Esko-Juhani Tennilä /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Globalisaatio etenee, ja myös Euroopan unioni on laajenemassa. EU:n osalta prosessi on hyvin perusteltu. EU:n tulee ajan myötä asteittain laajentua koko Euroopan laajuiseksi. Tähän prosessiin tulee kuitenkin ongelmakohtia, ja niihin kuuluu se, että ulkomaalaisen työvoiman lisääntyessä Suomessa tulee myöskin halpatyötä, jota teetetään. Työehtosopimuksia ei aina noudateta, jopa työlupa puuttuu ja muita tämmöisiä työelämän ongelmia tulee lisää. Se on väistämätöntä. Siksi pitäisikin lisätä mahdollisuutta valvoa tätä työelämän muutosta, joka on liikkeelle lähtenyt ja tulee voimistumaan, ja tässä tarkoituksessa me esitämme lakialoitteessamme, että valtakunnalliselle työmarkkinajärjestölle, siis esimerkiksi SAK, TT, tulee haaste- eli kanneoikeus. Mehän olemme huomanneet, että virallisella valvonnalla on erittäin heikko kyky reagoida työelämässä tapahtuviin väärinkäytöksiin. Jo Kiina-ilmiö tässä naapurissa rakennustyömaalla osoitti sen, miten vaikea siihen on puuttua ja miten vähät ovat ne valvontavoimat. Ammattiyhdistysliikkeellä on voimavaroja. Se on itse asiassa kaikilla työpaikoilla läsnä ja kanneoikeus sille varmasti parantaisi tilannetta kaikkien kannalta. Ei ole kenenkään etu lopuksi, että joku työnantaja teettää siellä hämärätöitä, puoli-ilmaisia töitä, miten milloinkin.

Minä toivon, että valiokunta vielä ehtisi katsoa tämän meidän muutosesityksemme ulkomaalaislakiin, että se tässä samassa yhteydessä käsiteltäisiin. Uskon, että tähän päädytään, ja minusta on parempi ottaa tämä asia nopeammin käsittelyyn kuin sitten joskus myöhemmin.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ulkolaisen työvoiman käyttö, sekä laillisen että laittoman työvoiman käyttö, on huomattavasti Suomessa lisääntynyt. Yritykset ketjuttavat työurakoita usein. Tämän ketjun päässä — se, joka todellisuudessa tekee työn — on ulkomaalainen työntekijä. Usein on myös niin, että ulkomaalainen työntekijä joutuu tekemään työtä ehdoilla, jotka ovat selvästi huonommat kuin kyseisen alan työehtosopimus määrittelee suomalaisille työntekijöille. Tämä johtaa tietenkin epäterveeseen kilpailuun. Se johtaa epäterveeseen kilpailuun yritysten välillä, samoin se johtaa myöskin epäterveeseen kilpailuun työntekijöitten kesken, ja tämä tilanne, jos ei tähän puututa, uhkaa pahentua. Tässä on aika hämmästyttävää se, että työnantajat eivät ole kovin voimakkaasti tähän reagoineet, koska tämähän vääristää nimenomaan niiden yrittäjien kilpailuasemaa, jotka lakia kunnioittaen maksavat kaikki maksut, samoin myöskin hankkivat työvoiman laillisesti ja työntekijöille myöskin lailliset työluvat.

Tässä mielessä ed. Tennilän lakialoite, jolla annettaisiin työmarkkinajärjestöille haaste- ja kanneoikeus, on minun mielestäni erittäin tärkeä, ja sillä voitaisiin merkittävästi parantaa nykyistä tilannetta sekä turvata ulkolaisille työntekijöille ne vähimmäisoikeudet, mitkä heille kuuluvat, mutta myöskin samalla suomalaisille työntekijöille oikeudet ja myöskin ennen kaikkea suomalaisille yrittäjille tasaveroiset kilpailuedellytykset.

