Pekka Vilkuna /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Esitän kysymykseni ministeri
Hemilälle, koska hän on tietääkseni
viimeistä kertaa tuossa piinapenkissä.
Bse-taudista ei voi muuta sanoa, kuin että ministerin
edustama organisaatio on hoitanut sen asian erittäin hyvin.
Mutta voidaanko sanoa samaa kansallisesta maitokiintiöstä?
Silloin aikoinaan kun EU-neuvotteluja käytiin, kiintiö jäi
selkeästi liian alhaiseksi, mikä nyt näkyy
ikävillä seurauksilla.
Onko ministeriö tehnyt voitavansa tai edes mitään
asian korjaamiseksi?
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
Arvoisa puhemies! Kiintiöhän tulee nousemaan
Agenda 2000 -päätösten myötä,
kun näitä maitoratkaisuja toteutetaan, jonkin
verran. Se auttaa tähän akuuttiin tilanteeseen
kyllä.
Kiintiön kokoa noin pitemmässä juoksussa käsiteltiin
tuossa strategiatyössä, jonka hallitus on juuri
saanut valmiiksi ja joka on toimitettu maa- ja metsätalousvaliokuntaan
tiedoksi. Sen työn yhteydessä päädyttiin
siihen, että me haluamme pitää kiintiöstä kiinni,
mutta emme ole valmiita sitä suoraan kasvattamaan sen vuoksi, että meillä täytyisi
olla kyllä tieto, mihin se lisämaito markkinoidaan.
Jo tällä hetkellä meillä on jonkinmoisia
ongelmia sen maitomäärän markkinoinnissa,
mitä tässä maassa tuotetaan.
Pekka Vilkuna /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Onko, ministeri Hemilä, oikein,
että kiintiön ylitys nyt maksatetaan viljelijöillä sakkomaksuna,
kun kuitenkin aivan selvästi se oli nähtävissä viranomaisten
virheenä liian pienenä kiintiön saantina
ja toisaalta vielä viranomaisten neuvontajärjestöt
ensimmäiset EU-vuodet ilmoittivat määrätietoisesti
viljelijöille, että he voivat lypsää enemmän
ja kiintiö ei tule ylittymään? Nyt kuitenkin
se ylittyi. Italia aikoinaan lypsi kymmenen vuotta ylimääräistä ja
EU yritti sanktioida. Italia ei välittänyt asiasta
yhtään mitään. Se sai sitten
suuremman kiintiön, ja asia oli sillä hoidettu.
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
Arvoisa puhemies! Kiintiöjärjestelmään
kuuluu tällainen mekanismi. On kansallinen kiintiö, ja
jos kansallinen kiintiö ylitetään, ylitys
täytyy kansallisesti myös maksaa sakkomaksuilla.
Kiintiön ylityksen maksu ohjataan tietysti niille tiloille,
jotka ovat tuon kiintiönsä ylittäneet.
Tämä on toinen puoli.
Toinen puoli on se, että tuo kiintiö on meille kansallisesti
mahdottoman tärkeä asia. Ilman sitä meillä olisi
hyvin vaikeaa yhteisön alueella kilpailla. On puhuttu,
että jos kiintiöistä luovuttaisiin, maidontuotanto
yhteisön alueella kasvaisi kolmanneksella, jopa 40 prosentilla.
Jokainen ymmärtää, että sellaisessa
tilanteessa meidän maidontuotantomme olisi todella suurissa
vaikeuksissa. Tällä hetkellä kiintiöt,
jotka meillä ovat ja joka Suomellakin on, tasapainottavat
yhteisön tuotantoa sillä tavalla, että me
saamme siitä kohtuullisen osan, joka vielä kohtuullisen
hyvin pystytään markkinoimaan kotimaahan ja vientiin.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! EU-jäsenyysneuvotteluissa työvaltaisen
maatalouden näkökulma jäi liian heikolle
ja kansallinen maitokiintiö liian alas. Sen vaikutuksia
vielä kärjistettiin, kun ihan kotikutoisesti vielä kiintiökauppa
mahdollistettiin maassa, jolloin tuettiin luopujia tilan jatkajien
sijasta. Ministerin taholta olisi hyvä nyt tietää,
aiotaanko tätä kansallista kiintiökauppaa,
joka on ollut kohtuuton myös haittavaikutusten osalta,
myöskin tarkistaa.
Sosialidemokraatit ovat edustaneet strategiajohtoryhmässä ja
muuallakin sitä näkemystä, että itälaajentumisen
yhteydessä kansallista maitokiintiötä on
syytä arvioida myöskin ja sen tarkistamista ylöspäin
samoin kuin kiistatta sokeri- ja tärkkelyspuolella on samanlaista
tarkistustarvetta.
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
Arvoisa puhemies! Ehkä kiintiökaupan osalta
voisi vastata, että olemme hallinnollisilla kiintiöillä pyrkineet
kiintiön hintaa painamaan alas. Ehkä kaikkiinkin
edellisiin kysymyksiin voisi vastata myös sillä tavalla,
että tällä hetkellä käytettävissä olevien
ennusteiden mukaan maidon ylituotanto-ongelma, jos näin
voisi sanoa, on poistumassa parin kolmen vuoden tähtäimellä, kun
suuret ikäluokat maidontuotannosta luopuvat. Meillä on
kahden kolmen vuoden päästä jo vaikeuksia
saada nykyinen kiintiömme täyteen.