Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Energiaratkaisut ovat sekä yksityisen ihmisen että kuntien ja valtion kannalta hyvin merkittäviä, globaalisti tarkastellen vieläkin merkittävämpiä, asioita. Yksityisen ihmisen oman vastuunsa tiedostaminen tässäkin asiassa on hyvin tärkeä asia kaiken kaikkiaan. Tätä meidän on luonnollisesti syytä korostaa käsiteltävänä olevan energiatehokkuutta, energiatodistusta, käsittelevän lakiehdotuksen yhteydessä. Toisaalta on muistettava, että kaikenlaisessa seurannassa ja tarkkailussa ei saa palata aikaan, jolloin esimerkiksi yksityisen yrittäjän toiminnan käynnistämisen ja sitä varten tarvittavan rakentamisen eri vaiheiden tarkistuksia saattoi olla yhteensä jopa parikymmentä ennen kuin varsinainen yritystoiminta voitiin käynnistää. Asioita tulee käsitellä ja yhdistellä oikealla tavalla ja joustavasti siten, että itse toiminta, hanke ja rakentaminen, ei siitä kärsi. Pääsääntöisesti esillä olevassa lakiehdotuksessa tuo tavoite onkin saavutettu. Haluan tässä yhteydessä korostaa vain muutamaa asiaa.

Suomalaiset ovat halunneet ja haluavat jatkossakin asua mieluummin pientalossa kuin kerrostaloissa, vaikka kerrostaloissa asuu ihmisiä enemmän. Tämänkin vuoksi on aivan oikein, että energiatodistus on vapaaehtoinen olemassa olevien omakotitalojen ja enintään kuuden asunnon asuinrakennusten osalta. Henkilökohtainen vastuu rakentajana, rakennuttajana, vuokralaisena, vuokranantajana, ostajana ja myyjänä on toiminut ja toimii näissä tilanteissa aivan varmasti hyvin tehokkaana energiankulutuksen kontrolloijana. Kun sen sijaan on kysymys suuremmista kohteista, määräykset ovat paikallaan, joilla kollegiaalinen vastuu tiedostetaan ja varmistetaan. Uudisrakentamisen yhteydessä energiatodistus on pakollinen.

Arvoisa puhemies! Koska kysymys on uuden järjestelmän käyttöönotosta, on syytä korostaa muutamaa näkökohtaa. Todistuksen antajien tulee hallita alaansa, ja ympäristövaliokunta korostaakin, että erillisen energiatodistuksen antajalla tulee olla erityinen pätevyys tuon todistuksen antamiseen. Yhteistyön sujuminen eri osapuolten kesken on myös aivan välttämätöntä hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Ympäristövaliokunta pitää myös tarpeellisena sitä, että perittyjen maksujen suuruutta seurataan ja hallitus antaa eduskunnalle selvityksen tilanteesta noin kahden vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Tuossa ajassa jo on erilaisia tapauksia ja tilanteita maassa ollut riittävästi ja johtopäätökset ovat tehtävissä. Mikäli korjausliikkeitä tarvitaan, niin ne on myös luonnollisesti tehtävä. Tämä on yksityisten kansalaisten edun mukaista toimintaa.

Arvoisa puhemies! Aivan erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että puurakentamista ei tällä lailla vaikeuteta. Olen saanut palautetta tästä laista juuri tältä osalta. Suomalaisittain tulisi tehdä päinvastoin kaikki mahdollinen puurakentamisen edistämiseksi. Ympäristövaliokunta korostaakin aivan erityisesti hirsitalojen omia erityispiirteitä, jotka tulee ottaa asianmukaisesti huomioon. Vaarana on nimittäin, että todistus asettaa hirsitalot eriarvoiseen asemaan, elleivät menettelytavat ja ohjeet ole selkeät ja hirsirakentamisen erityispiirteet huomioivat. Menettelytapaohjeita laadittaessa näitä hirsitalorakentajia on jatkossa myös kuultava.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on jättänyt asiasta vastalauseen, jossa todetaan, että hallituksen esitykseen sisältyy määräys siitä, että rakennuslupamenettelyn yhteydessä annetun yli kuuden asunnon asuinrakennuksen taikka liike- ja palvelurakennuksen energiatodistus on voimassa vain 4 vuotta. Rajoitus ei edistä lain tarkoitusta ja aiheuttaa kokoomuksen mielestä tarpeettomia kustannuksia. Tämän vuoksi olemme esittäneet lain 4 §:ään energiatodistuksen voimassaolon osalta, että noiden yli kuuden asunnon asuinrakennusten ynnä muiden osalta voimassaoloaika energiatodistuksen osalta olisi myöskin 10 vuotta.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Muistan, kun EU:lta tuli tämä energiatehokkuusdirektiivi, miten paljon huomiota se herätti Suomessa. Ihmeteltiin, minkälainen on se lausunto, minkä eduskunta on antanut silloin, kun direktiiviehdotus on ollut eduskunnassa, jossa se oli viime kaudella. Itse tutustuin niihin asiakirjoihin ja hämmästyin, kun huomasin, että niin ympäristövaliokunta kuin talousvaliokunta, molemmat, olivat tämän ehdotuksen hyväksyneet yksimielisesti ja nyt, kun tuli itse tehokkuusdirektiivi, niin moitittiin aika voimakkaasti sitä, mitä siinä direktiivissä todettiin ja mitä vaatimuksia direktiivissä asetettiin tulevalle laille.