Lisäksi haluan huomauttaa, että työsuojelupiirien mahdollisuudet valvoa tätä nykyistä lakia ovat todella heikot, koska työsuojelupiirien määrärahoja ja henkilöstöä ei ole lisätty, päinvastoin se on jatkuvasti niin sanotun luonnollisen poistuman kautta vähentynyt. Myöskin tähän viranomaisvalvontaan tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Eduskunnallahan on nyt käsiteltävänään ehdotus, jossa ulkomaalaislakiin esitetään — juuri täälläkin esille tulleesta syystä — lisättäväksi säädös neuvottelukunnan asettamisesta sisäasiainministeriön alaisuuteen ja viranomaisten välisen tiedonkulun parantamiseksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Tämän neuvottelukunnan tehtävänä olisi ulkomaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen ja työntekijöiden oleskelulupien valvonta, ja se toimisi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tähän on selkeitä tarpeita.

Sisäasiainministeriössä 14.5. asettamani työryhmän mukaisesti hallitus asetti työvoiman, erityisesti ulkomaisen ja laittoman työvoiman valvontaan liittyvän yksikön krp:n yhteyteen, ja tämä toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa. Sillä on myöskin talousrikosyksikköön ja rikoshyödyn jäljittämisyksikköön yhteys. Nyt täytyy valittaen myöntää, että sitä ei turhaan ole perustettu. Tältä osin on selvästi tullut jo nyt kymmenen eri juttukokonaisuutta, jotka liittyvät joko rakennus-, ravintola- tai kuljetusalaan, ja yhteys myöskin valitettavasti järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja muihin on ilmeistä. Tältä osin tätä asiaa tullaan nyt sitten tarkkaan sisäasiainministeriönkin puolella totta kai seuraamaan. Ulkomaalaislain esityksessä on siis otettu huomioon jo tähän liittyvien asioiden tarpeellinen arviointi. Mutta haluan korostaa sitä, että oleskelulupien myöntämisen työntekijöille tulee tapahtua nimenomaan myös sillä tavalla, että työnantaja — niin nykyisenkin lain kuin tulevankin lain mukaan — varmistautuu siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava lupa tai että hän ei tarvitse lupaa. Tältä osin nyt nimenomaan rakennusalan ja ravitsemusalan puolella havaitut asiat herättävät kyllä vakavaa huolta, ja näitä asioita on myös hallituksen taholla vakavasti seurattu.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Toiminta harmaan talouden lopettamiseksi on erittäin tärkeätä, ja sitä on jatkettu nyt muutama vuosi. Se tuottaa nopeasti takaisin ne panokset, mitä siihen sijoitetaan. Keski-Euroopassa meillä on kokemuksia siitä, miten esimerkiksi rasismi ja vihamielisyys, ksenofobia, lisääntyy silloin, kun maahanmuuttajia käytetään nimenomaan harmaan talouden piirissä dumppaamassa palkkoja jne. Tällainen tilanne pitää Suomessa pystyä ennakolta estämään, ja tässä mielessä ed. Tennilän tekemä lakialoite, jossa on koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä allekirjoittajina, on varsin perusteltu.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä minun täytyy vähän lausua kiitoksia ministeri Rajamäelle. Ministeri Rajamäki on ollut aktiivinen talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntapyrkimyksissä. Se, ovatko toimet riittäviä, on toinen kysymys, mutta kuitenkin tällaista aktiivisuutta on ollut sekä budjettiriihivaiheessa että muutoinkin tällä alueella. Tässä salissa viime kaudella ja edellisellä kaudella keskusteltiin monta kertaa talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta. Nyt, kun työvoiman liikkuminen on lisääntynyt ja lisääntyy koko ajan, niin tähän harmaaseen talouteen, talousrikollisuuteen, liittyy yhä useammin se, että ulkomaalaista työvoimaa käytetään välineenä talousrikollisuuden harjoittamisessa ja harmaan talouden toiminnassa.

