Kari Kärkkäinen /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on kiistatta, niin kuin äskenkin keskustelussa kävi ilmi, vakavia köyhyys- ja syrjäytymisongelmia, joiden hoitaminen on hyvin tärkeää, eikä se ole mitenkään ristiriidassa myöskään sen kanssa, että me huolehtisimme maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämisestä.

Maailman maat ovat nykyisin yhä enemmän riippuvaisia toinen toisistaan. Kehitysyhteistyö ei ole antajamaalta pois, sillä maailmanlaajuinen hyvinvoinnin lisääntyminen edistää poliittista vakautta ja vähentää sotien uhkaa. Vaikuttamalla konfliktien syihin voidaan ennalta ehkäistä myös pakolaisuudesta johtuvia kansainvälisiä ongelmia.

Eettistä pohdintaa tulee harjoittaa myös politiikan rehellisyydestä ja sisällöistä. Porvarihallituksen ohjelman globaalia vastuunkantoa tarkoittavat lauseet ovat jonkin verran kaukana myös siitä, mitä ennen vaaleja viljeltiin. Tasa-arvotupo ei ole ainoa asia, josta esimerkiksi kokoomusjohtaja Jyrki Katainen antoi lupauksia.

Eurooppalaisittain taloutemme on erittäin hyvässä kunnossa. Sekä vaihtotase että julkinen talous kokonaisuutena ovat ylijäämäisiä. Pohjoismaista Suomi ja Islanti ovat ainoita, jotka alittavat YK:n asettaman tavoitetason. Norjan kehitysapu on tällä hetkellä 0,87 prosenttia, Tanskassa 0,84 ja Ruotsissakin 0,77 prosenttia bkt:sta. Suomen kansainvälinen maine ja vaikutusvalta tulevat kärsimään, ellei Suomi pidä kiinni omista sitoumuksistaan.

Kristillisdemokraattien ryhmäaloitteessa ehdotetaan, että tuloverolain 57 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka perusteella yritys tai yksityishenkilö saisi vähentää verotuksessa kehitysaputyöhön antamansa lahjoituksen tietyin rajoituksin. Rahalahjoituksen tulee olla yhteisön osalta vähintään 1 000 euroa ja enintään 25 000 euroa ja yksityishenkilön osalta vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa ollakseen vähennyskelpoinen, ja sen saajan tulee olla vakiintunut suomalainen kehitysyhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö. Verosta tehtävä vähennys olisi puolet lahjoituksesta.

Jotta Suomi saavuttaisi YK:n suosittaman kehitysyhteistyövarojen 0,7 prosentin tason bkt:sta, tarvitaan toimenpiteitä, joilla lisätään kansalaisten halua vaikuttaa humanitaarisen työn edistämiseen. Palauttamalla tuloverolakiin laajempi lahjoitusvähennys kannustettaisiin kansalaisia mukaan tavoittelemaan haluttua kehitysyhteistyöosuutta. Vaikka vähennysoikeuden myöntäminen vähentää verotuloja, on hinta pieni kansalaisten aktivoitumisesta ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun kasvusta.

Suomi on yksi harvoista Länsi-Euroopan maista, joissa lahjoitusten verohelpotusjärjestelmä on hyvin suppea. Laajemmalla lahjoitusjärjestelmällä voitaisiin tukea vapaaehtoistoimintaan perustuvaa kolmatta sektoria ja kannustaa suomalaisia konkreettiseen yhteisvastuuseen ja auttamiseen.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomessa on lahjoituksista verovähennyksiä tarjolla hyvin niukasti. Niitä saavat tehdä vain yritykset ja vain kahteen eri tarkoitukseen annetusta lahjoituksesta: suomalaisen kulttuuriperinteen edistämiseksi ja tieteen ja taiteen tukemiseksi. Verovähennyksestä määrätään edelleenkin siis tuossa tuloverolain 57 §:ssä.