Onneksi hallitus on jonkin verran poikennut niistä alkuperäisistä vaatimuksista, mitä direktiivissä oli, ja jättänyt vanhat omakotitalot ulkopuolelle ja myöskin pyrkii siihen, ettei kouluteta erikseen asiantuntijoita antamaan näitä energiatehokkuustodistuksia. Silloin, kun direktiiviehdotus oli eduskunnassa viime kaudella, annettiin ymmärtää, että pitää kouluttaa melkoinen joukko asiantuntijoita antamaan näitä todistuksia.

Myöskin kiinnitin huomiota siihen, että valiokunnassa on myöskin jonkin verran muutettu sitä kohtaa, joka koskee tämän asiantuntijan pitämää rekisteriä tai arkistoa antamistaan todistuksista, mikä minusta on ihan hyvä asia.

Pidän hyvänä, että omakotitalot jätettiin ulkopuolelle, koska en usko, että Suomesta löytyy kovin monta omakotitalon omistajaa, jotka eivät tietäisi, kuinka paljon talo kuluttaa energiaa, ja jotka eivät tietäisi, miten energiaa voidaan säästää. Jokainen omakotitalon omistaja tietää varsin hyvin, että tehokkain toimenpide on pudottaa lämpötilaa, tietää, että lisäeristeet, lyhyempi aika suihkussa jne., jne. säästävät energiaa. En usko, että nämä asiantuntijat pystyisivät keksimään mitään sellaista, mitä normaali omakotitalon omistaja ei tänä päivänä tietäisi.

Mutta niin kuin totesin, parannuksia on tehty, mutta ei tämä kyllä kovin paljon innosta.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis sanoi erinomaisen hyvin sen, mikä omakin ajatusmaailmani oli tässä olemassa, että vähän tässä parannuksia on tehty mutta ei tämä kovin paljon innosta.

Kun luin tätä ympäristövaliokunnan mietintöä, niin mietintöhän on tietenkin sopeutettu siihen vaatimukseen, mitä EU:ssa on keksitty ja löydetty tähän asiaan. Mutta kun Suomessa on kautta aikojen totuttu siihen, että täällä rakennetaan kylmiin ilmanolosuhteisiin ja otetaan huomioon jo rakennusvaiheessa se, että talon pitää lämpöä pitää, vähän erikoinen ja outohan koko sisältö ja esitys Suomen oloihin on olemassakin.

Kun ed. Tiusanen valiokunnan puheenjohtajana on aina todistellut, että ilmastonmuutos muuttaa niin paljon, että maailman ilmasto lämpenee, jäävuoret sulavat, niin tämä nyt ei oikein siihen rytmiin ja siihen suuntaan satu eikä käy. En väheksy ollenkaan näitä ilman lämpenemisen vaaroja, mutta tähän asiaan katsottuna luulisi, että tämä voisi olla vähän toisinpäinkin.

Kun tätä asiaa mietin, niin tuleepa mieleen siinä asiassa, että kun on tämä kotimainen järjestelmä, että annetaan jokaiselle talolle paitsi omakotitalolle erillinen energiatodistus ja todistuksen antajalla tulee olla erityinen pätevyys todistuksen antamiseen, niin tässä helposti jää mieleen viimeviikkoinen keskustelu tilintarkastuslaista ja siitä, kuka voi tiliä tarkastaa ja mimmoinen pätevyys on olemassa, ja epäilenpä niin, että tämän kun joku järjestelmä omii itsellensä, tämän todistuksen antamisen, niin tulee erillinen ammattikunta energiatalotarkastajat ja kukaan muu ei saa tarkastella, viekö talo paljon vaiko vähän polttoainetta, ennen kuin tämä energiatalotarkastelija on antanut siitä kirjallisen lausunnon ja perinyt huiman maksun. Näin katsottuna minusta tässä on erityisen paljon sellaisia pelkotiloja olemassa, että ei olla hyvään suuntaan menossa.

Valiokunta mietinnössään toteaa, että maksuja on seurattava, ja pelkää myöskin esittämääni ajatustapaa siitä, että tästä tulee eräänlainen maksuautomaatti, minkä voi sanoa, että se johtaa vaan siihen, että talojen ja kiinteistöjen, osakehuoneistojen hinnat nousevat tältä osin, koska sisyntyy lisärasitetta myöskin, pienenä tällä kertaa, mutta tulevaisuudessa ehkä suurempanakin.