Kuten täällä ed. Tiusanen juuri totesi, niin tällä on selkeä yhteys myöskin meidän kamppailuumme muukalaisvihaa ja rasismia vastaan. On aivan selvää, että jos harmaan talouden yrittäjä, talousrikollinen, pyörittää bisnestä jossakin korttelissa, vaikkapa ravintolabisnestä tai mitä bisnestä tahansa käyttäen siinä härskisti hyväksi hädänalaisia ulkomaalaisia työntekijöitä polkemalla heidän työehtojaan, maksamalla heille yhden tai kahden euron palkkaa, pitämällä heitä, niin kuin törkeimmät esimerkit ovat, kellarissa piilotettuina, (Eduskunnasta: Maassa maan tavalla!) on aivan selvää, että silloin se herättää reaktioita ympäröivässä yhteiskunnassa ja myöskin niissä yrittäjissä ja niissä työntekijöissä, jotka sitten pyrkivät kamppailemaan samoilla työmarkkinoilla, samoilla markkinoilla työpaikoista, yrittämisen edellytyksistä jne.

Elikkä harmaa talous ja siihen liittyen tämä ulkomaalaisen työvoiman väärinkäytös on kolmesta pääsyystä erittäin tuomittavaa ja lisäponnisteluja tarvitaan:

Ensinnäkin siinä tuhlataan varovaistenkin arvioiden mukaan vanhoja mummonmarkkoja parikymmentä miljardia vuodessa. Se vie rahoituspohjaa hyvinvointiyhteiskunnalta, tämä harmaa talous, talousrikollisuus.

Toiseksi: Se vääristää, juuri kuten sanoin, kilpailua. Rehellisellä yrittäjällä, jolla on asiat oikein hoidettuina, verot maksettuina, velvoitteet, työsuojelu, kaikki kunnolla hoidettuna, ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä kilpailussa, jos vieressä toimii pimeä yrittäjä, joka laistaa velvoitteensa sekä työntekijöitään että yhteiskuntaa kohtaan.

Kolmanneksi: On erittäin tärkeää toimia harmaata taloutta vastaan, koska väkisinkin, jos se päästetään kasvamaan, päästetään laajentumaan, niin se murentaa suomalaista työmoraalia, suomalaista etiikkaa, meidän käyttäytymistämme. Tämä tällainen varsin korkea etiikka, että verot maksetaan ja sakot maksetaan — vaikka käsi nyrkissä taskun pohjalle puristettuna — on syntynyt kuitenkin vuosisatojen kuluessa. Aika lyhyesti tällainen moraalietiikka voi myöskin heikentyä, jos sille tilaa annetaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies — viitaten vielä ed. Tiusasen puheenvuoroon — minusta Suomen hallituksen silloin, kun se puhuu Euroopan unionissa rajanvalvonnasta, muuttovirtojen hillinnästä, ihmisten salakuljetuksesta jne., pitää myöskin pureutua ja uskaltaa puuttua siihen, mitä tapahtuu eurooppalaisilla työmarkkinoilla, joilla korkeat virkamiehet ja poliitikotkin käyttävät puutarhureinaan, autonkuljettajinaan jne. pimeitä työntekijöitä. (Ed. Huotari: Lastenhoitajina!) — Lastenhoitajinaan jne. — Etelä-Euroopassa ja Keski-Euroopassa on se kulttuuri, että sinne salakuljetetut, henkensä uhalla merten yli tulevat ihmiset, joita sitten ihmissalakuljettajat käyttävät hyväkseen, sijoittuvat näille työmarkkinoille, koska se sallitaan ja sitä pidetään yllä. Jollei tähän tällaiseen pimeään työmarkkinaan puututa kovemmilla pelisäännöillä — myöskin Euroopan unionin muissa maissa — niin tämä tulee säilymään, koska aina, jos on tällainen motiivi ja mahdollisuus, niin salakuljettajia riittää ja riittää niitä ihmisiä, jotka sitten turvautuvat näiden salakuljettajien epäinhimillisiin keinoihin ja pyrkivät sitten näille pimeille työmarkkinoille. Toivoisin todella, kun minun käsitykseni mukaan ministeri Rajamäki on tehnyt ansiokasta työtä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan osalta ja siihen liittyen myös ulkomaalaisen työvoiman väärinkohtelun kitkemiseksi Suomessa, että hän rohkeasti myöskin Euroopan unionin pöydissä puhuisi myös tästä probleemasta, joka tähän liittyy.

