Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun Baltian maat liittyivät Euroopan unioniin tai olivat liittymässä Euroopan unioniin, niin sekä Suomessa että Ruotsissa keskusteltiin parlamentissa siitä, mitä nyt tehdään, kun naapurimaassa alkoholin hinta on niin paljon alhaisempi kuin omassa maassa. Suomi valitsi oman tiensä, Ruotsi valitsi toisenlaisen tien. Suomi päätti eduskunnassa äänestyksen jälkeen alentaa alkoholiveroa huimasti. Väkevien juomien veroa alennettiin yli 40 prosentilla, oluen ja viinien veroa hieman vähemmän. Ruotsi valitsi, kuten totesin, toisen tien. Ruotsi ei alentanut lainkaan.

Tänään me näemme tulokset, mihin johti Suomen tie, mihin johti Ruotsin tie. Ruotsissa alkoholin myynti on pikkuhiljaa kasvanut, alussa se laski, ihmiset hakivat naapurimaasta ja myöskin salakuljetus Ruotsiin lisääntyi, mutta kuitenkin Ruotsi on tästä selviytynyt. Se oli demarihallitus, joka teki tämän ratkaisun. Valta vaihtui, oikeistohallitus on päättänyt noudattaa samaa linjaa eli olla alentamatta veroa. Suomessa tilanne johti siihen, että alkoholin kulutus nousi huimasti ja merkittävä osa eduskunnasta oli sitä mieltä, että tehtiin virheellinen päätös.

Viime kaudella koko oppositio teki välikysymyksen asiasta ja edellytti, että hallitus pikaisesti nostaisi alkoholiveroa. Tämän puolesta äänesti jopa osa hallituksen kansanedustajista, ja hallituspuolueet, varsinkin ruotsalainen kansanpuolue ja myöskin monet keskustan kansanedustajat, totesivat, että tehtiin virhe ja alkoholiveroa pitäisi nostaa. Vaalikampanjassa oikeastaan kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että veroa tulisi tällä kaudella nostaa.

Nyt me olemme hallitusohjelmasta voineet lukea, että korotus tulee, mutta hallitusohjelmaan on merkitty vain 30 miljoonaa euroa lisää tuloa. Kun olemme yrittäneet kysyä, mitä tämä merkitsee, kuinka paljon alkoholiveroa nostetaan, niin vastausta ei ole saatu, mutta rivien välistä olen ymmärtänyt, että aiotaan väkevien juomien veroa jonkin verran nostaa. Salissa on todettu, että mikäli kaikkien alkoholijuomien veroa nostettaisiin samassa suhteessa, niin korotus merkitsisi vain noin 2:ta prosenttia, ja 2 prosentin korotuksella ei ole mitään merkitystä.

Nyt tietenkin voi kysyä, miksi kristillisdemokraatit tekevät aloitteen asiasta, josta hallitus on jo tehnyt päätöksen, että korotetaan alkoholiveroa, niin syy on juuri se, että me emme tiedä, minkälainen on hallituksen ratkaisu, ja pelkäämme, että hallituksen ratkaisu tulee olemaan hyvin vaatimaton, ja se ei ole meidän mielestämme hyvä ratkaisu, vaan veroa tulisi nostaa niin, että sillä olisi merkitystä niin kulutukseen kuin myös valtion verotuloihin.

Viime kaudella esitimme, että veroa korotettaisiin niin, että valtion kassaan tulisi noin 200 miljoonaa euroa lisää, ja se merkitsisi sitä, että tehtäisiin sellainen korotus veroon, että olutpullon hinta nousisi noin 2,5 sentillä, viinipullon hinta 25 sentillä ja väkevän juoman pullon hinta, Koskenkorvapullon hinta, 1 eurolla. Siis 2,5 senttiä, 25 senttiä ja 1 euro. Olisiko tällä merkitystä kulutukseen? Vastauksemme on, että sillä olisi pieni merkitys, ei suuri merkitys mutta pieni merkitys kulutukseen. Korotus ei olisi myöskään niin suuri, että se houkuttelisi ihmisiä lähtemään Viroon hakemaan halvempaa viinaa, eli siinä mielessä korotus olisi oikeaan osunut, ja ennen kaikkea korotus toisi myöskin valtion kassaan noin 200 miljoonaa euroa.