Kyllä kun normaali kansalainen tätä tekee ja toteuttaa, tämä toimii oikein ja oikealla lailla. Se on eri asia, jos tehdään rakennusvirheitä. Niitä tässä nyt tietysti ehkä jollakin lailla kontrolloidaan taikka arvioidaan jo etukäteen näillä todistuksen huonoilla arvoilla, ja sillä uhalla, että tulee tämmöinen huono todistus, rakentaja voi olla vähänkin tarkempi. Mutta kyllä epäilisin, että suomalainen rakentaja, rakentakoonpa minkä kokoista tahansa, on ennakkoluulottoman oikeassa ja on kautta aikojen tiennyt sen, kuinka pitää rakentaa ja kuinka tämä paras energiatehokkuus saavutetaan.

Valiokuntahan tänne on jättänyt pari lausumaehdotusta näitten maksujen osalta ja toisen siitä, että rakentamismääräyksiä tulee säännöllisin väliajoin tarkistaa, niin että tämä energiatehokkuus tulee hoidettua ja sitä asiaa edistettyä. Uskon, että nämä on varmasti tehty vilpittömässä mielessä, mutta koko tässä asiassa ja sen ympärillä käydyssä keskustelussa ei tätä vilpittömyyttä niin kauhean paljon ole ollut olemassakaan.

Herra puhemies! Vaikka vähän tässä kriittisesti tätä arvioin, niin suhtaudun kuitenkin suhtkoht myönteisesti, jos ei tästä nyt erityisen suuri rahastusautomaatti kokonaisuudessaan tule.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut hyvin tarkkaan käytettyjä puheenvuoroja ja yrittänyt niistä löytää jonkin, oliko se nyt positiivinen vai negatiivinen vai indifferentti vai mikä se on, (Ed. Seppo Lahtela: Sekä että!) ja on annettu lausumia, että ei oikein innosta, mutta kuitenkin, että jos ei nyt ole rahastusautomaatti, niin olkoon nyt vaan mennäkseen jnp.

Arvoisa puhemies! Tähän jatkoksi se, että minä koen nämä asiat hivenen toisella tavalla ihan lähtökohtaisesti. Ensinnäkin siihen, että jos nyt jossakin niin energiatehokkuusasiassa pitäisi kai sen lähtökohdan olla erittäin positiivinen kaikkien kannalta, koko yhteiskunnan, yksityisen talouden, julkisen talouden, kaikelta kannalta. (Ed. Seppo Lahtela: Eihän me teltassa asuta!) Ja silloin kun on näitä energiahukkatilanteita — niitä rakenteissa todella voi olla — niin kyllä se sähkölasku taikka muu energialasku äkkiä suureksi muodostuu. Siinä kilpailevana asiana todistuksen hinta sillä tavalla kuin se tässä on tullut esille, se on, sanotaan vaikka nyt, peanuts tai jonkun kakka erämaassa, se on kyllä kerta kaikkiaan tällä tavalla. Minä koen tämän energiatodistuksen nimenomaan sellaisena asiana, että kun yhteiskunnassa on käyty rakentamisesta, rakentamisen tasosta viime vuosikymmenten aikana erittäin intensiivistä keskustelua — huomenna on joitakin lähetystöjäkin täällä talon edessä kertomassa huolistaan — niin siinä keskustelussa ja siihen keskusteluun tämä energiatehokkuus, direktiiviin perustuva hallituksen esitys ja sen pohjalta syntynyt mietintö ovat mielestäni aivan paikallaan olevia asioita. Siinä suhteessa tähän kriittiseen puoleen yhdyn. Täytyy tietysti erittäin tarkkaan myöskin katsoa se, että näissä hallinnollisissa toimissa ei mennä ylilyönteihin, koska siitä taas on sitten negatiivisia seurauksia ja sellaisia näkökohtia, jotka eivät palvele näitä energiatehokkuuden parantamispyrkimyksiä vaan saattavat johtaa päinvastaiseen tulokseen.

Arvoisa puhemies! Näissä merkeissä pidän tätä nyt parannettua versiota vielä asiallisena ja asiaankuuluvana ja toivon, että tällä tiellä edetään jatkossakin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olisi ehkä ollut hyvä pitää esittelypuheenvuoro, ja niin ainakin ed. Kalliksen harhakäsitys siitä, että ei ole tällaisia erillisen energiatodistuksen antajia, olisi voitu etukäteen ikään kuin pyyhkiä pois. Nimittäin 9 §:ssähän se mainitaan, jos ed. Kallis lukee lain; se on aika lyhyt, ja siihen myös valiokunta on tehnyt täsmennyksen.

