomalainoilla ja sijoitusosuusmaksuilla, joiden sääntely vastaa osakeyhtiöiden pääomalainoja ja äänettömiä etuosakkeita. Lisä- ja osuusmaksut eivät edelleenkään tuota äänioikeutta tai oikeutta osuuskunnan palveluihin.

Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosikymmenen aikana maahamme perustettiin todellakin noin 800 uutta, enimmäkseen pientä uusosuuskuntaa. Niistä lähes puolet on työ- ja palveluosuuskuntia. Uskon vahvasti, että tämä uusi laki antaa hyvät puitteet erityisesti juuri pienten osuuskuntien vilkkaaseen perustamiseen. Erityisesti ajattelen tietointensiivisiä asiantuntijayrityksiä, joita perustetaan kumppanuusperiaatteella. Nyt onkin tärkeää, että osuuskuntalaki saadaan voimaan vuoden alusta.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puheenjohtaja Luhtasen ja talousvaliokunnan jäsenen ed. Kallion toimesta jo hyvin laajalti kehuttu sitä myönteistä ilmapiiriä, mikä on vallinnut tämän lain käsittelyssä. Toteaisin kuitenkin, että ei mitään niin hyvää, ettei jotain arvosteltavaakin olisi. Kyllä se kritiikin puute johtui myöskin ehkä jonkin verran ajan puutteesta, koska tämä laki haluttiin voimaan ensi vuoden alusta ja oli paljon suuria asioita valiokunnassa käsiteltävänä.

Eniten ehkä kysymyksiä herättää tässä laissa se, että jos ja kun tämän käyttö laajenee perinteisen osuuskuntajärjestelmän ulkopuolelle pieniin yrityksiin ja muihin, varmasti se tuo mukanaan jatkossa verotuksellisia kysymyksiä, jotka tavallaan jäävät tässä auki. Ongelmia mahdollisesti tulee syntymään, myöskin porsaanreikiä. Jos tätä verrataan esimerkiksi yhtiömuotoiseen järjestelmään, se tietysti asettaa myös jonkin verran eriarvoisiksi kaksi ehkä ihan samalla alalla toimivaa järjestöä.

Minusta tätä lakia on kuitenkin kauan pyöritelty ja se on syytä saattaa nyt voimaan, mutta sitä on myös syytä seurata jatkossa hyvin tiiviisti, ettei lakia tulla käyttämään väärin hyväksi.

Leena  Luhtanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin varmasti on, että mikään asia ei ole täydellinen ja koko ajan asiat kehittyvät ja tilannetta pitää seurata. Minä puolestani korostin sitä, niin kuin myös ed. Kallio, että tämä asia on erittäin hyvin ja laajakantoisesti valmisteltu. Se näkyi valiokuntakäsittelyssä, vaikka meillä oli vähän aikaa, siitä, että kaikki asiantuntijat olivat täydellisen yksimielisiä asiasta.

Yhdyn siihen, että kaikkia asioita pitää seurata. Kun lähdemme siitä, että osuustoiminta on tulevaisuudessa vielä myös kehittyvä ala, niin varmasti joudumme koko ajan olemaan mukana tässä kehityksessä ja sitä varten seuraamaan myös lainsäädäntöpuolta. Mutta lain valmistelu, asiantuntijakuuleminen ja meidän käsittelymme oli hyvä.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kummolaa rauhoittaakseni voin todeta, että pohjaehdotukset olivat paljon radikaalimpia. Ne olisivat vieneet esimerkiksi markka ja ääni -periaatteeseen totaalisesti. Lakiinhan tuli merkittävät rajoitukset, ja omasta tahdostani, niin että osuuskunnan erityisluonne säilyy, siinä on useampia henkilöitä ja se pohjautuu ehkä vähän toisen tyyppiseen taloudellisen demokratian ajatukseen kuin puhtaasti osakeyhtiömalli on. Eikä pidä sekoittaa näitä sillä lailla, että ne olisivat täysin valinnaisia, että kumpaakin koskisivat periaatteessa aivan samat säännöt ja samat vapaudet.