Ja kun tässä tänä päivänä on puhuttu aika paljon vanhustenhoidosta ja siitä, kuinka paljon rahaa siihen tarvitaan, niin totean, että 200 miljoonalla olisi kyllä merkitystä ja jopa suuri merkitys lisätulona valtiolle. Toivon tietenkin, kun hallituksen esitys aikanaan tulee, että tätä lakialoitetta käsitellään silloin sen rinnalla ja että suuri enemmistö eduskunnassa lähtisi vähän terveemmälle linjalle eli veroa nostettaisiin niin, että sillä olisi merkitystä sekä kulutukseen että valtiontalouteen.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Kun näin ensimmäisen uutisen tuosta hallitusohjelmaan sisältyvästä alkoholiveron ja tupakkaveron korotuksesta 30 miljoonalla eurolla, ajattelin, että nyt on toimittaja varmaan tehnyt virheen ja unohtanut yhden nollan pois. Mutta kyllä tuo luku todellakin sisältyi tuonne liiteosioon.

Alkoholiveron tuotoksihan on tänä vuonna arvioitu reilu miljardi, 1 800 miljoonaa euroa, ja tupakkaveron tuotoksi 617 miljoonaa euroa, ja jos nyt suhteutetaan tuo 30 miljoonaa euroa alkoholiveron ja tupakkaveron korotukseen, niin se ei todellakaan ole kuin 1,8 prosenttia näistä luvuista. Asiantuntijat, muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön omat virkamiehet, ovat puhuneet 20 prosentin korotuksesta alkoholiveroon, 10 prosentin korotuksesta tupakkaveroon. Jos aidosti tavoittelemme kansanterveydellisiä vaikutuksia, niin kyllä todellakin silloin tuon korotuksen tulee olla sen verran tuntuva, että se myös vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen aivan samalla tavalla kuin tuo alkoholiveron taannoinen reilu lasku, romahdutus, vaikutti käyttäytymiseen, niin että todellakin alkoholin suurkuluttajien määrä merkittävästi lisääntyi, viinakuolemien määrät nousivat sadoilla lisävainajilla vuotta kohden, tuhat lasta syntyy vuosittain äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamana. Meidän täytyy ehdottomasti saada tätä suuntaa muutettua. Muistutan siitä, että Maailman terveysjärjestön mielestä alkoholiveron korotus on se kaikkein tehokkain keino vaikuttaa alkoholihaittoja vähentävästi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Aikanaan, kun alkoholiveroa täällä alennettiin reippaasti, näin kyllä sen siinä tilanteessa oikeaksi ratkaisuksi. Mutta nyt, kun on opittu tähän elikkä saatu se joppaus vähenemään, minusta on oikea aika tehdä semmoinen ratkaisu, että nostetaan sitä veroa maltillisesti. (Ed. Räsänen: Mitäs hyötyä siitä on ollut?) Tässä on tapahtunut tavallaan poisoppiminen siitä tuonnista, tai vähentyminen, eihän kokonaistuonti ole loppunut, vaan se on vähentynyt. Sen takia jos nyt tehdään maltillisia korotuksia, minusta se on ihan oikein ja asiallista. (Ed. Kankaanniemi: Mikä on maltillinen?)

Tässä ed. Kalliksen aloitteessa tämä, jos on 2,5 senttiä, korottuu 3 senttiin ilman muuta, tämän olisi voinut kirjoittaa näinkin, koska eihän sitä 2,5 senttiä keneltäkään peritä, vaan 3 senttiähän se on. Minusta se ei vielä vähennä varmaan kenenkään juomista, mutta se antaa valtiolle enemmän rahaa. Ja tuo 25 senttiäkään ei vielä viineissä minusta vaikuta mihinkään ja sen takia minusta tämä on ihan oikea suunta, että otetaan täältä rahaa, eikä tämä aiheuta vielä joppausta, en usko ollenkaan. Tämmöiset summat, mitkä tässä on olemassa, sen takia kukaan ei lähde joppaamaan, että on muutamista senteistä tai kymmenistä senteistä kyse. Sen takia minusta hallitus voisi ottaa tästä vähän oppia ja tuoda semmoisen esityksen, missä on jotain tämän suuntaista, mitä ed. Kallis esittää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä ed. Lahtelan kanssa aivan eri mieltä siitä, että edellisen hallituksen päätös alkoholiveron alennuksesta oli oikeaan osunut. Se oli suurin terveyspoliittinen virhe, minkä Vanhasen ensimmäinen hallitus teki, ja me hölmöt sen myöskin täällä siunasimme — paitsi me, jotka emme äänestäneet sen puolesta.

