Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pääsi käymään sillä tavalla, että valiokunnan kunnianarvoisa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kumpikin ovat estyneinä ja pyysivät sitten ikäcivistä esittelemään valiokunnan mietinnön. Sen mielelläni tietysti vikarieeraajana teenkin.

Täytyy palauttaa mieleen tässä yhteydessä se, että kun hallitusneuvotteluja 2007 kevään korvalla käsiteltiin, niin silloin sovittiin aveista ja elyistä, mutta metsäkeskus-asia jäi sitten erillisen sopimisen varaan. Se vaihe on nyt niin pitkälle vietynä, että kysymys on mietinnön valmistumisesta, sekä tästä että tietojärjestelmästä.

Elikkä esityksessä on ehdotettu säädettäväksi laki Suomen metsäkeskuksesta. Laissa säädettäisiin valtakunnallisesti toimivan Suomen metsäkeskuksen tehtävistä sekä sitä koskevista hallinnollisista asiakokonaisuuksista. Perustettavalle Suomen metsäkeskukselle on tarkoitus luoda vahva strateginen asema metsiin liittyvän elinkeinotoiminnan edistämisessä. Tavoitteena on tehostaa ja yksinkertaistaa metsähallintoa sekä taata mahdollisimman hyvä ja yhdenmukainen palvelu alan elinkeinotoiminnalle maan eri osissa. Nykyisissä metsäkeskuksissa harjoitettava liiketoiminta eriytettäisiin selkeästi siirtymäajan kuluessa perustettavan Suomen metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta.

Suomen metsäkeskukseen siirrettäisiin osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion nykyisistä tehtävistä, ja Suomen metsäkeskus toimisi maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa ja sen suorassa tulos- ja resurssiohjauksessa. Suomen metsäkeskuksessa olisi julkisen palvelun yksikkö, joka muodostuisi keskusyksiköstä ja alueyksiköistä, ja liiketoimintayksikkö.

Mietinnössään valiokunta kiinnittää joihinkin erityisiin asioihin korostettua huomiota. Niinpä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että metsäkeskukset ja kehittämiskeskus harjoittavat myös asiakasrahoitteista liiketoimintaa. Metsäkeskusten merkittävimpiä asiakasrahoitteisia palveluja ovat tilakohtaisten metsäsuunnitelmien ja tila-arvioiden tuottaminen metsävaratiedoista sekä valtion rahoitustuella toteutettavien metsänparannustöiden suunnittelu ja toteutus. Kehittämiskeskuksen liiketoiminta muodostuu muun muassa metsätalouden asiantuntijapalveluista, julkaisutoiminnasta, koulutus- ja auditointipalveluista sekä metsäpuiden siementuotannosta.

Esityksen perusteluista käy ilmi havainnollisesti, että metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen toimintaan välittömimmin vaikuttavia muutostekijöitä ovat muun muassa valtion aluehallinnon uudistaminen, hallinnon tuottavuuden lisääminen, uuden teknologian avaamat mahdollisuudet metsänomistajien neuvonnassa ja asioinnissa hallinnossa sekä tarve edistää kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla.

Valiokunta katsoo, että uudistuksella tulee lisäksi selkiyttää toimintaa ja toteuttaa kilpailuneutraliteettia. Erittäin tärkeää on, että metsähallinnon toimintaa vahvistetaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kilpailuneutraliteetilla turvataan tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoiden kaikille toimijoille.

Edelleen valiokunta toteaa, että nykyisten 13 metsäkeskuksen fuusioimisella yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi mahdollistetaan vähentyneiden resurssien tehokkaampi ja järkiperäisempi käyttö ja että nykyisiin metsäkeskusten johtajiin verrattuna aluejohtajan tehtävänkuva muuttuisi oleellisesti. Esityksen mukaan aluejohtajalle ei tule mitään kytköksiä metsäkeskuksen kyseisellä alueella mahdollisesti toteuttamaan liiketoimintaan, koska kaikki liiketoimintaan liittyvä organisointi ja päätöksenteko tapahtuu metsäkeskuksen johtokunnan alaisuudessa ja liiketoimintajohtajan johdolla.

