Arvoisa puhemies! Me olemme tänään saaneet pitkästä aikaa nähdä Ukrainan kriisiin liittyen ainakin jonkinlaisen toivon kipinän. Suomalaiset ja laajemminkin ihmiset ovat jo vuoden verran seuranneet kasvavan huolen vallassa sekä humanitaarista kriisiä itäisessä Ukrainassa että totta kai myös kiristyviä kansainvälisiä suhteita tämän sotilaallisen kriisin myötä. Nyt Minskissä sitkeiden neuvottelujen jälkeen näyttää olevan saavutettu ainakin jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, miten rauhaan päästään. Arvoisa ulkoministeri, mikä on teidän arvionne nyt Minskissä saavutetun yhteisymmärryksen painoarvosta? Minkälaiset mahdollisuudet se antaa meille kestävän rauhanpolun rakentamiseksi Ukrainaan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä on tietenkin erittäin tervetullut uutinen, mutta sen suhteen on oltava tietysti varovainen, koska me olemme aikaisemminkin... Muun muassa syyskuussa aiemmin Minskissä tehdyn sopimuksen oli määrä lopettaa kaikki taistelut ja aloittaa eteneminen poliittisen prosessin kautta ratkaisuun, mutta sitä ei kuitenkaan toimeenpantu. Nyt joudumme hyvin tarkkaan katsomaan, millä lailla sunnuntaina aselepo todella pitää, mitenkä sen jälkeen raskaita aseita lähdetään vetämään pois. Mutta sen jälkeenkin tämä poliittinen prosessi Ukrainan suvereniteetin pohjalta ja Itä-Ukrainan aseman järjestämiseksi tulee olemaan varmasti vaikea ja vaatii tukea ja kenties vähän painettakin kaikilta osapuolilta ja kaikkiin osapuoliin, jotta tämä sopimus pitäisi. Tämä antaa siihen mahdollisuuden, mikä myöskin merkitsee sitä, että sitten voitaisiin, jos tämä todella pitää, asteittain lähteä purkamaan niitä toimenpiteitä, joita Venäjään on kohdistettu tämän tilanteen johdosta. Vielä se ei ole mahdollista, mutta mistään uusista pakotteista ei tietenkään nyt keskustella.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ulkoministeri totesi, näitten ratkaisujen ja polun eteenpäin täytyy olla sellaisia, että ne täysin kunnioittavat Ukrainan alueellista suvereniteettia ja mahdollistavat sille kestävän kehityksen suvereenina valtiona. Ukraina on tietysti maa, joka on ollut syvissä vaikeuksissa jo ennen tätä aseellista konfliktia, ja sen vuoksi se var-masti tarvitsee monenlaista tukea ja sisäistäkin eheyttä. Olisin ulkoministeriltä vielä kysynyt: Millaisina te näette nyt Ukrainan mahdollisuudet yksin ja yhdessä muiden kanssa rakentaa tätä sisäistä eheyttä ja saada taloutensa jaloilleen? Onko kenties näköpiirissä, että Suomella tulee olemaan jonkinlaista roolia nyt sitten jatkotoimenpiteissä, onko Suomella tarkoitus olla tässä aktiivisesti mukana?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Jos sotatoimet todella loppuvat, niin luonnollisesti se antaa mahdollisuuden myöskin Ukrainan talouden ja yhteiskunnallisten uudistusten eteenpäinviemiseen. Näitähän on kovasti odotettu, koska Ukrainan oikeusvaltio- ja demokratiakehitys ja sen korruptio ovat sitä luokkaa, että se vaatii pitkälle meneviä uudistuksia. Näitä kaikki Euroopan unionissa ja laajemmin olemme valmiita tukemaan, mutta se edellyttää myöskin nimenomaan ukrainalaisten omaa panosta.

Juuri tänään on myös uutisoitu, että Kansainvälinen valuuttarahasto olisi jälleen päättänyt mittavasta, useiden kymmenien miljardien eurojen tukipaketista, ja jos näin on, se tietysti antaa sitten myöskin mahdollisuudet siihen, että Ukrainan talouttakin voidaan lähteä kunnostamaan. Mutta on muistettava, että sen täytyy olla hyvin ehdollista näiden reformien suhteen. Muuten se on pohjaton kaivo.

Puhemies! Sota Euroopassa on tietysti erittäin vakava asia, ja sen takia tällainen uutinen on pieni myönteinen pilkahdus siitä, että jotakin parempaa ja rauhallisempaa kenties on tiedossa. Että tulitauko pitää, sehän on kulmakivi kaikelle: että jotakin parempaa alkaa tapahtua, pelko alkaa väistyä ja sovintoa ruvetaan vähitellen rakentamaan. Mutta tulitauon täytyy pitää, se on aivan a ja o asia. Sen vuoksi ulkoministerin esittämä varovaisuus tämän asian tiimoilta minusta on erittäin perusteltua.

