Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Eturauhassyöpä on Suomen yleisin miesten syöpätauti. Eturauhassyöpää sairastaa Suomessa 14 000 miestä, ja siihen sairastuu maassamme vuosittain 3 000 miestä. Vuonna 1996 kuolleisuus eturauhassyöpään nousi Suomessa suurimmaksi syyksi miesten syöpäkuolleisuustilastoissa. Suomessa ei suosita rutiininomaista seulontaa eturauhassyövän löytämiseksi toisin kuin monessa muussa maassa. Se on suuri vahinko ja puute.

Eturauhassyövän varhaisvaihetta on vaikeata havaita, koska oireet ovat usein lieviä tai niitä ei ole. Hoidon helppouden ja potilaan paranemisen ja taloudellisten säästöjen kannalta sairauden havaitseminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Samaan tapaan kuin naisille tehdään säännölliset rintasyöpätutkimukset, miehet pitäisi ulottaa 45 ikävuodesta lähtien seulontakokeitten piiriin. Eturauhassyövän seulonnan järjestäminen on lääketieteellinen tasa-arvokysymys.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotan, että työterveyshuollon puitteissa 45 vuodesta alkaen miespuoliset työntekijät ulotetaan viiden vuoden välein järjestettävien eturauhassyövän seulontakokeitten piiriin.

Olen tehnyt toisen lakialoitteen, jossa ehdotan, että työsuhteen päättymisen jälkeen seulonnat jatkuvat 65 vuodesta eteenpäin viiden vuoden välein terveyskeskusten järjestäminä. Tällöin taudin seuraaminen alkaa 45 vuoden iässä ja jatkuu eläkkeelle siirtymisestä huolimatta. Varhaisesta taudin toteamisesta ja sairauden hoidosta syntyy kustannussäästöjä ja syöpäkuolleisuus vähenee.

Nykyään tilanne on se, että ensimmäiset testaukset tehdään suhteellisen myöhään silloin, kun potilaalla ei ole oireita. Amerikkalaiset tutkijat suosittavat, että ensimmäiset psa-testaukset pitäisi tehdä 40—45-vuotiaille miehille ja 50 ikävuoden jälkeen joka toinen vuosi. Meillä ei ole nähty tarvetta mennä näin tiuhaan testaamiseen, varsinkaan jos seulonta aloitetaan tarpeeksi ajoissa.

Uudenlaisella syöpätestausmenetelmällä voidaan tietokonesimulaatiossa vähentää yli 40-vuotiaitten eturauhassyöpään kuolleisuutta. Asiasta on jo tähän mennessä tehty selvityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tällä väestötasolla eturauhassyövän seulonta voidaan aloittaa nopeasti, kun kustannusvaikutukset on ensin selvitetty, ja jos syövän rutiininomaiseen seulontaan esiintyy tarvetta Maailman terveysjärjestön Who:n asettamien edellytysten pohjalta.

Jo käytännön esimerkkien valossa ja asiantuntijoitten kanssa keskusteltuani olen vahvasti vakuuttunut siitä, että seulonnat on aloitettava nykyistä aikaisemmin ja laajalla rintamalla. Toivon keskustelua tästä asiasta ja tukea tälle tärkeälle asialle. Tässä ei ole kysymys pelkästään miesten asiasta, vaan välillisesti myös naisten asiasta. (Ed. Stenius-Kaukonen: On täällä yksi nainenkin!) Periaatteelliselta kannalta seulonnan tarve on yksiselitteinen.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaan aloite eturauhassyöpäseulontojen aloittamisesta on erittäin tärkeä ja mielestäni myöskin tasa-arvoinen. Nythän naisille on rintasyöpäseulontoja tehty jo pitkän aikaa. Kyllä miesten kohdalla pitäisi huomioida myöskin tällainen oman elämän "paras kaveri"; jotkut jopa "pitkäaikaistyöttömäksi" nimittelevät tätä parasta kaveriaan tai miksi sitä voisi sanoa. Se on hyvin tärkeä meidän jokaisen elämälle, ja kuten ed. Stenius-Kaukonen tuolla edessä tietää, myöskin naisille hyvin tärkeä elämisen laatuun liittyvä kysymys.

