Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä käytin suosituksien ylittävän puheenvuoron. Pyrin lyhyessä puheenvuorossani käsittelemään eräitä kohtia, jotka mielestäni kannattaisi kuitenkin ottaa sillä lailla huomioon, että ne ovat eduskunnan pöytäkirjassa ja saatteeksi hallitukselle lähinnä seurannan ja uusien toimenpiteitten osalta.

Tosiasia on tietysti myönnettävä eli se, että postipalvelulaki siinä muodossa, kuin se ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttiin, on parempi kuin voimassa oleva laki. Mutta niin kuin viime kerralla me, jotka puolsimme äänestyksessä sitä, että lakiin olisi tullut asianomainen pykälä, joka olisi velvoittanut perustamaan jokaiseen kuntaan Postin omalla henkilöstöllä olevan postikonttorin, hävisimme. Toivon nyt, että nämä henkilöt muistavat seuraavien vaalien alla ja muutoinkin, kun lähetystöjä tänne tulee, oman äänestyskäyttäytymisensä.

Turha enää puhua mistään sellaisesta postipalvelusta jokaisessa kunnassa, jossa on rahaliikennettä, josta saa löpökortteja, josta saa valtion kalastuslupia jne. Jostakin syystä näitä ei ole hoidettu, vaikka viime kaudella liikennevaliokunnassa monta kertaa asiat otettiin esiin ja ne on luvattu järjestää, mutta vieläkään tämä ei toimi nimenomaan asiamiesposteissa. Toivon mukaan nyt, kun tämän mukainen laki on saatu, muutetaan ministeriöitten toimesta se, että asiamiesposteissa voidaan hoitaa syrjäalueitten tärkeitä tehtäviä. Mielestäni, ed. Jaakonsaari, on aika järjetöntä lähteä monen sadan kilometrin päästä hakemaan jotain yhden päivän löpökorttia, kun sen saisi vierestä. (Ed. Jaakonsaari: Mikä on löpökortti?) — Se tarkoittaa sitä, edustajat Elo ja Jaakonsaari, että kun päivän ajaa traktorilla esimerkiksi polttoöljyllä, siitä pitää maksaa päivämaksu. Sitä maakunnissa aika usein joudutaan tekemään. Muutoin tulee 6 000 markan sakko, jos ratsiassa jää kiinni.

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen keskustelu käytiin ensimmäisessä käsittelyssä nimenomaan kirjeiden perillemenosta. Hieman tuntuu oudolta se, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja niin voimakkaasti puuttui valiokunnan yksimieliseen kannanottoon siitä, että on perustettava Telehallintokeskuksen yhteyteen erillinen organisaatio, jossa käsitellään kirjeitä, joita niin sanottu susiryhmä ei pysty selvittämään. Postissahan on erittäin tehokas järjestelmä. Kun osoite on epäselvä, tämä järjestelmä pystyy viemään hyvin pitkälle perille kirjeitä, mutta on kirjeitä, joita ei saada perille, ja se lukumäärä on erittäin suuri. Sen johdosta pitää olla järjestelmä siitä, että voidaan määrätyissä olosuhteissa myös avata kirjeitä ja viedä niitä perille.

Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut puheita, millä tavoin Postia nyt viedään eteenpäin — eli ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä on suunnitelmissa, että vain 167 kunnassa on oma postitoimipaikka, eli karsinta tulee olemaan aika rajua — niin tuntuvat aika oudoilta, kun valiokunnassa kuunteli asiantuntijoita, jotka selvittivät Postin henkilöstön asemaa, ne viestit, joita nyt on Postista tullut nimenomaan toimipaikkaverkon vähentämisestä omalla henkilökunnalla, ja toisaalta se, millä tavoin Postin oma johto esittää säästötavoitteita. Esimerkiksi tälle vuodelle esitettiin 10 miljoonan markan säästötavoite, mikä merkitsee periaatteessa kautta linjan 10 prosentin lisäsäästöjä tämän vuoden budjettiin viimevuotiseen verrattuna.

Tässä ei voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että olkoon eduskunnan tahto mikä hyvänsä, saneeraustoimia tehdään. Vaikka mietinnön perusteluosassa tätä aika paljon painotetaan, siitä huolimatta tällaisia säästötavoitteita on. Onko tulostavoite asetettu liian korkealle? Kun Posti on yhtiömuotoinen, niin toimiva johto joutuu noudattamaan tulostavoitetta ja tällöin ainoa keino saavuttaa tavoite on suorittaa säästötoimia ja sanoa irti henkilöstöä. Tuntuu siltä, että tavallisen kansalaisen kirje- ja pakettilähetykset eivät ole enää niin tärkeitä. Tärkeimpiä ovat isot firmat ja bisneksen tuottaminen eli voiton tuottaminen. Mielenkiintoista on toisaalta myöskin se, että Postin osalta on pakettiliikenne osittain siirretty muualle kuin Postin omaksi toiminnoksi, muun muassa R-kioskeihin, Siwoihin jne., omaa arvokuljetussysteemiä on myyty ulkopuolisille yhtiöille jne.

Kaiken kaikkiaan voi todeta ja kysyä, onko Postille asetettu niin kovat raamit omistajan eli valtiovallan taholta, että se tosiaan edellyttää sitten henkilöstön supistuksia näin kovalla kädellä. Tältä osin onkin mielenkiintoista todeta se, että vaikka omassa vastalauseessani olen puuttunut henkilöstön asemaan, en tehnyt mitään sanamuotoa perustelujen osalta mutta vasemmistoryhmäthän, sosialidemokraattiset valiokunnan jäsenet ja vasemmistoliiton jäsen, ovat tehneet mielestäni erittäin hyvän perusteluosan nimenomaan henkilöstön asemasta, jossa tarkennetaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemää päätöstä. Siinä toivossa, kun tiesin tämän vastalauseen ja sen sanamuodon, en lähtenyt enää tekemään saman suuntaista sanamuotoa omaan vastalauseeseeni. Olen viitannut vain perustelujen osalta vasemmiston vastalauseeseen.

Toivon nyt, että sosialidemokraattisesta puolueesta taikka vasemmistoliitosta esitetään tämä hyvä perusteluosa, jossa käsitellään erittäin positiivisella tavalla henkilöstön asemaa ja mielestäni aivan oikein. Kannatus ainakin tulee minulta, mutta kun en ole informoinut enkä keskustellut, katson, että minulla ei ole oikeutta sikäli lähteä tekemään sitä esitystä, jonka vasemmistopuolueet ovat vastalauseessaan tehneet.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi vielä eräs asia, joka liittyy omaan vastalauseeseeni, on nimenomaan Postin palvelutaso. Nyt kun laki on hyväksytty, sisältö on se mikä on. Sille ei voida enää mitään. Mielestäni olisi ollut hyvä, että se, mitä pöydille jaetussa keskustapuolueen perustelulausumassa todetaan, olisi ollut jo esillä tarkemmin myöskin valiokunnassa. Mietinnössä monelta osin korostetaan nimenomaan palvelutason säilyttämistä nykyisellään elikkä sitä, että kun tämä laki nyt menee lävitse, palvelutasoa ei tästä enää heikennettäisi, kun se on heikentynyt jo näin paljon. Minä en ymmärrä, mitä järkeä oli siinä, että suurin osa valiokunnan jäsenistä, muun muassa keskustapuolue, ei lähtenyt kannattamaan minun tekemääni ja ed. Seivästön kannattamaa lausumaesitystä, joka kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että postin palvelutaso säilytetään vähintään nykyisellään."

Arvoisa puhemies! Ehdotan nimenomaan tätä perustelulausumaa, kun tämä laki hyväksytään, jotta että eduskunta edellyttäisi palvelutason osalta edes jotakin. Muuten me annamme ikään kuin avoimet kädet hallitukselle tehdä, mitä se haluaa, kun se yksin omistajana valvoo Suomen Posti Oy:n toimintaa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Postipalvelujen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää alueellisen tasa-arvon, haja-asutusalueiden elinkelpoisuuden, myös ihmisten oikeusturvan, elinkeinopoliittisten ja kansakunnan menestysnäkökohtien osalta. Nykyisin voimassa olevan postitoimintalain 1 §:n yleissäännös ei riitä postipalveluita turvaamaan, kuten on todettu, ja postipalveluiden saatavuus ja kilpailun tasapuolisuus ovat edellyttäneet nimenomaan lainsäädäntöön puuttumista.

Viime kaudella yritettiin postitoimintalakiin tehdä muutoksia, joissa näitä palvelutasokriteerejä ja myöskin konttoriverkkoon liittyviä vaatimuksia olisi saatu mukaan. Valitettavasti eduskunta ei tätä Ahon hallituksen aikana, 90-luvun alussa, tehtyä lainsäädäntöä muuttanut. Näin ollen eduskunnan ja parlamentaarinen ohjaus ylipäänsä postipalvelujärjestelmään on ollut riittämätön, ja mielestäni on koko eduskunnan kannalta sinänsä häpeä, että tässä on ajauduttu sitten kehityksen mukana itse asiassa postipalvelujärjestelmän ja myös Postin työntekijöiden aseman kannalta. He ovat jääneet todella monelta osin myös ajelehtimaan.

Kun sitten Leonia-järjestelyjen osalta Posti lähti hyvin voimakkaasti tekemään kuin yksityinen yritys, voittoa tuottava Posti lähti kuin yksityinen yritys tekemään saneerausjärjestelyjä, ei liikenneministeriö käyttänyt myöskään omaa ohjaustaan palvelujärjestelmään kuin myöskään henkilöstön asemaan liittyviltä osin sillä tavalla kuin olisi toivottu. Tästä johtuen muun muassa sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä viime keväänä asetti keskuudestaan postitöpinäryhmän ja eduskuntaryhmä vaati postipalvelulain säätämistä ja sen pikaista antamista eduskunnalle, jotta eduskunnalla olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia yleispalveluperiaatteen ja myös Postin palveluverkon ja työllisyyden osalta asettaa tavoitteita.