Timo  Soini  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä aloite puuttuu polttavaan ongelmaan, joka tulee olemaan Suomessa pahempi. Kun EU laajenee ja liikkuvuus lisääntyy, suuri riski on — aivan niin kuin ed. Kuoppa perusteli ja nykyinen käytäntö on — se, että kun ketjutetaan alihankinnan alihankinta, niin siellä viimeisessä ketjussa saattaa sitten olla riistettyä työvoimaa.

Haluan sen todeta tässä myöskin, että ministeri Rajamäki on näissä asioissa ollut realisti, ja realismi on parasta rasismin torjuntaa sikäli, että on aivan selvä asia, että jos päästetään tänne dumppaamaan työmarkkinoita, se kiristää pinnaa kantaväestön keskuudessa ja lisää totta kai ulkomaalaisvastaisuutta. Mutta haluan myöskin sen sanoa, että hengenhädässä olevia ihmisiä pitää auttaa. Mutta on myöskin sellaisia henkilöitä — eivät kaikki — jotka tulevat niin Suomeen kuin joka paikkaan muuallekin, joilla on myös keinottelutarkoituksia. Eivät pelkästään yrittäjät keinottele, vaan voivat myös työntekijät keinotella, tulla polkemaan. Pitää nähdä se ja sitä varten selkeät pelisäännöt selviksi, ja sitten jos kärähtää laiton työvoima täällä, matkalippu käteen ja ulos. Ei siinä ole sen kummempaa. (Ed. Huotari: Entäs työnantaja?) Jos täällä rikkoo meidän lakejamme, niin sitten lähtee ulos.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Selvittelin muutama vuosi sitten Rautaruukki Steelin muurausurakkaa, jossa saksalainen urakoitsija oli ottanut alihankkijayritykseksi puolalaisen yrityksen, jossa maksettiin palkkaa ehkä noin yksi neljäsosa siitä, mitä Suomessa työehtosopimuksen mukaan siitä työstä olisi pitänyt maksaa. Se tapaus osoitti sen, että ei millään viranomaisella, ei ammattiyhdistysliikkeellä eikä kenelläkään ollut mahdollisuutta puuttua siihen tilanteeseen. Se oli minusta kyllä törkeää, että tästä valtakunnasta ei riittänyt sellaista mahdollisuutta, että siihen olisi voinut puuttua. Nämä ihmiset lähtivät sitten pois sen jälkeen, kun kuulivat, mitä täällä olisi pitänyt maksaa. Siinä vaiheessa peräisin tilaajan vastuuta myöskin tässä.

Rakennusalalla on paljon hyviä rakennusalan yrityksiä, jotka kantavat tämän vastuun ja valvovat myöskin niitä alihankintayrityksiä, mutta on niitä yrityksiä, jotka tätä valvontaa eivät itse tee, ja sen takia työsuojeluviranomaisten valvontaa pitää muuttaa nykyisestä, tämmöisestä ilmoitusmenettelystä. Ilmoitetaan, että tulemme nyt valvomaan teille tai mieluummin vielä niinpäin, että tarvitaan jonkun työntekijän tai jonkun ilmoitus, että tällä työmaalla on jotakin ongelmaa. Monta kertaahan tehdään myös niin, että viikolla ja arkena siellä saattaa olla suomalaiset työntekijät ja viikonloppuna ne sitten vaihtuvat toisenkielisiksi. Näyttää siltä, että kaikki on hyvin, mutta sitten kuitenkin viikonloppuna tehdään se, että pystytään puristamaan urakka tarpeeksi pieneen hintaan. Tämä on juuri tätä epätervettä kilpailua, mistä ed. Uotila edellä puhui. Toivon, että nämä Iittalan Kivijalosteen tyyppiset tapaukset jäävät historiaan ikävänä merkkinä siitä, että tällaista ei voisi Suomessa enää tapahtua. Kun rikostutkinta kestää jopa vuoden, se on aivan käsittämätöntä, että näin voi tapahtua.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Näitten halpapalkattujen ihmisten ongelma on siinä, että he ovat niin huonossa asemassa, etteivät uskalla edes asemastaan valittaa, koska sieltä seuraavat sitten kostotoimet, ainakin niitä pelätään. Siksi siihen pitää voida sivusta puuttua, ja tässä se paras puuttuja on työsuojeluviranomaisten lisäksi ammattiyhdistysliike ja muutkin työmarkkinajärjestöt, joilla on kattava organisaatio, joka ulottuu kaikille työpaikoille. Muutoin siihen ongelmaan ei todella oikeasti päästä kiinni. Sen vuoksi olemme sillä kannalla, että pitää saada työmarkkinajärjestöille kanneoikeus. Sitten ollaan jo paljon tiukemmassa, todellisessa valvonnassa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta, että ed. Uotila oli monessa asiassa varsin oikeassa käyttämässään puheenvuorossa.