Herra ulkoministeri, edustaja Lehtomäki kysyi Suomen mahdollisesta roolista tämän kriisin jatkoselvittelyissä, ja minä kysyn: Minkälaisen roolin te näette Etyjillä tämän asian jatkohoidossa olevan, jos tämä tulitauko pitää ja päästään katsomaan asiaa sitten vähän uudemmasta näkökulmasta? Mikä on Etyjin rooli?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Etyjin rooli tulee olemaan jatkossakin hyvin tärkeä ja keskeinen, koska aikaisemminkin Etyjin on ollut määrä tarkkailla ja raportoida siitä, mitenkä aselepo ja tulitauko pitävät. Se edellyttää sitä, että tämä Etyjin monitorointimissio saadaan täysimääräiseksi. Siinähän on vielä kasvattamisen varaa jo viiteensataankin vielä. Ja sitten toinen Etyjin missio koskee rajavalvontaa, se on tästä erillinen asia, ja jos nyt päästäisiin myöskin yhteisymmärrykseen sen ensinnäkin jatkamisesta ja laajentamisesta, että se pystyisi valvomaan kokonaisuudessaan Ukrainan ja Venäjän välistä rajaa näillä konfliktialueilla, se olisi seuraava tärkeä askel. Suomi on hyvin keskeisesti mukana henkilöstön luovuttajana näissä Etyjin missioissa, ja muutoinkin olemme muistaakseni noin 8 miljoonan euron avustuksilla viime vuonna tukeneet humanitääristä työtä ja muuta konfliktin valvomiseen ja rajoittamiseen tähtäävää työtä Ukrainassa. Kyllä me tulemme olemaan tässä (Puhemies koputtaa) jatkossakin mukana ehdottomasti, koska tämä Etyjin rooli on sillä lailla tärkeä, että itse asiassa sehän on Etyjin kontaktiryhmä, joka...

...tämän sopimuksen takana muodollisesti on.

Arvoisa herra puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on ollut kestävä. Tämä on erittäin arvokasta, että tasavallan presidentti, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ovat olleet tässä samalla linjalla. Pidän niin ikään hyvänä, että meillä on nyt tasavallan presidentti -instituutio käytössä. Viime vaalikaudella pohdittiin jopa pystykarsintaa valtaoikeuksien suhteen. Onneksi kuitenkin muun muassa Raimo Vistbackan vuoksi nämä (Kari Rajamäen välihuuto) leikkaukset voitiin estää, mistä edustaja Rajamäkikin on samaa mieltä. (Kari Rajamäki: Kyllä!)

Arvoisa puhemies! Mikäli Suomelle tulee pyyntöjä esimerkiksi auttaa rajavalvonnan osalta rauhan rakentamisessa, niin ollaanko tässä myöntyväisiä? Erityisesti haluaisin kysyä, mitä toimenpiteitä hallitus on valmis tekemään humanitaarisen avun vuoksi, koska siellä etenkin naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset kärsivät. Mikä voi Suomen panos olla tässä?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Me olemme, kuten totesin, noissa Etyjin missioissa hyvin keskeisesti mukana, me olemme kolmanneksi suurin henkilöstön luovuttaja, mikä on siis väkilukuumme nähden ehdottomasti suurin. Meillä on sellaista osaamista, sellaisia henkilöitä ja sellaista institutionaalista osaamista rajavalvonta- ja muissa kysymyksissä, minkä muille käyttöön antamiseen meillä täytyy ilman muuta olla valmiuksia. Mutta humanitaarisen tilanteen osalta on muistettava, että EU on myöskin toimittanut sinne ja toimittamassa lisää humanitaarista apua. Vaikeutenahan on ollut, että sitä apua olisi ollut enemmänkin olemassa kuin on voitu toimittaa sotatoimien vuoksi perille, ja jos nyt aselepo pitää, niin se antaa myöskin merkittävät mahdollisuudet tämän humanitaarisen hädän lievittämiseen. On muistettava, että kysymys on myös siitä, että sadattuhannet itäukrainalaiset ovat pakolaisia joko maan sisällä tai toisella puolella rajaa. Heillekin on tietenkin luotava mahdollisuudet palata koteihinsa.