Tätä ei liikenne- ja viestintäministeriö hirveällä kiireellä kyllä valmistellut, mutta saatiin juuri kesäksi. Ihan sama sinänsä, vaikka olisi tullut syksyllä, koska se oli joka tapauksessa myöhässä. Sen kehityksen osalta Postin johto oli tehnyt jo hyvin nopeita ratkaisuja niistä konttoreista, joista halutaan luopua, ja myöskin työntekijöiden osalta epävarmuus oli jo selvästi tullut päälle.

Sinänsä Postin roolia on aiheellisesti ihmetelty. Osakeyhtiöksi muututtuaan Postihan on reilusti lisännyt kannattavuuttaan, tehnyt erittäin hyvää tulosta ja on toiminut kuin mikä tahansa yritys maksimoiden voittojansa. Kuitenkin tällä konttorijärjestelmällä ja Postin palveluilla on, kuten viittasin alussa, myös elinkeinopoliittista ulottuvuutta, monesti myöskin semmoista tiettyä kunnan imagoa ja myöskin semmoista henkisen kehittämisen näkökulmaa. Mielestäni se on osa sellaista kunnallista alueellista perusinfrastruktuuria, josta on kannettava huolta muun muassa tasapainoisen alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Tähän viittaavat muun muassa kieltämättä Ruotsin järjestelyt, joissa konttoriverkkoa on pidetty hyvin tärkeänä osana palvelujärjestelmää. Nythän meille jäänee vain noin 167 kuntaan Postin oma konttori kesäkuun jälkeen tänä vuonna. Näin ollen, vaikka niitä atk-laitteitakin vielä monista konttoreista löytyy, alasajo on ilmeisesti näin päätetty tehdä.

Postin henkilöstön asemasta on kannettu eri yhteyksissä huolta. Palaan siihen vielä lopuksi. Vaikka tämä prosessi on ollut käynnissä, on ollut ikävä havaita, että vaikkakaan ei ole ollut edes korvaavia palvelujärjestelmiä löydettävissä, monia konttoreita on haluttu siitä huolimatta ajaa alas. Siellä on jopa koko ajan ollut tämmöinen välivaihe, ylimenovaihe, päällä. Työntekijät, jotka ovat yrittäneet koulutustaan vastaavalla tavalla sijoittua uuteen Postin palvelujärjestelmään, ovat olleet kyllä kovassa henkisessä paineessa.

Itse seurasin muutamien henkilöiden tilannetta, ja täytyy sanoa, että viime perjantaina saamani kirje oli kyllä erittäin masentava. Huolimatta siitä, että Postin johtoa myöten käytiin keskustelua näiden ihmisten tilanteesta, sain eräältä heistä kirjeen, jossa hän totesi aktiivisesta työn hakemisesta huolimatta lorunsa tulleen loppuun. Olosuhteiden pakosta henkilö on irtisanonut itsensä. Suomen Posti Oy ei ole kyennyt tarjoamaan sopivaa haasteellista työtehtävää 35 vuoden palveluksen ja koulutuksen omaavalle henkilölle. Näitä tilanteita on aika paljon, ja tämä osoittaa täyttä piittaamattomuutta, jonka liikenneministeriö ja liikenneministeri ovat sallineet, että näin pääsee tapahtumaan.

Tässä suhteessa, kun nyt tässä tilanteessa sosialidemokraatit tietysti ovat yrittäneet eduskunnassa saatuaan tänne postipalvelulain sen kautta vaikuttaa tietysti työllisyyden ylläpitoon Postin kentässä ja sitä kautta myös palvelujärjestelmään, voi sanoa, että huomattavasti parempihan tietysti liikennevaliokunnan jäljiltä ja kiitos siellä olevien sosialidemokraattien postipalvelulaki tietysti on.

Yleispalvelun sisältö on ilman muuta jakelua ja eräiden pakettien toimittamista ym. palvelutasoa koskevilta osiltaan selvä parannus esitykseen, mutta varsinaisesti konttorijärjestelmään liittyviltä osin tietysti on se ongelma, että tämä on hyvin tulkinnallinen. Eli käytännössä, jos liikenneministeriö ei poliittisesti todella lähde palvelujärjestelmää osana alueellista infrastruktuuria pitämään yllä, ei 4 §:n 2 momentin muutos ole mikään edistysaskel. Nimittäin silloin kun on otettava huomioon asukaslukua, pinta-alaa ym. asiointitarpeita, se on tietysti hyvin paljon ministeriön ja Postin johdon ohjauksen kuin myös halun kysymys.

Se, mikä on tärkeintä, mihin viittasin tämän yksityisen kirjeenkin johdosta, on henkilöstön asema. Eduskunta kiinnitti vuoden 99 talousarviota koskevassa mietinnössään valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston käsittelyn pohjalta huomiota siihen, että Posti Oy:n toiminnassa tulee huolehtia tasapuolisesti alueellisten palvelujen jatkuvuudesta ja että henkilökunnan asema on turvattava. Eduskunta on siis selkeästi kantanut koko ajan tästä huolta. On selvää tietysti, että Postilta Postipankki- ym. palvelujen hävitessä ei tietysti voida vaatia samanlaista palvelutasoa.

Tässä suhteessa ed. Vistbackan lähestymistapa on kyllä kovin raadollisen poliittinen. Ei voida sanoa, että palveluja on vähintään pidettävä nykyisellään. Totta kai olosuhteet muuttuvat ja myöskin alueelliset palvelukysynnät, väestörakenteet ja muut kuin myös esimerkiksi Postipankin osalta tietysti postikonttoreiden toimintaedellytykset. Niihin on tietysti reagoitava. Mutta minusta Postin johto ja liikenneministeriö sallivat Postin johdon ylireagoida alasajomielessä tässä tilanteessa.

Kun valtiovarainvaliokunta käsitteli vuoden 2000 talousarvioesitystä, valtiovarainvaliokunnan mietinnössä selvästi todettiin, että Leonian ja Postin yhteistyön päättyminen vuoden 2001 alusta johtaa pahimmillaan useiden postien lakkauttamiseen ja sen myötä kansalaisten peruspalveluiden heikkenemiseen. Haja-asutusalueiden postipalveluiden turvaamiseksi tarvitaan uusia toimintamuotoja. Eräänä mallina tuotiin valtiovarainvaliokunnassa esille muun muassa tietotupatyyppinen palvelupiste, jota muun muassa EU esittää eräiden alueiden tietojärjestelmien osalta muun muassa itälaajenemisasiakirjoissaan. Edelleen todettiin, että myöskin Postin voittoa tulee tarvittaessa käyttää rahoituksen turvaamiseen. Tätähän on eduskunnan taholta oltu valmiita tukemaan. Eduskunta hyväksyi valtiovarainvaliokunnan lausumaehdotuksen 8, joka kuului sanatarkasti: "Eduskunta edellyttää, että vuoden 2001 talousarvion yhteydessä turvataan Suomen Posti Oy:n alueellisten palveluiden saatavuus sekä henkilöstön työllisyys. Myös peruspalvelua koskeva vaatimustaso tulee samalla vahvistaa."

Nyt tämän postipalvelulain kautta tapahtuva vahvistaminen on valitettavasti tapahtunut hallituksen myöhäisen esityksenannon takia myöhemmin kuin vuoden 2001 talousarvion käsittely valtiovarainvaliokunnassa ja eduskunnassa. Tällöin ei päässyt valtiovarainvaliokunta tätä kytkentää riittävällä tavalla arvioimaan. Mutta siitä huolimatta valtiovarainvaliokunta on kuitenkin tämänkin vuoden, vuoden 2001, talousarviomietinnössään — viitaten vuoden 99 ja 2000 talousarviomietinnöissään esille tuomiinsa Suomen Posti Oy:n alueellisten palvelujen jatkuvuuden ja henkilöstön aseman näkökohtiin — viitannut nimenomaan äsken luettuun henkilöstöä koskevaan lausumaan.

Minusta tämä sitoo hallitusta ja liikenneministeriä ja -ministeriötä Postin henkilöstön aseman hoitamisen osalta, koska eduskunta on budjettimietinnössään toistanut tämän vuoden 2000 mietinnön lausuman. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen Posti Oy:n henkilöstön työllisyyden ja aseman turvaamiseksi sen tuottamaa voittoa käytetään jo päätetyn lisäksi sopeutustoimien turvaamiseen henkilöstöjärjestelyissä. Nyt tältä osin on minusta liikennevaliokunnan omien postipalvelulakikriteeriensä osalta ja tietysti valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan seurattava, millä tavalla näiden kahden lähestymistavan osalta liikenneministeriö ja Postin johto toisaalta toimivat näissä asioissa. Tämän tyyppinen 35 vuoden kunnollisen, hyvän palvelun suorittaneiden ihmisten lähettäminen kilometritehtaalle on surullinen loppu niin sanotulle parlamentaariselle ohjaukselle Postin alueellisten palvelujen järjestämisessä.

Ismo Seivästö /skl:

Arvoisa puhemies! Postipalvelulaki on läpäisemässä eduskunnan liikennevaliokunnan mietinnön pohjalta, mikä poikkeaa selvästi hallituksen alkuperäisestä esityksestä. Se on parannettu painos, ja kaikki valiokuntaryhmät vaikuttivat tähän lopputulokseen. Ei voida sanoa, että vain yksi valiokuntaryhmä. Tästä parannetusta painoksesta kuuluu erityinen kiitos kyllä puheenjohtaja ed. Erkki Pulliaiselle, joka pitkään kuunteli ja tarkasti otti varteen niitä ehdotuksia, joita myös opposition taholta tuli.