Arvoisa puhemies! Aikaansaannos on yksimielinen.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunta otti kantaa metsänomistajien neuvontaan, ja se on erittäin hyvä asia. Mielestäni olisivat todella tärkeitä nämä kaupunkilaiset metsänomistajat, koska heitä on entistä enemmän ja he eivät välttämättä edes tiedä, missä se metsä on tai mitä siellä on. On hyvä, jos heille saadaan välitettyä tietoa siitä, mitä sille metsälle kannattaa tehdä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Metsäpolitiikka ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset on kyllä vakavammin otettava myös kevään aikana ja uuden hallituksen neuvottelupöydässä esille.

Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä käsiteltiin kesäkuun 13. päivä 2007 SDP:n ajankohtaiskeskustelualoitteen pohjalta täällä. Silloin me varoitimme, että maa järisee metsäteollisuuden alla puutullikysymyksen passiivisen hoidon, puun saatavuuteen liittyvien epävarmuuksien, puun hintapaineiden ja kilpailukykyisen energianhinnan osalta, ja valitettavasti näissä tekijöissä on aika paljon ollut kotimaista ajelehtimista.

Itse asiassa koko perusasetelma pitäisi laittaa uusiksi. Metsälainsäädäntö pitäisi uudistaa ensiharvennuksia ja metsänhoitoa velvoittavampaan suuntaan, kuten metsälakikomiteassa vuonna 1995 SDP ja muun muassa Metsäteollisuus esittivät. Aika pitkälti Ahon hallituksen aikana vuonna 1993 tehty pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen siirtyminen on johtanut selkeästi puuhuollon vaikeaan ennakoitavuuteen ja saatavuuteen. Me olemme energianhinnassa ja puuraaka-aineen osalta olleet Ruotsia — joka on meille strateginen kilpailija — huonommassa asemassa.

Tältä osin asiaa pitäisi metsälainsäädännön pohjalta tarkastella, mutta myös koko tätä elinkeinoa, metsäklusteria. Ei tämä voi olla mikään MTK:n poliittisen ohjauksen ja maatalouspolitiikan alisteinen sektori Suomen kaltaisessa maassa, joka enemmän kuin mikään maa on metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta riippuvainen. Myös sen aluekehitys monelta osin Itä- ja Pohjois-Suomessa on metsäteollisuuden ja sen innovaatioiden ja perustan varassa, jos meidän uusiutuvan energian tavoitteet ovat selluteollisuudesta ja sen toimintaedellytyksistä kiinni. Tältä osin olisi siis syytä arvioida koko maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimenkuvaa metsäteollisuuden ja metsäpolitiikan osalta uudestaan.

Se, mikä tässä lainsäädäntökokonaisuudessa on toisena esityksenä, metsätietovarojen käyttöön saanti, on tietysti tärkeä. Sillähän yritetään nyt puuhuoltoon vaikuttaa eri tavoin. Ongelmia ovat tietysti metsänomistajapuolen pirstoutuminen ja juuri nämä puun myyntiin vaikuttavat muut tekijät, joita mielestäni pitää tarkastella erikseen.

Mutta sitten tullaan organisaatio- ja hallintomuotoon, metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset. Kyllä tämä siltä osin on aika näennäinen. Metsäkeskuksen ylintä päätösvaltaa siis käyttää johtokunta, jonka alaisuudessa molemmat yksiköt, siis tämä hallintohomma ja liiketoimintahomma, toimivat. Edelleen myöskin hallitus poliittisista syistä — tämä nykyinenhän on vahvasti MTK-johtoinen hallitus — on jättänyt käsittelemättä metsänhoitoyhdistyslainsäädännön eli tämän veroluonteisen pakkojäsenyysjärjestelmän käsittelyn. Ei kilpailuneutraliteetti metsä-yrittäjyydessä toteudu metsäkeskusten eikä metsänhoitoyhdistysten nykyisen mallin puitteissa.