Samalla kiitän talousvaliokuntaa ripeästi ja hyvin tehdystä työstä.

Ola Rosendahl /r:

Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Beredningen av lagen om andelslag har tagit rätt lång tid i ministeriet, men den har också varit grundlig och ärendet har ju inte heller varit speciellt brådskande. Därför måste man anse att förslaget var väl berett när det kom till riksdagen. Detta framgår också av den snabba behandlingen som lagförslaget fick i ekonomiutskottet, det gick att få lagen vidare på cirka tre veckor. Den kom i slutet av oktober och nu är den här i plenum.

Utskottets arbete var effektivt och ledde till en rad tekniska ändringar i de olika lagar som vi nu har här i betänkandet och till en helt ny lag om ändring av lagen om behandling av vissa marknadsrättsliga ärenden. Tack vare den kan lagen om andelslag träda i kraft nu i början av 2002. Det här innebär att den nya lagen kan tillämpas i ordinarie andelsstämmor våren 2002, något som jag upplever som viktigt också med tanke på att den nya euron tas i bruk i början av nästa år.

Genom lagändringen ombildas verksamhetsförutsättningarna för andelslag till att motsvara ungefär dem som gäller för aktiebolag. Den primära avsikten har i alla fall varit att förbättra ställningen för andelslagens, kooperationens medlemmar, för människorna och inte i första hand för företagen som sådana. Den här linjen har också omfattats i utskottet som understryker att reglerna för andelslag möjligast väl skall motsvara dem som gäller inom aktiebolagslagstiftningen.

Arvoisa rouva puhemies! Katson, että lakiesitys on hyvin valmisteltu ja että talousvaliokunta kiitettävän nopeasta työtahdista huolimatta on ehdottanut suuren määrän parannuksia, kuitenkin suurelta osin teknisluontoisia. Esimerkiksi valiokunnan ehdottama uusi laki voi herättää huomiota, mutta sekin on täysin teknisluontoinen. Siinä sana "säästökassatarkastaja" on muutettu ilmaisuksi "säästökassaa tarkastava osuuskunnan tilintarkastaja". Henkilökohtaisesti minulla on se käsitys, että kun osuustoimintalaki, osakeyhtiölaki sekä myöskin pankkilait ja kirjanpitolaki on uusittu melkein samanaikaisesti, yritykselle annetaan suotuisat lailliset puitteet toimia.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä merkittävä lakiesitys on yksimielisesti hyväksytty valiokunnassa ja se on saanut hyvän vastaanoton, on syytä silti seurata, etteivät yhtiöpohjaiset yritykset joudu huonompaan asemaan markkinoilla erityisesti verotuksen osalta. Yritystoiminnan kilpailuasemien tulee olla tasapuoliset kaikille toimijoille. Vain sillä tavoin markkinat toimivat terveellä tavalla.

Ola Rosendahl /r(vastauspuheenvuoro):

Fru talman! Jag har egentligen inte bett om någon replik, men också jag har samma uppfattning som ledamot Sjöblom att vi bör övervaka hur lagen verkställs så att olika grupper som fungerar enligt de här lagarna faktiskt är likställda också i beskattningshänseende. Jag har ingenting emot en noggrann kontroll i det här avseendet.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! On varsin helppo yhtyä täällä esitettyihin käsityksiin siitä, että tämä laki on tarpeellinen ja että on hyvä, että se saatiin voimaan. Olen kuitenkin samaa mieltä ed. Kummolan kanssa siitä, että tämä uusi laki saattaa aiheuttaa ongelmia tai vaikeuksia kilpailutilanteeseen, mikäli uutta osuuskuntalakia aletaan käyttää kilpailevana osakeyhtiöitten kanssa. Tämän lain mukaisen osuuskunnan perustaminen on varsin helppoa. Tämän lain mukaisen osuuskunnan päätöksentekojärjestelmä on erittäin moderni, se on hyvin käyttökelpoinen väline myöskin liiketoiminnan harjoittamiseen. Ministeri totesi, että jäsen ja ääni -periaate säilyy laissa. Se on ihan totta, mutta siellä on kuitenkin poikkeus siitä, että säännöissä voidaan säätää, että jollain jäsenellä on kymmenkertainen äänimäärä toiseen verrattuna. Tämä on se elementti, mikä mahdollistaa myöskin sen, että osuuskunta on hyvin kilpailukelpoinen verrattuna osakeyhtiöön, kun tiedetään, että tänä päivänä osakeyhtiön perustaminen vaatii 50 000 markan ja ensi vuoden alussa 8 000 euron osakepääoman.