Vaikka tällä lailla turvataankin nyt tietty peruspalvelu kaikkialla maassa, niin jatkoa ajatellen tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa palvelujen saatavuuden lisäksi myös niiden laatuun. Asiamiespostit näyttelevät jatkossa yhä suurempaa roolia, ja kysyä sopiikin, saavatko nämä asiamiehet riittävän koulutuksen ja korvauksen tehtävästään.

Olemme tänään saaneet tietää kaikkien ikävien dopinguutisten seassa, että Posti-konserni teki hyvän tuloksen viime vuonna. Tämä kannustakoon etsimään ja tarjoamaan työtä työttömyyden vaaravyöhykkeeseen joutuneille henkilöille, muun muassa hänelle, johon ed. Rajamäki viittasi, koskettihan tehty Leonia-ratkaisu erityisen kovin juuri Itä- ja Pohjois-Suomea. Nytkin on puhuttu jopa 1 500 työpaikan menetyksestä. Vaikka hallitus ei järjestäisikään energian tuotannosta ja ydinvoiman osuudesta siinä kansanäänestystä, myös ennakkoäänestysten tulee maassa sujua, vaikka tietojeni mukaan vain 167 kuntaan jää Postin omalla henkilökunnallaan hoitama konttori. Kaiken kaikkiaan konttoreita jää toimintaan vain 310. Kansalaiset ja maassamme toimivat noin 220 000 yritystä tarvitsevat Postin palveluja edelleenkin, vaikka kännykät ja sähköpostit valtaavatkin alaa.

Postinjakelu tulee kohtuullisesti turvattua, mutta entä rahaliikenne valtakunnan eri alueilla? Palvelihan vanha Postipankki, sittemmin Leonia, tässä asiassa lukuisia kansalaisia Postin toimitiloissa. Nyt etäisyydet saattavat olla tosi pitkiä ja kaikilla ei suinkaan ole Internetiä kotonaan. Tämän lain kylkiäisenä onkin tämä kysymys syytä selvittää ja muutenkin tarkastella valtionhallinnon palvelujen saatavuutta pienillä paikkakunnilla ja erityisesti haja-asutusalueilla.

Tämän johdosta ehdotankin lausuttavaksi perusteluissa: "Eduskunta edellyttää, että viimeistään postipalvelulain selonteon yhteydessä eduskunnalle selvitetään myös rahaliikenteen toimivuus ja valtionhallinnon palvelujen saatavuus valtakunnan eri alueilla."

Lopuksi, arvoisa puhemies, kannatan ed. Vistbackan lausumaehdotusta, joka on mietintöön liitetyssä vastalauseessa 2.

Tero Mölsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä eduskunta hyväksyi postitoimintalain sisällön, ja täytyy sanoa, että merkittäviltä osilta laki sai paremman muodon kuin hallituksen esitys. Laskeskelin näitä pykäliä ja totesin, että 44 pykälästä, jotka laki sisältää, 35 oli sellaisia, jotka eduskunta muutti. Tämän perusteella voidaan todeta, että lainsäädäntö postipalveluista tämän lain perusteella ehdottomasti on parempi kuin alkuperäinen hallituksen esitys. Tämä esitys pitää sisällään myös sen, että postipalvelut eivät tule ainakaan lain perusteella heikkenemään, huononemaan. Siinä suhteessa ed. Vistbackan ponsi, jonka hän esitteli jo valiokuntakäsittelyssä, minusta on tietysti ponsi, joka voidaan täällä esittää, mutta ei sillä mitään uutta arvoa laille ja mietinnölle tule.

Kun ensimmäisessä käsittelyssä postipalvelulakia käsiteltiin, korostetusti tuli esille se, että edustajat olivat huolissaan siitä, että postipalvelujen laatu ja taso on koko maassa yhtäläinen riippumatta siitä, onko postipalvelujen tarjoaja Postin oma toimipiste, Postin oma henkilöstö, vai se toinen vaihtoehto eli niin sanottu asiamiesposti ja sen henkilöstö, joka postipalvelut sitä kautta antaa. On selvää, että Postin oma toiminta on ensiarvoisen tärkeää tässä suhteessa, Postin tehokkuus palvelujen antajana ja järjestäjänä, ja Postilla on tietysti myös itsellään vastuu siitä, että koko maa tulee tasapuolisesti tätä kautta käsiteltyä.

Mutta ensimmäisessä käsittelyssä minusta tuli esille myös erittäin tärkeä seikka, jossa korostettiin ulkoisten olosuhteitten muuttumista. Tämä seikka on juuri se, joka ei vapauta myöskään istuvaa hallitusta vastuusta, kun ajattelemme postipalvelujen järjestämismahdollisuutta.

Ulkoisissa olosuhteissa on tapahtunut Postin kannalta erittäin merkittäviä muutoksia. Ensin oli Posti-Telen pilkkominen ja sen jälkeen Leonian jopa hiukan hallitsematon liukeneminen Postin rinnalta nimenomaan rahaliikenteen hoitajana. Kaikkien näitten muutosten jälkeen tilanne tänä päivänä on se, että tällaisesta yleispalvelusta, joka on merkittävä peruspalvelu edelleen, vastuu on kokonaan ja yksin Posti Oy:llä ja sen tehokkuudella ja kyvyllä hoitaa kannattavasti tämä palvelu koko maassa olosuhteista riippumatta. Tätä myöskin postipalvelulaki edelleen vaatii Posti Oy:ltä.

Kun mainitsin hallituksen vastuusta postipalveluitten järjestäjänä, viittaan lähinnä siihen, että kun kysymyksessä on sataprosenttisesti valtion omistama osakeyhtiö, hallitus määrittelee ne tulostavoitteet, joilla se omia yhtiöitään haluaa pitää yllä, käytännössä sen, paljonko on tuloutusvelvoite valtion budjettiin. Tämä on erinomaisen tärkeä kysymys silloin, kun kysymme, mitkä edellytykset Postilla on toimia yleispalvelujen järjestäjänä myös silloin, kun se ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa.

Arvoisa puhemies! Tähän viitaten ehdotan tämän lain yhteydessä hyväksyttäväksi lausumaa, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus määrittelee Suomen Posti Oy:n tulostavoitteet sellaisiksi, että yhtiöllä on mahdollisuudet kehittää sekä postin omien että asiamiespostien toiminnan laatua postipalvelulain ja mietinnön edellyttämällä tavalla."

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti toteaisin ed. Mölsälle vastalauseesta 2, että kyllä minun mielestäni yleensä me olemme täällä eduskunnassa yrittäneet painottaa, että jos joistakin asioista ponsiesitys, lausumaesitys, tehdään ja se menee läpi, niin kyllä ainakin edellytetään, että hallitus sen huomioi. Tässä tilanteessahan mietinnössä on monessa kohtaa puututtu nimenomaan siihen, että palvelut on säilytettävä vähintään nykyisellään.

Arvoisa puhemies! Neljännen kauden kansanedustajana olen ymmärtänyt, että lausumaesityksellä irrotetaan tavallaan mietinnöstä ja korostetaan jotakin asiaa, mikä mietinnössä on. Tämän esityksen, kun se äänestyksessä hävisi nimenomaan valiokunnassa, halusin tehdä nimenomaan vastalauseeseen liittyen eli korostaa mietinnössä olevaa sanontaa.

Tero Mölsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka oikeastaan itse kertoi, mistä oli kysymys. Asia, johon hän viittasi, oli vahvasti valiokunnassa esillä yli puoluerajojen ja se kirjattiin jopa mietintöön moneen kohtaan, että Postin palveluja tämän lain yhteydessä ei tule heikentää vaan ne tulee vähintään säilyttää nykyisellään. Ed. Vistbacka halusi tämän omalle nimelleen, korostaa vielä pontena. Minulle se sopii, se voidaan kyllä pontena käsitellä.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Puutun puheenvuorossani lähinnä henkilöstön asemaan. Postipalvelulain avaamiseen johti ensinnäkin se, että uusi perustuslaki edellytti, että tiettyjä säädöksiä vedetään lain tasolle. Mutta yksi asia, joka ainakin synnytti paineita tämän lain avaamiseen, syntyi siitä, kun hallitus teki päätöksen Leonia-pankin sulauttamisesta Sampo Oy:hyn. Niin kuin muistamme, päätöksen johdosta hallitus antoi niin sanotun pääministerin ilmoituksen muodossa selvityksen postipalvelujen saatavuudesta joulukuussa 99. Tässä yhteydessä ministeri Heinonen ilmoitti, että Leonia-pankki Oyj:n uusiutuvan liiketoimintastrategian vuoksi pankki ei enää vuoden 2000 jälkeen osta Suomen Posti Oy:ltä postitoimintaverkoston pankkipalveluja. Leonian pankkipalveluverkon muutos vaikuttaa siten Postin toimintaverkoston järjestämiseen. Näin silloin sanottiin.

Leonia-pankki-järjestelyn myötä sinetöitiin myös se, että Posti ei enää tarjoa perinteisiä pankkipalveluja. Käsitykseni mukaan pankkipalvelujen poistumiselle ei hallituksen taholta edes etsitty silloin korvaavia vaihtoehtoja, niin kuin ei sitä tehdä nytkään. Pankkipalvelujen poistuminen on koettu varsinkin harvaanasutuilla alueilla hyvinkin ongelmalliseksi ja tietysti muillakin alueilla, joilla pankkipalveluilla on ollut käyttöä.