Tämä on asia, joka myöskin on pakko ottaa esille. Toivoisi, että Suomessa hallitusti tehtäisiin jotain, ei aina vasta sitten, kun Euroopan unioni esimerkiksi valituksen kautta antaa ukaaseja. Kyllä tämä olisi myös kansallinen etu, että meillä metsäyrittäjyys ja puuhuolto ja metsäpolitiikka olisivat paremmassa hoidossa ja asenne olisi parempi.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Juuri tämän kaltaista puhetta kuultiin kyllä ed. Rajamäeltä valiokunnassakin, ja siellä todettiin osa väitteistä aika lailla perusteettomiksi. En niihin sen enempää tänään puutu, mutta tämä lainmuutos, organisaatiomuutos, oli kyllä todella asiallinen tehdä. Hyvin monessa tapauksessa näkee, että täällä talossa tehdään muutoksia vain muutoksen vuoksi miettimättä, mennäänkö tässä yhtään parempaan vai huonompaan suuntaan. Minä jo kauteni aivan ensimmäisinä kuukausina kiinnitytin alan asiantuntijoitten huomiota siihen, voiko olla todella niin, että se olisi täysin objektiivista, läpinäkyvää toimintaa, jos sama organisaatio suunnittelee, rahoittaa, toteuttaa ja valvoo. Näin ollen, kun nyt tässä liiketoiminta erotetaan hallinnosta, saavutetaan se parempi tilanne, että ei todellakaan sama organisaatio ole viemässä läpi koko ketjua, jossa on varmasti aina mahdollisuus tulla virheitäkin, joita ei sitten tunnusteta tapahtuneiksi, jos todella pystytään itse koko ketju hallinnoimaan samasta talosta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle täysi tunnustus asian eteenpäin viemisestä. On todella hyvä, minkä ed. Vilkuna toi esille, että tämä asiakasrahoitteinen liiketoiminta eriytetään hallinnollisista viranomaistehtävistä. Tämä on hyvin perusteltu asia, sillä metsänomistajia palvelevia tahoja on hyvinkin paljon, metsänhoitoyhdistykset, ja sitten jos mennään työtä suorittaviin tahoihin, niin tietenkin erilaiset yrittäjät, metsäyrittäjät. Tämän vuoksi olisi perin ongelmallista, jos hallinnollinen viranomainen kilpailisi vielä osittain samalla sektorilla.

Ed. Rajamäki toi esille ajatuksen pinta-alaverotuksesta. Se oli aikanaan metsänhoitoon kannustava, palkitsi hyvästä metsänhoidosta ja myöskin antoi puuhuoltoon puutavaraa, tietenkin hintasuhdanteista riippuen. Mielestäni oli vahinko, että aikanaan siirryttiin nykyiseen metsäverokäytäntöön, jota vielä uhkaa korottaa Hetemäen työryhmän mietintö, jos sitä sovelletaan, ja silloin maan puuhuolto tulee entisestään vaikeutumaan.

Edelleen minä koen hieman ongelmaksi, että usein vilahtaa ajatus siitä, että pinta-alaltaan vähän metsää omistavat metsänomistajat ovat ongelma. Mielestäni tätä joukkoa ei pidä arvostella vaan monta kertaa pitäisi antaa kiitosta ja tunnustusta, koska sieltä joukosta löytyvät ne metsänomistajat, jotka haluavat omatoimisesti kaikkein parhaiten ja itsenäisesti hoitaa omia metsiään.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys Suomen metsäkeskuksesta on erittäin tärkeä lakihanke, joka toteutetaan nyt vaalikauden lopulla. Ensin minä haluan kiittää maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa siitä, että tämän lain valmistelu ja läpivienti on tehty ja tapahtunut erittäin hyvässä yhteistyössä maa- ja metsätalousvaliokunnan kanssa. Ministeri Anttila on pitänyt valiokunnan kiitettävän hyvin ajan tasalla, ja olemme tehneet tätä vuorovaikutteisesti. Siitä lämmin kiitos, ja toivottavasti muutkin ministeriöt tämän samaisen menettelytavan omaksuisivat paremmin.

On tärkeää, että metsäkeskuslaki saatetaan ajan tasalle, ja se on nimenomaan tämän lakihankkeen ensimmäinen ja ainoa ja tärkeä vaikutin. Tietenkin toisena pienenä sivujuonteena tässä on se, että kun metsäkeskuslaki uusitaan, niin nykyisen kilpailulainsäädännön ja Euroopan unionin kilpailulainsäädännön takia joudutaan eriyttämään nämä varsinaista liiketoimintaa olevat toiminnot erilleen edistämis- ja valvontatoiminnasta. Tämän takia tämä laki säädetään.