Todella sen ed. Kallis muistaa aivan oikein, että asiasta keskusteltiin aikaisemmin. Se oli kolme vuotta sitten, kun Ylen TV1:n kello 20.30:n uutiset kertoivat suomalaisille, että suomalaisille on tehty, tulee uusi energiavero, nimenomaan sanalla energiavero, ja silloin tietysti moni ihminen hämmästyi ja nousi monienkin kohdalla aiheellinen kysymys, että miten niin. Ja niin minäkin ihmettelin, mikä se sellainen vero on. No, sitten paljastui, että se on tämä energiatodistus. Silloin puhuttiin summistakin ja jopa sellaista hintaluokkaa kuin 1 500 euroa olisi ollut energiatodistuksen hinta enimmillään. Tämä oli lähtökohta. Se herätti tietysti kummeksuntaa, ja tuolloin asia kyllä oikaistiin. Ja aivan oikein, tämähän pohjautuu Euroopan unionin lainsäädäntöön, ja taustalla on, niin kuin ed. Pulliainen oikein totesi, energiatehokkuus. Varsin moni maa oli jo ennen tuota vuotta 2004 tämän asian omassa lainsäädännössään implementoinut, ja on ollut käytössä useissakin EU-maissa tämä periaate.

Tämä kysymys siitä, miten eduskunta silloin, kun tämä asiadirektiivi on ollut käsittelyssä, on tähän asiaan suhtautunut, ja niin kuin kuulimme ed. Kallikselta, myönteisesti, sekä talousvaliokunta että ympäristövaliokunta, niin itse näen, että näinhän pitää tietysti suhtautuakin. Toki on kysymyksessä asia, jolla pyritään lisäämään rakennusten energiatehokkuutta. Miksi tämä on tärkeä? Sen takia, että 40 prosenttia Euroopan unionin hiilidioksidipäästöistä on peräisin rakennuksista, niiden viilentämisestä ja lämmittämisestä ja asumisesta. Se koskee kaikkia rakennuksia. Tämä on lähtökohta. Olisimmeko me niin holtittomia, että me jättäisimme tämän 40 prosenttia energiatehokkuuden ulkopuolelle ja keskittyisimme vain siihen 60:een? Koska niin EU:n puheissa kuin jonkin verran myös Suomen hallituksen linjassa on toki energiatehokkuuden lisääminen, maailmanlaajuisesti: Kiina, Yhdysvallat jopa, sehän on se keskeisin asia. Näin ollen tämä lähtökohta on aivan oikea termi. Se, että ylilyönnistä kuulimme jo silloin mainituissa puoli yhdeksän uutisissa — myöskin uutisointi oli varsinainen ylilyönti — niin se on tietysti aivan oikein. Hallinnon byrokratian kasvattaminen tai ihmisille ylimääräisten turhien maksujen, siis turhien maksujen ja turhan suurien maksujen sälyttäminen toimisi tätä itse hyvää ajatusta vastaan. Tässä olen täysin samaa mieltä.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä lopputuloshan on todella sellainen, joka jättää pakollisen energiatodistuksen eli tämän energiatehokkuusarvioinnin ulkopuolelle vanhat omakotitalot, pientalot, ja pienkiinteistön raja kulkee siinä kuuden asunnon kohdalla. Pienemmät kuin kuusi jäävät vanhassa asuntokannassa tämän ulkopuolelle. Asuintalot, jotka ovat yli kuuden asunnon suuruisia, kerrostalot jne., kuuluvat arviointiin. Näissä kerrostaloissa tämä energiatodistus hankitaan isännöitsijätodistuksen yhteydessä. Se ei ole taloudellinen rasite talon asukkaille. Se pitää aina olla esittää, kun joko vuokrataan tai myydään asunto. Sehän on tämän ajatus. Uusi rakennus, onko sitten pientalo tai suurempi, tarvitsee tämän. Siinä vaiheessa pääsuunnittelija on vastuunalainen henkilö, ja se on rakennusluvan yhteydessä annettava todistus. Sen hinnaksi on esitetty haitaria 150:stä 400 euroon, ja tietysti talon koon mukaan tämä määräytyy.

Valiokunta on hintaan, aivan oikein, lausumaehdotuksessaan kiinnittänyt erityistä huomiota ja myöskin tarkentanut lakiehdotusta siltä osin, että myöskin tämä sertifikaatin hinta, joka annetaan tälle energiataseen selvittäjälle, siis sille asiantuntijalle, joka antaa energiatodistuksen, sen oikeuden hintaa pitää seurata ja myös sitä hintaa, minkä tämä energiatodistuksen antaja perii asiakkaaltaan, ja siitä pitää pitää kirjaa ja ilmoittaa tämä asia myös ympäristöministeriölle. Eli ympäristöministeriön pyytäessä on nämä päiväkirjamerkinnät annetuista todistuksista ja niistä perityistä maksuista selvitettävä. Näin ollen tämä valiokunnan huoli pohjautuu myös siihen yleiseen epätietoisuuteen, mikä kolme vuotta sitten oli, ja valiokunta on tietysti ottanut tämän yleisen huolen onkeensa ja halunnut täsmentää, ettei mihinkään ylimääräiseen rahastukseen, niin kuin ed. Seppo Lahtela viittasi, langeta tässä asiassa.