Siinä mielessä kyllä myöskin tämä lakialoite, jonka kristilliset ovat nyt tehneet, on aivan oikeaan osunut. Mutta eihän tämäkään ole riittävä. Eihän se, että kossupullon hinta nousee yhdellä eurolla, vaikuta alkoholin kulutukseen millään tavalla. (Ed. Kallis: Kyllä se vaikuttaa!) Kyllä sen korotuksen nyt pitää olla reilumpi. Ei hallitusohjelmassa lue, miten paljon me korotamme sitä, vaan tässä lukee, että alkoholin ja tupakan haittojen vähentämiseksi kerätään 30 miljoonaa eli haittoja ehkäistään 30 miljoonalla, mutta eihän tässä hallitusohjelmassa ole vielä päätetty, kuinka paljon sitä nostetaan. Kyllä sitä ehdottomasti enemmän pitää nostaa. Ja kyllä Ruotsin linja on ollut aivan oikea. (Ed. Räsäsen välihuuto) Nytkin Virossa kossupullo on niin paljon halvempi kuin meillä, että kyllä se on paljon parempi nyt ... (Ed. Kallis: Paljonko se maksaa siellä?) — En tiedä, mutta meillä se maksaa alle kympin ja se on ihan liian halpa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Niin kuin ed. Kallis selvitti, niin kolme vuotta sitten tehtiin kahdesta syystä päätös alentaa alkoholin hintaa, veroa ja sitä kautta hintaa. Vuoden 2003 lopussa päättyi Suomen EU-jäsenyyssopimukseen perustunut siirtymäaika, johon asti saimme pitää henkilökohtaisen tuonnin tuontirajoituksia voimassa. Ne päättyivät vuoden 2004 alussa. Sitten 2004 toukokuun 1. päivä, eli eilen tuli siitä kolme vuotta aikaa, Viro ja Baltian maat, kaikkiaan kymmenen maata, mutta ennen kaikkea nyt tässä asiassa Viro, liittyivät Euroopan unioniin. Virossa alkoholin hintataso oli silloin ja on edelleenkin merkittävästi alhaisempi kuin oli Suomessa, ehkä peräti 10 prosentin luokkaa Suomen hintatasosta.

Tämä tilanne, tuontirajoitusten loppuminen ja Viron jäsenyys, oli sellainen tekijä, että kyllä on rehellisesti myönnettävä, että silloin oli jotakin pakko tehdä. Mutta kysymys on, oliko tuo tarve niin suuri kuin mihin silloinen hallitus päätyi, ja uskallan väittää, että se alennus oli turhan suuri. Yli 40 prosentin alennus väkeviin ei ollut perusteltavissa millään asialla silloin.

Noin kuitenkin tapahtui kolme vuotta sitten, ja sen seurauksena kulutus on kasvanut, tuonti ei ole kylläkään sitten räjähtänyt, tämä villi tuonti, mikä on sinänsä positiivinen saavutus, mutta kulutus on kasvanut ja kulutuksen määrä on selvässä suhteessa syntyvien haittojen määrään. Kun tuo alennus tehtiin noin rajuna, niin valtion tulot vähenivät mutta kuntien, valtion, vakuutusyhtiöitten, työnantajien, kotitalouksien jne. kulut ovat kasvaneet, kustannukset ovat nousseet ja tällä menolla nousevat jatkossa yhä kiihtyvämmin, kun nuo haitat alkavat näkyä entistä voimakkaammin. Eihän siihen ensimmäiseen pulloon kuole, mutta sitten kun sitä juovat riittävän paljon esimerkiksi lapset ja nuoret, niin sitten ne haitat alkavat näkyä ja ne näkyvät monella tavalla, terveysongelmina, turvallisuusongelmina, liikenteen ongelmina jne. Väkivaltaisuus ja moni muu asia tulee eteen, niin kuin hyvin tiedämme.