Viime kaudella olin yhdessä useamman ryhmän edustajan kanssa tutustumassa Itä-Helsingin kahteen ostoskeskukseen, joissa kiertelimme pubeja. Mukana oli Tuotevalvontakeskuksen edustaja ja myöskin yksi suomalainen ravintolayrittäjä. Siellä kävi ilmi, että jos osti pullon keskiolutta ja pyysi kuitin, niin myyjä ei osannut edes sen vertaa — tai ei ainakaan halunnut ymmärtää — suomea, että olisi tiennyt, mikä on kuitti. Kuittia ei annettu pyydettäessäkään. Lisäksi oli ulkomaalaisia työntekijöitä, eli siellä sekä omistaja että työntekijät olivat ulkolaisia. Väitettiin näin, että osa työntekijöistä ei saa juuri minkään muunlaista kuin ruokapalkkaa. Kun ulos myytiin jopa sellaisella hinnalla, mistä suomalainen ravintolayrittäjä sanoi, että hän joutuu sisäänostettaessa maksamaan enemmän, niin ihmettelen vain sitä, että suomalainen järjestelmä, kun se on niin byrokraattista, ruokkii tätä, koska kävi ilmi, että se kestää suurin piirtein vuoden, ennen kuin verottajalta tulee sellainen päätös, että Tuotevalvontakeskus pääsee epäämään luvan. Tämä on mielestäni ongelma, ja se aiheuttaa nimenomaan vihamielisyyttä myös ulkolaisia kohtaan.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: EU:n sisäasiainministereiden kokouksissa käymme jatkuvasti tämän vakavan järjestäytyneen ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvää keskustelua. Voi sanoa, että tältä osin asia on jatkuvasti ministerineuvoston keskusteluissa eri muodoin. Myöskin omalta osaltani olen Baltian sisäasiainministereiden kanssa viimeksi viime viikolla keskustellut järjestäytyneen ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvästä yhteistyöstä. Tässä on paljon haasteita.

Sanoisin, että tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä, että Suomi ei yksin, niin kuin ei yksikään Euroopan unionin maa, pysty näitä haasteita hoitamaan. Ne voidaan Euroopan unionin yhteistyöllä ytimessä ollen yhdessä sopien ja yhdessä torjuen hoitaa.

Mitä tulee täällä esille tulleisiin kysymyksiin, niin harmaan talouden ja ulkomaisen työvoiman käytön valvonta, talousrikosten paljastaminen ja tutkinta ja rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisin saanti edellyttää todella laajaa yhteistyötä. Tältä osin tänään on käsitelty ja huomenna on presidentin esittelyssä ulkomaalaisrekisterin yhteiskäyttöön liittyvä viranomaisyhteistyökysymys. Tarvitaan monia tällaisia konkreettisia asioita, eli eduskunta saa tämän tyyppisiä viranomaisyhteistyöhön liittyviä lisäasioita lähiaikoina käsittelyyn. Mutta tullaan tarvitsemaan ehkä eräitä muita, joista en halua tässä vaiheessa eräitä ajatuksiani tuoda esille. Mutta sanon, että haaste on todella kova.