Perustettavalla metsäkeskuksella on erittäin vahva strateginen asema Suomessa, ja se liittyy myös osaltaan elinkeinotoiminnan edistämiseen, koska kysymys on erittäin merkittävästä elinkeinosta, metsätaloudesta, ja moni suomalainen saa tätä kautta välillisesti ja välittömästi leipänsä. On laskettu, että vajaat 100 000 ihmistä saa metsätalouden kautta leipänsä tavalla tai toisella. Näin ollen laki ei missään nimessä ole vähäpätöinen.

Tämän lain tavoitteena on tehostaa ja yksinkertaistaa yksityismetsän hallintoa sekä metsätalouden hallintoa sekä taata mahdollisimman hyvä ja yhdenmukainen palvelu alan elinkeinotoiminnalle maan eri osissa. Tässähän ne 13 metsäkeskusta, jotka nyt ovat olemassa, sulautetaan yhdeksi ainoaksi, jolla on yksi johto, ja se johto johtaa koko tätä aluetta. Jokaisella metsäkeskusalueella on tietenkin alueellinen vastuuhenkilö ja alueellinen neuvottelukunta, joka vastaa siitä alueestaan, mutta varsinaiset johtotoiminnot keskitetään yhteen metsäkeskukseen, joka johtaa koko orkesteria. Tässä on se loistava idea, että yhtäkään paikallista toimijaa tämä lainsäädäntö ei vie sieltä metsästä pois vaan tällä pyritään kenttätoiminta säilyttämään. Vain johtoa järjestellään niin, että hallinto olisi mahdollisimman kevyttä ja itse toiminta metsässä mahdollisimman tehokasta.

Metsäkeskus tekee työssään erittäin tärkeää metsätalouden edistämistä, lainvalvontaa, neuvontaa ja koulutusta. Kaikki nämä tehtävät ovat tärkeitä, ja tietysti julkisen hallinnon osuus tässä on vielä se, että siellä on tämä viranomaistoimihenkilö, joka ottaa kantaa esimerkiksi metsälain 10 §:n noudattamiseen, että onko niitä elintärkeitä elinympäristöjä huomioitu riittävästi vai peräti liian vähän. Elikkä tämä uusi lainsäädäntö asettaa nämä eri toimisysteemit uuteen asentoon ja sillä keinoin, että ne myös toimivat, ja tavoitteena on nimenomaan byrokratian karsiminen ja kenttätyön vahvistaminen, mikä on tälle ajalle erittäin hyvä tavoite.

Kun tämä yksi metsäkeskus sitten ottaa vetovastuun koko Suomen alueesta, niin silloin voi sanoa, että metsäkeskus on saavuttanut mielestäni sellaisen toiminnallisen valmiuden, joka Suomessa nykyisellään on saavutettavissa organisaatioita uudistamalla.

Sitten tähän Suomen metsäkeskukseen, joka perustetaan, siirretään osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion nykyisistä tehtävistä. Tältäkin osin voi sanoa, että kenttätyöhön pyritään panostamaan ja viemään toimintaa ja tapahtumia sinne, missä niitä todella on, tuolta toimistojen kammareista sinne kentälle. On syytä muistaa sekin, että kun tämä julkinen hallintotehtävä annetaan jollekin viranomaiselle, niin se on sitten lain mukaan annettu. Perustuslakivaliokunta on siitä varmasti tässä maassa pitänyt erittäin hyvää huolta. Ja sitten tämä uusi metsäkeskus toimii suoraan maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa, sen suorassa tulos- ja resurssiohjauksessa. Elikkä kysymys ei ole mistään ajelehtivasta lastusta laineilla, vaan se on ihan tarkassa kontrollissa kyllä, ja tästä kontrollista huolehtii maa- ja metsätalousministeriö, ja samalla se myös ohjaa toimintaa.