Näitä kysymyksiä, alkoholin kulutuksen lisääntymisen aiheuttamia kysymyksiä, hallitus, tämä Vanhasen kakkoshallitus, ei ole ottanut lainkaan vakavasti pohdittavaksi eikä esille esittäessään tällaista summaa veron tuoton kasvuksi eli 30:tä miljoonaa euroa. Voi olla, niin kuin täällä joku viime viikon keskustelun yhteydessä totesi, että tämä 30 miljoonaa on se nettovaikutus ja siinä lasketaan niin, että kun korotus on prosenteissa suurempi, niin kulutus laskee ja nettona syntyy tämä 30 miljoonaa tuloa valtiolle lisää. Siinä on kyllä tupakankin osuutta jo mukana. Mutta siitä huolimatta tämä 30 miljoonaa on äärimmäisen pieni summa, erittäin pieni summa, käsittämättömän pieni summa ajatellen sitä, mistä tässä asiassa kaiken kaikkiaan on kysymys. Lienee niin, että tämäkin hallitus jatkaa tällä tarralinjalla eli liimaillaan kaikenlaisia tarroja, (Ed. Asko-Seljavaara: Tarrat lähtevät pois!) joitten merkitys on plus miinus nolla kulutuksen kannalta. Ei niillä enää mitään saada. Kyllä ne ovat hinta ja saatavuus, jotka vaikuttavat ja ratkaisevat. Saatavuutta ei näköjään enää haluta millään lailla rajoittaa, pikkuisen kellonaikoja muuteltiin, mutta hyvin marginaalisesti. Hinta on sitten se ase, joka purisi, mutta siihen ei hallituksella ole haluja. Mielestäni tämä on edesvastuutonta, että hallitus on tämän asian tällä tavalla ohittanut ja laiminlyönyt.

Oikeastaan kun lukee hallitusohjelman viimeisiä sivuja, niin hämmästyttää. Sivulla 62 on "Terveyden edistämisen politiikkaohjelma", sivulla 63 on "Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma", ja sitten sivulla 66 on "Alkoholin ja tupakan haittojen vähentäminen + 30 miljoonaa euroa". Mielestäni nämä ovat täysin ristiriidassa. (Pulliainen: Niin, mutta eikös se ole toisinpäin? Sehän on loogista!) Jos halutaan terveyden edistämistä sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantaa näillä erillisillä politiikkaohjelmilla, jotka sinänsä ovat hyviä ja joita kristillisdemokraatit esittivät hallitukselle, että otetaan ohjelmaan nämä politiikkaohjelmat, niin näiden toteuttamisen kannalta alkoholiveron nostaminen, nolla lisää tuohon 30 miljoonaan euroon, olisi se toimenpide, joka pitäisi ensimmäiseksi toteuttaa, jos hallitus on huolissaan terveydestä sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. — Ed. Pulliainen, tämä on syvä ristiriita tässä hallitusohjelmassa, (Ed. Pulliainen: Minä kerron kohta mielipiteeni!) kun hallitus ei vieläkään halua muuttaa tätä alkoholipoliittista perusasiaa.

Arvoisa puhemies! Viro on ymmärtääkseni hieman nostanut alkoholiveroa ja suunnittelee ehkä lisänostoa. Kolmen vuoden aikana, jonka ajan olemme eläneet tätä halvan viinan aikaa, Suomessa ansiotaso on noussut merkittävästi, inflaatio on mennyt muutaman prosenttiyksikön vuosivauhtia, mikä on vienyt sitten tätä todellista reaalihintaa alemmaksi, niin että näillä tekijöillä jo on perusteltavissa se, että nyt otettaisiin 15—20 prosentin hinnannousu heti ja sen jälkeen pidettäisiin alkoholin hinta vähintään reaalitasolla ja seurattaisiin samalla, syntyykö Suomenlahden yli epätervettä liikennettä. Minä väitän, että sitä ei syntyisi. Pääkaupunkiseudulla toki on ostovoimaa ja paljon väkeä, jolloin tästä on helppo lähteä hakemaan halpaa viinaa Suomenlahden eteläpuolelta, mutta kyllä siinä täytyy olla merkittävä hinnanero, että lähdetään mittavasti hakemaan.