Mielestäni ed. Kangas on tehnyt tässä ansiokasta työtä, ja uskon, että tässä asiassa varmasti lähiaikoina päästään eteenpäin. Toivottavasti tämä lakialoite antaa pontta keskusteluun ja painetta siihen, että näitä asioita lähtisimme viemään eteenpäin oikein yksissä tuumin. Tässä joka ainoa alkaa olla jo siinä iässä, että syytä olisi lähteä tutkimuksiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönnille halusin todeta: Tiedättekö tarkkaan, mistä elimestä nyt on kysymys? Nyt on kysymys eturauhasesta, joka sijaitsee lantion sisällä alhaalla. Se ei ole millään tavalla esimerkiksi ulkoisesti näkyvissä.

Ed. Vihriälä teki aikaisemmalla vaalikaudella myös tämän suuntaisen esityksen. Tähänhän liittyy aika tavalla lääketieteellisesti muutenkin ongelmallisia asioita. Tätä prostata- eli eturauhaskarsinoomaa on aika vaikea verrata rintasyöpään, mammakarsinoomaan, koska ne ovat aivan eri asia. Myöskin niiden hoidot, suhtautuminen positiiviseen tulokseen, jos syntyy epäilys siitä, että on eturauhaskarsinooma ja toisaalta rintasyöpä, ovat aivan eri tavalla arvioitavissa. Näin ollen seulonnan tarkoituksenmukaisuus on tietysti eturauhassyöpäasiassa paljon hankalampi kysymys. Tämä prostataspesifinen antigeeni, psa, on tietysti kehittynyt, sen osuvuus diagnostisena välineenä on selvä, ja tämä on pidettävä mielessä. Mutta myöskin eturauhasen liikakasvu lisää psa-arvoa, nostaa sitä, ja kaiken kaikkiaan lopulliseen diagnoosiin päästään sitten vasta, kun otetaan kudosnäyte, tehdään niin sanottu pad.

Senkin jälkeen syntyy kysymys siitä, mihin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä. Vetoan vielä, että tätä ei nyt minään tasa-arvokysymyksenä käsitellä vaan enemmänkin lääketieteellisenä ongelmana, joka on todellakin prostataspesifinen eli vain eturauhaseen liittyvä asia. Tampereen yliopistossa tehdään aika laajaa tutkimusta tässä asiassa, ja tiedämme myös, että tässä on vahva geneettinen pohja, joka on mukana ja predestinoi tässä asiassa, mutta ei tietenkään yksin.

Tämä on kiistanalainen kysymys, koska on erilaisia lääketieteellisiä koulukuntia. Toisten mielestä tällainen invaasio, esimerkiksi biopsioiden kautta puuttuminen eturauhaskudoksen epäiltyyn karsinoomaan, aktivoisi tämän kasvun ja olisikin ennusteen kannalta hankalampi ja pahempi vaihtoehto kuin se, ettei tehtäisi juuri mitään, jos ei ole selvästä tapauksesta kysymys.

Toinen koulukunta painottaa sitä, että mahdollisimman aktiivisesti toimitaan. Tietysti sitten vielä hoidon kannalta on selvää, että hoito ei voi olla radikaalia, jos ei itse tautia poisteta operatiivisesti. Me tiedämme, että aika usein joudutaan niin sanottuun palliatiiviseen hoitoon eli hoidetaan oireita eikä päästä itse kudoksen poistamiseen. Tämä liittyy nyt siihen, mihin alussa kiinnitin ed. Rönnin huomiota, että itse eturauhanen sijaitsee niin hankalassa paikassa, että sitä on vaikea operoida, ja siellä on ongelmallisia verisuonikulkuja ja muita, jotka ovat siinä lisäämässä komplikaatiouhkaa, ja myöskin laajeneminen hyvin nopeasti menee verisuonien puolelle, mikä taas lisää metastasointia jne.