Tämä järjestely varmasti vaikutti myös henkilöstön asemaan, ja kun henkilöstön asemasta täällä on puhuttu, niin kun lakia liikennevaliokunnassa käsiteltiin, todettiin myös, että Posti-konsernin sisällä on jo ollut muutaman vuoden ajan varsin laaja henkilöstön uudelleensijoitus. Yhtenä tekijänä oli pankkipalveluiden poistuminen. Tämä lisäsi nimenomaan painetta tähän ja sopeuttamistarvetta. On erittäin tärkeää, että henkilöstön asema turvataan tässä muutostilanteessa mahdollisimman hyvin. Valiokunta toteaakin, että postitoimipistettä tulee hoitaa ammattitaitoisen, yleispalvelun tarjoajan palveluksessa olevan henkilöstön, eli mahdollisimman hyvin Postin nykyistä henkilöstöä tulisi näissä uusissa järjestelyissä käyttää.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on todettu, Postin palveluja tulee kehittää monella eri tavalla. On aivan selvää, että tällä postipalvelulailla luodaan tietyllä tavalla vain puitteet postitoiminnan harjoittamiselle. Laki ei sinällään turvaa postipalvelujen saatavuutta ja laatua. Käytännön vastuu saatavuudesta ja laadusta on tietysti Suomen Posti Oy:llä, mutta myös maan hallituksella.

Ed. Mölsän esittämässä ponnessa puututaan nimenomaan tähän asiaan, eli tulostavoite tulee asettaa sellaiseksi, että yhtiöllä on mahdollisuus kehittää sekä Postin omien että asiamiespostien toiminnan laatua postipalvelulain ja mietinnön edellyttämällä tavalla. Toivon todella, että tämä ponsi eduskunnassa hyväksyttäisiin. Se vastaa kyllä hyvin monen edustajan esittämän puheenvuoron näkemyksiä, eli kannatan ed. Mölsän tekemää lausumaehdotusta.

Toimi   Kankaanniemi  /skl:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ilmoitan, että kannatan ed. Seivästön tekemää lausumaehdotusta.

Arvoisa puhemies! Käytin ensimmäisessä käsittelyssä puheenvuoron, jossa tarkastelin postitoimintaa ja tätä lakihanketta aluepolitiikan, palveluperiaatteen ja monen muun asian näkökulmasta. Tuolloin kuitenkin ajan puutteenkin vuoksi unohtui tai jäi käsittelemättä kokonaan henkilöstön asema. Mielestäni, kun Suomen Posti Oy on valtion omistama yhtiö, meidän täällä tulee tuoda esille varsin vahvasti myös henkilöstöpolitiikka, jota valtion ja sen omistamien liikelaitosten ja yhtiöiden tulee harjoittaa.

Henkilöstöpolitiikka on tavattoman vakava asia. Erityisen vakavaksi sen tekee Posti Oy:n osalta se, että tämä yhtiö toimii kautta maan. Kun se ajaa palveluitaan alas ja vähentää työvoimaansa, se tapahtuu suurelta osin siellä, missä näille ihmisille, työttömiksi joutuville, ei työmahdollisuuksia juurikaan ole. Ed. Rajamäki luki saamaansa kirjettä. Tällaiset tragediat ovat arkipäivää. Tiedämme, että niitä on kaikkialla maassa. Tämä kehitys ei valitettavasti tämän lain uudistuksen myötä lopu. Toivottavasti palvelut eivät heikkene, mutta sen tiedämme, että tapa, jolla palvelut tähän asti on tuotettu, ei enää jatku, vaan entistä enemmän markkinatalouden lait tulevat näkyviin ja käyttöön myös postitoiminnassa, postipalveluissa. Sinne tulee sekä yksityistä kilpailua että myös helposti heikennyksiä itse palvelun tasoon.

Ihmisille, jotka ovat pitkään olleet työssä Postin palveluksessa, työpaikka on arvokas asia niin kuin se on kaikille. Siksi olen hämmästyneenä lukenut mietintöä ja erityisesti sen vastalauseita.

Ensimmäisessä vastalauseessa, jonka ovat vasemmistopuolueitten valiokuntaedustajat allekirjoittaneet, on puututtu selkeästi henkilöstöpoliittiseen kehitykseen Suomen Posti Oy:ssä. Keskustelun tässä vaiheessa joudun toteamaan, että vielä eivät ole vasemmistopuolueet vieneet tätä esitystään eteenpäin. Kukaan ei ole esittänyt, että tämä tulisi hyväksyä täällä. Vielä on tietysti mahdollisuuksia, kun ed. Vähänäkki, joka on vastalauseen ensimmäisenä allekirjoittajana, on odottamassa puheenvuoroaan. Hän varmaan valiokuntavastaavana tähän asiaan erityisesti paneutuu. Mielestäni erityisesti vasemmistolta odottaisi tässä markkinatalouden humussa, että henkilöstöpolitiikan kysymyksiin hyvin, hyvin vakavasti paneuduttaisiin näissä keskusteluissa ja vedettäisiin linjaa.

Tämän muutosesityksen sisältö mielestäni on kyllä suhteellisen selkeästi erilainen tässä vastalauseessa kuin on mietinnössä vastaava kohta. Tämä vasemmiston kirjoittama muotoilu sisältää ongelman suhteuttamisen, ja se on äärettömän tärkeä asia. Jos mietintö tulee nyt hyväksytyksi sellaisena kuin se on ilman tuota vastalausetta, se antaa talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle varsin vapaat kädet toimia tässä asiassa henkilöstön suhteen, miten parhaaksi näkee.

Ministeri Siimes on arvostellut talouspoliittisen ministerivaliokunnan työskentelytapoja. Minäkin voisin muutaman vuoden kokemuksesta sanoa, että ei siellä hirveän paljon keskusteluja ehditä käydä eikä perusteellisesti asioita pohtia. Toisaalta tämänhetkinen ministerivaliokunta on kahden vuoden päästä entinen talouspoliittinen ministerivaliokunta jäsenistöltään. Hieman yli kaksi vuotta on tätä vaalikautta enää jäljellä. Ratkaisut Suomen Posti Oy:n osalta etenevät varmasti niin, että ratkaisuja tehdään kahden kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen. Tätä tosiasiaa vasten olisi kyllä tarpeen, että vasemmisto itse vastuullisena politiikan tekijänä ja toteuttajana esittäisi oman näkemyksensä tai perustelisi, miksi on tullut toiseen tulokseen henkilöstöpolitiikkaa koskevassa vakavassa asiassa. Korostan sitä, että henkilöstöpolitiikka ei ole leikin asia. Se on vakava kysymys, ja maakunnissa se on poikkeuksellisen vakava asia.

Arvoisa puhemies! En tee tuota esitystä, koska se olisi ikään kuin esityksen ryöstö, vaan odotan, että edustajat, jotka ovat sen allekirjoittaneet, toimivat johdonmukaisesti asiassa loppuun asti.

Matti  Vähänäkki  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on tullut sydämeen käyviä mairitteluja meidän valiokuntaryhmällemme ja minulle henkilökohtaisesti, ja pyydän kaikista niistä kiittää.

On todettava, että tämä näiden neljäntoista eduskuntavuoden aikana, mitä olen täällä ollut tähän mennessä, on ollut niitä vaikeimpia eteenpäin vietyjä lakeja, sanoisin nimenomaan henkilökohtaisesti, koska valiokuntaryhmän puheenjohtajana ja vetäjänä olen ollut. Sosialidemokraatit pitivät muiden hallitusryhmien ja valiokuntaryhmien puheenjohtajien kanssa monia neuvotteluja, erityisesti kokoomuksen ryhmän kanssa. Tähän ylistettyyn, verrattuna liikenneministeriön esitykseen parempaan lakiin, mikä on syntynyt, olemme tyytyväisiä ja otamme nieleskellen vastaan nämä kauniit kiitokset sisällöstä. Kirjasin neuvotteluista sosialidemokraattien kannanottoja, jotka tulivat lakitekstiin hyväksytyiksi, toistakymmentä. (Ed. Kankaanniemi: Miksi siis vastalause?) — Ed. Kankaanniemi tietää varsin hyvin, ketkä siellä vastalauseessa olevan näkemyksen kaatoivat. Siinä ei suinkaan ollut pelkästään eräs hallituspuolueryhmä, vaan nimenomaan myös oppositio, joka nyt vasta on herännyt ja nähtävästi haluaa vain, jotta voisi osuvasti mielestään lyödä kiilaa hallituspuolueiden väliin, puuttua tähän yksittäiseen asiaan.

Meillä sosialidemokraateilla on henkilöstön aseman kunnollinen hoitaminen uuteen työpaikkaan, koulutukseen, eläketielle tai niin edelleen ollut yksi keskeisimmistä asioista. Sen vuoksi oli ymmärrettävää, että meitä ei tyydyttänyt se, että näin tärkeä seikka pantiin yhdeksi pitkän mietinnön lyhyeksi kappaleeksi, jonka sanamuotokaan meitä ei tyydyttänyt. Enkä usko kenenkään suomen kieleen ja kielioppiin perehtyneen myöskään olevan tyytyväinen siihen kappaleeseen. Tämän vuoksi teimme siinä tilanteessa vastaehdotuksen, joka hävisi äänestyksessä. Sen ilmiselvää seurausta oli se, että teimme myös vastalauseen haluamallamme tavalla.

