Tero Mölsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt esillä oleva lakialoite on hyvin ajankohtainen, ja olen huomannut, että se on myös hyvin paljon puhuttanut paitsi asiantuntijoita myös lehdistöä. Kysymys on niin sanotusta alijäämän kattamisvelvollisuudesta, joka sisältyy kuntalakiin. Kuntien taloustilannehan on viime vuosina kiristynyt aika rajusti, ja on sanottu, että tilanne on pahempi kuin 90-luvun alussa, jolloin kuntatalous edellisen kerran joutui kriisitilanteeseen. Tämä tilannehan näkyy siinäkin, että niin sanottua kriisiapua elikkä harkinnanvaraista apua haki yli 200 kuntaa, joista muistaakseni noin 100 kunnalle sitä myönnettiin. Viime vuosina kunnille on kuitenkin annettu uusia tehtäviä. Samalla niitten tulopohjaa valtionosuuksien kautta on kuitenkin kavennettu. Näin ollen niin sanottu tasaustehtävä on jäänyt enemmänkin kuntien itsensä tehtäväksi.

Kun tähän samaan sitten tuli niin sanottu tasausvelvoite kuluvan vuoden alusta, tämä tarkoittaa sitä, että ne alijäämät, jotka ovat syntyneet, pitää esittää tämän suunnittelukauden aikana, miten ne katetaan. Kunnat ovat aloittaneet talouden tervehdyttämistoimia, lisänneet yhteistyötä, mutta siitä huolimatta tiedämme, että Suomessa on erittäin suuri määrä kuntia, jotka juuri tätä lainkohtaa eivät pysty noudattamaan. Jos kunnat tätä lainkohtaa haluavat noudattaa eli tavallaan etsiä myös niitä säästöjä, joilla alijäämät katetaan, käytännössä joudutaan rikkomaan toista lakia, joka on perustuslakiin liittyvä asia, elikkä sitä, miten perusoikeudet kuntalaisille turvataan palveluiden kautta.

Kuten sanoin, veronkorotustie on tietysti toinen tie. Kunnat ovat sitäkin harjoittaneet, niin että kuluvalle vuodelle 108 kuntaa on nostanut myös veroäyriä. Kun näillä säästötoimenpiteillä ja veronkorotuksilla parhaassa tapauksessa kunnat ovat päässeet tilanteeseen, että niitten vuosikate on saatu plussan puolelle, jopa niin, että poistovelvoite on voitu kattaa, sekään ei tässä tilanteessa nyt riitä, vaan tämän jälkeen täytyy hakea edelleen säästöjä leikkausten kautta, että lain velvoite alijäämän kattamisesta voidaan toteuttaa. Kun tilanne on tällainen, kuten olen kuvannut, voi tulla vain yhteen ainoaan johtopäätökseen: nyt olemassa oleva tilanne ei ole oikea. Kunnat pakotetaan rikkomaan joko kuntalakia tältä osin tai sitä, että kuntalaisten palvelut entisestään huononevat ottaen huomioon, että kysymyksessä on kuitenkin kirjanpidollinen toimi, joka seuraa taseessa vuodesta toiseen. Kysymys on tietysti siitä, että tase voidaan tasapainottaa, totta kai, pidemmän ajan kuluessa, mutta juuri nyt, kun talous on huonoimmillaan, tämä lainkohta osuu kyllä erittäin väärään aikaan ja väärään paikkaan. Sen takia tällainen lainmuutos tai valtionosuuksien merkittävä kasvattaminen on välttämätöntä tehdä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mölsä ei taida olla laulumiehiä, kun ei muista laulun sanoja "Kaikkihan on maksettava, eikös juu". Sama pätee tässäkin. Minun mielestäni kunnillakin täytyy jokin velvoite olla, vaikka itsekin olen sitä ollut tässä kasaamassa ja meilläkin kohtalaiset isot velat Mäntässä ovat, mutta kyllä siinä jokin pyrkimys täytyy olla, että velat maksetaan ja talous saadaan tasapainoon. Muutenhan sitä antaudutaan ihan täysin holtittomalle tielle eikä vähän päästä pystytä millään tavalla vastaamaan palveluihin eikä pystytä niitä tuottamaan, jos suurin osa veromarkoista menee velanmaksuun. Suunnitelmakautta pystytään jatkamaan 5—6 vuoteen. Minusta se on ihan riittävä asia. Sinä aikana pitää jokaisen kunnan saada taloutensa siihen kuntoon, että sillä pystytään elämään tulevaisuudessakin, eikä se tarkoita sitä, että yhdelle taikka kahdelle vuodelle pitäisi mahdottomia maksaa. Tällä asialla ei varmasti kuntien taloutta paranneta eikä sitä pystytä muuttamaan. Viime viikolla kävimme erittäin pitkän keskustelun kuntataloudesta. Kyllä niitä konsteja täytyy muualta hakea kuin siitä, että luovutaan tästä suunnitelmakauden kattamisasiasta. Minun mielestäni hallituksen linjaukset tässä kohdassa ovat parempia kuin kaiman esittämä muutos.

Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Kun ed. Mölsä puheenvuorossaan hyvin pitkälle perusteli lakialoitetta sillä, että kunnilla on alijäämiä ja niiden kattamiseksi pitäisi olla muita keinoja, tällä lakialoitteellahan ei haeta muita keinoja vaan tavallaan jätetään asia avoimeksi kattamisen osalta. Minusta on selvää, että alijäämät eivät poistu sillä, että kattamisvelvollisuus poistetaan. Ainoa keino kai on se, että suunnitelmakauden aikana osoitetaan ne keinot, joilla alijäämät voidaan kattaa. En näe oikeastaan mitään muuta mahdollisuutta. Siinä mielessä jonkin verran epäröin tämän esityksen tarkoituksenmukaisuutta eli näen itse niin, että ainoa keino aikaisempien tappioiden kattamiseen on se, että seuraavina vuosina ja suunnitelmakaudella osoitetaan selvästi ylijäämää, jolla tappiot voidaan kattaa. Toinen asia on tietenkin se, jos aikaisempien vuosien tilinpäätökset ovat niin vahvoja, että tappiot voidaan kattaa mahdollista peruspääomaa alentamalla. Sekinhän on mahdollista tietyissä tapauksissa, joskaan ei välttämättä kovin monen kunnan osalta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mölsän aloitteessa on tietysti se ajatus ihan oikein, että tässä kannetaan huolta siitä, miten kuntatalous saadaan kuntoon, mutta tämä temppu, minkä muutkin ovat todenneet, ei välttämättä korjaa tilannetta. Sinällään tässä tuli se, vaikeus, silloin kun aikanaan siirryttiin yrityksen näköiseen tilinpäätösjärjestelmään, niin se järjestelmä ei välttämättä kuntaan käy. Nyt tietysti tuskaillaan sen kanssa, millä tavalla saadaan hoidettua, että saataisiin katettua. Meillä eilispäivänä pidettiin valtuuston kokous, ja siellä on oma tuskansa ja ainakin näyttää aika pahalta ja joudutaan aika tiukkoja ohjelmia tekemään. Nykyjärjestelmä tietysti kuvaa kunnan taloudellisen tilanteen ja siinä mielessä antaa meillekin kunnallisille päättäjille, ketkä siellä sattuvat olemaan, hälytyskellojen soida. Jollakin tavalla vähän saman tyyppistä ajattelua harrastan kuin ed. Mölsä, että joustavuutta pitää olla enemmän. Lakihan lähtee siitä, että se on aika tiukka, mutta ilmeisesti mitään sanktioitakaan ei ole olemassa. Jos ei lakia noudata, ei kai linnaankaan kukaan joudu. Siinä mielessä olen ymmärtänyt tämän enemmän ohjeelliseksi.

Sitten nämä kikkailut, joita tehdään. Ed. Polvi taisi todetakin, että peruspääomaa tai omavaraisuutta voidaan vähän reivatakin, jos omaisuutta sattuu olemaan, ja sillä kikkailla jonkin aikaa, mutta ei sekään pitkän päälle vetele. Minä kääntyisin sen tyyppiseen ajatteluun, ja ilmeisesti ed. Unto Valpas on tehnyt aloitteen, jota käsitellään seuraavaksi. Meidän kuitenkin pohjimmiltamme pitäisi pyrkiä siihen, jotta pikku kuntien tulisi toimia kuntarajojen yli sillä tavalla, että voidaan kustannuksia vähentää sitä kautta, kun tiedetään kuitenkin, että onpa hallituksessa tai eduskunnassa kuka hyvänsä, hirveän paljon lisää mania ei täältä tule.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Rönnin kanssa hyvin pitkälle samaa mieltä siitä, että kunnilla täytyy olla myöskin vastuu omasta toiminnastaan. Monta kertaa on sillä tavalla, että kunta, joka ei kykene alijäämää kattamaan, on myöskin kunta, jolla ei ole olemassaolon oikeutusta. Alijäämän kattaminen on monta kertaa seuraus eikä syy. Aivan samoin kuin ed. E. Lahtela totesi, sen sijaan että pohditaan eräänlaista nippelikorjausta, pitäisi miettiä sitä, millä tavalla kunnat kykenevät tuottamaan palvelut paremmin kuntayhteistyönä, tai jopa sitä, pitääkö meidän mennä vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Ei alijäämän kattaminen ole ongelma vaan se, millä tavalla kunnat tuottavat palvelut ja hoitavat myöskin organisaatiota.

Tero Mölsä /kesk:

Arvoisa puhemies! On tietysti myönnettävä, että korjaushan on asia, joka on seurausta jostakin. Mutta kuten mainitsin, voimaantuloaika on täydellisesti väärin ajoitettu. Kun kunnilla on valmiina kymmenien miljoonien alijäämä ja niitten kattamista vaaditaan tilanteessa, jossa vuosikatteen saaminen plussalle on vaikeaa, minusta se on kohtuuton tilanne. Toisaalta minusta ed. E. Lahtela oli ihan oikeassa siinä, että kun lainsäädäntöä muutettiin tältä osin, tämä ei nyt vain yksinkertaisesti istu kunnan toimialaan, johon laki kuitenkin kuuluu.

Kun täällä mainittiin, että asiassa ei ole sanktioita, sehän tietysti pitää paikkansa, mutta asiantuntijat ovat ihan selvästi todenneet, että jos jokin kunta rikkoo tätä lakia, ei asia voi jäädä silleen. Vähintään tarkastuslautakunta tulee siihen puuttumaan. Olen nähnyt sellaisiakin kommentteja, että viime kädessä ratkaistaan raastuvassa, mikä on kunnan tilinpitäjien vastuu siitä, että lakia ei noudateta. Eli kyllä tälle sanktio löytyy, vaikka sitä ei ole lakiin kirjoitettu.