Siihen nähden, sillä perusteella ei ole mitään syytä pitää näin alhaisella tasolla alkoholin hintaa, vaan sitä on syytä korottaa huomattavasti enemmän kuin mihin hallitus on valmis. Korostan, että tässä on hallituksella nyt kyllä erityisen vakava vastuu Suomen kansan terveyden, turvallisuuden, liikenteen ja monien muiden kysymysten osalta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja tässä sillä tavalla niin kuin syytti hallitusta halujen puutteesta. Täällä on hallituksen uskollisia sotureita salissa parhaillaan, joittenka tehtävänä on nimenomaan lisätä hallituksen haluja siinä mielessä kuin edustaja juuri tässä totesi äsken.

Mutta sitten, mikä koskee logiikkaa, niin siinä suhteessa minä olen eri mieltä puhujan kanssa, nimittäin sillä tavalla, että kun sanoitte, että siellä on ensinnäkin alkoholipolitiikka, hintapolitiikka on sellainen kuin kuvasitte ja sitten siellä seuraa terveysohjelmia ja kaikkia politiikkaohjelmia jnp. No, eikö se ole ihan selvä asia, että jos halut ovat puutteelliset, niin se johtaa siihen, että pitää toisaalta terveyttä edistäviä toimia lisätä. Sehän on ihan loogista, että jos on puutteita täällä, niin tuolla pitää jotain lisätä. (Puhemies koputtaa) Ei tässä ole mitään vaikeuksia.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ei ed. Pulliainen nyt tainnut ymmärtää tätä logiikkaa, minkä tässä kerroin. Totesin, että itse asiassa alkoholin hinta reaalisesti vain alenee näillä korotuksilla ja se taistelee vastaan näitä hallitusohjelman tavoitteita, mitkä sisältyvät tähän terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja toisaalta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Pitäisi ottaa todelliset keinot näiden politiikkaohjelmien toteuttamisen tekijöiksi eikä vain pelkkiä puheita. Niin kauan kun alkoholi on näin vahvassa alennusmyynnissä, muutosta ei tapahdu.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholiveron korotus oli tunteita aiheuttava asia täällä viime eduskuntakaudella. Itsekin olin sitä mieltä, että väkevien osalta veron lasku oli liian suuri. Olen samaa mieltä ed. Lahtelan kanssa siitä, että jotain piti tehdä, koska pelättävissä oli tuon harmaan talouden syntyminen, villi tuonti, kun esimerkiksi Virossa alkoholin hinta on niin merkittävästi alempi. Meillä tietysti tämä monopolijärjestelmä on vuosikymmenet tehnyt sen, että meillä ei ole hoidettu oikeanlaista ja avointa alkoholipolitiikkaa, jossa esimerkiksi neuvonnalla ja valistuksella perheissä olisi ollut suurempi osa. Suomalainen ei osaa valitettavasti vielä tänäkään päivänä oikealla tavalla käyttää alkoholia.

Minusta se on aivan väärää, että veron korotuksella voisi purkaa alkoholiongelmia. Ei, kyllä se purku tapahtuu vain kulutuksen määrällä. (Ed. Kankaanniemi: Se on hinnasta kiinni!) Tältä osin kohtuullinen veron korotus voi olla paikallaan. Minusta tässä nyt tuo 30 miljoonaa, jonka hallitus on laittanut tavoitteekseen, on pieni. Uskon, että tuo määrä voi olla merkittävästikin suurempi. Mutta kukaan meistä ei pysty sanomaan sitä, mikä se todellinen määrä on, vaikka me pystyisimmekin sen korotusprosentin sanomaan.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti viittaan vaan siihen, että alkoholin aiheuttamien haittojen välittömiksi kustannuksiksi vuonna 2003 saatiin Stakesin tutkimuksen mukaan 933 miljoonaa euroa. Siinä suhteessa, jos me ajattelemme, mikä tämänhetkinen alkoholiveron korotus hallitusohjelmassa on, niin kyllä se on mitätön. Siinä toivon, että ed. Sirpa Asko-Seljavaaran kaltaiset edustajat saavat myöskin viestiä kokoomuksen suuntaan vietyä. Katainenhan viime kaudella oli mukana tässä rintamassa alentamassa 30 prosentilla nimenomaan väkevien osalta alkoholiveroa. Siinä suhteessa toivon, että tämä joukko voisi myöskin nykyiselle valtiovarainministerille viedä vahvaa viestiä siitä. Jos tämä, mitä ed. Asko-Seljavaara äsken sanoi, pitää paikkansa, niin olemme varmasti kristillisdemokraateissa hyvin tyytyväisiä. Mutta kiritämme teitä ja tulemme tukemaan oppositiosta erityisesti tätä teidän linjaanne, että tuo summa voisi olla merkittävästi suurempi, niin kuin tässä äsken sanoitte.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Aikanaan tiedämme, minkälainen on hallituksen esitys. Nyt me tiedämme vain, mitä on hallitusohjelmaan kirjoitettu. Hallitusohjelmaan on kirjoitettu, että alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroja korotetaan. Sitten veronkorotuspuolelle on merkitty 30 miljoonaa euroa lisää.

