Arvoisa herra puhemies! Hallitus täällä mainostaa, miten paljon uusia työpaikkoja syntyy, ja ne tietysti ovat tervetulleita, mutta kannattaisi pitää lukua myös siitä, kuinka paljon pysyviä työpaikkoja häviää ja katoaa maasta. Karu tosiasia on, että viime vuonna puoli miljoonaa suomalaista koki omakohtaisesti työttömyyttä, eikä tässä luvussa ole vielä mukana työttömyyseläkkeellä olevia tai työvoiman ulkopuolelle sysättyjä. Aihetta ei todellakaan ole juhlaan.

Siksi on käsittämätöntä, että hallitus on karsimassa työllistämistukivaroja muun muassa kolmannen sektorin toimijoilta eli sosiaalialan ja työttömien yhdistyksiltä, juuri niiltä, jotka tekevät työtä vaikeimmin työllistyvien kanssa. Tiedämme, että nämä yhdistykset työllistävät tuhansia työttömiä toimintakeskuksissa, työpajoissa, kierrätyksessä, ekotoreilla ja ruokalatoiminnassa. Heitä yritykset eivät palkkaisi. Nyt tätä yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti arvokasta toimintaa hallitus pakottaa ajamaan alas. Viestejä tästä on eri puolilta maata ihan riittämiin. Samalla se merkitsee myös työttömien yhdistysten toiminnan loppumista. (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Mitä hallitus aikoo tehdä, että yhdistysten arvokas sosiaalinen työllistäminen ja toiminta turvataan? Pidempää näköalaa nyt tarvitaan.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Kolmas sektori ja työttömien yhdistykset tekevät todella arvokasta työtä. Tänä vuonna kolmannelle sektorille on aivan yhtä paljon rahaa kuin aikaisemminkin, toisin sanoen lähdemme siitä, että noin 10 000 ihmistä voi työllistyä, ehkä enemmänkin kolmannen sektorin kautta. Nyt on niin, että työttömien yhdistykset saavat rahoituksensa erilaisina työvoimapoliittisina avustuksina, jotka liittyvät hankkeisiin. On myös totta, että jotkut näistä hankkeista, jotka nimenomaan tulevat pienistä työttömien yhdistyksistä, on hylätty paikallisesti joko te-keskuksissa tai työvoimatoimistoissa. On kuitenkin niin, että työttömien yhdistykset saavat rahaa. (Ed. Zyskowicz: 100 000 uutta työpaikkaa vuodessa!) Noin 300 projektia on hyväksytty, näistä vähintäänkin viidesosa on nimenomaan työttömien yhdistysten hankkeita. Näin ollen kyse ei ole siitä, että tätä työtä ajetaan alas. Tässä nimenomaan asetetaan vaikuttavuustavoitteita siten, että työtön työnhakija nimenomaan pääsee töihin joko pitemmän tai lyhyemmän kaavan mukaan. Sanon kuitenkin sen, että työttömien yhdistykset tekevät paljon sellaista työtä, joka ei johda työhön; on ruokailua, on kohtaamispaikka, (Puhemies: Minuutti kulunut!) tähän hankimme nyt rahoitusta. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

Arvoisa puhemies! Te pallottelette nyt tätä asiaa työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä. Sillä aikaa nämä hankkeet joudutaan ajamaan alas rahan puutteen takia, ja pitää muistaa, että kunnat palauttivat viime vuonnakin 157 miljoonaa työmarkkinatukipalautuksia Kelalle, vaikka ne olisi aivan hyvin voitu kunnissa käyttää työllistämiseen ja ennen kaikkea vaikeasti työllistettävien työllistämiseen. Mutta lisäkysymykseni koskee työmarkkinatukea elikkä työttömien toimeentuloa. Erityisesti viime vuonna lisääntyi, siis kasvoi, ikääntyneiden työmarkkinatuella olevien määrä, vaikka työttömyys aleni. Elikkä tämä johtaa ilman muuta Suomessa vanhuusiän köyhyyden lisääntymiseen.