Mutta asiasta on keskusteltu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa ja eri tahojen kanssa. Haluankin nyt tässä yhteydessä kiinnittää huomiota liikenneministeriön lähettämään tiedotteeseen, jossa talouspoliittinen ministerivaliokunta on tehnyt tietynlaisen ratkaisunsa nimenomaan koskien henkilöstön asemaa. En lue koko kirjelmää, mutta tässä todetaan:

"Ratkaisuun liittyy 300 miljoonan markan kehittämisraha, joka otetaan Postin liiketoiminnan tuotosta. Tästä rahasta 190 miljoonaa käytetään palkkoihin, henkilöstön tukitoimiin ja eläkevastuisiin ja noin 100 miljoonaa lakkautettavien toimipaikkojen vuokrien maksamiseen. Toimipaikkaverkon muutos vaikuttaa noin 1 500—2 000 Postin työntekijän asemaan. Posti-konsernin sisällä toteutetaan laaja työntekijöiden uudelleensijoitus. Niille, joille ei löydy yhtiöstä uutta työtä, tarjotaan muun muassa eläke- ja koulutusjärjestelyä, erorahaa tai alkurahoitusta oman yrityksen perustamiseen.

Koska Postin tuottoa käytetään muutosvaiheen järjestelyihin, valtio tyytyy siihen, että se saa yhtiön tuotosta nykyistä pienempää osinkoa tai ei lainkaan osinkoa kolmen seuraavan vuoden aikana."

Lisäksi on huomioitava ed. Rajamäen jo lukema valtiovarainministeriön viimeisin mietintö budjettiasioista, jossa todetaan: "Valtiovarainvaliokunta on sekä vuoden 1999 että 2000 talousarviomietinnössään kiinnittänyt huomiota Suomen Posti Oy:n alueellisten palvelujen jatkuvuuteen sekä henkilöstön aseman turvaamiseen. Valiokunta viittaa myös vuoden 2000 talousarviomietintöön sisältyvään muun muassa henkilöstön asemaa koskevaan lausumaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen Posti Oy:n henkilöstön työllisyyden ja aseman turvaamiseksi sen tuottamaa voittoa käytetään jo päätetyn lisäksi sopeutustoimien turvaamiseen henkilöstöjärjestelyissä."

Käsitykseni ja valiokuntaryhmäni käsityksen mukaan näillä argumenteilla, joita olen esittänyt, on nyt tapahtumassa huomattavasti parempi henkilöstön aseman turvaaminen kuin oli Tielaitoksen kohdalla, josta olemme kuulleet jo aika lailla kielteisiä tietoja, millä tavalla siellä on asioita eteenpäin viety, kun niihin ei erityistä rahaa ole osoitettu. Me emme tule esittämään sitä äänestettäväksi, koska katsomme, että tämä asia on dokumentoitu: Vastalauseemme teksti näkyy mietinnössä ja miltei samasanainen valiokuntamietinnön teksti, joita molempia tukee edelleen ed. Rajamäen esittämä lausuma valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.

Uskonpa, olenpa melko matti siinäkin suhteessa, että kun täällä ed. Kankaanniemi pelkäsi, miten asialle käy, me pelkäämme, uskallan sen sanoa, paljon enemmän yleensä silloin, kun henkilöstön asema on vaakalaudalla, kuin ed. Kankaanniemen puolue. Me jaksamme kuitenkin uskoa, että jompikumpi suurista hallitusryhmistä on myös kahden vuoden kuluttua kuvassa mukana, kun hallituksia muodostetaan. Näiden puolueiden puheenjohtajien suusta olen selkeästi kuullut, että työntekijöiden asemaa Postissa tullaan pitemmälläkin sihdillä seuraamaan, kuin mitä meillä on välttämättä tässä kokonpanossa mahdollisuus seurata tämän asian kehittymistä.

Toimi  Kankaanniemi  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean, että ed. Vähänäkki luottaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan kirjeisiin, mutta ei halua, että saisimme varmuuden siitä, että eduskunta olisi tekemässä päätöksen, joka sitoisi myös tulevaisuudessa. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kanta ei valitettavasti ole sellainen kanta, joka olisi sitova. Eduskunta on se, joka päättää lainsäädännöstä ja myös sen perusteista.

Mitä tulee toiseen suureen hallituspuolueeseen, niin eiköhän se ole ollut aika aktiivinen kaatamaan tätä vasemmistoryhmien kantaa tässä väliaikana.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta eduskunnan pöytäkirjoihin ei jäisi väärää merkintää: ainakin allekirjoittanut äänesti nimenomaan ensimmäisen vastalauseen sanamuodon puolesta. Toisaalta kun ed. Vähänäkki puhui parlamentaarisesta kokemuksestaan, voisin todeta, että kyllähän me kumpikin edustaja Vähänäkin kanssa tiedämme sen, että sellaisilla kirjelmillä, joita sieltä tulee, ei ole mitään merkitystä, eduskunnan yli kävellään joka tapauksessa, ja saattaa olla, että vaikka tänne tarkennettu muotokin saataisiin, niin siitä huolimatta käveltäisiin, mutta olisi se paljon parempi ollut kuin nykyinen muoto, kun vasemmisto on nyt perääntynyt tästä omasta vastalauseestaan.

Ismo  Seivästö  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vähänäkki taitavana parlamentaarikkona selitti vastalauseen yhden sanamuodon sisältyvän jo mietintöön ja muihin lausumiin, ja se oli erittäin hieno suoritus sinänsä. Haluaisin sen verran tuohon äänestykseen viitata, että pidättäydyin tuosta äänestyksestä sen takia, että välillä tuntui siltä, että sosialidemokraattien ja kokoomuksen välillä on turhankin paljon sähköä ilmassa, enkä halunnut opposition penkiltä olla ratkaisemassa tätä erittäin tärkeää kysymystä. Henkilökunnan asemahan on aivan keskeinen asia, ja siksi olisin toivonut, että päähallituspuolueet olisivat päässeet siitä parempaan sopimukseen kuin pääsivät.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tuo hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemä päätös on herättänyt keskustelua, on ehkä syytä muutama sana sanoa päätöksen sisällöstä. Tuolloinhan vähentämistarve oli kaiken kaikkiaan noin 1 500 henkilöä ja siihen varattiin noin 190 miljoonaa markkaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että reilu kaksi kolmasosaa 1 500:sta henkilöstä on joko sopinut tukipaketista tai sijoittunut Posti-konsernin sisälle muihin tehtäviin ja rahaa tähän on kulunut reilut 100 miljoonaa. Olen sitä mieltä ja olen vakuuttunut siitä, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemä päätös mahdollistaa hyvän henkilöstöpolitiikan ja varattu rahamäärä hyvin mahdollistaa sen läpiviennin.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten ed. Vähänäkki äsken totesi, vasemmistopuolueet pidättäytyvät nyt viemästä vastalausettaan eteenpäin eivätkä halua eduskunnan kantaa Postin henkilöstön aseman turvaamisesta. Näyttää siltä, että jää tästä eteenpäin opposition tehtäväksi muistuttaa hallitusta ja Posti Oy:tä siitä, että henkilöstön asemasta on pidettävä huolta ja se on turvattava.

Kuten aikaisemmin on todettu, Posti on peruspalveluja tuottava yksikkö ja postipalvelut ovat palveluja maaseudulla siinä missä tiet ja myöskin muut julkiset liikenneyhteydet. Nykyinen laki ei ole niin kattava kuin nyt säädettävä postipalvelulaki, ja olisi ollut suotavaa, että tämä postipalvelulaki olisi ollut voimassa silloin, kun Leonia ja Sampo fuusioituivat ja Leonia vetäytyi Postin kanssa yhteistyöstä. Nyt on tämä rakennemuutos postipalveluissa tapahtunut, ja joudumme tyytymään tähän postipalveluverkostoon, joka on olemassa. Tästä eteenpäin on pidettävä huoli siitä, että meillä säilyy tämä postipalveluverkosto ja ennen kaikkea postipalvelut, myös asiamiespostien palvelut, ovat riittävät ja tyydyttävät niin yrittäjien kannalta kuin myöskin kansalaisten kannalta.

Maaseudun osalta haluaisin kiinnittää yhteen asiaan huomiota. Liikennevaliokunta on todennut, että haja-asutusalueella posti kannetaan kilometrin päähän saajan postiosoitteesta pääsääntöisesti, mutta mikäli postinsaaja on invalidi, liikuntarajoitteinen tai muutoin heikkokuntoinen vanhus, kannetaan posti kotiin korvauksetta. Nyt tulisi myöskin saada takeet siitä, että Posti toimeenpanee nämä palvelut tältä kannalta ja että postipalvelut ulottuvat valiokunnan tahdon mukaisesti myöskin vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tästä on jo puhuttu aika paljon, mutta muutama sana lienee täältä edestä paikallaan. Edellisen puhujan puheesta voisi jatkaa siinä mielessä, että valiokunta on tehnyt hyvää työtä täsmentääkseen, taikka tehnyt jopa isoja muutoksiakin alkuperäiseen esitykseen nähden, siitä kiitos valiokunnalle.

Yksi merkittävä on juuri tämä näkökulma siitä, millä tavalla posti kannetaan, jos on sen kuntoinen vanhus tai vammainen, jotta ei pysty hakemaan postia. Minusta tämä esityshän nyt velvoittaa siihen. Samaten tässä on otettu kantaa kerrostalojen luukkukantoon. Tässähän nyt todetaan se, jotta jos kerrostalossa on tähänkin mennessä kannettu luukkuun, niin postilaatikoita ei tarvitse tuoda sinne riviin ulos tai mihinkään alas, vaan sama taso jatkuu. Näitähän pitää valvoa, koska tämä on lainsäätäjän tahto. Saa nähdä, miten tämän sitten oikeasti lainsäätäjä toteuttaa taikka valvontaelimet, jotta nämä myöskin toteutuvat.