Mutta itse tähän asiaan, pitäisikö ottaa psa-näytteitä eli prostata-spesifisiä antigeeni-verinäytteitä, itse olisin myös ajattelemassa niin, että niiden seuraaminen etenkin niissä riskiryhmissä, jotka ovat geneettisesti todettuja, olisi perusteltua. Mutta yleiseen seulontaan pitäisi suhtautua siinä mielessä varovasti, että kysymys siitä, mitä sitten tehdään, pitäisi myös selvittää, ja se ei ole mielestäni vielä selvillä.

Pertti  Turtiainen  /vas:

Arvoisa puhemies! En pysty ihan näihin lääketieteellisiin yksityiskohtiin puuttumaan, mihin ed. Tiusanen puuttui hiukan luentomaisessa mielessä. Jonkin verran hän valotti tietenkin näitä asioita, mitä ne pitävät sisällään. Mutta itse tähän lakialoitteeseen. Tämä on mielestäni hyvä lakialoite ja pitää sisällään toimintamahdollisuuden, jos ongelmia havaitaan ja jos seulontatutkimukseen nähdään tarpeellisuutta ja lääkäreiden puolesta nähdään viisaaksi se, että tähän tutkimukseen lähdetään. Tämä on hyvä asia.

Mutta se ongelma tässä aloitteessa on, että tässä esitetään ainoastaan työterveyshuollon järjestäminä näitä seulontatutkimuksia, jotka koskevat työssäolevaa väestöä. Ulkopuolelle jäisivät kaikki muut, jotka eivät ole työelämän piirissä, esimerkiksi työttömät ja eläkeläiset, jotka ovat eläkkeellä työelämästä työkyvyttömyyden vuoksi, ja silloin tämä on osaltaan vaillinainen. Mutta toivottavasti tämä lakialoite etenee siihen suuntaan, että myös laajemmat kansanjoukot mahdollisesti otetaan tämän piiriin. Toivon tälle myönteistä käsittelyä.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustella tästä asiasta pitää, ja on siinä mielessä hyvä, että ed. Kangas on tehnyt lakialoitteen. Eturauhassyöpäähän on karkeasti ottaen kahta lajia: hitaasti etenevää, joka voi kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja nopeasti etenevää, joka on kovasti harvinainen. Eturauhasseulonta on varsin kiistanalainen, koska siihen liittyy monia lääketieteellisiä ongelmia, kuten ed. Tiusanen jo totesi, tehdäänkö tämä seulonta tuseeraamalla vai pitääkö ottaa koepala vai otetaanko verikoe. Monet alkavat syövät jäävät tämmöisessä seulonnassa toteamatta, ja jos syöpä on päässyt pitkälle, se todetaan jo muutenkin. Jos joudutaan koepala ottamaan, se on varsin työlästä ja kallista, koska eturauhanen sijaitsee niin hankalassa paikassa. Asiaa selvitellään ja tutkitaan paljon, ja minusta on syytä odottaa tutkimustuloksia.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä pidettiin seminaari auditoriossa eturauhassyövän osalta, ja siinä olivat edustajat Kankaanniemi ja Kuisma ja allekirjoittanut järjestämässä. Siellä oli useita asiantuntijoita, jotka olivat yksimielisiä siitä, että pitäisi ruveta testaamaan nimenomaan verikokeella. Siitä saadaan viitteitä pitemmälle meneviin tutkimuksiin. Kerroin jo tuossa, että eläkeläiset ja vastaavat testattaisiin terveyskeskuksissa jnp. Asiantuntijaseminaarissa kerrottiin, että suomalaiset terveyskeskukset, jos siellä joku käy pyytämässä, että otetaan verikoe, kuulemma ottavat. Tämä on päänavaus ja nimenomaan työterveyteen, jotta siellä työnantajat maksaisivat sen, koska he hyötyvät siitä, että syövät todetaan aikaisin ja työkunto säilyy.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas on ryhtynyt toimenpiteisiin ja tehnyt tämän lakialoitteen. Se on oikein hyvä ihan sen takia, että tämä keskustelu laajenisi ja saisimme vauhtia siihen työhön, jota tehdään, kun selvitetään eturauhassyöpää ja siihen liittyvää seulontajärjestelmää. Siinä edetään mielestäni liian hitaasti. Tällä hetkellä jo Suomessa syövistä miesten yleisin kuolinsyy, siis syöpään kuolemisen syy, on eturauhassyöpä. 700 veljeämme kaatuu tämän takia hautaan vuosittain. Se on valtava määrä. Siksi tähän täytyy suhtautua todella vakavasti. En ollenkaan väheksy niitä huomioita, joita ed. Tiusanen muun muassa esitti. Toisaalta totean, että eturauhassyöpä on miehuudelle kova koetus, vaikkei se näkyvissä oleviin elimiin normaalisti vaikutakaan, mutta miehuuteen kuitenkin. Sitä kautta se on raskas paikka aina miehelle ja koko parisuhteelle, kun se tulee.