Mitä te aiotte tehdä, jotta työmarkkinatukea ja työttömien toimeentuloa kohennetaan ja parannetaan? Milloin työmarkkinatukea nostetaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nyt sosiaali- ja terveysministeri ei ole paikalla. Hallitusohjelmasta on tietysti luettavissa, mitä erilaisia tulonsiirtopäätöksiä hallitus tekee, ja työmarkkinatuen korotus ei listalla ole. Hallituksen päähuomio tietysti kohdistuu siihen, että työttömyys alenee ja työllisyys lisääntyy. Se on parasta apua myös työttömille, ja näin on menetelty, ja tulosta myös syntyy. Työllisyys on parantunut kaikkialla maassa, voi sanoa, kaiken tyyppisten ammattien piirissä. Erityisesti nuorten kohdalla se on ollut erittäin nopeaa. Tämä kaikki kehitys on erittäin myönteistä, ja tätä pitää jatkaa.

Arvoisa puhemies! Olen aika huolestunut, kun käteeni sattui helmikuun alussa ministeri Cronbergin mielipidekirjoitus, jossa otitte kantaa asiaan sosiaalisen työllistymisen puolesta. Vaaditte sen uudistamista. Se on aivan selvää, että tämä huoli meillä kaikilla täällä salissa on. Mutta kuitenkin otitte myös kantaa siihen, että eri yhdistysten ja säätiöiden on kannettava nyt paremmin vastuu siitä, mitä työllistetyille ihmisille tapahtuu työllistämisen jälkeen. Uskon, että kaikissa järjestöissä, jotka ovat osallistuneet näihin laman jälkeisiin työllistämistalkoisiin, on hyvä ajatus, sydämellinen ajatus, siitä, että ihmisille tarjotaan, pitkäaikaistyöttömille tarjotaan mahdollisuus työllistyä. Uskon, että jos valtio nyt tulisi tähän kantamaan kortensa kekoon, niin sehän tarkoittaisi sitä, että valtio kantaisi vastuunsa myöskin rahoituksella. Kuitenkin tilanne on se, että esimerkiksi Satakunnassa saamme 26 miljoonaa tälle vuodelle käyttöön, ja meillä meni jo viime vuonna 29 miljoonaa. (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tässä kolmannen sektorin työllistämisessä on nimenomaan lähtökohta se, että kolmas sektori yhdessä työvoimatoimistojen kanssa tekee suunnitelman siitä, mitä työttömälle työnhakijalle tapahtuu sen työllistämisjakson jälkeen. On onnetonta tänä päivänä, että kun kolmas sektori työllistää, niin paluu työttömyyteen on yli puolessa tapauksissa se ainoa vaihtoehto. Näin ollen olemme kehittämässä toimintamalleja, joissa on erilaisia toimintakeskuksia siten, että räätälöidään työttömälle työnhakijalle se polku nimenomaan työllisyyteen tuetun työn kautta, erilaisten vaihtoehtojen kautta ja sillä lailla, että se on suunnitelmallista, eikä jätetä työtöntä yksin työttömyyteen takaisin.

Arvoisa puhemies! Suomi-junan vauhti kiihtyy, mutta viimeinen vaunu on irrotettu veturista. Tämän kemiläisen kansanmiehen analyysin vahvistaa nyt Stakes, joka osoittaa, että Suomessa eriarvoisuudessa on palattu 1970-luvun alkuun. Siinä veturista irrotetussa viimeisessä vaunussa istuu moni eläkeläinen, siellä istuu opiskelijoita, paljon sairastavia ja lähes kaikki työttömät, erityisesti työmarkkinatuella olevat, joitten tulo on alle 500 euroa käteen kuukaudessa.

Nyt te, työministeri, olette ajamassa alas työttömien yhdistyksiä eli työttömien edunvalvontaa, joka ammattiyhdistysliikkeeltäkin on jäänyt heikoksi. Miten vihreä ministeri voi tällä tavoin toimia? Luulisi, että meillä olisi tässä samannäköinen asenne, että tuetaan sitä työttömien omaehtoista toimintaa, mutta te ajatte sitä nyt alas.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Päinvastoin, työttömien yhdistyksiä rahoitetaan, heidän hankkeitaan rahoitetaan. (Ed. Tennilä: Ja rahat ovat vähenemässä!) Kyseessä on muutama pieni yhdistys.