Tässä on käyty pitkä ja laaja keskustelu henkilöstön asemasta. Kiitos on sanottava tähän mennessä sopeutuspaketista, joka henkilöstön osalta on ollut menossa. Siitä on myönteisiä kokemuksia, mutta siellä kuitenkin on yhä edelleen aikamoinen määrä ihmisiä, jotka eivät ole sijoittuneet mihinkään. Ennen kaikkea ongelma tulee olemaan syrjäseutujen osalta, joilla ei ole tarjota vaihtoehtoa. Asutaan jossakin siellä periferiassa, sanotaanko niinpäin, mutta kuitenkin syrjemmässä. Useimmat paikat ovat naistyöpaikkoja. Jos ei ole tarjota muuta työtä, niin se tarkoittaa sitä se sopeuttaminen, että jos on nuorempi, niin muutetaan pois. Monessakaan tapauksessa myöskään siellä lähikirkonkylässä tai kauempana kirkonkylässä ei välttämättä työpaikkoja löydy. Tosin tähän sisältyy myös se ajatus, jotta koulutetaan johonkin uuteen ammattiin tai mahdollisesti ryhdytään yrittäjäksi. Siinä mielessä nämä ovat hyviä ajatuksia.

Toivon mukaan nämä kaneetit, joita tähän on kirjattu, ja lupaukset talouspoliittisen ministerivaliokunnan osaltakin pitävät paikkansa siinä mielessä, jotta tämä ei ole meidän huijausta täällä salissa eikä niiden ihmisten huijausta, koska minusta tänne on kirjattu asiat ja lupaukset annettu, niin lupausten pitää sitoa tätä hallitusta. Niin kuin joku edellinen puhuja totesi, todennäköisesti joku suurista hallituspuolueista tulee olemaan seuraavassakin hallituksessa, tai voivat olla vaikka kaikki. Mistä sen tietää vielä, kun kaksi vuotta on vaaleihin aikaa, niin voi olla, että kun hyviä tekoja tässä tehdään loppuaika, laaja kokoonpano on vielä sittenkin mahdollinen. Uuteen hallitukseenhan voivat jopa vaikka kristilliset tuoda oman sävynsä vielä, tiedä häntä. (Ed. Lämsä: Teettekö ehdotuksen?) — En tule tekemään ehdotusta, koska luotan ed. Vähänäkin vakuutteluihin. Hän on valiokuntaryhmän puheenjohtaja, hänellä on pitkä kokemus eduskunnasta ja hän niin syvällä rintaäänellä vakuutti, että pitää tuommoista vanhempaa edustajaa uskoa. Ed. Vähänäkkiä ei ole ainakaan vielä petetty tässä hallituksessa eikä edellisissäkään. (Ed. Laakso: Jospa hän ei ole huomannut?)

Tähän sisältyy yksi sellainen merkittävä asia, joka minusta oli hyvä valiokunnan kannanotoissa, että on yhä edelleen, mitä tänä päivänä ei ole monesti todettu, avaamisjärjestelmä, jos postilähetys ei osaa perille. Olisi ollut aika omituinen tilanne, jos hallituksen pohjaesitys olisi mennyt läpi sillä tavalla, että lähetykset olisi tuhottu. Kirjeitä avattaessa on löydetty isoja markkamääriä, puhuttiinko täällä jostakin 140 000:sta. Sehän tarkoittaa, että ne yleensä ovat pienten ihmisten rahoja. Vanhemmat lähettävät lapsilleen ruokarahaa tai opiskelurahaa. Olisi se ollut aika törkeä juttu, että olisi vain polttouurnaan pantu markat ja tulevaisuudessa tietysti eurot. Järjestelmä on kuitenkin turvallinen ja luotettava, koska ne, jotka aukaisevat kirjeen, ovat valaehtoisesti salassapitovelvollisia. Lienee aika hyvä kokemus nykyisestäkin järjestelmästä, että monet kirjeet ovat osanneet perille. Hyvin pieni osa on jäänyt matkan varrelle. Sen takia Suomen Posti lienee maailmassa aika mallikelpoinen. Se maine meidän pitää yhä edelleen säilyttää. Tämä tukee sitä ajatusta. Sen takia minä olen tukemassa valiokunnan mietintöäkin ilman vastalauseita.

Yksi pointti, joka tässä pitää ottaa huomioon, olkoon se nyt viestinä toimeenpanijoille, kun täällä puhutaan siitä ja otetaan kantaa, jotta jokaisessa kunnassa pitää olla postipalvelut, jokaisessa kunnassa vähintään yksi palvelupiste, vaikka kuntaverkko harvenisikin. Siinä tilanteessa, jos sieltä ei löydy asiamiespostia, kun näköjään jo on siirrytty siihen aikaan aika pitkälle, Postin pitää panna oma putiikki pystyyn tai nostaa liksoja, jotta kaupat, huoltoasemat tai ketkä siellä toimintaa harrastavatkin myöskin tullaan turvaamaan. Ei riitä se, niin kuin taisin ensimmäisen käsittelyn aikana todeta, jotta vaikka Tuupovaaran Öllölässä, jossakin siellä ihan perimmäisessä nurkassa, joku ilmoittaa, että hän ottaa asiamiespostin. Ei riitä se, jotta se on siellä, vaan kyllä sen pitää olla kaikkien tavoitettavissa, mahdollisesti kuntakeskuksessa, koska siitä voi tulla kohtuuttomia matkoja. Näin ei valiokunnan mietintöä voi tulkata, että se riittää, kunhan jossakin päin isoa kuntaa, toisella laitaa, tämmöinen palvelupiste on. Useita kyllä voi olla, ja toivottavaa on, jotta niitä on myös useampia kuin yksi.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On vahinko, että vasta nyt säädämme postipalvelulakia. Tätä olisi tarvittu jo paljon aikaisemmin, vähintäänkin silloin kun menneenä vuonna tapahtui niitä radikaaleja uudelleenjärjestelyjä, joita postipalveluissa maassamme tapahtui. Postipalvelulailla on hyviä tavoitteita. Käytännön toteutuksessa on vain pidettävä huolta, että ne toteutuvat, niin että posti tulee asiakkailleen kaikkialla Suomessa tasapuolisesti perille ja että tärkeänä nähdään jokainen yksityinen asiakas, että Posti ei ala tässä markkinataloudessa vain tuijottamaan markkinatalouden intressejä vaan näkee yleisön, yksityisen asiakkaan hänen asuin- tai kotipaikastaan riippumatta peruspalvelujen saajana.

Mielestäni on pidettävä selvänä se, että Posti on ja tulee olemaan osa suomalaisen yhteiskunnan infrastruktuuria. Mielestäni on olemassa tietty vaara, että kun tämä on yhtiö, helposti yhtiön hallinnossa korostuvat vain ja ainoastaan liiketaloudelliset näkökohdat. Silloin valtiovallan, eduskunnan, mutta toteuttamisvaiheessa nimenomaan hallituksen tehtävä on pitää huolta siitä, että Posti nähdään yhteiskunnan palvelijana, osana yhteiskunnan infrastruktuuria. Niissä maissa, joissa on yksityisiä postipalveluita, on havaittu paljon käytännön ongelmia. Vaikkapa suomalaiset matkailijat ovat todenneet näitä ongelmia syntyneen.

Posti on tärkeä käyttäjiensä kannalta. Se on tärkeä koko yhteiskunnan kannalta. Postilla on osaava henkilöstö. Se on valtavan hieno, koulutettu voimavara, jolle tulee turvata koulutusta vastaavat työpaikat kaikissa järjestelyissä. Valitettavasti huolimatta hyvistä vakuutteluista kaikki yksilöt Postin palveluksessa eivät suinkaan näin koe, vaan on paljon ahdistusta, hätää ja huolta, mitä huominen tuo tullessaan, pitkään Postia palvelleitten, pääosin naisvaltaisen henkilöstön keskuudessa. Monet ovat huolissaan, mitä tapahtuu. Kyllä pitäisi olla turvattu työpaikka, koska Posti on mielletty valtion työpaikkana, jossa jos leipä ei ole leveä, se on ainakin nähty varmana ja pitkänä. Näillä järjestelyillä pitää voida vastaisuudessakin huolehtia siitä, että osaava henkilöstö löytää työpaikkansa.

Eräs tärkeä asia, joka täällä on tuotu esille on se, että Posti edustaa valtionhallintoa siellä, missä se on. Kun on todettu, että sen tulee olla vähintään joka kunnassa, mutta ei vain joka kunnassa vaan mahdollisuuksien mukaan myöskin kylillä, lähiöissä, taajamissa. Postin palveluverkostoa ei missään tapauksessa pidä käydä supistamaan. Mielestäni on arveluttavaa, että Posti jää vain alta pariinsataan kuntaan, erään tiedon mukaan 167 kuntaan, joissa on Postin oma toimipaikka. Lopuissa on asiamiespostit. Tämä on ongelma, joka saattaa tulla juuri valtion lupahallinnon kohdalla esille, niin kuin täällä viitattiin löpölupiin, joita traktorin omistaja tarvitsee ajaessaan tilapäisesti traktorilla, joka ei muutoin ole vakuutettu eikä rekisteröity vakinaisesti maantieliikenteeseen, julkisella tiellä vaikkapa siirtäessään rankakuormaa tai rakennustarvikkeita traktorin peräkärrillä. Tulee kohtuuttomia vaikeuksia, jos lupahallinto on kaukana.