Tämä on mielestäni oikea askel, että työterveyshuoltolakiin pantaisiin tämä mahdollisuus. 45—60-vuotiaista miehistä kuitenkin valtaosa on työelämässä, aika vähän on siinä iässä loppujen lopuksi työttöminä. Me tietysti toivomme, että hallitus saa työllisyystilanteen niin hyväksi, ettei ole kukaan työttömänä. Toisaalta mikään ei estä kuntia ottamasta jäljelle jääviä tämän tutkimuksen piiriin. On mahdollista näin menetellä. Tutkimustulokset ovat tietysti aina ikäviä, kun niitä kuullaan, mutta vielä ikävämpää on se, kun huomataan liian myöhään eikä voida tehdä enää mitään. Esimerkiksi lääkintöneuvos Petäys seminaarissa totesi selkeästi, että tällä päästäisiin paljon (Puhemies koputtaa) parempaan tilanteeseen kuin mikä on nyt.

Jaana  Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kangas viittasi seminaariin, joka on hiljattain järjestetty. Valitettavasti itselläni ei ollut valiokuntien takia mahdollisuutta osallistua siihen, mutta onnistuin matkustamaan samassa junassa kohti eduskuntaa lääkintöneuvos Pellervo Petäyksen kanssa, ja kävimme keskustelua teidän seminaariteemastanne. Petäys on ollut allekirjoittaneen oppi-isä näissä asioissa 80-luvulla. Jo silloin hän tiesi täsmälleen, mitä pitäisi tehdä. Hirvittävän hitaasti menevät nämä asiat eteenpäin, se on tosiasia. Mikä tahansa aloite, jotta asia nytkähtäisi todellisuudessa eteenpäin, on hyvä.

Itse kritisoin tässä sitä, että tällainen laaja, kansanterveyteenkin vaikuttava tauti sidottaisiin vain työterveyshuoltoon. Se on ongelma, samoin kattavan seulonnan järjestäminen. Ensinnäkin miehet pitäisi saada menemään lääkäriin ja vielä parempi, jos miehet saisi menemään neuvolaan, mutta se ei taida onnistua. Naiset siellä käyvät sujuvasti, mutta tämä on ollut aika pyhä, ettei suorastaan vaikea alue lähestyä yhä edelleenkin. Tiedän, että miehet tänä päivänä, kun he pyytävät näitä näytteitä, sanovat, että otetaan se syöpäkoekin. He eivät rohkene vielä tänä päivänä sanoa lääkärille, että se eturauhassyöpäkoe. Tässä on vielä paljon tehtävää, mutta lakialoitetta voi sinänsä pitää hyvänä aloitteena.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kommentoida muutaman sanalla ed. Tiusasen puheenvuoroa. Kyllä minä, ed. Tiusanen, suunnilleen tiesin, mistä tässä kyse on, vaikka teidän lääketieteellisestä selostuksestanne en ymmärtänytkään höläyksen pöläystä, mutta ed. Ihamäki kertoi onneksi selvin sanoin, mistä tässä kyse oli. Sen sanon, että tässä on vaikutus siihen suuntaan, kuten tässä asiassa esitin ja kuten ed. Kankaanniemikin sanoi: miehuuteen tällä vaikutus on ja sitä myötä elämisen laatuun. Se minusta on aika tärkeä asia. Sille täytyy vielä aika paljon laskea tulevaisuudessakin. Ainakin tässäkin iässä vielä odottaa ja toivoo. Vaikka olenkin sanonut, että kaikki tästä eteenpäin on turhaa uteliaisuutta, niin sen turhan uteliaisuuden rinnalla voisi olla joitakin elämisen nautintojakin.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Odotettavissa oleva elinikä siitä, kun eturauhassyöpä diagnosoidaan, jos sitä ei operoida ja poisteta, on viisi vuotta. Se pitää edelleenkin paikkansa.