Toinen asia, jonka valiokunta lausumaehdotuksessaan on nostanut esille, ovat rakentamismääräykset ja niiden tarkentaminen ja tarkistaminen säännöllisin väliajoin energiatehokkuuden edistämiseksi. Tämä on tärkeä asia. Suomen rakennuskanta ei suinkaan ole mikään energiapihi. Tämä on hyvä huomata ja muistaa. Meillä ei ole matalaenergiataloja juuri ollenkaan, passiivitaloista puhumattakaan, jotka siis eivät käytännössä tarvitsisi lainkaan lämmitysenergiaa. Meillä on mahdollista hallituksen esityksenkin mukaan hyvin helposti vähentää energiakulutusta 5 prosentilla, ja asiantuntijakuulemisen yhteydessä toistuvasti olemme kuulleet, että olisi mahdollisuus vähentää 20 prosentilla. Näin ollen meillä on paljonkin tehtävää.

Sen lisäksi, että energiatodistus annetaan siis uusista rakennuksista ikään kuin automaattisesti — se kuuluu siis tähän prosessiin nyt, tulee kuulumaan tämän lain tultua voimaan automaattisesti — ja sitten se, että se annetaan kerrostalojen ja suurempien rakennusten yhteydessä myyntitilanteessa sitä pyydettäessä — se kuuluu automaattisesti tähän vuokraus- ja myyntitilanteeseen — niin varmaankin tämä energiatodistus tulevaisuudessa tulee laajenemaan myös vanhoihin pientaloihin, siis omakotitaloihin. Eli minkä takia? Sen takia, että siitä todennäköisesti tulee varsin kelpo kilpailuvaltti. Se osoittaa, että tämä talo on tällainen, tämän talon energiakulutus on tätä luokkaa ja tässä talossa on nämä ja nämä ominaisuudet, jotka aiheuttavat tämän energiataseen. Näissä energiatodistuksissa on todellakin eräs tärkeä piirre: niihin kuuluu liite, jolla pyritään osoittamaan, minkä vuoksi joku rakennus, jossa on varsin paljon energiakäyttöä, mistä se niin sanotusti vuotaa, mikä on se kohta, jossa se heikkous on, onko se sitten ulko- tai sisäkuoressa tai sitten ylä- tai alapohjassa, niin kuin nämä termit kuuluvat. Näin ollen tämä on aivan oikea tie. Tässä on edistytty ja menty eteenpäin ikään kuin jalat maassa ja otettu huomioon myös tämä pohjakysymys: ilmastonmuutoksen hillintä, järkevä energiatalous ja energiansäästö.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Tiusanen sanoi, että ei energiapihejä taloja löydy juuri Suomesta, niin kyllä minä väitän, että tänä päivänä kun rakennetaan, niin kyllä rakennusviranomainen asettaa melko kovat vaatimukset. Kyllä pitää eristää kunnolla ja kyllä tämän päivän talo on aika energiapihi, ja varmasti tulevaisuudessa vielä pihimpi.

Kun moitin tätä lakia ja samalla kiitin, että se on parempaan suuntaan tulossa, niin viittasin niihin ylilyönteihin, joita tuli silloin, kun tämä direktiivi meille annettiin, nimenomaan tämä, että kaikki omakotitalot olisivat siihen kuuluneet. Kyllä minä väitän, että minä omakotitalon omistajana tiedän justiin, kuinka paljon energiaa kuluu. Tiedän myöskin, miten voin säästää, tiedän myöskin, missä falskaa jne. Sama koskee sitä aikaa, jolloin toimin isännöitsijänä ja kirjoitin isännöitsijätodistuksia. Kyllä jokainen isännöitsijä tietää, mikä on kulutus kuutiota kohti, neliötä kohti, ja se merkitään isännöitsijätodistukseen. Kyllä hän myöskin tietää, miten voidaan säästää.

Ed. Tiusanen, silloin kun se direktiiviehdotus oli lausunnolla ympäristö- ja talousvaliokunnassa viime kaudella, niin kyllä siinä lausunnossa ja mietinnössä todettiin, että pitää kouluttaa. Nyt en muista määrää, oliko se 300 henkilöä vai kuinka monta henkilöä pitää kouluttaa, jotta he saisivat pätevyyden antaa näitä energiatodistuksia.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ed. Kallis kiinnittää asiaan vielä kertaalleen huomiota. Todellakin, edelleenkin on tarkoitus kouluttaa, myöskin ympäristöministeriö on selvittänyt, missä koulutetaan. Tuo 9 § viittaa juuri siihen. Heille tulevat tietyt pätevyysvaatimukset ja myöskin siihen, millä hinnalla heitä koulutetaan tai mitä he joutuvat siitä maksamaan, kiinnitetään huomiota.