Vero-oikeutta Helsingin kauppakorkeakoulussa opettava yritysjuridiikan professori Heikki Niskakangas on myös muistuttanut, että varallisuutta on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan ja verovähennysoikeus voisi auttaa suuntaamaan entistä enemmän yksityistä rahaa yleishyödyllisiin kohteisiin. Eli Heikki Niskakangas on kd:n linjoilla tältä osin tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että hallitus lukee tarkasti tuon ja samalla ottaa vastuuta siitä, mitä jo monet vaalikentillä ovat puhuneet nimenomaan kehitysyhteistyön osalta. Täällä on useita edustajia, jotka ovat olleet niin Kepan kuin monien muidenkin järjestöjen paneeleissa ja ovat antaneet lupauksia, ei pelkästään kokoomuksesta. Niitä löytyy niin Rkp:stä kuin myöskin muista ryhmistä. Toivon, että tähän aloitteeseemme suhtaudutaan hyvin vakavasti.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomion siihen, että tällä aloitteella pyritään kannustamaan kansalaisyhteiskuntaa kansainväliseen solidaarisuuteen, koska tässä tämä verovähennysoikeus koskisi niin yritystä kuin yksityishenkilöä, ja samalla tällä pyrittäisiin toki myös vauhdittamaan sitä, että Suomi vihdoin saavuttaisi kansainväliset sitoumuksensa kehitysyhteistyön tasosta suhteutettuna bruttokansantuloon.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Mieleeni muistuvat 15 vuoden takaiset tapahtumat tässä salissa, kun elettiin laman syvimpiä aikoja ja kehitysyhteistyömäärärahoja jouduttiin silloin leikkaamaan, kun talous syöksyi, yrityksiä kaatui, työttömyys nousi ja vaihtotase oli vahvasti alijäämäinen. Silloin tehtiin niitä toimenpiteitä, joilla sitten saatiin valtiontalous ja kansantalous pelastettua. Sen jälkeen vuodesta 94—95 lähtien talous on kehittynyt erittäin positiivisesti ja myönteisesti, ja siitä lähtien, vuodesta 95 lähtien, maan hallituksessa ovat istuneet ne puolueet, jotka silloin laman syvimpinä aikoina haukkuivat ja pitivät ankaraa melua kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista, mutta tänäkään päivänä kehitysyhteistyömäärärahat eivät ole edes 0,4:ää prosenttia bruttokansantuotteesta. Silloin käytiin kuitenkin 0,7:n yli ja siitä jouduttiin tietysti leikkaamaan jossain määrin sen taloudellisen tilanteen takia.

Nyt kyllä peräänkuulutan vasemmistolta, joka nyt on oppositiossa, yhteistyötä tässä asiassa, mutta ennen kaikkea vihreiltä ja Rkp:ltä, jotka ovat todella pitäneet kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista esillä, mutta eivät ole tehneet yhtään mitään. Vihreät esimerkiksi ovat olleet ministerinä vastuussa asioista todella hyvänä aikana, ja näin ollaan tässä tilanteessa, mikä ei ole Suomelle kunniaksi. Asteittainen määrärahojen kasvattaminen on ihan perusteltua.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä haluan sanoa sen, että viime elokuussa kolme suomalaista järjestöä, Kirkon Ulkomaanapu, SPR ja Suomen Unicef, toivoi tekemässään aloitteessa jo silloiselta hallitukselta verovähennysoikeutta kehitysaputyötä ja humanitaarista työtä harjoittaville kansalaisjärjestöille tehdystä lahjoituksesta, ja he toivoivat myös, että tämä samainen aloite olisi voitu huomioida hallitusohjelmassa tiiviimmin. Joukon jatkoksi liittyi marraskuussa myöskin Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkaisemallaan Lahjoitukset kasvuun verovähennyksin -raportilla, jossa se suositteli lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista. Evan raportissa keskeistä on kulttuurin tukeminen, mutta myös kehitysyhteistyö ja humanitaarinen työ nostettiin raportissa esiin.

Eli verovähennys toisi todennäköisesti yleishyödylliselle yhdistykselle enemmän yksityisiltä rahaa ja yrityksille mahdollisuuden saada verohyötyä lahjoituksista.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä kun joutuu edustamaan yksin tätä laajaa vasemmistoa, niin pitää sen verran käyttää puheenvuoro täällä.

Ed. Kankaanniemi oli huolissaan vihreiden lupauksista. Kun olin kuulemassa näitä lupauksia, niin minulle tuli semmoinen mielikuva, jotta tässäkin vihreät myivät tämän esikoisoikeutensa ministerisalkusta, eli kyse on siitä, jotta siellä ei enää mikään paina. Siksi minä ihmettelen, miksi hallitusohjelmaan ei edes kirjattu sen kummempia tämän osalta. Tämä tavoite pitäisi saavuttaa, mikä meillä on ollut pitkään kirjattuna kirjoissa ja kansissa. Sinällään tämän laajan vasemmiston osalta en osaa sanoa kyllä mitään, koska on vain yksi edustaja tällä puolen.