Tämä voidaan tulkita monella tavalla. Voidaan tulkita niin, että kun nostetaan kaikkia näitä veroja noin 2 prosentilla, niin se kaiken järjen mukaan tuottaa 30 miljoonaa. Mutta voidaan myöskin ymmärtää niin, ed. Asko-Seljavaara, että korotetaan aivan huimasti väkevien juomien hintaa niin, (Ed. Asko-Seljavaara: Että kukaan ei juo mitään!) että kulutus laskee, mutta valtion kassaan tulee kuitenkin 30 miljoonaa lisää. Siis emme me tiedä, mutta olen kyllä melko varma, että on väärä tämä jälkimmäinen tulkinta, että korotettaisiin aivan huimasti niin, että myöskin kulutus merkittävästi laskisi, mutta kuitenkin tulisi 30 miljoonaa lisää kassaan. En jaksa uskoa, että hallitus tulee sellaista esitystä antamaan, mutta se olisi se kaikkein paras ratkaisu ja kaikkein paras (Ed. Asko-Seljavaara: No, ei se niin paljon!) esitys. Mutta aikanaan näemme, minkälainen hallituksen esitys on. (Ed. Asko-Seljavaara: Eihän sitä ole päätetty!) Jos se on huono, niin kyllä oppositio huolehtii siitä, että tehdään parempi esitys.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Näin juuri kuin edellinen puhuja totesi: Nyt ei tiedetä tarkkaan sitä, mutta suunta kuitenkin tässä tekstissä on aika selkeä, mitä se tulee olemaan.

Mutta itse tästä, kun puhutte täällä pelkästään Viron suunnasta, että sieltä tulee tämä halpa viina. Itse satun asumaan ihan itärajalla tuolla Suomen peräpuolella, ja sinne tulee venäläistä viinaa, (Ed. Kankaanniemi: Sieltä saa myrkkyä!) ja aikaisemmin, kun hintaero oli iso, niin kyllä se joppaus oli huomattavasti isompaa. Se on ihan todettu tilastollisesti siellä myös viinakauppojen tiskeillä, ja nämä viranomaiset ovat todenneet sen. Kun silloin alennettiin tätä veroa väkevien osalta muun muassa, niin se vaikutti siihen, jotta se joppaus väheni, ja nyt sitä ei hirveän paljon ole enää olemassa. Ja sinne tuli myrkkyviinaa. Siellä ihmiset olivat todella sairaita ja jopa kuolivat. Minusta se ongelma on vähennyt. Sen takia, jos nostatte hirveän paljon tätä veroa, joppaus tulee lisääntymään, koska Venäjällä on ihan omat hintapolitiikkansa ja siinä on määrätyt henkilöt, jotka ovat valmiita varmaan tekemään sitä bisnestä silläkin uhalla, että se olisi vaikka kuinka huonoa viinaa ja myrkkyviinaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu vähän turhalta, enkä tiedä, mikä merkitys sillä on, että me täällä nyt senteistä ikään kuin kiistelemme, kun tiedämme, mitä suuruusluokkaa tämä ongelma, asia sinänsä, on. Jo silloin kun viime kaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin tätä asiaa, niin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuullut asiantuntijat hyvin vahvasti toivat esille sen, että tätä alkoholipoliittista asiaa ei olisi pitänyt ottaa pelkästään veropoliittisena vaan nähdä nämä sosiaalipoliittiset kysymykset ja ne seuraukset. Sen vuoksi, että se oli hyvin vakavaa kerrontaa jo silloin, varmasti monet meistä olivat todella pettyneitä. Niinpä toivoisin, että tässä ei nyt lähdettäisi sellaiseen ratkaisuun, jolla ei ole merkitystä niitten haittojen poistumisessa ja kulutuksen vähentämisessä. Näen todella tärkeänä sen, että jos nyt hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että "alkoholin ja tupakan haittojen vähentäminen + 30 miljoonaa", niin mielestäni se on liian vähän kaiken kaikkiaan, saatikka sitten se, mikä se veronkorotus on, kun me emme sitä nyt sitten tiedä, mutta reippaampaan korotukseen kaiken kaikkiaan nyt on todella tarve.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kaikki kunnia eduskunnalle, mutta alkoholiveron alennus eduskunnalta oli toiseksi pöljin päätös, mitä vuosikymmeniin on eduskunta tehnyt. Pöljin päätös oli EU:hun liittyminen. Olisinkin mahdottoman kiitollinen, jos joku silloisista edustajista, jotka tätä veropäätöstä tekivät, joka on paikalla, kertoisi minulle, mitä hyvää tämä veronalennuspäätös on Suomen kansalle tehnyt.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis käytti tuossa edellä selventävän puheenvuoron, ja haluan tarttua kiinni tähän hallitusohjelman toteamukseen, johdanto-osaan. Kun siinä puhutaan tästä veronkorotuksesta, niin siinä puhutaan nimenomaan haittojen vähentämisestä. Me tiedämme, että jotta ylipäänsä pystytään alkoholin ja tupakan haittoja vähentämään, niin kyllä silloin hinnannousun tulee olla merkittävä. Korostan vielä sitä, että alkoholipolitiikan asiantuntijat, kansanterveyden asiantuntijat listaavat aivan ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi toimeksi nimenomaan hintaan vaikuttamisen.