Mutta tähän toiseen asiaan, mihin kiinnititte huomiota, ed. Kallis, energiataseeseen. Nimenomaan ympäristövaliokunnan mietinnössä viitataan matalaenergiarakentamisen huomioon ottamiseen, energiatodistukseen tulisi sisällyttää uudet luokat A+ ja A++. Eli tällä hetkellä rakentamismääräyksissä on aika löyhä tilanne ja pidetään edullisena tällaista rakennusta, jonka kulutus on vähemmän kuin 130 kilowattituntia per bruttoneliömetri per vuosi, mutta matalaenergiarakentamisessa päästään vielä sellaiseen energiatehokkuusluokkaan kuin 30 kilowattituntia per bruttoneliömetri per vuosi, passiivitaloissa on tämä vieläkin alhaisempi. Meillä on mahdollisuuksia parempaan. (Ed. Kallis: Meillä on mahdollisuus päästä nollaan!)

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä puhutaan kahdesta eri asiasta. Molemmat ovat mielestäni kuitenkin tärkeitä. Ensiksi rakennuksen energiatehokkuushan riippuu siitä, miten tehokkaasti on tehty lämmöneristys rakennuksessa, ja toiseksi myös siitä, minkälainen lämmitysjärjestelmä rakennukselle on tehty.

Tämä asetelma, arvoisa puhemies, ei minun mielestäni muutu miksikään neljän vuoden välein myöskään kerrostaloissa. Harvemminpa uuden kerrostalon lämmitysjärjestelmää tai rakennetta muutetaan neljän vuoden välein. Siinä mielessä tämä neljän vuoden välein tapahtuva todistuksen uusiminen kerrostaloissa on turha, byrokraattinen ja tarpeeton. Tässä voisi olla aivan hyvin kymmenen vuotta. Mutta sitten toinen asia on se, että miten energiaa näissä kerrostaloissa tai yli kuuden huoneiston rivitaloissa käytetään ja kulutetaan. Se on minusta tärkeä asia myöskin seurata.

Ihan vain semmoinen käytännön esimerkki: Jos rakennetaan kaksi uutta taloa, vaikka kerrostaloa, ihan samanaikaisesti, niihin tehdään sama lämmitysjärjestelmä, laitetaan samanlaiset eristykset ja ne ovat vielä ilmastollisestikin lähes samanvertaisella alueella, niin tällaisissa tapauksissa näiden kahden erillisen kerrostalon kokonaisenergian kulutushan riippuu siitä, minkälaisia asukkaita niissä taloissa on. Eli jos talossa on lapsiperheitä paljon, niin varmaankin tällaisessa talossa energiankulutus on suurempi kuin sellaisessa talossa, missä asuu esimerkiksi vanhuksia tai yksinäisiä ihmisiä. Eli eihän tämä energiatodistus silloin kerro sitä, miten tehokkaasti se rakennus on eristetty tai mikä on siellä se lämmitysjärjestelmä. Ne ovat ihan samanlaiset rakennukset, toisessa on vaan erilaiset käyttäjät kuin toisessa.

Siinä mielessä tämä tuntuu, arvoisa puhemies, aika hassulta, että kuvitellaan, että tällä energiatodistuksella voidaan niin kuin saada selville se, miten sitä energiaa siellä käytetään. Sehän riippuu ihan niistä asukkaista. Näin ollen tässä tämä neljän vuoden välein tapahtuva todistuksen antaminen merkitsee sitä, että tässä on tietenkin niille todistuksen kirjoittajille bisnes. Ne kirjoittavat neljän vuoden välein sen todistuksen, mutta mikään ei ole siinä rakennusteknisesti muuttunut. (Ed. Kallis: Koulutetaan ensin kirjoittamaan!) — Niin! Se on vielä toinen bisnes. Se koulutus on toinen bisnes ja toinen bisnes on, että neljän vuoden välein pitää tehdä tämä todistus, joka ei ole miksikään muuttunut.

Minä ymmärtäisin sen silloin, jos siinä kerrostalossa tapahtuisi muutos, rakennemuutos tai lämmitysjärjestelmän muutos, niin siinä yhteydessä vaadittaisiin aina sitten uusi energiatehokkuustodistus. Eli on täysin tarpeetonta, turhaa byrokratiaa antaa neljän vuoden välein tätä, jos ei mitään muuteta siinä.

Mutta, arvoisa puhemies, huoneistokohtainen energianmittaus sen sijaan olisi hyvä keino energian säästämisessä, jos me ajattelemme energiankäyttöä. Näin on menty jo lämpimän veden osalta varsin monissa paikoissa. Tämähän on siis oikea keino vähentää sitä energiankulutusta eikä tämmöinen turhanpäiväinen todistus, kun ei miksikään rakenne muutu, mutta pitääpähän vain se todistus uusia kuitenkin neljän vuoden välein.