Meillä on nyt jo krp:n yhteyteen perustetun laittoman työvoiman valvontayksikön toimesta tullut esille konkreettisia esimerkkejä useiden kymmenien ihmisten tuonnista tänne, joissa yritys on laskuttanut pääurakoitsijalta huomattavasti korkeampaa tuntihintaa, laskutusyhtiöitä vaihdetaan kolmen neljän kuukauden välein. Edelleen rahanpesu, pimeä ulkomainen työvoima ja järjestäytynyt rikollisuus ovat toisilleen synonyymeja. Nämä ovat hyvin vakavia haasteita. Tältä osin olen hyvin tyytyväinen siitä, että talousrikollisuuteen on hallituksen toimesta lisätty rahaa ja että tämä yksikkö perustettiin myöskin viime vuoden budjetti- ym. päätöksillä.

Olen erittäin iloinen myös voidessani kertoa, arvoisa puhemies, että hallitus on lisäbudjettikäsittelyn yhteydessä sopinut myöskin syksyllä, että hallitus tulee käsittelemään iltakoulussa todennäköisesti nyt jo maaliskuussa sisäasiainministeriön tarkemman esittelyn (Puhemies: Ministeri, aika!) talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan liittyvistä erityistoimista. Pidän tätä erittäin tärkeänä hallituksen linjauksena myöskin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuuluin myös siihen kommandojoukkoon, joka yhdessä ed. Vistbackan kanssa kiersi Itä-Helsingin ravintolatoimintaa, jossa tällainen harmaa talous ja pimeä työ rehottaa. Pelkään kyllä valitettavasti, että Tuotevalvontakeskuksen resurssit tai henkilötyövoima eivät riitä alkuunkaan puuttumaan tähän valvontaan eivätkä alkoholivalvontaan, jota käytiin jo läpi kyselytunnilla, koska niin laajamittaista, ammattimaista ja suunnitelmallista toimintaa se on, koska toiminta aloitetaan hetken kuluttua uudella nimellä ja jälleen mennään vuosi eteenpäin ja ollaan alkupisteessä.

Aivan niin kuin ministeri totesi, kyllä harmaa talous on laaja ongelma ja myöskin EU:n laajuinen ongelma. Kaikki ne uhkakuvat, mitä ed. Uotila toi esiin, saattavat toteutua nyt, kun EU laajenee, pahempina, mitä me tällä hetkellä edes osaamme tässä salissa uskoa. Varmasti me olemme kaikki samaa mieltä, että yksi ongelma on myöskin se — tällä hetkellä sisäsyntyinen — että monet työttömyyskorvausta saavat henkilöt tekevät tällä hetkellä pimeää työtä yhteistyössä tiettyjen työnantajien kanssa: toinen sopii niin, ettei kumpikaan puhu tästä asiasta mitään, ja samalla kuitataan veronmaksajien kalliilla hankittua työttömyysturvaa ja samalla hankitaan ansiotuloa.

Korostan vielä, että tässä lakialoitteessa korostetaan parttien, osapuolten, mukaan tuomista kanneoikeuteen. Varmasti tässä tarkoitetaan myöskin, että Suomen Yrittäjät on järjestönä mukana, etteivät ainoastaan nämä perinteiset partit.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Annan täyden tunnustuksen ja kiitoksen ministeri Rajamäelle niistä toimista, millä hän on tarmokkaasti puuttunut tähän ongelmaan ja tulee puuttumaan sekä kotimaassa että EU:n puitteissa. Juuri näin tulee toimia.

Tällä aloitteella, mikä nyt on käsittelyssä, on syntynyt hyvä keskustelu ongelmasta. Viittaan moniin hyviin puheenvuoroihin, muun muassa ed. Uotilan tuomaan näkemykseen, että meillä suomalaisilla on ihailtava rehellisyys, korkea etiikka. Jos tässä asiassa tapahtuu lipsumista siten, että aletaan hyväksyä yhä enemmän pimeää ja harmaata työvoimaa, niin on vaarana, että tapahtuu laajempaakin yhteiskunnan perusasioitten murenemista tällä sektorilla.

Toivon, että ne ministeri Rajamäen tuomat hyvät asiat tämän aloitteen jatkokäsittelyssä valiokuntatyössä voisivat edetä myönteisesti.