Samoin voitaisiin yhä enemmän siirtää valtion virastopalveluita Postiin, joita siellä on ollutkin, mutta voitaisiin miettiä, mitä muita voitaisiin hajasijoittaa lähelle käyttäjiään ja hyödyntää sitä virastotoimihenkilöitten palveluosaamista, jota Postin henkilöstöllä on. Korostan osaamisen rinnalla myöskin luottamuksellisuutta ja luotettavuutta, jota suuri yleisö Postin henkilökuntaa kohtaan tuntee.

Samoin Postilla on myös tiettyjä yhteiskunnallisia tehtäviä, viittaan muun muassa näkövammaisten postiin. Että näkövammaisten postilähetykset ovat kulkeneet nykyisellä tavalla, on suuri asia näkövammaisten kannalta. Tämä tulee entisellään turvata myöskin jatkossa, pitää huolta, että missään vaiheessa tämä näkövammaisten postikäytäntö ei pääse heikkenemään. Samalla on pidettävä huolta siitä, että todellakin vanhukset, liikuntarajoitteiset ihmiset, saavat postin kotipihan postilaatikkoon tai kotioven postiluukkuun. Tämä on hyvin perusteltu asia.

Samoin se, että taajamissa posti tuodaan sisälle luukkuun, on totuttu asia, joka osaltaan on vaikuttanut sen, että monet ihmiset esimerkiksi ikääntymisen ja liikuntarajoitteitten takia ovat muuttaneet asuntoihin, joissa he normaalisti asuvat muun asujaimiston joukossa, ettei ole mistään invalidi- tai palveluasunnoista kysymys.

Lähtökohdan tulee olla se, että Postin palvelut säilyvät. Suuri vahinko on se, että ennakkoäänestyspaikoissa on tapahtunut vähenemistä, eikä vain vähenemistä, vaan myöskin kirjavuutta. Ymmärsin, että viime eduskuntavaaleissa ennakkoäänestys oli kautta maan postitoimipaikoissa samoina kellonaikoina ja samoina päivinä. Kun sitten tuli viime syksyn kunnallisvaalit, jopa tuli kirjavuutta. Oli päiviä, jolloin jossakin ei ollut ennakkoäänestystä, kun ne olivat kuntien asettamia omia äänestyspaikkoja. Kellonajat poikkesivat. Väitän, että tästä on tullut tarpeetonta sekaannusta, ja väitän, että se on luonut myöskin passiivisuutta äänestyskäyttäytymiseen.

Täällä on viitattu avaamisjärjestelmään. Se on hyvä oikeusturvan kannalta, että valtion virkamiesvastuussa oleva henkilö avaa postilähetyksen. Siellä voi olla tärkeitä viestejä, siellä voi olla paitsi rahaa, monia muitakin asioita. Tämä on hyvin toiminut järjestelmä, ja kansa luottaa oikeusturvan kannalta, että Posti tämän tehtävän hoitaa.

Täällä on viitattu siihen, että Posti teki hyvän tuloksen. Tämä edellyttää, että Posti hoitaa myös palvelut hyvin. Mutta minä pelkään, että jos käydään yhtiömuotoisessa Postissa tuijottamaan vain tulosta, silloin tuijotamme liian epäolennaista seikkaa palvelujen kannalta. Tärkeää ovat alueelliset palvelut, Postin henkilöstön asema ja se, että Posti nähdään jatkossakin osana yhteiskunnan infrastruktuuria.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Käytän lyhyen puheenvuoron.

Ed. Oinonen käytti äsken mielestäni hyvin viisaan puheenvuoron, joka sopii hyvin parlamentaarikolle, jolla on kokemusta ja näkemystä. Ei ole ed. Oinosen vika se, että 90-luvun alkupuolella keskustapuolueen kansanedustajat yhdessä muun porvariston kanssa aika sinisilmäisesti niukan äänestyksen jälkeen päättivät perustaa Posti-osakeyhtiön. (Ed. Mölsä: Silloin oli se liikelaitostaminen!) — Joka oli alkuna Posti Oy:lle.

Tässä ei nyt kannata näitä 90-luvun alkupuolen tapahtumia muistella muilta osin kuin siinä, että on syytä tämänkin asian kohdalta todeta eduskunnan pöytäkirjaan, että aika paljon poliittisen vasemmiston ja edistyksellisen keskustan näkemykset yhteiskunnan peruspalveluista osuvat yhteen. Kysymys on paitsi infrastruktuurista, peruspalvelusta, niin myöskin ihmisläheisen ja, uskaltaisinko sanoa, kansalaisia lähellä olevan palvelun säilyttämisestä.

Minulla on viime vuosilta sen tyyppinen kokemus, että myös koko poliittinen järjestelmä, myös me poliitikot, jouduimme maksamaan aika kovan hinnan siitä, kun Posti, ainakin minun mielestäni, saneerasi ja rationalisoi omaa toimiverkostoaan enemmän kuin olisi ollut suinkaan tarpeen. Me jouduimme kutakuinkin katseella seuraamaan omilla paikkakunnillamme tätä kehitystä.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, aivan niin kuin ed. Kari Rajamäki ja ed. Vähänäkki ovat todenneet, halusi postipalvelulain tänne eduskuntaan, jotta me tällä pääsisimme palvelutasoon ja rakenteeseen paremmin kiinni. Niin kuin käyty keskustelu on osoittanut, kohtuullisen tyytyväisiä nyt tähän lakiin ollaan. Tässä on lähinnä kristillisten ja ehkä ed. Vistbackan taholta pikkasen kikkailtu sillä, että sosialidemokraatit eivät ole tekemässä oman vastalauseensa mukaista lausumaa lain kakkoskäsittelyssä. Oma näkemykseni nyt on lähinnä se, että eduskunnassa hallituspuolueitten kesken vallitsevat tietyt pelisäännöt ja näitten pelisääntöjen mukaisesti varmaan nyt valiokuntaryhmä on neuvottelujen jälkeen päätynyt siihen, että tyydymme siihen, mitä valiokuntamietintöön on saatu.

Mutta halusin tältä osin myöskin henkilökohtaisesti käyttää puheenvuoron, että, totta kai, minä sosialidemokraattina seison tiukasti tämän lausuman sisällön ja ajatusten takana, mitä tänne on kirjattu. Sehän tarkoittaa siis sitä, että "- - Suomen Posti Oy:n katteesta otettavaa henkilöstön sopeuttamiseen tarkoitettua rahasummaa lisätään seuraavina 2—3 vuotena, siinä suhteessa kuin henkilöstön sopeuttamistoimet sitä edellyttävät". Se on sitä oikeaa henkilöstöstä huolehtimista, niistä työn sankareista, jotka ovat Postin ja kansalaisten hyväksi työtä tehneet. Olen sitä mieltä, että tämä, minkä äsken luin, on eri asia kuin mitä tänne mietintöön on kirjattu, joka päättyy siihen, että ikään kuin tämä sama asia hoidetaan "- - aseman turvaamiseksi valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemän päätöksen raameissa" eli sen 190 miljoonan markan raameissa.

Ed. Häkämies antoi puheenvuorossaan ymmärtää, että näyttäisi siltä, että se raha riittäisi. Mutta kuten ed. Rajamäki muun muassa puheenvuorossaan totesi, on myöskin aika katkeraa tarinaa työntekijöitten keskuudesta siitä, miten heitä on kohdeltu ja onko esimerkiksi tätä käytettävissä olevaa rahaa käytetty sillä tavalla kuin ainakin me sosialidemokraatit, ja uskaltaisin sanoa vasemmisto, olisimme toivoneet. Politiikka nyt on tällaista kompromissien tekemistä, mutta itse olisin halunnut, että tarvittaessa olisi voitu tästä vasemmiston lausumasta ja ponnesta vaikka äänestää täällä. Uskoisin näin, että se olisi mennyt komeasti vasemmiston ja keskustan ja ehkä kristillisten äänillä läpi ja olisi poliittinen oikeisto jäänyt äänestyksessä vähemmistöön. Mutta niin kuin sanoin, meillä ovat pelisäännöt ne, mitkä ovat, ja ne ovat hyvät pelisäännöt, koska niitten mukaan nyt tätä isänmaan asiaa on hyvään suuntaan viime vuodet hoidettu. Kyllä hallitusyhteistyö tämän sietää, koska tämä laki on sen verran hyvä nyt kuitenkin tässä muodossa kuin se nyt tullaan hyväksymään.

Eero   Lämsä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson toi puheensa alussa esille sen, että oli virhe, että Posti liikelaitostettiin 90-luvun taitteessa ja se johti palvelujen heikkenemiseen. Itse asun Kiuruvedellä Niemiskylässä, ja kun liikelaitostaminen toteutui, ainakin meidän kylällämme postipalvelut paranivat huomattavasti. Meillä hävisi siinä saneerauksessa kylän oma posti. Mutta kun oli oma posti siellä kylällä, posti tuli meille kello 14 iltapäivällä. Ei ollut sunnuntaikantoa ollenkaan, posti tuli maanantaina. Sen jälkeen, kun posti hävisi kylältä, posti alkoi tulla kello 10 aamupäivällä ja siinä samalla hoidettiin myös sunnuntaikanto jne., paketit tulevat kotiin, elikkä monella tapaa postin palvelut korjaantuivat. Ei se ole yksiselitteistä aina, kun täällä on puhuttu monessakin puheenvuorossa, että Postin palvelut ovat vain heikenneet näistä muutoksista johtuen, mutta ei se asia yksistään näin ole.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille kikkailusta, kun hän mainitsi nimeni siinä. Jos hän lukee vastalauseen 2, olen siinä perusteluosassa käsitellyt nimenomaan henkilöstön asemaa suurin piirtein samoin perustein kuin vasemmiston vastalauseessa, mutta en lähtenyt tekemään tekstimuotoisesti, koska äänestin vasemmiston mukana nimenomaan vastalauseen 1 mukaisen perusteluosan osalta ja odotin, että täällä tehdään sellainen esitys. Sen johdosta en lähtenyt itse tekemään toista kertaa juuri saman sisältöistä tekstiä, ja asianomaista vastalausetta 1 ei esitelty siltä osin, että olisin voinut tähän sanamuotoon liittyä.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti hallituksen esitykseen postipalvelulaiksi.