Herra puhemies! Olisin vielä jatkanut tästä rauhan valvonnasta sillä tavalla, että olisiko mahdollista, että näitä pohjoismaisia, joissa on valtaosa pohjoismaisia taistelujoukkoja, joita ei ole tähän asti käytetty mihinkään, voitaisiin käyttää siellä valvonnan osana?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kysymys on sotilaallisista kriisinhallintajoukoista, eikä sellaisesta ole mitään puhetta, että näitä sinne tultaisiin lähettämään. Se on sinänsä poissuljettua. Mutta muutoin niiden maiden, jotka ovat tässä valmiudessa mukana, muita voimavaroja tietenkin olemme valmiita osoittamaan. On myöskin huomattava, että tämä vaatisi sitten aivan toisen tason päätökset. Tiedän, että on keskusteltu siitä, voitaisiinko sinne saada rauhanturvaajia. On muistettava, että rauhanturvaajien mandaatista päättää joko YK:n turvallisuusneuvosto tai Etyj, ja molemmissa täytyy tietenkin kaikkien osapuolten suostumus olla ennen kuin tällainen käy mahdolliseksi. Ei sinne voi mennä kesken konfliktia, mutta sitten jos saadaan konflikti loppumaan ja vaaditaan sen valvontaa ja sen uudelleen puhkeamisen estämistä, niin siinä näen itse, että ennen kaikkea Etyjin kautta voidaan ja pitää olla tätä tukemassa.

Herra puhemies! Se on totta, että kaikki täällä eduskunnassakin ovat huolestuneena seuranneet tätä Ukrainan kriisin kiihtymistä ja eskaloitumista, ja erityisesti, kun kuitenkin on meidän melko lähialueestamme kyse, on todella hyvä, että saadaan näitä rauhan askelia otettua.

Ministeri Tuomioja, olisin kysynyt teidän arviotanne siitä, kun erityisen huolestuttavaksi tilanne muodostui, kun eri puolilta maailmaa alkoi tulla näkemyksiä siitä, että Ukrainallekin pitää toimittaa aseita: onko nyt tämän rauhan tilanteen myötä se tie kokonaan suljettu, että sinne alueelle ei viedä eikä myydä lisää aseita?

Toinen kysymys: Mikä on teidän arvionne, kun ei pelkästään Ukrainan vaan myös Krimin niemimaan osalta tilanne on auki? Eli onko nyt tämän lähentymisen myötä myös nähtävissä, että Krimin alueella voitaisiin saada jotain ratkaisua aikaiseksi, ja voidaanko niistä pakotteista jollakin aikavälillä luopua?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Suurin ongelma ovat ne aseet, jotka ovat tulleet rajan yli Itä-Ukrainaan. Näiden estäminen jatkossa on tietenkin tämän sopimuksen pitämiselle aivan keskeinen asia. Luulen, että jos sopimus pitää, se poistaa myöskin paineita, joita on ollut, ei niinkään Euroopan maissa, koska päinvastoin useimmat EU-maat ovat todenneet nimenomaan, että aseiden toimittaminen ei ole ratkaisu, joka lopettaisi tämän konfliktin, mutta se tulee vähentämään paineita siihen. Toivottavasti sitten tällaiseen tilanteeseen ei enää jouduta, missä aseilla yritettäisiin tätä konfliktia ratkoa.

Mitä tulee Krimiin, se ei ole ollut osa nyt käytävää neuvottelua. Se tulee jäämään edelleenkin avoimeksi haavaksi, ja on selvää, että parhaassakin tapauksessa, jos muut pakotteet voidaan poistaa, niin ne, jotka ovat kohdistuneet Krimiin, matkailuun, investointeihin ja niihin henkilöihin, jotka ovat olleet siinä operaatiossa mukana, tulevat jatkumaan. Oma käsitykseni on, että ajan myötä kyllä löytyy tällekin asialle neuvotteluratkaisu, mutta siihen ei nyt ole tietenkään aika vielä valmis.

Arvoisa puhemies! Me olemme kaikki varmasti äärimmäisen iloisia, jos voidaan todellakin osoittaa, että tämä tulitauko pitää ja päästään sellaisiin ratkaisuihin, että erityisesti siviiliväestö kykenee jatkamaan elämäänsä tuolla alueella. Niinpä kysyisinkin, millä tavalla tähän sopimukseen sitten liittyy kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Mehän tiedämme nyt tällä hetkellä, että hyvin paljon on käyty informaatiosotaa. On luotu vihollisuuskuvia. Liittyykö tähän nyt se, että päästään rakentamaan myös tätä kansalaisyhteiskuntaa ja luomaan luottamusta ihmisten välille?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Tässä sopimuksessa, siltä osin kuin olen ehtinyt sen läpi lukea, ei ole nyt tällaisia asioita. Ne ovat aika kiinteästi juuri tähän konfliktin lopettamiseen ja sitten tämän prosessin käynnistämiseen liittyviä. Mutta kun prosessista puhutaan ja on sitouduttu kansalliseen dialogiin, on aivan selvää, että se tarkoittaa tietenkin sitten tällaista avointa, inklusiivista prosessia, johonka myöskin kansalaisyhteiskunta osallistuu täysimääräisenä. Luonnollisesti meidän näkökulmastamme, meidän kokemustemme perusteella, haluaisin aivan erityisesti mainita sen, että tässäkin konfliktissa naiset ovat ne, jotka ovat ennen kaikkia kärsijöitä ja joilla ei ole ollut sananvaltaa, jotka eivät ole olleet prosessissa mukana. Kestäviä rauhansopimuksia ja prosesseja saadaan aikaan vain siten, että myös naiset ovat niissä täysimääräisesti mukana.