Ihmettelen kyllä, että tätä asiaa ei ehkä ole tarpeeksi ymmärretty, kun on tehty tämmöinen vaatimus kerrostaloille. Pitää myöskin muistaa, että kerrostaloissahan asuu useimmiten vuokralla vähävaraisia ihmisiäkin aika paljon, ja hehän ovat lopulta niitten todistusten maksumiehiä. Sehän on aivan selvää. Vaikka siinä ei ole isosta rahasta kysymys, mutta miksi me sitten tällä ryhmällä kuitenkin maksatamme tämmöisen turhan todistuksen, jolla ei saada todellisia energiansäästöjä aikaan. Siinä mielessä minä kannatan niitä esityksiä, että kerrostaloissakin tämä todistuksen antamisvelvoite olisi kymmenen vuoden välein.

Pitää muistaa, että eihän mikään isännöitsijä sitä todistusta kirjoita, siinä pitää olla tietty pätevyys. Pitää mitata energian kulutus, ja silloin todella tulee kahdesta eri talosta erilaiset tulokset. (Ed. Kallis: Sen mittaa mittari!) — Mittarit mittaa, ja toisessa talossa, jossa on paljon asukkaita, tulee suuri kulutus ja toisessa pieni kulutus, jos siinä on vähemmän asukkaita. Sitten muka verrataan, että tuo talo on energiatehokkaampi kuin tämä toinen. Eihän siinä siitä ole kysymys, vaan siellä on erilaiset käyttäjät tällä energialla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tähän keskusteluun muutama huomio, edelleen tähän energiatodistuksen ikään, kuinka kauan se on voimassa. Tämä määritellään 4 §:ssä. Kun tämä rakennuslupamenettelyn yhteydessä annetaan siis uudelle rakennukselle, on se sitten isompi tai pienempi, niin se pohjautuu tietysti silloin arvioon, siis se on laskennallinen. Se lasketaan sen pohjalta, mitä yleensä ottaen taloon liittyvä suunnittelu toteaa, ja se on pääsuunnittelijan vastuulla. Sillä ajatellaan lähtökohtaisesti, että se suunnitteluprosessi pystyy tuottamaan sen. Siinä ei vaadita erillistä selvittäjää paikalle, joka on näiden erillisten energiatodistusten antaja, vaan se tulee siinä rakennusprosessin yhteydessä rakennuslupamenettelyn osana, ja sen pitäisi olla aika ongelmaton. Olen siinä käsityksessä, että alun perin on neljä vuotta ajateltu kaikille mutta juuri omakotitalon omistajan taloudellinen ja muu etu huomioiden se pidennettiin heille kymmeneksi vuodeksi mutta jätettiin neljäksi vuodeksi sitten näille isommille kerrostaloille ja yli kuuden asunnon taloryhmille ja myöskin liike- ja palvelurakennuksille.

Onko se sitten miten raskas kerrostaloille neljän vuoden kuluttua, niin kyllä viittaisin siihen, että se on osa isännöitsijäntodistusta. Isännöitsijäntodistus antaa sen sitten, ja tässä järkevä pohja on se, että sen jälkeen se annetaan mitatun, koetun energiankulutuksen pohjalla, että se ei ole enää vain laskennallinen. (Ed. Kallis: Niinhän se annetaan tänäkin päivänä!) — Silloin siinä ei ole tämän päivän tilanteeseen suurta eroa, ed. Kallis. (Ed. Kallis: Aivan niin!) — Tämä on juuri myöskin sitten syytä miettiä, onko se liian helposti annettava todistus vai pitäisikö sitä seurata, sitä kehittää siihen suuntaan kuin ed. Valpas sanoi, että se olisi enemmän myös huoneistokohtainen. Tässähän tulee keskiarvoinen todistus, koska on niitä, jotka pitävät vaikkapa lämpötilansa alempana 18 celsiusasteessa, toiset 22:ssa. Tältä osin tämä kritiikki tämän osuvuuteen on aivan oikea. Tämän ensimmäisen askeleen jälkeen varmaan jossakin vaiheessa tulee toinen askel.

Liittyen tähän rahoituspelkoon, mihin valiokunta kovasti kiinnitti omassa mietinnössään huomiota ja myöskin lisäsi siis lakiin tämän estämiseksi momentteja kahteenkin eri pykälään, tältä osin toteaisin sen, että tämä liittyy sitten tähän erilliseen energiatodistukseen ja sen antamiseen. Se ei koske siis näitä uusia rakennuksia eikä käytännössä vanhoja kerrostaloja eikä isompia asuntokokonaisuuksia. Se koskee sitten myöhemmin niitä pienrakennuksia, jotka ovat olleet yli kymmenen vuotta ja joita ollaan myymässä tai vuokraamassa. Silloin ne joutuvat ikään kuin uudelleen hankkimaan todistuksen. Silloin kymmenen vuoden päästä tämä asia aktualisoituu ja tulee ajankohtaiseksi.

