Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka olin hyväksymässä mietinnön, kyllä jo lakivaliokunnassa kritisoin sitä melkoisen kovin sanoin. Mutta kun näytti, että sielläkään en kovin paljon myötäsukaa saanut, en ruvennut tätä asiaa yrittämään muuksi muuttaa.

Mietinnössä todetaan: "Vastaanottavan valtion vankilaolosuhteiden on oltava sen tasoiset, ettei vankia kohdella tai rangaista epäinhimillisesti tai ihmisarvoa loukkaavasti. - - Suomalaisissa vankiloissa on tällä hetkellä noin 200 ulkomaalaista. Heistä useat tulevat sellaisista maista, joiden vankilaolosuhteet ovat tasoltaan sellaiset, että täytäntöönpanon siirtäminen olisi epäinhimillistä ja perustuslain vastaista."

Moitin tämmöistä menettelyä, mutta sille ei todellakaan pystynyt mitään tekemään. On erikoista, että aina vedotaan ihmisoikeussopimukseen, kun on kyse rikoksentekijästä. Luulisi, että enemmän oltaisiin huolissaan uhrin asemasta. En voi millään ymmärtää, että esimerkiksi virolaista, joka myös ryöstää, raiskaa ja tappaa Suomessa, ei voida toimittaa Viroon rangaistustaan kärsimään. Miksi Suomen pitäisi hyysätä tällaisia rikoksentekijöitä? Jos virolainen tekee raa’an rikoksen Virossa, niin hän hyvin kelpaa virolaiseen vankilaan. Mutta jos samainen virolainen tekee vastaavan teon Suomessa, hänellä on oikeus parempiin vankilaoloihin eli hänet pitää pitää Suomessa. Tämän tyyppistä menettelyä minä en ymmärrä edes ihmisoikeussopimuksen puitteissakaan.

Annika  Lapintie  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Myllyniemi kertoi nyt vain osan totuutta. Ihan vain oikaistakseni toteaisin, että esimerkiksi Virolla ei välttämättä ole mitään velvollisuutta ottaa vastaan niitä vankeja, joita me lähetämme. Tuskin tästä nyt ollaan kovastikaan erimielisiä. Tämä asia koski vähän muita asioita. Täytyy myös muistaa se, että tällaiset kansainväliset sopimukset edellyttävät molempien osapuolien suostumusta.

Toimi  Kankaanniemi  /skl:

Arvoisa puhemies! Ed. Myllyniemi viittasi ihmisoikeussopimuksiin, mutta haluan tässä viitata Suomen uuteen perustuslakiin, jonka 9 §:n 4 momentissa todetaan, että ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Valiokunnassa käytiin tästä keskustelua, ja tämä on aika selkeä: sellaisiin maihin, joissa esimerkiksi muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu on mahdollista ja todennäköistä, ei ulkomaalaista palauteta. Asia on tältä osin suhteellisen selvä.

Kari Myllyniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Perustuslakia voidaan myös tulkita monella tavalla. Suomalaisten ihmisarvoa loukkaa se, että henkilöä, joka täällä surmaa jonkun ihmisen, ei voi palauttaa niihin olosuhteisiin. Lakiesityksessä muun muassa sanotaan, että pääsääntöisesti palautetaan kotimaahan niihin oloihin, mihin hän joutuu menemään vapauduttuaankin. Miksi ei häntä voida palauttaa saman tien, kun tämmöiseen tekoon syyllistyy? Tätä minä en ymmärrä perustuslainkaan puitteissa.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tätä järjestelyä lähdettiin tutkimaan sen takia, että havaittiin Suomessa erityisesti virolaisten vankien määrän nopea kasvu. Kyseessä ovat valtaosin huumerikollisuuteen tai siihen liittyvään rikollisuuteen syyllistyneet henkilöt. Varmasti järkevää on lisätä poliisiyhteistyötä ja syyttäjäyhteistyötä siten, että tällaiset rajan ylittävään rikollisuuteen liittyvät rikoskokonaisuudet tulisivat kerralla käsittelyiksi. Nyt esimerkiksi oikeusministeriö on saanut yhteyssyyttäjän Tallinnaan, eli tällaiset rikosjupakat, joissa on mukana virolaisia ja suomalaisia, pystyttäisiin entistä enemmän käsittelemään kerrallaan ja mielellään sitten Viron puolella, jos itse tekosarjan tai tekokokonaisuuden pääteot ovat siellä tehtyjä. Nyt siis tällä hetkellä on kymmeniä Suomessa, ja lähdettiin yhdessä Viron oikeusministeriön kanssa katsomaan niitä keinoja, joilla pystyttäisiin paremmin järjestämään tilanne sellaiseksi, että henkilöt voisivat omassa kotimaassaan rangaistukset suorittaa.

Lakivaliokunnan lausumassa on ehkä vähän liiaksikin pitäydytty muihin Pohjoismaihin. Kyllähän meidän täytyy uskoa myös muiden, esimerkiksi Euroopan unionin jäsenmaiden, vankilalaitosten tilaan, että ne täyttävät ihmisoikeussopimusten vaatimukset, ja myöskin sitten EU:n laajetessa uusien jäsenmaiden kohdalla on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että kokonaisuutena oikeuslaitokset toimivat tyydyttävällä ja hyvällä tavalla. Sen yhtenä ilmenemismuotona on se, miten vankeinhoitolaitos panee rangaistukset täytäntöön.