Jos tarkastellaan Suomen alkoholipoliittista historiaa, niin kyllä hintasuhdanteet ovat kaikkein voimakkaimmin aina vaikuttaneet alkoholin käyttöön. Toinen tärkeä seikka on toki saatavuus, mutta hinnalla pystytään vielä enemmän säätelemään nimenomaan näitä haittoja.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tulkitsen kyllä tämän hallitusohjelman, jota itsekin olen tästä talosta käsin ollut tekemässä, sillä tavalla, että tämä 30 miljoonaa tarkoittaa sitä, mikä käytetään haittojen hoitamiseksi eli niitten vähentämiseksi minimissään. Mutta eihän tässä ohjelmassa ole ollenkaan kerrottu, kuinka paljon sitä alkoholiveroa sitten loppujen lopuksi korotetaan, ei sitä ole täällä missään sanottu, mutta hyvin monessa kohtaa on sanottu, että tarvitsemme nyt ehkäisevää politiikkaa sekä alkoholi- että tupakkahaittojen vähentämiseksi.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin ed. Asko-Seljavaara tuosta. Ed. Pentti Oinoselle totean, että ne ratkaisut, joita jouduttiin tekemään, ja se ratkaisu, mikä tehtiin, valittiin ainoastaan huonoista ratkaisuista. Ei ollut hyviä ratkaisuja olemassa. Tältä osin itse näen, että tuo silloisen hallituksen päätös kuitenkin oppositiosta käsinkin tuntui hyvälle ratkaisulle.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan vielä lyhyesti haluan sanoa ed. Sirpa Asko-Seljavaaralle, että kyllä tämä 30 miljoonan korotus on selkeästi tuolla veron korotusten puolella ja se kannattaa siltä osin nähdä. Teille ei ehkä keskustelun yhteydessä nyt eduskuntaan asti ole tämä viesti tullut. Jos me katsomme näitä kuluja, mitä alkoholi tällä hetkellä aiheuttaa, niin se aiheuttaa 90 miljoonaa euroa terveydenhuollolle kuluja, sosiaalihuoltoon 160 miljoonaa, omaisvahinkoja 210 miljoonaa, eläkkeisiin jne., sairauspäivärahoihin 220 miljoonaa. Toivon, että tuo ed. Sirpa Asko-Seljavaaran viesti olisi oikea, mutta pahoin pelkään, kun hallitusohjelmaa luen, että en pysty tuota kuvaa saamaan, mitä tässä äsken sanoitte.