Ensinnäkin minun mielestäni lähtökohta on hyvä muistaa, että posti on peruspalvelu. Siitä on pidettävä kiinni. Erityisesti peruspalvelujen muistaminen korostuu pohjoisessa ja itäisessä Suomessa. Niin kuin tänäänkin täällä salissa on kuultu, tämän päivän hyvä uutinen on se, että Posti on tehnyt voittoa 547 miljoonaa ja näyttää siltä, että Postin voittokulku jatkuu. Tällekin vuodelle odotetaan reilun 500 miljoonan voittoa. Näin ollen voi sanoa, että kun Suomessa on 448 kuntaa, niin tuollaisella voitto-osuudellakin jo melkoisia postipalveluja noissa kunnissa voidaan pyörittää. Kun muistamme Postin luonteen peruspalvelun luonteisena, niin on tietenkin selvää silloin, että haluamme varmasti kaikki toimia sen puolesta, että asialliset, hyvät, riittävät postipalvelut tässä maassa säilyvät.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni Postin henkilöstön asema on turvattava. Missään tapauksessa en voi olla kannattamassa heikennyksiä. Olen Lapin kunnissa nähnyt sen, kun varsinainen Postin oma konttori siirtyy satojen kilometrien päähän ja kaupan perälle ilmestyy niin sanottu asiamiesposti. Vaikka puhutaan sopeuttamisesta, sopeutusrahasta jne., ei henkilöstö ole riemun kiljahduksilla ottanut näitä asioita vastaan. Päinvastoin he ovat kokeneet, että myöskin heidän ammattitaitonsa on tullut loukatuksi. Sitä pitkää työrupeamaa, minkä he ovat tehneet, ei arvosteta, ja sille hyvälle peruspalvelulle, mitä he ovat tarjonneet, on myöskin viitattu ikään kuin kintaalla.

Arvoisa puhemies! Ymmärtäisin, jos Posti painisi tänäkin päivänä valtavissa taloudellisissa ongelmissa, jos nämä luvut olisivat olleet tänäkin päivänä miinusmerkkisiä, mutta kun näin ei ole. Olen ehdottomasti sitä mieltä, niin kuin olin jo aikaisemmassa käsittelyssä, että postipalveluverkosto on säilytettävä. Kannatin lakialoitetta n:o 87/2000, että omalla henkilökunnalla joka kunnassa tulisi pitää yllä vähintään yhtä kiinteää postitoimipaikkaa. Se loisi turvallisuutta. Sitä kautta myöskin osoitettaisiin henkilökunnalle, että arvostamme sitä työtä, mitä he ovat tehneet. Eli yleispalveluvelvoite: nykyistä palvelutasoa ei saa heikentää. (Ed. Wideroos: Parantaa?) — Kyllä sitä saa parantaa, aivan oikein, ed. Wideroos. Ymmärrän, että teidänkin sosiaalinen omatuntonne tässä kohden varmasti on samanlainen, koska edustatte alueita, missä on saaristoa ja vaikeita olosuhteita. Kyllä niillekin ihmisille pitää huolehtia palvelut. Ne ovat asialliset, hyvät, luotettavat palvelut. Tältä osin Posti on peruspalveluja tuottavana laitoksena mielestäni velvoitettava hoitamaan asia näin, kun vielä kaiken lisäksi Postin henkilökunta on valmis siihen. He ovat sitä mieltä, että he ilolla palvelevat jatkossakin suomalaisia ja antavat oman ammattitaitonsa.

Arvoisa puhemies! Nykyistä palvelutasoa ei saa siis heikentää. Mielestäni on kyllä tässä kohden loogista, että ei kikkailla, niin kuin ed. Gustafsson vanhana jalkapalloilijana käytti tätä termiä, vaan toimia ... (Ed. Gustafsson: Miten niin vanhana?) — Anteeksi, nykyisenäkin jalkapalloilijana, urheilumiehenä, käytti tällaista urheilusta tuttua termiä. — Nyt ei ole aika kikkailla, vaan nyt on aika toimia sen puolesta, että Postin palvelut voidaan säilyttää mahdollisimman hyvinä ja Postin henkilöstön asema voidaan turvata. Sen vuoksi ehdotankin, arvoisa puhemies, että lakiehdotuksen perustelujen osalta vastalauseen 1 mukaan tullaan toimimaan. Otan tämän esityksen, vastalauseen 1, omiin nimiini tässä kohden. Sitä kautta myöskin te, ed. Gustafsson, voitte sitoutua omaan vastalauseeseenne ja tulla toimimaan sen puolesta, eikä niin, että se todellakin jää vain kikkailuksi valiokunnassa.

Mikko   Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Suomessahan Posti aikaisemmin oli monipuolinen palvelulaitos, joka tarjosi sekä posti- että pankkipalvelut samalta tiskiltä, ja kansalaiset olivat varsin tyytyväisiä tähän palvelukokonaisuuteen. Tämä hyvin toiminut palvelukokonaisuus on kumminkin hajotettu irrottamalla siitä Leonia-pankki ja samalla myöskin rahaliikenteen hoito. Siitä seurauksena tietenkin tuli se, että Postin kannattavuus heikkeni ja sitä kautta ruvettiin sulkemaan postikonttoreita. Esimerkiksi Pirkanmaalla postikonttoreita on suljettu varsin suuri määrä, ja jos alueellisesti ajatellaan, Tampereella, Ylöjärvellä, Näsijärven eteläpäässä on postikonttori ja saa kiertää runsaan sadan kilometrin lenkin eikä yhtään Postin omia konttoreita niissä kunnissa enää ole. Asiamiesposteja sinne tulee. Näin ollen palvelu mielestäni ei ole alkuunkaan sitä tasoa, mitä se aikaisemmin on ollut, koska siellä oli lukuisia posteja. Matkat postiin ovat pidentyneet huomattavasti.

Tästä on tietenkin seurannut myöskin se, että henkilöstöä on vapautunut, ja Postin Toimihenkilöliiton mukaan tällä hetkellä lähes 700 toimihenkilöä on menettänyt työpaikkansa. 175 henkilöä on sijoitettu uusiin tehtäviin, ja odotettavissa on, että 700 henkilöä edelleenkin irtisanotaan, joutuu työttömiksi. Kyllä tällainen selvä karsinta tapahtuu, ja se tulee merkitsemään myöskin osaltaan asioimismatkojen pidentymisiä hyvin monilla paikkakunnilla. Lisäksi myöskin hyvä palvelukokonaisuus, joka aikoinaan oli olemassa, on nyt tuhottu Suomesta. Tämä postipalvelulaki valitettavasti sitä ei korvaa.

Jari  Koskinen  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Takkulan puheen innoittamana pari lausetta tältäkin paikalta. Tuntuu vielä vähän siltä, että ed. Takkula katseli 1900-luvulta jotain vuosikymmeniä aika paljon taaksepäin. Maailma on muuttunut ja muuttuu, ja Postinkin pitää muuttua. Tiedetään, että Posti teki hyvän tuloksen, voittoa noin 500 miljoonaa. Tietysti 500 miljoonaa on paljon rahaa, jota on helppo jakaa. Mutta jos Posti olisi tehnyt 500 miljoonaa tappiota, luulen, ettei tästäkään salista hirveästi hyviä neuvoja löytyisi siihen, millä tavalla Postin tulosta parannetaan ja millä tavalla postipalvelut turvataan siinä tilanteessa, jolloin Posti tuottaa tappiota.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Kun ed. Gustafsson rupesi puhumaan kikkailusta, äsken vastauspuheenvuorossani totesin, että vastalauseeni 2 sisältää suurin piirtein samat asiat kuin vastalause 1, paitsi ei sitä sanamuotoa, koska odotin, että siitä tehdään esitys. Nyt kun ed. Takkula teki tämän esityksen, kannatan ed. Takkulan tekemää ehdotusta siltä osin, joka vastaa molempien vastalauseitten sisältöä.

Toteaisin Postin voitosta edellisen puheenvuoron johdosta vain sen, että kyllähän voittoa saadaan, kun henkilökuntaa ajetaan ulos ja pistetään lisää asiamiesposteja eikä asiamiesposteille makseta juuri minkäänlaista korvausta, mikä on johtanut siihen, että muutamassa kunnassa ei tällä hetkellä ole edes asiamiespostia. Ei saada nimenomaan sen takia, kun korvaukset ovat niin pieniä.

Hannu  Takkula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yritin vastauspuheenvuoroa ed. Jari Koskiselle, mutta totean nyt hänelle varsinaisesti näin, että pitää paikkansa, ed. Koskinen, että maailma muuttuu ja me elämme jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Mutta siitä huolimatta, että maailma muuttuu, meillä on tiettyjä velvollisuuksia, mitkä on hoidettava. Mielestäni yksi asia on peruspalvelujen turvaaminen maailman muuttumisesta huolimatta. Sen vuoksi kannan huolta siitä, että erityisesti Pohjois-Suomessa ja itäisessä Suomessa kattava, toimiva postipalveluverkko edelleenkin säilyy. Mielestäni maailman muuttumista ei voi käyttää perusteena ihmisten heitteillejättöön tai palvelujen huonontamiseen.