Ed. Rönnille vain niistä miehisyysasioista: Jos se operoidaan radikaalisti, mikä tarkoittaa sitä, että syöpä poistetaan — kun luette puheenvuoroni, te varmaan sen ymmärrätte, äsken vain keskustelitte koko ajan toisen edustajan kanssa, kun puhuin — silloin ei tule välttämättä miehisyyteen liittyviä ongelmia. Mutta palliatiivisessa terapiassa, joka merkitsee kiveksien poistoa ja naispuolisen hormonin antoa, siinä tietysti tulee. Ongelma ei ole siis siinä, ed. Ylä-Mononen, ettei diagnoosi synny, vaan siinä, mitä tehdään. Siinä on koulukuntaerot. Voihan sitä diagnosoida, mutta niin kuin täällä aikaisemmin todettiin, on kaksi tyyppiä: aggressiivinen eli nopeasti etenevä ja hitaasti etenevä syöpätyyppi, josta sanotaan, että 80-vuotiaista miehistä 80 prosentilla on tämä tauti. Tässä ollaan paljon mutkikkaamman asian kanssa tekemisissä.

Mutta se, että keskustellaan ja ed. Kangas on tehnyt sinänsä hyvän aloitteen, on selvä, mutta myöskin laajentaminen, ettei toimittaisi vain työterveyden puolella, vaan koko miesväestön kohdalla asian eteenpäinvieminen on tärkeää. Naisten ja miesten erot omien vaivojensa hoitamisessa ja niistä puhumisessa ovat todella suuret.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Puhemies! Ed. Tiusasella on mielenkiintoinen tapa kaikki mahdolliset asiat kuvailla anatomisesti ja fysiologisesti ja mahdollisimman ammattimaisesti tilanteessa, jossa minusta olisi ajateltava enemmänkin kansannäköisesti ja -kokoisesti ja puhuttava ymmärrettävästi. Hänen mukaansa tässä asiassa on eroja, miten hoidetaan. Totta kai joka ihmeen asiassa on eroja, miten hoidetaan. Tässähän on kansanterveyden edistämisestä kysymys. Samalla kun väestömme ikääntyy ja ikämiehiä alkaa olla entistä enemmän, niin hyväkuntoiset ikämiehet, jotka muuten olisivat terveitä ja osallistuisivat yhteiskuntaan, sairastuvat tähän tautiin entistä enemmän. Heidät pitää löytää. Kyllä sen sitten hyvä ammatti-ihminen, niin kuin spesialisti Petäyskin on, valitsee ja keksii, miten juuri tämä tyyppi maailman parhaalla tavalla hoidetaan. Mutta meidän pitää poliitikkoina edesauttaa, että nämä vaivat löydetään ja kansa rohkaistuu hakemaan näihin tutkimuksia ja apua. Siitä on minusta kysymys.