Suomen metsäkeskukseen, siihen uuteen järjestelmään, tulee sitten myös tämä julkisen palvelun yksikkö, joka muodostuisi keskusyksiköstä ja alueyksiköstä. Tämä julkinen hallintotehtävä on nimenomaan metsälain valvonta ja esimerkiksi äsken mainitun 10 §:n kohteiden löytäminen maastosta ja mahdollisten erimielisyyksien ratkaiseminen, jos semmoisia tulee.

Sitten liiketoimintayksikkö, joka omalla osallaan huolehtii siitä, että perinteistä markkinaehtoista toimintaa hoidetaan täysin erillään tästä budjettivaroin tuetusta osuudesta. Valtion budjetissa vuodelle 2011 on varattu 48 miljoonaa euroa metsäkeskuksen toiminnan pyörittämiseen ja nimenomaan niin, että tämä raha käytetään siihen edistämistoimintaan, ja sitten mitä tulee tähän perinteiseen liiketoimintaan, niin se on sitten oma yksikkönsä ja se elää tuotoillaan tai sitten ei elä.

On muistettava se, että tämä uusi metsäkeskuslaki sinällään ei muuta metsäkeskuksen oikeudellista asemaa juuri miksikään, koska se kuuluu edelleen valtionhallintoon, mutta se ei ole missään näissä nykyisissä erillisissä valtionhallinnon keskuksissa, esimerkiksi ely-keskuksessa, mukana, vaan se on niin sanottua välillistä valtionhallintoa, joka on suoraan maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tervehdin tätä lakiesitystä erittäin suurella tyydytyksellä, kun on saatu pitkä vääntö hyvään lopputulokseen ja ne tavoitteet toteutuvat, mitä silloin lainsäädännön alkusuunnitteluvaiheessa asetettiin. Laki tulee voimaan ensi vuoden alusta, ja tässä tämä vuosi, mikä jäljellä on, käytetään tietenkin tämän uuden organisaation viilaamiseen. Heti kun tämä laki on hyväksytty, annetaan asetus, ja sen jälkeen määräytyvät nämä paikat, joissa vetovastuu tällä julkisen hallinnon puolella näillä yksiköillä on ja sitten myös tämän liiketoimintayksikön paikka. Missä ne pääpaikat sitten ovat, se nähdään sitten, kun asetus on annettu ja ministeriö on siitä asianmukaiset päätökset tehnyt.

Lopuksi, herra puhemies, totean vielä sen, että on esitetty tämän lain käsittelyn yhteydessä puheenvuoroja, esimerkiksi ed. Rajamäki esitti puheenvuoron, että Suomessa olisivat muka metsäasiat hunningolla ja tarvittaisiin enemmän pakkoa, valvontaa ja myös jopa keppiä eikä vain porkkanaa. Olen vakaasti sitä mieltä, että suomalainen metsätalousjärjestelmä, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja kannustimiin, on hyvä. Valvontaa toki pitää lisätä esimerkiksi pienten taimikoiden osalta, että saamme ne taimikot kuntoon, joissa niitä hoitorästejä on. Mutta on muistettava, että kysymys ei ole lainsäädännön huonoudesta vaan kysymys on myös siitä, että olemme eduskunnassa osasyyllisiä siihen, että olemme antaneet kestävän metsätalouden rahoitusvaroja liian vähän. Ja toivottavasti nyt lähivuosina, kun tämä Kemera-laki on uusittu ja myös pienpuuenergiatukilaki on käsitelty ja hyväksytty, tätä kautta saataisiin aidosti sinne metsänhoitoon toimintarahaa lisää, koska pienpuun energiatuet eriytetään. Näin ollen itse metsälliseen työhön jää enemmän varoja.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisena kannanottona tähän mietintöön kiinnitän yhteen ainoaan yksityiskohtaan huomiota, ja se on perinteisen liiketoiminnan eriyttäminen julkisista hallintotehtävistä. Nimittäin ei ole helppo juttu ollenkaan tämä liiketoiminnan motivointi sellaisessa tilanteessa, jossa on metsäpalveluyrittäjiä, jotka ovat sitä mieltä, ettei tällaista yksikköä metsäkeskuksessa tarvittaisi ollenkaan. Sen uskottavuuden nimissä nämä kaksi eri puolta tästä metsäkeskustoiminnasta tulee hermeettisesti pitää erillään toisistaan. Voisi olla jopa ihan fiksua, että on eri sisäänkäynti tiloihin, niin ettei kenellekään juolahda mieleenkään ruveta spekuloimaan sillä, tuleeko jotakin kilpailun vääristymiä tai suhteita sinne julkishallinnon vaalijoitten ja päätöksentekijöitten suuntaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen toi hyvin tärkeän näkökohdan esille aivan käytännön toteutuksessa, kuinka asiakasrahoitteinen liiketoiminta pidetään erillään julkishallinnollisesta puolesta. Aivan hyvä ajatus, että olisi erillinen sisäänkäynti, koska metsänhoitoyhdistykset ja myös yksityiset alan toimijat eivät voi pitää oikeudenmukaisena sitä, että jos tulee käsitys, että julkinen viranomainen toimii samalla sektorilla. Tiedän, että jo nyt monet alan yksityiset toimijat kritisoivat metsänhoitoyhdistyksiä, koska metsänhoitoyhdistys toimii kuitenkin eräänlaisena viranomaisena siinä mielessä, että saa veroluonteisesti metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksut, mikä on tietysti ihan perusteltu käytäntö ollut.