Viron osaltahan Suomi on muiden Pohjoismaiden mukana rakentamassa niin sanottua mallivankilaa, jonka avulla koko vankeinhoidon tasoa pyritään aika nopeallakin tahdilla parantamaan. (Hälinää)

Kiitos, puhemies! — Tällä päättelyketjulla voidaan todeta lakivaliokunnan viimeinen lausuma vähän ehkä liiankin rajaavaksi. Juuri Viron osalta tällainen laajempikin rangaistusten suorittaminen omassa maassa nykytilanteeseen verrattuna on tavoiteltavaa ja suositeltavaakin. Tällä sopimusjärjestelyllä mahdollistetaan entistä useammin virolaisten henkilöiden, tuomittujen, rangaistuksen suorittaminen omassa kotimaassa. Se olisi edullista sekä rajat ylittävän rikollisuuden ennalta estämisen kannalta että miksei myös Suomen vankeinhoitokustannusten kannalta. Tärkeää on myös rangaistusten suorittamisen aikana pyrkiä estämään uusien yhdistelmien muodostaminen, tällainen järjestäytyneen rikollisuuden uusi organisoituminen, joka usein juuri vankilaoloissa sikiää.

Sinänsä on positiivista, että lakivaliokunta on nopeasti tämän esityksen käsitellyt, ja toivotaan, että sen mahdollistamat toimet naapurimaiden välillä jatkossa suotuisasti etenevät.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Koskisen puheenvuoro oli hyvä ja myöskin laki on asiallinen. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että samalla kun tämän tapaisia lakeja säädetään Suomessa, pitäisi Suomen hyvin paljon laajempaa yhteistoimintaa harjoittaa lähialueiden ja myöskin kehitysmaiden vankilaolosuhteiden parantamiseksi. Tähän ei juuri mikään Euroopan maa kiinnitä huomiota; ainoastaan Pelastusarmeijat, Amnesty, osin Punainen Risti ja papisto ovat olleet tekemisissä vankilaolojen korjaamiseksi. Olen itse käynyt kaikkien Baltian maiden ja myöskin Venäjän lähialueiden erittäin useissa vankiloissa, samaten kehitysmaissa. Kun me toteutamme poliisiyhteistoimintaa, tuemme Tullilaitoksen kehittämistä jne., meidän kannattaisi ottaa vankiloiden parantaminen huomioon. Jos Pietarin vankiloita suomalaiset kohentaisivat, suomalaisia ei ryöstettäisi Pietarissa: jätkät tietäisivät, ketkä ovat heidän kannallaan.

Henrik Lax /r:

Fru talman! Ed. Myllyniemi valitti, että hänen ajatuksensa eivät saaneet paljon myötämielisyyttä lakivaliokunnassa. Haluan nyt kuitenkin valiokunnan puheenjohtajana todeta, että asia koski kansainvälisen sopimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, ei sen muuttamista eikä sen ulkopuolella olevien asioiden käsittelyä. Varsinaisesti sen vuoksi ei valiokunta ollenkaan mieltä, ei myönteistä eikä pahoittelevaa mieltä, voinut ed. Myllyniemen esille nostaman kysymyksen osalta edes ilmaista. Minä toivonkin, ettei asian käsittelyä rasitettaisi edelleen asioilla, joita pitää muilla foorumeilla ajaa. Kehotan ed. Myllyniemeä jatkamaan keskustelua oikeusministerin kanssa, joka hahmotteli vähän näitä muita keinoja päästä kiinni ed. Myllyniemen esille nostamaan kysymykseen.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Tämä esitys on sinänsä hyvä, mutta jo tässä vaiheessa on syytä kiinnittää oikeusministeriön huomiota siihen ongelmaan, joka tulevaisuudessa kohdistuu myöskin Suomeen, jossa kysymys on Suomessa esimerkiksi pakolaisina olevien syyllistymisestä rikoksiin ja sen tuloksena mahdollisesta karkotuksesta. Euroopan neuvosto on parhaillaan käsittelemässä esitystä yleissopimukseksi, jonka lähtökohtana on se, että esimerkiksi alaikäisiä, jotka syyllistyvät rikoksiin ja joilla on pakolaisstatus, ei koskaan voisi karkottaa rikoksen takia, ainakaan vähäpätöisten rikosten takia. Lähtökohtanahan tässä on se, että ei pitäisi rangaista kahta kertaa. Erityisesti niissä maissa, joissa on paljon siirtolaisia ja pakolaisia, on havahduttu sellaiseen tilanteeseen, jossa on koko ikänsä asianomaisessa maassa asuneita ja syntyneitä nuoria ihmisiä, jotka syyllistyvät rikokseen ja jotka kuitenkin saatetaan sitten karkottaa, vaikka heillä ei ole varsinaisen vanhempiensa kotimaan kanssa minkäänlaista sidettä tai yhteyttä. Tällainen ongelma on tulossa myöskin Suomessa, ja mielestäni tähän pitäisi jo etukäteen valmistautua.

Veijo  Puhjo  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Myllyniemi käsitteli lakivaliokunnan mietintöä aika yksipuolisesti, kun hän puhui vain Suomesta pois vietävistä vangeista. Mutta asia on niin kuin puheenjohtaja Lax mainitsi. Kyse on kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, ja sen vastavuoroisena periaatteena on taas se, että myös suomalaisia vankeja voidaan tuoda Suomeen vaikkapa Etelä-Euroopan vankiloista, jos valtiot siitä keskenään sopivat.