Oikeusministeri   Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tosiaan osuuskuntaahan on nyt käytetty aika laajasti uuden tyyppiseen yritystoimintaan erilaisten palveluyritysten organisaatiomuotona. Laman myötä tuli uuden tyyppisiä liikeideoita, myös työttömien aktivoinnissa käytettiin erilaisia osuuskuntia. Ehkä laajemmin pysyviä osuuskuntia on muodostunut sen tyyppisten asiantuntija-ammattien kuin hammaslääkärien tai vastaavien kohdalle, jossa liikevaihto hyvin pitkälle syntyy osuuskunnan jäsenten työpanoksesta. Se on minusta ihan terve ajatus, että sen kaltaiseen yritysmalliin osuuskunta hyvin sopii. Juuri sen takia, että tätä ei lähdettäisi viemään kuitenkaan kovin pitkälle osakeyhtiöreviirille, tuli rajoitus sille, kuinka iso äänimäärien ero voi olla, ja lähtökohtana edelleen on juuri jäsen ja ääni -periaate päätöksenteossa eikä markka ja ääni -periaate.

Haluan vielä korostaa sitä, mihin valiokunnan puheenjohtaja kiinnitti huomiota. Tällä lailla ei pyritä katkaisemaan säästökassojen tietä. Esityksen perusteluissa viitataan siihen, että nykymuodossaan säästökassatoimintaa ei jatkettaisi enää viittä vuotta tai siirtymäaikaa kauempaa. Sillä viitataan lähinnä siihen valmisteluun, että säästökassatoimintaa tulisivat koskemaan ehkä jotkin euromääräiset rajat, mutta puhutaan silloin tuhansista euroista. Se loisi säästökassatoiminnalle kuitenkin edelleen eväät olla tämmöinen käytännönläheinen, helppo talletustapa, joka voidaan yhdistää päivittäiseen liikkeessä asiointiin. Tavallaan säästökassahan on ollut esimuoto niistä uusista järjestelyistä, joita nyt pankit ja kaupan ryhmittymät koettavat rakentaa vakiintuneeseen korttiasiakkuuteen pohjautuen. Uskon, että tulevassa säästökassoja koskevassa esityksessä halutaan säilyttää tämä rahoitusmuoto. Toisaalta kuluttajan kannalta tämä on helposti käytettävä talletusmuoto, mutta sille tulee joitakin rajoja, joita tähän saakka ei ole ollut.

Osuuskuntalain nopea käsittely johtui siitä, että se oli hyvin laaja lakipaketti ja esimerkiksi sen kääntäminenkin kesti yllättävän kauan ja haluttiin kuitenkin mahdollisimman viimeisteltyä jälkeä, ennen kuin se eduskuntaan tuotiin. Toisaalta haluttiin, juuri niin kuin täällä keskustelussa viitattiinkin, yhdistää lain voimaantulo euron tuloon ynnä muista syistä aiheutuviin muutoksiin merkittävien osuuskuntien säännöissä, niin että ne voidaan nyt tehdä samanaikaisesti vuodenvaihteessa ja seuraavalla osuuskuntakokouskierroksella. Tässä mielessä täytyy erityisesti kiittää ripeästä työstä, jonka talousvaliokunta on tehnyt. Näin saadaan eduskunnassa asia käsitellyksi vielä tämän vuoden puolella.