Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteellani opintotukilain 4 §:n muuttamisesta olen halunnut tuoda esille ne päätoimiset opiskelijat, jotka ovat avoimen yliopiston, avoimen korkeakoulun opiskelijoita syystä taikka toisesta. Tällä hetkellä he eivät saa yleisiin kulkuvälineisiin, juniin ja linja-autoihin, opiskelija-alennuksia, ja mielestäni pitäisi olla joku menettely, jolla nämäkin henkilöt saisivat heille kuuluvat opiskelija-alennukset. Katson, että jos henkilön päätoiminen työ on opiskelu, niin silloin, vaikka ei olisi tiedekunnan tai korkeakoulun tai yliopiston kirjoilla, vaan olisi avoimen kirjoilla, pitäisi olla oikeus tältä osin opintososiaalisiin etuihin.

Keskustelin asiasta tänään Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtajan kanssa, ja hän piti ihan soveliaana, että tätä opintososiaalisten oikeuksien mahdollisuutta laajennettaisiin myös tähän joukkoon. Kaikki eivät syystä taikka toisesta pääse haluamaansa oppilaitokseen. He opiskelevat avoimessa korkeakoulussa, opiskelevat itse asiassa täyden vuoden opiskelusuorituksia, ja sitten seuraavana vuonna tulevat valituksi, ja näin ollen he ovat olleet opiskelijoita, mutta vailla niitä etuuksia, joita katson tällä lakialoitteella heille kuuluvan.

Toivon, että lakialoite tulee myönteisesti käsittelyyn. Sitten ymmärrän, että jos jollakin osakunnalla, ylioppilaskunnalla on omia itse kustantamiaan palveluja, niin nämä voivat olla eri asia. Mutta näkisin niin, että silloin, kun voidaan osoittaa, että opiskelu on päätoimista ja etenee tarkoituksenmukaisella tavalla, ne etuudet, jotka ovat yleisesti valtion toimesta opiskelijoille kuuluvia, opintososiaaliset etuudet, tulevat myös näille opiskelijoille.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lauri Oinonen esittää aloitteessaan, että avoimeen tutkintoon tähtääville opiskelijoille myönnettäisiin opintotukea. Avoimen korkeakoulun piirissä on vuosittain 70 000—80 000 opiskelijaa. 50 prosenttia opiskelijoista on yli 30-vuotiaita ja 60 prosenttia käy töissä, ja ikähaitari on 18-vuotiaista 80-vuotiaisiin. Jakaisimmeko opintotukea niille henkilöille, jotka ovat työssä ja saavat palkkaa?

Rajojen vetäminen on erittäin hankalaa, koska avoimessa korkeakoulussa on mitä erilaisimpia opiskelijoita. Avoimia korkeakouluopintoja tarjotaan myös kesäyliopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa sekä kansanopistoissa. Erityisen vaikeaa olisi antaa opintotukea avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeleville, koska koulutustarjonta ei johda tutkintojen suorittamiseen. Jos kerran avoimen korkeakoulun opiskelijoille annettaisiin opintotukea, niin miksei sitten niille, jotka ovat korkeakoulujen täydennyskoulutuksessa?

Mielestäni opintotuki pitää rajata päätoimisesti yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja keskiasteen oppilaitoksissa opiskeleville.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lauri Oinosen lakialoite tarttuu opintojärjestelmämme yhteen epäkohtaan. Opiskelijan opintososiaaliset edut koskevat vain päätoimisia opiskelijoita. Silti meillä on monia ihmisiä, joiden arki muistuttaa täydellisesti opiskelijan arkea, mutta ilman opiskelijan virallisen statuksen tuomia etuja. Monet näistä myös jossain vaiheessa valmistuvat ammattiin aivan samaan tapaan kuin muutkin opiskelijat.

Toinen ongelma on se, että korkeakoulutukseen pääsemisen suhteen on tehty miltei pakolliseksi erilaiset varsin kalliit pääsykokeisiin valmistavat kurssit. Tämä on hyvin kyseenalainen kehityssuunta, joka johtaa hiljalleen siihen, että korkean koulutuksen hankkiminen on mahdollista vain ja ainoastaan rikkaille.