Tähän informaatiosotaan tämä ei sinänsä tuo mitään uutta ratkaisua. Se tulee varmaankin jatkumaan, ja se on sitten oma kysymyksensä. Mutta jos se vähentää nyt sitä intensiteettiä, jolla tätäkin (Puhemies koputtaa) mielipiteenmuok-kausta ja propagandaa on harjoitettu, niin se sitten voi aikanaan myöskin vähän helpottaa tilannetta, koska niin kuin kysyjä totesi, juuri viholliskuvien luominen on osa tällaista negatiivista kierrettä näissä konflikteissa.

Arvoisa puhemies! Ukrainan talous on todella heikossa jamassa tällä hetkellä, ja tietysti nämä sotatoimet ovat sitä vielä kovasti heikentäneet. Minä kysyisin, mikä on teidän arvionne, ulkoministeri: kykeneekö Ukraina ylipäätään nostamaan taloutensa jonkinlaiselle järkevälle tolalle, ja kuinka paljon se tarvitsee siihen ulkopuolista apua?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Ilman reformeja, ilman uudistuksia, ilman ukrainalaisten itse tekemiä ratkaisuja sille rahan tarpeelle ei ole mitään pohjaa. Nyt tämä IMF:n, valuuttarahaston, käsittelemä ja hyväksymä paketti on noin 40 miljardia kaiken kaikkiaan, mutta sekään ei välttämättä tuo lopullista ratkaisua, jos ei näitä reformeja toteuteta.

Mutta on tietysti, jos reformeihin päästään, monia mahdollisuuksia, esimerkiksi energiasektori. Jos Ukrainassa energiatehokkuus olisi edes eurooppalaisella keskitasolla, niin tämä jo arvioiden mukaan olisi kymmenien miljardien arvoinen asia, ja energiankäytön tehostamisella voitaisiin luoda säästöjä, jotka olisivat käytettävissä sitten muuhun toimintaan. Mahdollisuuksia on, mutta toistaiseksi Ukraina ei ole itsenäisyyskautenaan näihin päässyt käsiksi, vaan esimerkiksi energia on ollut (Puhemies koputtaa) valitettavasti korruption lähde.

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkein asia nyt sovitussa tiekartassa on tietysti aseiden vaikeneminen sunnuntaina aamuyöllä. Toivottavasti tämä pitää.

Mutta jos katsoo näitä muita kohtia, on sovittu vankien vapauttamisesta puolin ja toisin, on sovittu mahdollisten vieraiden joukkojen ja raskaan aseistuksen vetämisestä pois. On myöskin sovittu perustuslakiuudistuksesta niin, että Itä-Ukrainan alueella tulisi desentralisoitu malli käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä, ja sitten on sovittu, että Ukraina myöskin saisi oman rajansa haltuun tämän vuoden loppuun mennessä. Nämä tiedot ovat alustavasti tästä tiedossa.

Miten te, ulkoministeri, arvioitte Suomen roolia näissä, jos katsoo koko tätä juoksutusta nyt kuukaudet eteenpäin? Mitkä ovat niitä asioita, missä me voisimme olla aktiivisesti mukana? Voimmeko olla perustuslakireformissa, voimmeko olla näissä rajavalvontakysymyksissä? Ja olivatko EU-johtajat Merkel ja Hollande myöskin eri jäsenmaihin, Suomeenkin, yhteydessä, kun näitä neuvotteluja käytiin jo siitä, mikä voisi olla EU:n rooli tässä prosessissa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se Suomen rooli välittömimmin tulee Etyjin toimien kautta. Sitten se tulee myöskin niin, että tietenkin Euroopan unionin jäsenvaltiona olemme mukana kaikissa niissä päätöksissä. Mutta on kyllä myös todettava, että tässä asiassa Saksa ja Ranska ovat toimineet omin valtuuksin, ja on hyvä asia, että ne ovat toimineet, koska ilman sitä meillä olisi paljon paljon huonompi tilanne. Mutta sekin myös kuitenkin samanaikaisesti kertoo siitä, että tämän diplomatian puolella EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole sellaisessa asemassa kuin sen pitäisi olla ja siihen täytyy panostaa. (Kari Rajamäki: Onko se sisäasioissa?)

Tämän perustuslain osalta: Se on ennen kaikkea Euroopan neuvoston Venetsian komissio, joka on se ulkopuolinen elin, jolla Ukrainankin tekemien sitoumusten perusteella on rooli tämän prosessin loppuun viemisessä ja monitoroinnissa.