Mutta sitten ed. Hoskosen puheenvuoroon liittyen haluan yhtyä lämpimästi niihin ajatuksiin, että metsänomistajan on voitava tuntea olevansa isäntä omassa metsässään, voivansa olla itsenäinen toimija, jota ei pakkovallalla kahlita, vaan kannustetaan, opastetaan, neuvotaan ja toimitaan myönteisillä tavoilla, ei kepillä, vaan porkkanalla. Haluan uskoa ja olen varma, että Suomen metsänomistajat ovat tätä. Tietysti joukossa on jotakin muutakin, mutta lähtökohtaisesti pitää antaa luottamus, omatoimisuus ja vastuu metsänomistajalle itselleen omista metsäasioistaan.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ensinnäkin esitän lämpimän kiitoksen niin maa- ja metsätalousvaliokunnalle kuin perustuslakivaliokunnalle, jotka ovat tämän metsäkeskuslakiesityksen varsin ripeästi ja hyvin asianmukaisesti käsitelleet. Täällä on käyty erittäin rakentavaa keskustelua.

Tässähän on todella kysymys siitä, että meidän pitää ihan konkreettisesti erottaa tämä valtionavun rahoittama toiminta siitä liiketoiminnasta, jota metsäkeskuksissa tällä hetkellä on. Ja sen liiketoiminnan arvo on 40 miljoonaa euroa vuodessa. Me emme puhu mistään pienistä liiketoiminnan euroista, vaan todella 40 miljoonasta eurosta. Saa olla aikamoinen yritys, joka tekee vuodessa 40 miljoonan euron liikevaihdon.

Tässä tavoite on tosiaan nämä asiat eriyttää, ed. Pulliainen, jopa niin, että ei ole kysymys vaan siitä samasta sisäänkäynnistä, koska tarkoitukseni on pistää ne ihan eri paikkakunnille, sanon sen tässä nyt suoraan. (Ed. Pulliainen: No, hyvä, hyvä!) Ihan siitä syystä, että ei tule semmoista kuvaa, että ne jotenkin voisivat vielä liittyä toisiinsa. Tästä liiketoimintapuolesta tulee aikanaan osakeyhtiö, niin kuin hyvin tiedämme, ja silloin on luonnollista, että sillä ei ole mitään tekemistä sen varsinaisen metsäkeskuksen keskusyksikön kanssa sillä tavalla, koska liiketoimintojen pitää olla erillään.

Tämä kysymys tämän mahdollisen metsäkeskuksen sijaintipaikastahan on asia, joka kovasti kiinnostaa. Minä voin sen verran valottaa sitä kysymystä, että meillä nyt tuolla metsäosastolla on tekeillä selvitys, jossa ovat mukana kaikki ne paikkakunnat, jotka ovat halunneet metsäkeskuspaikkakunniksi, mutta aikanaan olen sellaisen linjauksen tehnyt, ja minusta se on aika perusteltu, että me emme nyt rakenna uusia hallintorakenteita, emme tee semmoisia avauksia, että jonnekin sellaiselle paikkakunnalle siirrämme metsäkeskuksen, jossa ei ole toimintaa tällä hetkellä. Koska kaikkein paras kuitenkin on, että se sijoitetaan johonkin nykyisistä 13 alueyksiköstä. Ja sen voin tässä vielä sanoa ja toistaa, että se on edelleen tavoitteeni.