Opintososiaalisten etujen ongelmakenttähän on kaiken kaikkiaan paljon laajempi kuin tässä lakialoitteessa kuvataan. Meillä on melkoinen kirjo erilaisia harjoittelupaikkoja ja erilaisia opiskelutapoja, jotka ovat keskenään hyvin epätasa-arvoisia. Olennaista tässä ajassa, kun työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyys, on korkealla, olisi, että kynnys kaikenlaiseen opiskeluun olisi mahdollisimman matala.

Monesti on ihan arkipäivää, että opiskelu- tai harjoittelupaikan vastaanottaminen voi kilpistyä siihen, että esimerkiksi matkakustannukset tai muut opiskelukustannukset nousevat liian korkeiksi. Itselleni on tuotu esiin, että toisen asteen koulutukseen liittyvien lyhyiden työharjoittelupätkien suorittamista haittaa se, että Kelan omavastuu kuljetuskustannusten suhteen on 18 päivää per harjoittelujakso. Tämä hankaloittaa ja pahimmillaan tekee opiskelijoille mahdottomaksi käytännössä suorittaa näitä pakollisia harjoittelujaksoja. Tämä on opiskelijan kannalta kohtuutonta ja yhteiskunnan kannalta täysin järjetöntä.

Meidän olisi tarkasteltava toisen asteen opiskelemisen edellytyksiä laajasti uudelleen. Toisella asteella opintososiaaliset edut ovat ratkaisevasti jääneet jälkeen, ja tämä aiheuttaa ratkaisevia esteitä opiskelulle. Meidän olisi aika tunnustaa toisen asteen opiskelun yhteiskunnallinen merkitys ja antaa sen arvostuksen näkyä myös näiden opiskelijoiden toimeentulosta päätettäessä.

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lauri Oinosen aloite on kannatettava, vaikkakin se korjaa opintososiaalisten etujen suhteen vain yhtä melko pientä epäkohtaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En suinkaan asetu vastustamaan tämän laatuisia opintososiaalisia uudistuksia, päinvastoin, ne sopivat tämän hallituksen profiiliin oikein hyvin. Tämä hallitushan on nimenomaan mahdollistanut uudella tavalla työttömänkin opiskelun opintososiaalisia etuja menettämättä.

Mutta, arvoisa ed. Lauri Oinonen, olisi ihan mukava jälleen kerran, että aina, kun teette näitä hienoja aloitteita, pyytäisitte virkahenkilöitä laskemaan ne kustannukset. Esimerkiksi tässä tapauksessa se tieto olisi ollut aika helposti hankittavissa, koska opiskeluintensiteetistä on olemassa tieto, ja muutenkin henkilöitten toimeliaisuuksissa opintorintamalla on olemassa asiaankuuluva tieto, ja sillä tavalla siihen tulisi ihan toisenlainen vakavuus, mutta hyvä, että käynnistitte tämänkin keskustelun.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän arvoisia edustajakollegoita, ed. Laxellia, ed. Taimelaa, ed. Pulliaista ansiokkaista puheenvuoroista.

Todellakin aloitteella voi käynnistää keskustelun, ja täällä tuli erittäin hyviä näkökohtia esille. Ed. Laxell toi esille sen, että kaikenikäiset voivat opiskella, minä en todellakaan ikää opiskelulle tässä nähnyt, mutta kyllähän siinä tulevat sitten jo ansaintarajat vastaan, jos ajatellaan opintotukea, ja silloin tämä tietyn suuren joukon saattaisi karsia.

Ed. Taimela laajensi aivan oikein tämän aloitteen tarpeellisuutta moniin muihin oppilaitoksiin ja opiskelijoihin, joilla on juuri näitä ongelmia, joita hän ansiokkaasti toi esille. Toivon, että näihin voitaisiin puuttua.

Ed. Pulliainen kyseli, mitä tämä maksaa. Se on aina hyvä kysymys. Minulla ei ole tarkkaa tietoa, koetin selvittää, mutta en saanut tietoa, minkä verran on näitä avoimissa korkeakouluissa ja yliopistoissa päätoimisesti opiskelevia. Mutta ilmeisesti semmoinen tieto olisi ainakin koottavissa, ja silloin, jos puhutaan yleisen joukkoliikenteen opiskelijoille kuuluvista alennuksista, näkisin, että tämä on perin edullinen tapa ja suosisi ympäristöystävällistä yleistä liikennettä.