Asia, josta ei täällä vielä ole keskusteltu, on tämä pulloteoria, eli asunnoista tehdään tiiviitä kuin pullo, jossa on siis korkki suulla. Näin ollen sisäilmakysymys on ollut myöskin sekä tämän hallituksen esityksen valmistajien että myöskin valiokunnan mielessä, ja siihen on kiinnitetty tarkoin huomiota. Sisäilman pitää olla terveellistä, ja myöskin lämmön takaisinottajathan ovat nykytekniikkaa, mihinkä ed. Kallis viittasi. Tämä valiokunnan mietintö lähtee nimenomaan näistä näkökulmista.

Aika mielenkiintoista, että nykyään puhutaan sisäilmastosta eikä enää niinkään sisäilmasta. Näin ollen tämä ehkä on tällainen uusi termi, joka on sitten hyväksyttävä.

Mutta vielä lopuksi sana tähän rakentamismääräysten tarkistamiseen. Siihen valiokunta kiinnittää huomiota. Olemme kuulleet esimerkiksi Turun suunnasta asiantuntijaa, ja hänen yrityksensä rakentaa Turkuun passiivitaloa on kohdannut vaikeuksia sopivan tontin saamisessa. Näin ollen meillä on juuri tällaisia ongelmia tässä matkalla parempiin asumisstandardeihin nimenomaan sen suhteen, että rakennukset eivät kuluttaisi turhaa energiaa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä ihan tähän vain, että kun kaksi samanlaista kerrostaloa yhtä aikaa rakennetaan eri paikkoihin samoihin olosuhteisiin samalla lämmitysjärjestelmällä, niin kun sitten neljän vuoden päästä mitataan se energiankulutus, sehän vain kertoo sen, (Ed. Kallis: Pitää ottaa kerran kuukaudessa!) että toisessa voi olla erilaiset asukkaat kuin toisessa. Jos toisessa on paljon asukkaita ja toisessa vähän, on selvää, että siinä toisessa tulee suurempi energiankulutus. Sehän antaa harhaanjohtavan kuvan sen toisen talon lämpöeristyksistä tai lämmitysjärjestelmästä, jos se näyttää suurempaa energiankulutusta vain sen takia, että asujaimisto on siellä erilainen. Sen takia minusta on tämä todistus neljän vuoden välein ollut tarpeen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä tuosta mittauksesta: Mitataan kerran kuukaudessa, ja jokainen huolellinen isännöitsijä seuraa hyvin tarkkaan, tuleeko muutoksia energiankulutukseen, ja rekisteröi ne ja ryhtyy toimenpiteisiin. Edelleen olen sitä mieltä, että ei tämä nyt välttämättä eteläeurooppalaisille ole huono, koska siellä ei ole kiinnitetty näihin asioihin niin paljon huomiota kuin me olemme Suomessa kiinnittäneet. Kun keskustelette jonkun isännöitsijän kanssa ja kun he keskustelevat keskenään, niin kyllä se keskustelu koskee hyvin usein energiankulutusta. Aivan sama koskee omakotitalon omistajia. Kun he omasta talostaan rupeavat puhumaan, niin kyllä aina kysytään, minkälainen on energiankulutus ja miten voidaan vähentää. Vielä kerran sanon, että tämä on Eurooppa-tasolla eteläeurooppalaisille varmasti tärkeä, mutta ne tiedot, mitä energiatodistuksesta tavallinen omakotitalon tai kerrostalon omistaja tulee saamaan, hänellä on ollut jo.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kiinteistöliitto viime viikolla juhli 100-vuotispäiviään, ja siinä yhteydessä tuli esille kokemus, joka Kiinteistöliitolla on, että jos jossakin kiinteistössä, tällaisessa suuremmassa talossa, laitetaan ilmoitustaululle, että nyt jossakin liikaa käytetään lämmintä vettä ja veden kulutus on noussut ja energialasku tätä kautta, niin heti tulee notkahdus koko talon veden kulutuksessa. Tämä on aivan totta, reagoidaan, ja meillä on tällaisia heikkouksia.

Mutta taas tähän ed. Valppaan esimerkkiin: Jos on kaksi erilaista todistusta sitten neljän vuoden kuluttua mutta talot kuitenkin ovat kutakuinkin saman tyyppisiä, niin ainakin sen talon, jossa se kulutus on sitten suurempi, on syytä katsoa, mistä se johtuu, ja paneutua asiaan. Ehkä tällainen todistus sitten edesauttaa nimenomaan tätä reagointia.

Mutta kaiken kaikkiaan parantamista varmasti siis tässä hallituksen esityksen laadussa siinä mielessä on, että me pääsisimme yhä vaikuttavampaan todistuksenantotapaan.