Sitten liiketoimintayksikön kohdalla haetaan joku toinen sijaintipaikka, sillekin alueellinen yksikkö sillä tavalla, että oltaisiin kuitenkin siinä sijoitettuna olemassa oleviin rakenteisiin, mutta katsotaan nyt sitten. Itse en ole vielä saanut sieltä metsäosastolta sitä arviointia eri paikkakuntien eduista ja vahvuuksista jne. Sitä tehdään siellä ihan virkatyönä, ja itse en ole sitä työtä mitenkään ohjaamassa, koska virkamiesten valmisteluvastuuseen kuuluu se, että he tekevät valmistelua, ja ministerin työ alkaa sen jälkeen, kun on esitys sieltä tullut.

Tähän valtionaputoimintaan, aivan niin kuin ed. Hoskonen sanoi, tänä vuonna käytetään noin 48 miljoonaa euroa rahaa, joten se on pikkuisen enemmän kuin metsäkeskuspuolen liiketoiminta on, ja tämä metsäkeskuksen toiminta tosiaan on tarkoitus painottaa jatkossa metsätalouselinkeinon edistämiseen ja totta kai niitten kymppipykälien ja muitten hoitamiseen, jotka kuuluvat luontaisesti metsäkeskuksen tehtäviin. Mutta tavoite on se, että me tällaista viranomaisvalvontaa sen takia vähennämme, että sieltä löytyy niitä villoja suhteellisesti harvoin verrattuna siihen, minkä verran se viranomaisorganisaatio maksaa. Eli tiettyä valvontaa ja seurantaa tietysti täytyy olla, mutta selkeä painopiste on metsätalouselinkeinojen edistämisessä.

Meillähän kaiken kaikkiaan metsätaloudessa pitäisi löytää sellainen ratkaisu, että siitä saataisiin myöskin elinkeinotoimintaa jatkossa, ja siihen liittyy keskeisenä osana kysymys metsätilojen koon suurentamisesta ja vastaavista asioista. Ja varsinkin kun nyt tiedetään, että metsänomistajien keski-ikä on varsin korkea, lähes 60 vuotta, niin nämä ovat niitä haasteita, joita meidän sitten pitää ratkoa seuraavassa — ketkä ovatkaan mukana — hallitusohjelman neuvottelupöydässä: miten me edistämme metsätilojen koon suurentamista ja metsätaloutta elinkeinona.

Vielä kerran kiitoksia. Metsäkeskuslaki on nyt menossa satamaan, ja sen jälkeen vuoden 2012 alusta tämä tulee voimaan. Sitä ennen valmistellaan asetus, ja asetus valmistellaan vielä tällä vaalikaudella.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan puheenvuorosta kävi selkeästi ilmi, että jopa aivan eri paikkakunnille aiotaan sijoittaa nämä liiketoimintayksiköt ja sitten nämä julkishallinnon yksiköt.

Tässä yhteydessä en voi olla esittämättä erittäin hyvää paikkakuntaa metsien keskellä, kolmen maakunnan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, solmukohdassa, Keuruun kaupungin kakkostaajamaa, Haapamäen perinteistä rautatieyhdyskuntaa. Tämä paikkakunta on menettänyt varsin paljon, 700 työpaikkaa yli 2 000 hengen asukkaan taajamassa, valtion toimesta. Nyt olisi eräs kompensaation kohde: metsien keskelle kolmen maakunnan yhteinen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö.

Aikoinaan kun Haapamäki koki näitä valtion toimesta tulevia menetyksiä, eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa oli tehty päätös asutushallituksen hajasijoittamisesta Haapamäelle, mutta tuo päätös on jäänyt toteuttamatta. Kyseinen virastokin on jo ajat sitten fuusioitunut muihin yksiköihin. Nyt olisi uusi sijoittamisen kohde. Toivon menestystä ajatukselle.