Marjatta Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ilmestyihän tänne toinenkin nainen, joka on asiantuntevasti osallistunut keskusteluun. Itse haluaisin tässä vaiheessa todeta vain, että kyllä minä ed. Tiusasen puhetta olen ymmärtänyt, turha tässä on tällaista nokittelua mielestäni harrastaa. Kun tämä asia ei nyt ratkea tässä salissa ja kun täällä on ed. Ylä-Mononen ja oli aiemmin valiokunnan varapuheenjohtaja Ihamäki paikalla, niin toivon, että nimenomaan ed. Ihamäki voisi olla aloitteellinen, niin että valiokunta pyytäisi selvityksen tästä asiasta ja näin mahdollisesti pääsisimme eteenpäin.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ylä-Monoselle haluaisin vain todeta, että tietysti me voimme keskustella vähän muustakin tässä kuin vain kansanterveyden edistämisestä. Niin kuin ed. Ihamäkikin totesi ja niin kuin minäkin totesin, tämä asia ei sinänsä ole vain tämä asia, että otetaan verikoe viiden vuoden välein. Tähän liittyy paljon muita ongelmia, niin kuin te varmasti tiedätte. Niistä toki voidaan täällä puhua. Ei se ole anatomiaa, edustaja, vaan se on käytännön tosiasia.

Näin ollen pitäisi myöskin löytää yhteiskunnallisesti, esimerkiksi valtion tukemana ja avittamana, sen tyyppisiä ratkaisuja, että tällainen diagnoosi ja hoitoon pääsy todellakin toteutuu. Tällöin meidän pitää pitää mielessä muun muassa kuntien mahdollisuudet hoitaa nämä asiat. Ei kerran viiden vuoden välein otettava psa-tutkimus varmastikaan ole taloudellinen ongelma, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole suinkaan selvää nykytietämyksen valossa.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pidän oikein hyvänä sitä ajatusta, minkä ed. Stenius-Kaukonen totesi, eli että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei vain kirjaa tätä lakialoitetta saapuneeksi valiokuntaan ja unohda sitä sinne, vaan, vaikka se onkin vain yhden edustajan allekirjoittama, pyytää siitä ministeriöltä selvityksen, missä mennään, mitä tapahtuu, mitä aiotaan tehdä tässä suhteessa, antaa siihen vielä kohtuullisen aikataulun, parin kolmen kuukauden ajan, ministeriössä vastata ja tuoda selvitys sitä kautta, niin päästään asiassa hieman laajemmin eteenpäin.

Tämä, että ei tutkita sen tähden, ettei tiedetä, mitä sitten tehdään, on kyllä aika kestämätön lähtökohta. Eräässä palaverissa eräs edustajatoveri Jyväskylässä eräässä tilanteessa totesi, että ei voida suorittaa huumetestejä, koska ei ole huumehoitopaikkoja. Mutta ei näin voida ajatella. Kyllä testata täytyy ja etsiä sairaudet, ja kun ne saadaan selville, sitten pitää vain luoda hoitomahdollisuuksia. Kyllä meillä niitä on, jos vain on halua toteuttaa. Tähän löytyy todellakin esimerkiksi, mainitsen vielä, myös lääkintäneuvos Petäyksen lausunnon pohjalta hoitomahdollisuuksia. Niitähän myös ed. Tiusanen itse totesi ainakin kahdenlaisia.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan ihan rehellisyyden vuoksi vain problematisoida tämän seulontatutkimuksen, että koko miesväestö tutkitaan psa:n avulla, tämän prostataspesifisen antigeenin veritutkimuksen avulla, sitä kai juuri halutaan. Hyvä on, näin voidaan tehdä. Mutta meillä on paljon kysymyksiä sen jälkeen auki, mihin se johtaa ja miten sitä asiaa voitaisiin hyödyntää. Itse esitin ensimmäisessä puheenvuorossani sen tyyppisen mallin, että seulontatutkimus, joka olisi säännöllinen ja terveyskeskuksien toteuttama, voisi olla perusteltua niissä väestöryhmissä, joilla on geneettinen rasite, joilla sukuanamneesi puhuu sen puolesta, joka on etenkin juuri tämän aggressiivisen, pahanlaatuisen kasvaimen tyyppisissä tapauksissa olemassa. Tämä ei ole ollenkaan nyt sitä puhetta, ettei pitäisi tutkia. Kyllä sekä itse että potilaani varmasti tulevat aina tutkituksi tässä psa-asiassa.