Voin ottaa esimerkin Etelä-Pohjanmaalta, jossa nimenomaan on rahoitusta käytettävissä näihin työllisyyspoliittisiin hankkeisiin. Siellä te-keskus kutsui kaikki toimijat paikalle, myös kaikki työttömien yhdistykset, ja sen jälkeen he esittivät hankkeita, ja te-keskus yhdessä työvoimatoimiston kanssa valitsi hankkeet, jotka parhaiten auttavat työttömiä nimenomaan töihin. He valitsivat neljä sosiaalista yritystä, ja muutama työttömien yhdistys ei saanut rahaa. Nyt, kuten sanoin, teemme työtä sen eteen, että katsomme, mistä löydämme sosiaalipoliittista rahoitusta sille, että myös nämä pienet työttömien yhdistykset voivat jatkaa edunvalvontaansa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysyjän puheen alkuosaan viitaten, tietoihin Stakesin tutkimuksesta: Hallitusohjelma ja hallituksen politiikka on nojattu näihin tutkimuksiin, ja sen tähden me kohdistamme (Ed. Tennilä: Katsokaa tätä tutkimuksen tulosta!) esimerkiksi tulonsiirrot oikeastaan juuri niihin yhteen tai kahteen alimpaan desiiliin. Sen tähden kansaneläkkeisiin tuli suurimmassa osassa maata 40 euron kuukausikorotus (Ed. Tennilä: Paljonko työmarkkinatukea?) ja opintotukea korotettiin 15 prosentilla. Nämä kohdistuvat juuri niihin ryhmiin, jotka tässä Stakesin tutkimuksessakin nousevat esille. (Ed. Laakso: Eivät saaneet senttiäkään!)

Arvoisa puhemies! Työministerille voisi todeta, jotta työttömien yhdistyksiä on ajettu jo alas elikkä niitä nyt on lopetettu sen takia, kun näitä projekteja vaaditaan. Se tarkoittaa sitä, jotta pienemmät yhdistykset eivät pysty saamaan semmoista henkilömäärää, mitä näissä projekteissa vaaditaan. Kysyn: Eikö voi nyt jo jotain tehdä, jotta olisi matalampi kynnys tehdä näitä hankkeita, koska ei ole osaamista, ei löydy henkilömääriä pienistä kunnista siihen, ja sitten on käynyt näin, jotta yhdistykset on ajettu alas, vaikka kuin kehutaan, että tekevät hyvää työtä? Mutta nyt on jo tapahtunut vahinkoa, ja silloin pitäisi ainakin nyt jo ryhtyä toimenpiteisiin.

Toinen asia sitten tähän liittyen: tukityörahat. Tuolla laita-alueella kun ei ole mahdollisuuksia — siellä on näitä valtion tutkimuslaitoksia, jotka työllistävät, siellä ei yksityisiä yrityksiä löydy, jotka työllistäisivät niitä ihmisiä — niin eikö tänne pidä lisätä, siis purkaa se kielto, kun nyt on vedetty alas, niin että valtio ei voi tukityöllistää, jolloin siellä olisi mahdollisuuksia, koska muuten käy monessa Ilomantsissa tai monessa muussa paikassa tosi köpelösti?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tässä on eräänlainen väärä käsitys. Valtio voi jatkossakin työllistää. Jos ajatellaan 30 000:ta henkilöä, jotka työllistetään, niin valtio on tähän saakka työllistänyt heistä 40 prosenttia yhdessä kuntien kanssa, tulevaisuudessa työllistää 35 prosenttia. Nimenomaan tämä erotus siirtyy nyt sitten kolmannelle sektorille ja yrityksiin, toisin sanoen valtiolla on myös jatkossa työllistämismahdollisuus. Erityisesti jos katsotaan sitten alueellisesti, niin Pohjois-Karjalassa, Lapissa tämä työllistymismahdollisuus on suurempi kuin muualla. Sama koskee kolmatta sektoria.

Työttömien yhdistyksiä ei ajeta alas, mutta myönnän, että pienet työttömien yhdistykset ovat juuri tämän takia, että paikallisesti on työttömän kannalta valittu vaikuttavampia hankkeita, tietyissä vaikeuksissa, ja tähän etsitään tällä hetkellä rahoitusta.